Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus



Samankaltaiset tiedostot
Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus

Uusi liiketoimintamalli osuuskunnille kannattaako jäsenurakointi?

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen

Työttömyyden rakenne ja kehitys tilastojen valossa

SEMINAARIESITELMIEN TIIVISTELMÄT

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Euroopan unionissa on sovittu kasvihuonepäästöjen

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola,

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

Metsäenergia Pohjanmaalla

TUKIPALVELUJEN YHTIÖITTÄMINEN. Jouko Luukkonen

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Kuitua Keski- Tuija Riukulehto Keski-Pohjanmaan liitto Suomen Seutuverkot ry Kevät seminaari

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Pelastustoiminnan tilastoja Suunnittelu valmius pelastustoiminta - arviointi

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

SUOMEN SALIBANDYLIITTO r.y

Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9.

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Sähköinen asiointi alueen elinvoimaisuuden

Meidän koulu on Liikkuva koulu!

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Energiapuun korjuutuet

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Riittääkö puuta kaikille?

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

Kysely järjestöille ja yhdistyksille

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Bioenergialiiketoiminnan kehittämishanke

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Mitä nyt Baltia?

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

ENON, KIIHTELYSVAARAN, KONTIOLAHDEN SEKÄ TUUPOVAARAN ENERGIAOSUUSKUNTIEN VERKOSTOITUMISEN MAHDOLLISUUDET

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Syyskuun työllisyyskatsaus 2015

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Toimintatilastoja 2016

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Pohjois-Pohjalaisianäkökulmia uusiutuvaan energiaan

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Kysely eduskuntavaaliehdokkaille Suomen ilmastotavoitteista

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Liikekeskus Kokkolan Kauppatähti Mestarintie, m2 m 2. Kokkola

Metsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto

Nuorisotakuun seuranta Pohjanmaan ELY:n alueella

Selvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Transkriptio:

Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien toiminnan tehostamista estää pula urakoitsijoista ja toiminnan laajentuminen vaatii uusien liiketoimintamallien käyttöön ottoa. TAVOITTEET: 1. Tavoitteena on kehittää ja testata uusia liiketoimintamalleja sellaisessa energiapuun hankintaketjussa, jossa energiaosuuskuntien jäsenet ottavat energiapuun kokonaisurakoinnin kaupallisen liiketoimintansa piiriin. 2. Lisäksi tavoitteena on kehittää erilaisia malleja jossa energiaosuuskunta toimii puunkorjuun alueurakoitsijan alihankkijana ja hoitaa alueurakoitsijan energiapuunhankinnan.

HAKEOSUUSKUNTIEN perustamisbuumi loppui Puun energiakäytön pitäisi koko ajan vauhdittua, mutta mitään buumia esimerkiksi hakeosuuskuntien perustamisessa ei ole havaittavissa. Buumi ei synny eikä kehity itsestään 2008: 71 kpl. Osuustoiminta lehti 3/09

Farmari maatalousnäyttelyssä kyselyyn vastanneiden 498 henkilön kesken arvottiin t paitoja. Vastaajien keski ikä oli 50 vuotta kun alaikäiset oli karsittu. Kävijöistä 51% oli tullut lähimaakunnista (KP, EP tai RP) ja loput 49% muualta Suomesta

Mikä näistä tekijöistä rajoittaa eniten energiapuun tuotantoa? (N=454) Ei ole urakoitsijoita/metsureita Ei ole ostajia Ei ole kannattavaa 0 10 20 30 40 50 60 Osuus vastauksista % Mikä näistä lisäisi eniten energiapuun tuotantoa? 1. Valtion tukea lisää50 % 2. Ostajia lisää 38 % 3. Urakoitsijoita lisää 12 %

Tulisiko kuntien lisätä hakkeen ostoa osuuskunnilta? 1 % Ei missään tapauksessa 81 % Kyllä ehdottomasti Tulisikoosuuskuntienalkaa osuuskuntien myydä/välittäähaketta voimaloille? 1,5 % Ei missään tapauksessa 76 % Kylläehdottomasti Vrt. Laurila ym. (2009): 80% lisäisi puuenergian käyttöä, 78% suosisi lämpöyrittäjiä isojen sijaan (N=272, 25 % vastauspros.)

Maksuhalukkuus: hake vs. öljy Kysyttäessä yy maksuhalukkuutta hakelämmityksestä öljylämmitykseen verrattuna joka kymmenes vastasi haluavansa maksaa siitä enemmän kuin öljystä. Enemmistö halusi maksaa saman verran (47 %) tai vähemmän kuin öljystä (43 %).

Johtopäätöksiä Farmari tuloksista Tulokset osoittavat, että kansalaismielipide on voimakkaasti energiaosuuskuntien tuotannonlaajentamisen kannalla kansalaiset pitävät valtion tuen lisäämistä tärkeänä muuten kannattamattoman metsäenergian tuotannon lisäämisessä. i ä Energiaosuuskuntien jäsenten ja muiden kansalaisten vastauksissa ei ollut eroja.

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien jäsenten lomakekysely: postitus 307 jäsenelle saatiin 205 hyväksyttyä vastausta vastausprosentti 67 %

Energiaosuuskuntien vastausprosentit: 1. Halsua 85% 23/27 jäsentä 2. Kannus 70% 21/30 jäsentä 3. Kälviä 69% 40/58 jäsentä 4. Lestijärvi 64% 21/33 jäsentä 5. Perho 57% 33/58 jäsentä 6. Kaustinen V. 55% 33/60 jäsentä 7. Lohtaja 54% 22/41 jäsentä

Oletko saanut riittävästi tietoa energiapuun laatuun vaikuttavista tekijöistä (kasa, sijainti, peitto)? Kyllä 93 % En 7 % Hl Halsualla ll yksimielisesti ki ili tikyllä osuuskunnan asioista (esim. energiapuutarpeesta)? Kyllä 64 % En 36% Lestijärvellä myönteisimpiä (80 %)

Tulisiko osuuskunnan etsiä lisää lämmityskohteita tai raaka aineen välityskohteita? Ei 15 % Jonkin verran lisää 71 % Paljon lisää 14 % Lisäysintoisimmat jäsenet: 1. Lohtaja (1,27) 2. Kaustinen V. (1,12) Vähiten intoa Halsualla (0,91) ja Perhossa (0,78)

Käsirahan maksu energiapuukasasta eli nk. Lepistön malli? Onko mielestäsi ongelma, että osuuskunta maksaa energiapuusta vasta kun se on haketettu? Ei 68 % Jonkin verranongelma 27 % Suuri ongelma 5 % Osuuskunnista vähiten pidetään ongelmana Halsualla ja eniten Kälviällä (jossa mallion kehitetty). Myisitkö enemmän energiapuuta osuuskunnalle, jossemaksaisinoin se kolmasosan käsirahan jäsenelle heti kasan arvioinnin jälkeen ja loput 2/3, kun hake on laitoksella? En 65 % Jonkin verran enemmän 32 % Paljon enemmän 4 % Osuuskunnista vähiten myyntiä lisättäisiin Halsualla ja Lestijärvellä, eniten Kälviällä ja Kaustisella

Korjaatko energiapuuta itse? Kyllä 84 % Yli 90 % Kälviä, Halsua ja Lesti vähiten Lohtajalla 77% Oletko korjannut energiapuuta Viitk Voisitko tehdä korjuu urakointia k muille metsänomistajille? osuuskunnan muille jäsenille? Kyllä 20 % Kyllä 27 % En 80 % En 73 % Eniten Perhossa 31 % Vähiten Halsualla 4 % Eniten Perhossa 53 % Vähiten Halsualla 9 %

Alustavia johtopäätöksiä kyselyn tuloksista perusteita tutkimuksen jatkolle Jäsenet toivovat yleisesti osuuskuntien etsivän jonkin verran lisää lämmityskohteita / raaka aineen välityskohteita Energiaosuuskuntien jäsenillä on runsaasti korjuukapasiteettia ja hlkk halukkuutta tehdä korjuu urakointia k i muille jäsenille liiketoimintamallien kehittäminen jatkuu tältä pohjalta

Tutkimus ja kehitystoiminta jatkuu Viestintää luvassa Metsäviestissä ja paikallislehdissä