I L M A I L U L A I T O S CIVIL AVIATION ADMINISTR ATION LENTOTURVALLISUUSHALLINTO F LI GH T SA T A U T O I T FI F E Y N L AN H R Y D ILMAILUTIEDOTUS ADVISORY CIRCULAR PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 AIR T8-10 muutos 5 12.10.1990 www.fltsafety.fcaa.fi MOOTTORIN PERUSKORJAUSJAKSOT JA PERUSKORJAUSJAK- SON JATKAMINEN Tämä tiedotus on laadittu ohjeeksi jatkettaessa moottorin peruskorjausjaksoa yli valmistajatehtaan suosittaman jakson. Tämän tiedotuksen liitteenä 1 on valmistajatehtaiden suosittamat mäntämoottoreiden peruskorjausjaksot. Tämä tiedotus korvaa tiedotuksen AIR T8-10 Muutos 4. 1 YLEISTÄ Moottoreiden peruskorjausjaksoja jatkettaessa voidaan määritellä kaksi eri menettelytapaa: a) uusien moottoreiden koejaksot b) jo vakiintuneiden peruskorjausjaksojen jatkaminen. a) Valmistajatehtaat määrittelevät uusille moottoreille tavallisesti hyvinkin lyhyen peruskorjausjakson. Jaksoa nostetaan sitten käytössä olevien moottoreiden käyttökokemuksen perusteella. Moottorin valmistaja on tällaisessa tapauksessa aina yhteydessä suoraan koneen omistajaan ja myöntää lisäjaksoa tietyn ohjelman mukaisesti. Koneen omistajan/käyttäjän on tällöin tehtävä ilmoitus koejaksosta ilmailuhallitukselle. Koejakso koskee vain tiettyjä moottoriyksilöitä. b) Pitkään valmistuksessa olleille moottoreille valmistajan suosittamat peruskorjausjaksot ovat pitkäaikaisen kokemuksen tulos. Peruskorjausjaksot ovat siten keskiarvoja eri oloissa toimiville moottoreille. Huollolla, käytöllä ja lentotoiminnan luonteella on suuri vaikutus moottorin elinikään. Moottorin kunnon edellyttäessä voidaan sen käyttöä jatkaa yli tehtaan suosittaman peruskorjausjakson. Toisaalta taas huonoissa oloissa moottori voi vaatia peruskorjauksen paljonkin ennen valmistajan suosittamaa tuntimäärää. Tärkeimpiä seikkoja moottorin pitkää elinikää ajatellen ovat: - Oikea-aikainen ja oikein tehty huolto. - Moottorin ilmasuotimen hyvä kunto. Ilmasuodin olisi puhdistettava ja vaihdettava säännöllisesti ja seurattava sen kuntoa huoltojen välilläkin. - Oikea moottorin käsittely kaikissa oloissa, mutta etenkin kylmänä vuodenaikana käynnistettäessä. Moottoria olisi aina lämmitettävä talviaikana ennen käynnistystä. - Oikeiden polttoaine- ja öljylaatujen käyttö. Kesä- ja talviöljyjen käyttö vuodenaikojen mukaan kunnollisen voitelun takaamiseksi. - Moottorin suojavoitelu silloin, kun ilma-alus on pitkähkön ajan käyttämättä. Kunnollinen suojavoitelu estää moottorin sisäistä syöpymää, josta muuten voi alkaa nopeakin moottorin kuluminen. - Lennon luonne. Pitkä tasainen lento kuluttaa moottoria vähemmän kuin esimerkiksi koulutuskäyttö. 2 PERUSKORJAUSJAKSON PIDENNYSTARKASTUS Moottorin saavuttaessa valmistajatehtaan suosittaman peruskorjausjakson tai 10 vuoden kalenteri-iän on sille tehtävä peruskorjausjakson pidennystarkastus ilmailumääräyksen AIR M8-4 kohdan 2.1. tai 2.2. mukaisesti. Tarkastuksen sovittamiseksi yhteen ilma-aluksen huoltojaksojen kanssa voidaan tehtaan suosittamaa peruskorjausjaksoa ylittää enintään 1% ja kalenteriaikaa ylittää enintään sen kalenterikuukauden loppuun, kun moottorin 10 vuoden kalenterijakso täyttyy. Seuraavien tarkastuksien jaksoja voidaan ylittää korkeintaan 10 lentotuntia, tai sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin vuosi edellisestä tarkastuksesta täyttyy, kumpi tulee ensin. Tarkas- ILL 3301 10/01
2/15 AIR T8-10, 12.10.1990 3 KOEKÄYTTÖ tusjaksojen ylityksistä ei saa tulla kertymää. Kun moottorin peruskorjausjakson jatkoaika on käytetty loppuun, on moottori peruskorjattava. Tätä jaksoa ei saa ylittää. Moottorin apulaitteet seuraavat perusmoottorin peruskorjausjaksoa, ellei laitteen valmistaja ole määrännyt laitteelle omaa peruskorjausjaksoa. Tällöin laitteen valmistajan ilmoittamaa jaksoa on noudatettava. Kun moottorin peruskorjausjaksoa on jatkettu AIR M8-4 mukaisesti ja siinä joudutaan vaihtamaan apulaite, on moottoriin asennettavan laitteen käyntiajan oltava alle moottorille suositetun peruskorjausjakson. Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin asioihin. a) Pakolliset muutosmääräykset Tarkasta kaikki moottoria ja sen apulaitteita koskevat muutosmääräykset ja tee niiden vaatimat toimenpiteet. b) Moottorin ulkopuolinen kunto - Tarkasta kampikammio ja sylinterit repeämien varalta. - Tarkasta potkurin akselin säteettäinen ja aksiaalinen välys käsivaraisesti. - Tarkasta, onko merkkejä ylikuumenemisesta (värinmuutokset) tai syöpymistä. c) Moottorin sisäpuolinen kunto - Tarkasta sytytystulppien kunto. Ovatko oikean väriset, öljyiset, nokiset? - Tarkasta boroskoopilla sylinterit, sylinterin pää venttiileineen ja männän pää. - Tutki onko suotimessa ja öljyssä magneettisia tai muita metallihiukkasia. Pura kertakäyttöinen öljysuodin. - Tarkasta magneettitulpat. - Tarkasta pakoputken pään kunto. Onko nokinen, karstainen, öljyinen? - Mikäli aihetta on, on moottorin sisäisen kunnon tarkastamiseksi syytä irrottaa tarpeellinen määrä sylintereitä ja apulaitteita, esim. magneetto. d) Öljyn kulutuksen mittaus - Öljyn kulutuksesta on oltava luotettava kirjanpito 10 tarkastusta edeltäneen lentotunnin ajalta tai öljyn kulutus voidaan mitata yhden tunnin lennolla moottorin valmistajan ilmoittamalla teholla. Öljymäärä on tarkastettava ennen ja jälkeen lennon, samassa asennossa ja saman ajan kuluttua moottorin pysäyttämisestä (esim. 30 min). - Öljyn kulutusta on verrattava valmistajan ilmoittamaan lukemaan ja sen on oltava alle sallitun maksimiarvon. e) Sylinterien vuotomittaus koekäytön jälkeen. - Sylinterien vuotomittauksella yritetään selvittää sylintereiden ja venttiileiden kuluneisuus. Jos vuotoa tapahtuu tasaisesti kampikammioon, pako- ja imuputkistoon sallitaan enintään 25 %:n vuoto. Jos vuoto selvästi tapahtuu joko imu- tai pakoputkistoon tai kampikammioon, on sylinteri irrotettava vuodon ylittäessä 20 %. Kun kaikkien sylinterien vuodot ovat tasaisesti yli 20 %, on moottori todennäköisesti peruskorjauksen tarpeessa. f) Taipuvat letkut ja putket moottoritilassa - Taipuisten polttoaine-, öljy- ja hydrauliletkujen käyttöikä on yleensä 5-10 vuotta valmistajien ohjeiden mukaan (katso myös AIR T2-3). Lisäksi hyvänä apuna moottorin kuntoa määriteltäessä on polttoaineen kulutuksen mittaus. Pienentynyt moottorin teho vaatii suurempaa tehoasetusta, mikä heti näkyy myös suurempana polttoaineen kulutuksena. Tehokoe ja vertailupyörimisnopeus Tehokoe tehdään käyttämällä moottoria tietyn ohjelman mukaan ja kirjaamalla pyörimisnopeus. Saatua pyörimisnopeutta verrataan pyörimisnopeuteen (jäljempänä vertailupyörimisnopeus), joka on saatu käyttämällä samaa moottoria samoissa oloissa ja samoilla varusteilla esim. perustai välikorjauksen jälkeen. Menetelmä eroaa normaalisti hengittävän ja ahdetun moottorin välillä, koska ilmanpaineen vaihtelu ahdetulla moottorilla täytyy ottaa laskuissa huomioon.
AIR T8-10, 12.10.1990 3/15 Huom.Seuraavassa annettu tehonmittauskoekäyttö on tehtävä aina myös potkurin vaihdon yhteydessä, jotta saataisiin uusi vertailupyörimisnopeus. Normaalisti hengittävän moottorin koekäyttö Moottori koekäytetään täydellä teholla, ja milloin säätöpotkuri on asennettu, valitaan suuri pyörimisnopeus eli pieni lapakulma. Muutos ilmanpaineessa vaikuttaa sekä moottorin täytössuhteeseen että potkurin vastukseen, joiden vaikutus kumoaa toisensa. Ainoastaan ilman lämpötilan vaikutus otetaan huomioon tehon korjauksessa. Korjauskerroin saadaan joko valmistajan julkaisemasta tai tämän tiedotuksen liitteenä (kuva 1) olevasta käyrästä. Saatu pyörimisnopeus täydellä teholla kerrotaan käyrästä saatavalla korjauskertoimella, jolloin tulokseksi saadaan pyörimisnopeus standardioloissa. Normaalisti käytetään merenpintaoloja normaalipäivänä (ilmanpaine 101.3 kn/m2 (kpa) ja lämpötila 15 C). Magneetot on kokeiltava valmistajan ilmoittamalla kokeilupyörimisnopeudella. Öljyn paine ja moottorin lämpötilat on myös kirjattava. Moottoria ei saa käyttää täydellä teholla pidempään kuin on tarpeen tulosten kirjaamiseksi. Kun tulokset on kirjattu pienennetään tehoa tasaisesti, tavallisesti r/m:iin moottorin tasaisen jäähdytyksen varmistamiseksi, ennen moottorin pysäyttämistä. Ahdetun moottorin koekäyttö Moottorin tehon määrittämiseksi käytetään sitä tietyllä ahtopaineella potkurin lapakulmien ollessa pienellä eli suuri pyörimisnopeus. Näin saatua pyorimisnopeutta verrataan vertailupyörimisnopeuteen, joka on saatu käyttämällä moottoria samalla ahtopaineella aikaisemmin, esim. peruskorjauksen tai välikorjauksen jälkeen. Koekäyttötulosten saamiseksi vertailukelpoiseksi on ne korjattava standardioloja vastaaviksi (101.3 kn/m2 (kpa) ja 15 C). Vertailupyörimisnopeuden määrittäminen ahdetulla moottorilla Peruskorjauksen ja välikorjauksen jälkeen on vertailupyörimisnopeus määritettävä uudelleen, jotta saataisiin perusarvo, johon vertaamalla tulevaisuudessa nähtäisiin mahdollinen tehon muuttuminen. Vertailupyörimisnopeuden saamiseksi koekäytössä tehoa lisätään kunnes maksimi lentoonlähtöahtopaine saavutetaan. Tämän jälkeen tehoa vähennetään kunnes ahtopaine, joka aikaisemmin on määritetty tämän moottorin vertailupyörimisnopeuden ahtopaineeksi, saavutetaan. (Moottorin valmistajat joskus suosittavat tiettyä ahtopainetta, tavallisesti 121,5 kpa (36in Hg).) Pyörimisnopeuden tulee pudota vähennettäessä tehoa lentoonlähtöasennosta. Tämä ilmaisee sen, että potkuri on "pieni kulma"-asennossa. Kun pyörimisnopeus ja ahtopaine ovat vakiintuneet, pyörimisnopeus merkitään muistiin. Ulkoilman paine ja lämpötila koekäyttöhetkellä on myös kirjattava. Tämän jälkeen moottori pysäytetään tavanomaisin menetelmin. Koekäytössä saatu pyörimisnopeus on nyt korjattava standardioloja vastaavaksi. Korjauslaskelmissa voidaan käyttää apuna kuvien 2 ja 3 käyrästöjä, jotka soveltuvat kaikille ahdetuille mäntämoottoreille. Nämä käyrästöt eivät ota huomioon eri moottorityyppien välisiä eroja, mutta ovat riittävän tarkkoja ilma-aluksessa kiinni olevan moottorin koekäyttämiseksi. Käyrästön käyttöesimerkki Kuva 2. Etsi koekäytössä merkittyä ulkoilman painetta (98.2 kpa) vastaava luku vaaka-asteikolta ja vedä viiva pystysuoraan ulkoilman lämpötilaa (+ 10 C) vastaavalle käyrälle. Vedä käyrän leikkauspisteestä vaakasuora pystyasteikolle, joka ilmoittaa käytettävän korjauskertoimen (0,99). Korjaus voidaan tehdä kertomalla koekäytössä saatu pyörimisnopeus (2600 r/min) korjauskertoimella, mutta vastaava tulos saadaan kuvan 3 käyrästöstä. Hae pystyasteikolta korjauskerrointa (0,99) vastaava luku ja vedä vaakasuora viiva tälle korkeudelle. Vedä pystysuora viiva vaaka-akselilla olevan koekäytössä saadun pyörimisnopeuden (2600 r/min) kohdalle. Viivojen leikkauspisteestä vedetään käyrien mukainen viiva oikean reunan pystyasteikolle, jolta voidaan lukea paljonko koekäytössä saatuun pyörimisnopeuteen on lisättävä tai siitä vähennettävä (tässä tapauksessa vähennettävä 25 r/min), jotta saataisiin korjattu pyörimisnopeus (2575 r/min) standardioloissa. Vaikka vertailupyörimisnopeus korjataan lämpötilan ja paineen suhteen, ei korjauksessa voida ottaa huomioon kosteuden, tuulen ja mittarivirheen osuutta. Korjattu pyörimisnopeus on siten harvoin aivan oikea vertailupyörimisnopeus. Koekäyttöarvoissa voidaan pitää hyväksyttävänä 3 %:n poikkeamaa.
4/15 AIR T8-10, 12.10.1990 Jos koekäytössä ei saada luotettavaa kuvaa moottorin tehosta, on tehtävä koelento. 4 TARKASTUSLISTA JA TARKASTUSILMOITUS Peruskorjausjakson pidennystarkastuksesta täytetään tarkastuslista. Listan voi laatia tarkastuksen tekijä ja siinä on oltava tila tehtäville toimenpiteille, mittaustuloksille, valmistajan ilmoittamille tai yleisesti hyväksytyille ohjearvoille sekä toimenpiteen tehneen kuittaukselle. Tarkastuksesta on lähetettävä liitteen 2 mukainen tarkastusilmoitus ilmailuhallitukselle. Toimistopäällikön po. jaostopäällikkö E. Ailio
Liite 1 AIR T8-10, 12.10.1990 5/15 Valmistajatehtaiden suosittamat mäntämoottoreiden peruskorjausjaksot Liite 1 Moottorityyppi AVIA Narodni Podnik (Information Bulletin M462-RF/31b) M 332 Walter Minor 4-III Bombardier-Rotax GmbH 501 505 500 300 300 Peruskorjausjakso tuntia Brandenburgische Motorenwerk GMBH SH-14 600 B1 Franklin Aircraft Engine 6A-350-C1 6V335 De Havilland (R-R Technical News Sheet GM 10 No. 15, 26.2.1968) Gipsy Major 10 Mkl-1 1200 Grob Werke GmbH & Co. KG (TM 4601-1/6 20.1.1988) Grob 2500 E1, D1 1200 W2,W3 Hirth Motoren KG F10K-1a 300 Jacobs Aircraft Engine Co. R-755 Limbach Motorebau Technische Mitteilung 9.4. 1.12.1989 SL 1700 E ja E 1 SL 1700 EA ja EA 1 SL 1700 EC ja EC 1 L 1700 EA.A SL 1700 EB ja EB 1 L EO 1 L EA ja EA 1 L EB I.A, EB I.B ja EB LC L EC 1 L DA L 2400 EB 1.A EB LB ja EB LC Pratt & Whitney R-985 Jr. Wasp R-1340-AN-1 Wasp R-1830-92 Twin Wasp Rolls-Royce Limited (RR Service Bulletin T-421, 20.11.1980) RR C90, RR 0-200 RR 0-300 RR 0-240-A 900 Huomautus Taulukon lopussa A1 A2
6/15 AIR T8-10, 12.10.1990 Liite 1 Moottorityyppi Teledyne Continental (Continental Service Bulletin M89-13 5.6.1989) A65, A75 C75, C85, C90, 0-200 C125, C145, 0-300 GO-300 E165, E185, E225 W670 O-470 O-470U O-470U IO-470 TSIO-470 GIO-470A IO-346 IO-360 IO-360KB TSIO/LTSIO-36OEB, KB TSIO-360FB, GB, LB, MB TSIO-360 IO-520 TSIO-520 TS10-520UB, VB, WB, AF,CE TSIO-520 NB TSIO-520 NB TSIO-520 M, P, R TSIO-520 M, P, R TSIO/LTSIO-520AE TSIO-520 BE GTSIO-520 GTSIO-520 L GTSIO-520 L GTSIO-520 M,N 6-285 IO-550 BY C TSIO-550 TEXTRON Lycoming Div. (Service Letter No L 201 C, 9.3.1990 O-235 (paitsi -F, -G, -J) O-235 -FY -G, -3 O-290-D O-290-D2 O-320-H O-320; IO-320-A, -E IO-320-B, -D, -F IO-320-C AIO-320 (160 hv) AEIO-320 1200 1700 1200 1200 1200 1700 2400 Peruskorjausjakso tuntia Huomautus Taulukon lopussa C1 C7 C6 C1 C1 C1 C5 C4 C9 C8 C3 C2 C1 L12/15 L13/15 L15 L15 L10/15 L1/10/15 L4/6/10/15 L2/4/10/15 L6/10/L15 L6/10/L15
Liite 1 AIR T8-10, 12.10.1990 7/15 Moottorityyppi TEXTRON Lycoming Div. (Service Letter No L 201 C, 9.3.1990 O-340 O-360; I0-360-B, -E, -F (180 hv) O-360-E, LO-360-E IO-360-A, -C, -D, -J (200 hv) TO-360-Cl -F, TIO-360-C TO, LTO-360-E (180 hv) AIO-360 (200 hv) AEIO-360 (180 hv) AEIO-360 (200 hv) O-435; GO-435 GO, GSO-480; IGSO-480 1200 Peruskorjausjakso tuntia Huomautus Taulukon lopussa L1/15 L1/4/10/15/16 L4/10/15 L5/10/15 L3/15 L3/4/15 L6/10/15 L6/10/15 L6/10/15 L15 L1/15 O-540-Ag -B, -E4A5, -F; IO-540-CY -D LI/10/15 O-540-E4B5, -E4C5 L1/10/15 O-540-G5 -H, -J; IO-540-N, -T, -V, -W L10/15 O-540-L3C5D L2/10/15 IO-540-A, -B (290 hp) 1200 L10/15 IO-540-E, -G, -P L1/10/15 IO-540-S, -AA, -AB L2/10/15 IO-540-3, -R L2/10/15 IO-540-K (paitsi KIB5), -L, -M L10/13/15 IO-540-KIB5 LIO/11/15 AEIO-540 L6/10/15 IGO & IGSO-540 1200 L15 TIO-540-V, -W, -AE L3/4/11/15 TIO-540, -C, -AA, -AB, -AF L3/4/7/11/15 TIO-540-F, -N, -R, -A, -J, -S, -U L3/4/11/15 TIO-541-A (310 hv) 1300 L3/15 TIO-541-E (380 hv) 1200 L3/9/15 10-720 L11/15 0-320-A2C, -B2C L15 0-360-C2B, -C2D; HO-360;HIO-360-B 1200 L1/15 H10-360-A, -C, -D, -E, -F L15 VO-360-A 600 L15 VO-360-B; IVO-360 L15 VO-435-A-B 1200 L15 TVO-435 L3/15 VO-540 1200 L8/15 IVO-540 600 L14 TVO, TIVO-540 1200 L3/8/15 Volkswagen 1700 1700 RE 300
8/15 AIR T8-10, 12.10.1990 Liite 1 Rectimo 4 AR 1200 Stark Stamo MS-1 Stark Starno MS-2 W--G Wright R-1300-3D R-1820-56 Moottorityyppi 1350 900 900 600 1300 Peruskorjausjakso tuntia Huomautus Taulukon lopussa W1 W1 W1 W1 HUOMAUTUKSET *) Huom. Tähdellä varustettuun jaksoon ei saa lisäaikaa. A 1.Välikorjaus on tehtävä 250-300 h:n välein. A 2.Välikorjaus on tehtävä 450 h:n välein. Katso Omnipol Information Bulletin No. M6-III/36. B 1. Välikorjaus on tehtävä 300 h:n välein. C 1. Maa- ja metsätalouskäytössä olevien ilma-alusten moottoreilla on peruskorjausjakso korkeintaan 1200 h. C 2. Koskee uusia GTSIO-520L -moottoreita S/N 604701 ja tätä uudemmat sekä tehtaan peruskorjaamia (rebuilt) GTSIO-52OL -moottoreita S/N 227809R ja tätä uudemmat. C 3. Moottorin jakso on 1200 h *). Moottoreiden peruskorjausjaksoa voidaan kuitenkin jatkaa tuntiin asentamalla osat, jotka on lueteltu Parts Catalog X 30046A:n ja asiaa käsittelevien Service Bulletinien viimeisissä revisioissa. C 4. Koskee uusia TSIO-520 NB moottoreita S/N 521391-521399, 52, 521405, 521406, 521411, 521412, 521419 ja tätä uudemmat sekä tehtaan peruskorjaamia (rebuilt) TSIO-520 NB moottoreita SN 234070, 234074 ja tätä uudemmat. C 5. Moottorin jakso on h *). Moottoreiden peruskorjausjaksoa voidaan kuitenkin jatkaa tuntiin asentamalla osat, jotka on lueteltu Parts Catalog X 30580A:n ja asiaa käsittelevien Service Bulletinien viimeisissä revisioissa. C 6. Koskee uusia ja tehtaan peruskorjaamia (rebuilt) 0-470U moottoreita spesifikaatio numeroltaan 11, 12, 13, 14, 17 ja 18. C 7. Moottorin jakso on h *). Muiden kuin Huom. 22 lueteltujen tämän tyyppisten moottoreiden peruskorjausjakso voidaan jatkaa tuntiin asentamalla P/N 646267A2 sylinteri- ja venttiiliyhdistelmät, P/N 648029 männät, P/N 649226 rengassarja, P/N 646277 pakoventtiilin nostimet. P/N 643779 öljypumppu, P/N 643749 öljypumpun tiiviste, P/N 649923 öljysuodin ja P/N 402129 P003 vaarnat, kaksi kpl (tai Cessnan toimittama öljysuodattimen jalusta sekä siihen kuuluvat osat). Männän tappi: P/N 539467 on vaihdettava (ei saa käyttää uudelleen). Kampiakselin vastapainojen akselien ja levyjen on oltava voimassaolevan varaosakirjan X 30023A mukaisia. Muutos on merkittävä moottorin teknilliseen päiväkirjaan ja uusi spesifikaatio numero leimattava moottorin tyyppikilpeen (katso oheinen lista) Alkuperäinen spesifikaation:ouusi N:o 0470U 1 13 2 14
Liite 1 AIR T8-10, 12.10.1990 9/15 3 17 4 18 5 17 6 18 C 8. Koskee uusia ja tehtaan peruskorjaamia (rebuilt) moottoreita TS10-520-M Spesifikaatio N:o 4, 6, 7 ja 8; TSIO-520-P Spesifikaatio N:o 5 ja 6 sekä TSIO-520-R Spesifikaatio N:o 7, 9, 10 ja 11. C 9. Moottorin jakso on h *) Muiden kuin Huom. 24 lueteltujen tämäntyyppisten moottoreiden peruskorjausjaksoa voidaan jatkaa tuntiin asentamalla sylinteri ja venttiiliyhdistelmät P/N 646657AI, männät P/N 648044, rengassarja P/N 649227, venttiilin nostimet P/N 646277 sekä imu- että pakopuolelle, tehonsäätimen runko P/N 649185A4, TCM (ent. Bendix) 646957-oik. magneetto, 646958-vas. magneetto, 636951-johdot tai paineistetut magneetot KIT EQ6583, öljypumppu yhdistelmä P/N 643717-1, P/N 643749 öljypumpun tiiviste, ja öljysuodin P/N 649923 (tai Cessnan toimittama öljysuotimen jalusta ja siihen liittyvät osat). Asentaessasi öljypumppua poista vaarnat P/N 402159 ja 402157. Vaihda vaarna P/N 401852 vaarnaan P/N 402129 P003 ja asenna levy P/N 646582-1.35 ja P/N 646582-2.00 vaarnoihin öljypumpun asennuksen jälkeen. Muutos on merkittävä moottorin teknilliseen päiväkirjaan ja uusi spesifikaatio numero leimattava moottorin tyyppikilpeen (katso oheinen lista) Alkuperäinen spesifikaation:o Uusi N:o TSIO 520 P 1 5 P 2 6 P 3 6 M 1 6 M 2 7 M 3 7 R 1 9 R 3 10 R 4 9 R 5 10 R 6 11. L 1. Koskee moottoreita, joissa on 1/2" pakoventtiilit. Tämän sarjan moottoreilla, varustettuna 7/ 16" pakoventtiileillä, on peruskorjausjakso korkeintaan 1200 tuntia*), Uusiin ja tehtaan peruskorjaamiin moottoreihin on asennettu 1/2" pakoventtiilit ja näiden moottorien sarjanumerot on esitetty Service Instruction No. 1136:n viimeisessä painoksessa. L 2. Näihin moottoreihin voidaan liittää pakokaasuahdin. L 3. Pakokaasuahdin saatetaan joutua irrottamaan ennen moottorin peruskorjausta karstan poistamista ja korjausta varten. L 4. Moottoreilla, joiden kampiakseli pyörii vastakkaiseen suuntaan, on sama peruskorjausjakso kuin vastaavasti niillä moottoreilla, joiden kampiakseli pyörii normaaliin suuntaan. L 5.1200 TUNTIA: *)Moottorit, joihin ei ole asennettu suuria kampiakselin pää laakereiden pidätintappeja. TUNTIA: *)Moottorit, joissa on suuret päälaakerin pidätintapit. Tähän ryhmään kuuluvat moottorit 1) S/N L-7100-51A ja tätä uudemmat sekä L101-67A ja tätä uudemmat; 2) kun Service Bulletin No. 326 mukainen muutostyö on tehty ja 3) tehtaan peruskorjaamat ja tammikuun 26 päivän 1970 jälkeen toimittamat moottorit. TUNTIA: Moottorit, joissa on suuret päälaakerin pidätintapit ja uudentyyppinen nokka-akseli. Tähän ryhmään kuuluvat moottorit:
10/15 AIR T8-10, 12.10.1990 Liite 1 1) S/N L-9762-51A ja tätä uudemmat; 2) IO-360-C1E6 moottorit S/N L-9723-51A ja tätä uudemmat; 3) LIO-360-CIE6 moottorit S/N L-524-67A ja tätä uudemmat; 4) kun Service Bulletin No. 326 ja Service Instruction No. 1263 mukaiset muutokset on tehty; 5) tehtaan peruskorjaamat ja lokakuun 1 päivän 1972 jälkeen toimittamat moottorit. Ei kuitenkaan koske moottoreita S/N L-2349-51A ja L-7852-51A, joissa ei ole uudentyyppistä nokka-akselia ja joiden peruskorjausjakso on täten h*). L 6. Toistuvat suuret tehon-vaihtelut, jotka aiheuttavat sylinterien lämpörasitusten kasvamista ja lentoliikkeet, jotka aiheuttavat moottorin suurimman pyörimisnopeuden ylityksiä, vähentävät moottorin luotettavuutta ja lyhentävät sen käyntiikää. Nämä seikat on otettava huomioon määriteltäessä taitolentokäytössä olevien moottoreiden peruskorjausjaksoa. Omistajan/ käyttäjän harkinnassa onkin pienentää oman moottorinsa peruskorjausjaksoa moottorin käyttöä vastaavaksi. Taulukossa on ilmoitettu suurin sallittu valmistajan suosittama peruskorjausjakso. L 7. TIO-540-C sarjan moottorit S/N L-1754-61 ja tätä uudemmat sekä tehtaan 1.3.1971 jälkeen peruskorjaamat moottorit on varustettu suurilla päälaakerin pidätintapeilla ja niiden peruskorjausjakso on h. Myös TIO-540-C moottoreilla, jotka on varustettu suurilla päälaakerin pidätintapeilla Service Instruction No. 1225 mukaisesti, on peruskorjausjakso h. Moottoreilla, joihin tätä muutosta ei ole tehty, on peruskorjausjakso h *). L 8. V09 TVO ja TIVO-540 moottoreilla, jotka on varustettu P/N 77450 kiertokangilla Service Bulletin No. 371 mukaisesti, on peruskorjausjakso 1200 h. VO-540 moottoreilla, joissa ei ole uudentyyppisiä kiertokankia, on peruskorjausjakso h ja TVO sekä TIVO-540 moottoreilla 900 h *). Katso kiertokankia koskeva Service Bulletin No. 371. L 9. Uusilla TIO-541-E moottoreilla S/N L-804-59 ja tätä uudemmat sekä tehtaalla peruskorjatuilla ja 1.3.1976 jälkeen lähetetyillä moottoreilla on peruskorjausjakso h. Myös uusilla peruskorjatuilla moottoreilla, joissa Service Bulletinit No. 334 (kampikammio) ja No. 353 (sylinterit) viimeisen painoksen mukaan on tehty, on peruskorjausjakso h. L 10.Joidenkin moottoreiden öljynkiertojärjestelmään on jälkeenpäin tehty muutoksia taitolentokäyttöä varten. Kun muutostyö on tehty, ko. moottorin peruskorjausjakso on automaattisesti sama kuin vastaavan AEIO-sarjan moottorilla. L 11.Jos koneella lennetään säännöllisesti ja keskimäärin 60 tuntia/kk tai enemmän, voidaan huoltotoimintakäsikirjaan hyväksyä moottorin peruskorjausjaksoksi 200 tuntia enemmän kun tässä taulukossa on annettu. L 12.Jotta korkeapuristeiselle 0-235 moottorille voidaan hyväksyä 2400 h:n peruskorjausjakso on siihen asennettava vahvistetut (P/N LW-18729) männät. Katso Service Letter L 213 viimeinen painos. L 13.Korkeapuristeisiin 0-235-F, -G ja -3 moottoreihin ei voida asentaa vahvistettuja (P/N LW 18729) mäntiä, joten niille ei saa 2400 h:n peruskorjausjaksoa. L 14.TIO-540-A sarjan moottorit S/N L-1880-61 ja tätä uudemmat sekä tehtaan 1.3.1971 jälkeen peruskorjaamat moottorit on varustettu suurilla päälaakerin pidätintapeilla ja niiden peruskorjausjakso on h. Myös TIO-540-A moottoreilla, jotka on varustettu suurilla päälaakerin pidätintapeilla Service Instruction No. 1225 mukaisesti, on peruskorjausjakso h. Moottoreilla, joihin tätä muutosta ei ole tehty, on peruskorjausjakso h*) L 15.Maa- ja metsätalouskäytössä olevien ilma-alusten moottoreiden peruskorjausjakso on korkeintaan h*) TAI MOOTTORILLE SUOSITELTU PERUSKORJAUSJAKSO, KUM- PI ON PIENEMPI. Mitkään muutostyöt eivät pidennä näiden moottoreiden peruskorjausjaksoa, eikä niihin voi soveltaa tämän tiedotuksen mukaista peruskorjausjakson jatkamista. L 16.Ilmavoimien käytöstä poistamien Lycoming 0-360-A1A moottoreiden ensimmäinen peruskorjausjakso on 750 h. Tähän jaksoon voi ilmailuhallitus antaa pidennystä moottorin peruskorjauksiin hyväksytyn lentokonekorjaamon tekemän välikorjauksen ja siitä tehdyn lausunnon perusteella. Seuraavat peruskorjausjaksot ovat kuten muissa tämän tyypin moottoreissa.
Liite 1 AIR T8-10, 12.10.1990 11/15 W 1.Venttiilit ja venttiili-istukat tarkastettava 500-600 tunnin välein (Technische Mitteilung nr. 13 ja käyttökokemukset Suomessa). W 2.Kohokammion neulaventtiili vaihdettava 500-600 tunnin välein. (Technische Mitteilung rir 8 ja käyttökokemukset Suomessa.) W3.Zenith - Strömberg - kaasuttimen kalvo vaihdettava 500-600 tunnin välein. (Tehtaan ohjeet ja käyttökokemukset Suomessa.)
12/15 AIR T8-10, 12.10.1990 liite 2 liite 2 Tarkastusilmoitus lomake IH 3504.5
Liite 3 AIR T8-10, 12.10.1990 13/15 AHTAMATTOMAN MOOTTORIN KOEKÄYTTÖ ILMA-ALUKSESSA Liite 3 Koekäytössä saadun pyörimisnopeuden korjaus standardiolosuhteisiin ulkoilman lämpötilan suhteen. Kuva 1
14/15 AIR T8-10, 12.10.1990 Liite 3 AHDETUN MOOTTORIN KOEKÄYTTÖ ILMA-ALUKSESSA Korjauskertoimen riippuvuus ulkoilman lämpötilasta ja paineesta Kuva 2
Liite 3 AIR T8-10, 12.10.1990 15/15 Kuva 3