TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA 1
TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA Sisältö: Johdanto Aineisto Tulokset Päätelmät 2
SILLAT SUOMESSA Liikenneviraston hallinnoimia siltoja oli 1.1.2016 15140 tieliikenteen käytössä 2417 kiskoliikenteen käytössä Tämän lisäksi lähes yhtä paljon kaupunkien ja kuntien hallinnoimia siltoja 3
SILLAT SUOMESSA Liikenneviraston tilastoja 5/2016 4
SILLAT SUOMESSA Liikenneviraston tilastoja 5/2016 5
SILLAT SUOMESSA 6
TARKKAILUSILLAT Tarkkailusillaston tarkoituksena on Muodostaa koko Suomen maantiesillastoa kuvaava otos Tuottaa tietoa siltojen vaurioitumisesta Mahdollistaa siltojen kunnon systemaattista seurantaa Yhteensä tarkkailusiltoja on 125 kpl (tässä tarkastelussa 110, Pohjois-Savo puuttuu) Tarkkailusillasto on kansainvälisesti uniikki, vastaavaa ei ole käytössä muissa maissa 7
TARKKAILUSILLAT U-ELY VAR- ELY HÄME- ELY EPO- ELY OULU LAPPI POS-ELY siltoja 26 19 23 18 10 14 betonisiltoja 13 15 18 15 7 5 teräs 8 2 3 8 teräsputki 5 4 3 3 1 vanhin 1911 1916 1923 1958 1957 1929 uusin 2012 2011 2013 1995 2012 2006 8
AINEISTO Tutkimusaineisto koostuu tarkkailusiltoihin tehdyistä mittauksista ja havainnoista vuosina 1990-2017 Laajennettu yleistarkastus jokaiselle sillalle viiden vuoden välein Mitattuja/havainnoituja asioita Raudoitteiden peitepaksuudet Betonin karbonatisoituminen Kloridien tunkeutuminen betoniin Betonin puristus- ja vetolujuudet Pinnoitteen kalvonpaksuus Silmämääräiset havainnot korroosio- ja rapautumavaurioista sekä liikuntasaumojen vaurioista 9
TULOKSET karb. alueella olevia teräksiä [%] U- VAR- ELY ELY HÄME- ELY EPO- ELY OULU LAPPI 1,1 9 1,47 0,68 0,26 1,27 1,83 POS- ELY Raudoitteiden peitepaksuudet kloridien alueella olevia teräksiä (0-20 mm) [%] 5,5 4 7,72 4,4 4,17 9,49 11,93 Kaikkien rakenneosien mittaukset yhdistetty 10
TULOKSET Raudoitteiden peitepaksuudet Kaikkien rakenneosien mittaukset yhdistetty 11
TULOKSET U-ELY VAR- ELY HÄME- ELY EPO- ELY OULU LAPPI POS- ELY betonin karbonatisoituminen ka [mm] 6,6 7,6 6,2 8 7,1 7,1 k [mm/ a] 1,12 1,00 1,26 1,30 1,42 1,45 keskihajonta 0,93 1,41 1,11 1,29 1,03 0,85 Betonin karbonatisoituminen Mitattu pääasiassa sateelta suojatusta pinnasta Vain yksittäisiä sateelle alttiin pinnan mittauksia karbonatisoituminen on vähäistä ja samaa tasoa koko maassa karbonatisoitumiskertoimen keskihajonta samaa suuruusluokkaa (ja osin jopa suurempi) kuin keskiarvo betonin ja/työn laadussa merkittävää vaihtelua 12
TULOKSET Kloridien tunkeutuminen betoniin Mitattu kahdelta eri syvyydeltä, 0-20 mm ja 20-40 mm 13
U-ELY VAR-ELY HÄME EPO OULU LAPPI U-ELY VAR-ELY HÄME EPO OULU LAPPI 14
TULOKSET Näkyvät vauriot Vauriot yleensä paikallisia Korreloivat peitepaksuuksien kanssa vain Lapissa Korroosiovaurioissa paljon teräskaiteiden vaurioita Rapautumavaurioita kirjattu todella vähän Etelä-Suomessa paljon ankarammat olosuhteet rapautumiselle 15
TULOKSET Betonin puristuslujuus 16
PÄÄTELMÄT Siltojen seurannassa on keskitytty raudoitteiden korroosioon joko karbonatisoitumisesta tai klorideista johtuen Betonin karbonatisoituminen on hidasta eikä muodostu säilyvyyden kannalta ongelmaksi Kloridipitoisuudet ovat paikoin huomattavan korkeita, Etelä-Suomen alueella korkeampia pitoisuuksia kuin pohjoisessa, Varsinais-Suomi muodostaa poikkeuksen Raudoitteiden peitepaksuudet pääosin hyviä, alle 10 mm osuudet hyvin vähäisiä Betonin puristuslujuus on korkea ja samaa tasoa koko maassa Puristuslujuuden ja karbonatisoitumisen suuren hajonnan perusteella betonin ominaisuuksissa on merkittävää paikallista vaihtelua Ei ole otettu uusintanäytteitä samoista silloista Vaurioitumismallien kehitys puutteellista ajallisen tiedon puuttuessa 17
KIITOS. KYSYMYKSIÄ? 18