TOIMINNAN SUUNTAVIIVOJA 2015-16. Yhdistyksen perusta ja tarkoitus



Samankaltaiset tiedostot
Hyväksyttiin vuoden 2015 vuosikertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen.

Muutosehdotukset YHDISTYKSEN TARKOITUS

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

NAISAGRONOMIEN VUOSIKOKOUS FAZER KEKSEILLÄ TIISTAINA

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

Keravan Reserviläiset ry

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Lappeen Kotiseutuyhdistys ry. vuodelle 2017

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

OULUN SEUDUN SOTAORVOT ry:n toimintakertomus vuodelta 2014.

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

Sovitut toimintatavat

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

Muutosehdotus: Gynekologinen potilasjärjestö XXX ry:n säännöt (nimiehdotus esitellään Syyskokouksessa)

SYYSKOKOUS

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE. 1. hoidon ja kuntoutuksen edistäminen, 2. sairaudesta tiedottaminen,

Säätiön nimi on Sähköherkkyyssäätiö sr ja kotipaikka Espoo.

Toimintakertomus Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry

Mälläistentie 137, ALASTARO (puh Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Jäsentiedote 1/ Vuosikokouskutsu. Hyvä Suomen Fyysikkoseuran jäsen,

Kokouksen esityslista

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi on Ohjelma-avustajat ry, jonka kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistys on perustettu

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta.

Korson koulun vanhempainyhdistys ry. Toimintakertomus

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

INNER WHEEL -KLUBIN SÄÄNNÖT

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Yhdistyksen nimi on Muotialan päiväkodin vanhempainyhdistys ry ja se toimii. edistää lasten vanhempien ja päiväkodin välistä yhteistoimintaa

Ylä-Savon Veteraaniopettajatoiminta

SUOMEN SÄVELTÄJÄT RY:N SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä,

KYMENLAAKSON SOTAVETERAANIPIIRI RY SÄÄNNÖT 2007

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Korson koulun vanhempainyhdistys ry. Toimintakertomus

SAARIJÄRVI-SEURA RY:N SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Tarkoitus ja toiminta

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

SYYSKOKOUS

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

Jäsenkirje 5/

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Toimintakertomus 2012

Toimintamme tarkoituksena on

liite 1/ Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2007

Toimintasuunnitelma 2010

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

LUUPPI RY: VAATIMUSMÄÄRITTELY. Toiminnot Sivu / Osio Sisältö / Huomioita Peruskäyttäjä Ylläpito Vastuullinen

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt

Yhdistys ei osallistu puoluepoliittiseen eikä sotilaalliseen toimintaan.

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Sydänyhdistysten aikamatka. Ulla Harala

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Transkriptio:

TOIMINNAN SUUNTAVIIVOJA 2015-16 Yhdistyksen perusta ja tarkoitus Talvi- ja jatkosodan seurauksena noin 55 000 lasta jäi sotaorvoksi. Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n (KOL) rekisterissä on tällä hetkellä noin 16 000 sotaorpoa. Pääkaupunkiseudun sotaorvot ry:n jäsenet ovat vuosien 1939-1945 sodissa kaatuneitten tai sotien seurauksena menehtyneitten, sankarivainajien, lapsia, sotaorpoja. Lisäksi yhdistykseen kuuluvat kunniajäseninä vielä elossa olevat sotalesket, 5 leskeä. Sotaorpoja oli jäseninä vuoden 2014 alussa 980, joista kannatusjäseninä 21. Yhdistyksemme sotaorpojen keski-ikä on kuluvana vuonna 77 vuotta. Keski-ikä noussee tulevina vuosina. Kaikille sotaorvoille on yhteisenä perustana varhainen traumaattinen kokemus toisen jopa molempien vanhempien menettämisen seurauksena. Osalla on lisänä kotiseudun menetys ja vieraisiin oloihin sopeutuminen. Sotien ja niiden jälkeisen ajan yhteiskunnassa ei ollut lapsille tarjolla kriisiapua. Päinvastoin, lapset joutuivat varhaisella iällä tukemaan leskeksi jäänyttä vanhempaansa, yleensä äitiään, tämän surutyössä. Lasten psykososiaaliseen selviämiseen ei pystytty kiinnittämään huomiota. Koko yhteiskunta oli tuolloin murroksessa; oli keskityttävä jokapäiväisestä elämästä selviämiseen ja myöhemmin maan uudelleenrakentamiseen. Vaikenemisen kulttuuri korosti lapsen yksinjäämisen tunnetta. Ikääntyminen lisää palvelun tarvetta. Ikääntyessä lapsuuden kokemukset ja ahdistavat muistot menetyksineen valtaavat mielen kun samanaikaisesti psyykkiset voimavarat vähenevät. Nykymaailman monet sodat ja muut katastrofit ja niistä välitetty informaatio lisäävät myös omien traumaattisten kokemusten esiinnousua.( LT, psykiatrit Tuula Saarela ja Pirkko Hiltunen: Vaikeasti traumatisoitunut vanhus. Suomen Lääkärilehti 4/2013 s. 217-213). Varhaisilla elämänkokemuksilla ja lapsuuden elinoloilla on vaikutusta aikuisiän terveyteen ja sairastavuuteen. Lapsuuden elinympäristö ja kokemukset selittävät osaltaan aikuisuuden sosioekonomisia terveyseroja, vaikka vaikutus tapahtuu useiden monimutkaisten prosessien kautta. (Helsingin sosiaali- ja terveysviraston strategiasuunnitelma vuosille 2014-2016). Sota-ajan lapsuudessaan kokeneista saksalaisista lähes 14 % raportoi kokeneensa sodan jälkeen traumaperäisiä oireita ja yli 10 % ilmaisi tutkimushetkellä v. 2007 edelleen kokevansa niitä. (Kuwert P. ym. 60 years later, Int.Psychogeriatr.2007:19, Viittaus 16/ Suomen Lääkärilehti 4/2013 s. 217-223). Sotaorpoja ja heidän kohtaloitaan ei ole juurikaan tutkittu. Syitä on useita. *lapset eivät tutki eivätkä muut olleet kiinnostuneita * lasten historiaa on yleensäkin tutkittu vähän * sotaleskillä oli kädet täynnä työtä eivätkä naiset noissa ikäluokissa olleet tutkijoita tai sellaisessa yhteiskunnallisessa asemassa, että he olisivat voineet ohjailla tutkimusta. (Otteita Aura Korppi - Tommolan esitelmästä eduskunnassa 19.02.2007). Hakeutuminen samat kokemukset omaavien ihmisten, vertaisten, seuraan on koettu ikääntyvien sotaorpojen keskuudessa tärkeäksi. Sotaorpoyhdistysten perustaminen 2000-luvun alkuvuosina olikin vilkasta. Pääkaupunkiseudun Sotaorpoyhdistys on yksi maamme vanhimmista. 1

Yhdistyksen tarkoitus ja pääasiallinen toiminta Yhdistys tukee monin tavoin jäsentensä toimintakyvyn ylläpitoa, itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Tämän lisäksi yhdistys vaalii kaatuneitten ja sodassa aiheutuneiden syiden takia henkensä menettäneiden, sankarivainajien, muistoa. Keskeiseksi toiminnan sisällöksi on muodostunut sotaorpojen keskinäinen vertaistuki psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemisessa. Yhteisöllisyys, yhdessäolo, yksittäiset keskustelut, toisten tuki ja tieto, ettei ole yksin on ollut tärkeätä ja estää syrjäytymistä. Tätä kuvaa hyvin se, että jäsentilaisuuksiin osallistuu kuukausittain 60-100 sotaorpoa. Pienryhmissä 50-70 jäsentä työskentelee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Myös retket, teatteri-illat ym. keräävät jäseniä yhteen. Toiminnan yksityiskohtaisempi sisältö ilmenee liitteestä Palveluita jäsenille. Monipuolisen toiminnan edellytyksenä on ollut jäsenten merkittävä vapaaehtoistyö. Vuonna 2013 arvioitiin vapaaehtoistyön määräksi 4800 tuntia. Vapaaehtoistyöhön käytetyn ajan määrän arvioimista jatketaan. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toiminta jatkuu pääosin entisenlaisena. Toiminnan yksityiskohtaisempi sisältö ilmenee liitteestä Palveluita jäsenistölle. Kuitenkin eri toimintojen sisältöjä uudistetaan ja kehitetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. * Huomiota kiinnitetään erityisesti niihin jäseniin, jotka korkean ikänsä, sairauksiensa ja rajoitetun toimintakykynsä vuoksi eivät pysty osallistumaan tilaisuuksiin. Keinoina ovat oma pienryhmä ja tapahtumaluotsi. *Psykososiaalista toimintakykyä vahvistaa oman elämän tarkoituksellisuuden ymmärtäminen. Sitä vahvistaa muistelutyö, oman elämän tapahtumien läpikäyminen. Muistelutyön merkitystä ja omien kokemusten tallentamista pyritään tehostamaan koko jäsenkunnassa yhteistyössä Ikäinstituutin tai muun asiantuntijan kanssa. * Tärkeäksi koettua, liikkumista ja yleistä terveyttä edistävää jalkahoitoa pyritään toteuttamaan ainakin entisessä laajuudessa. Jalkahoitoa tuetaan korvaamalla osa kustannuksista. *Aloitetaan omien kokemusten vaihtaminen ja yhteistyö maahanmuuttajajärjestöjen ja maahanmuuttajasotaorpojen kanssa pienessä mittakaavassa. *vuokrataan toiminnan kannalta välttämättömiä arkisto-, kokoontumis- ja työskentelytiloja. Hallinto Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 6-10 jäsentä. Hallitus kokoontuu 8-10 kertaa vuodessa. Hallituksen apuna on sen nimeämiä työryhmiä. Yhdistys kuuluu jäsenenä Kaatuneitten Omaisten Liittoon. Jäsentilaisuudet Toimintavuoden aikana järjestetään noin 8 jäseniltaa. Keskeisenä sisältönä ovat hengelliseen, henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen sekä sosiaaliseen aktiivisuuteen liittyvät esitykset ja ohjatut harjoitteet. Ne sisältävät tietoa ikäihmisen saatavilla olevista palveluista ja uusiin tekniikoihin perehdyttämistä sekä tukea niiden käyttöön. Historiaan, kulttuuriin ja ajankohtaisiin asioihin liittyviä alustuksia järjestetään edelleen. 2

Asiantuntijaluentojen sisällöstä kerrotaan jäsenkirjeissä koko jäsenistölle. Jäsenilloissa kerrotaan myös ajankohtaista tietoa hallituksen päätöksistä ja muusta toiminnasta. Ryhmätoiminnot Pienryhmät jatkavat entiseen tapaan. Pienryhmiä ovat: hengellinen piiri, kirjoittajaryhmä Orvokit, laulukuoro Sirpaleet, retkiryhmä, runopiiri Runoniekat ja saksan kielen ryhmä ja ystäväpiiri. Ryhmät kokoontuvat 1-2 kertaa kuukaudessa, Sirpaleet kuitenkin viikoittain. Teatteriryhmä Thaliaringin yhteyshenkilö välittää tietoa teatteritarjonnasta ja hankkii liput. Vastaavaa toimintaa on konserttien ja näyttelyiden suhteen. Espoossa, Hyvinkäällä, Keravalla, Nurmijärvellä ja Vantaalla toimii lisäksi paikallisia ryhmiä. Hallituksen ja ryhmien edustajien yhteiset kokoukset toiminnan kehittämiseksi jatkuvat. Pienryhmien säännölliseen toimintaan arvioidaan osallistuvan 50-70 jäsentä. Vuonna 2015 kohdistetaan ryhmätoimintaa iäkkäisiin ja toimintarajoitteisiin jäseniin. Sotaorpo- ja jäsenrekisteri Yhdistys ylläpitää jäsenrekisteriä. Tietojen saamisessa ja käyttämisessä noudatetaan vahvistettua Rekisteriselostetta. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Jäsenasianhoitaja tutkii saapuneet jäsenhakemukset ja selvittää tarvittaessa hakijan sotaorpohistorian eri lähteistä. Uudet jäsenet kirjataan jäsenrekisteriin ja valtakunnalliseen KOL:n Sotaorporekisteriin. Tietojen päivityksestä ja vanhentuneiden tietojen poistamisesta huolehtii jäsenasioiden hoitaja. Tutkimus Sotaorpojen kokemuksista on kerätty tietoa omaelämäkerrallisissa kertomuksissa ja tiedonkeruulomakkeilla jossakin määrin. Kattavaa tiedonkeruuta ei kuitenkaan ole voitu toteuttaa, vaikka se sääntöjen mukaan onkin yksi tehtävistä. On erittäin tärkeätä saada kokonaisvaltaisempaa tietoa sotaorpojen kohtaloista ja kokemuksista sekä tallettaa koottu aineisto mahdollista tulevaa tutkimusta varten (asiantuntijahaastattelut mm). Tehtävällä on kiire, koska sotaorpojen keski-ikä on jo tällä hetkellä korkea, 77 vuotta. Vuonna 2015 selvitetään mahdollisuutta ja rahoitusta haastatteluihin, tulosten tallentamiseen ja tutkimukseen. Olemassa olevan aineiston arkistointia jatketaan ja sen siirtäminen Kansallisarkistoon tutkijoitten käyttöön on lähiajan tavoite. Tuetut kuntolomat Yhdistyksen jäsenille haetaan RAY:n tukemia kuntolomia edelleen. Loma toteutetaan mahdollisuuksien mukaan sotaorpojen yhteisenä lomana, jonka sisältö suunnitellaan vastaamaan jäsenten tarpeita. Muisto- ja juhlatilaisuudet Tilaisuudet antavat mahdollisuuden kokea yhteisyyttä ja kanavoida surun ja kaipauksen tunteita. Tällä tavalla ne tukevat sotaorpojen psyykkisiä voimavaroja. Lisäksi voimme näin vaalia ja kunnioittaa vanhempiemme muistoa. Merkittäviä yhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia ovat: 3

*Valtioneuvoston sotaorvoille vuonna 2014 myöntämän tunnuksen ja muistomitalin luovutusjuhla Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. *Itsenäisyyspäivän konsertti Vanhassa kirkossa Yhdistys osallistuu seuraaviin tilaisuuksiin: *talvisodan (75 vuotta) ja jatkosodan päättymisen muistopäivä * Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n 70-vuotisjuhla 17.5.2015 *Jäsenet osallistuvat lisäksi jo vakiintuneella tavalla sotiin liittyviin vuosipäiviin ja muistotilaisuuksiin. Virkistystoiminta Joulujuhla ja kevätjuhla järjestetään aikaisempien vuosien tapaan. Yhteistyötahot Yhteistoimintaa muiden yhdistysten kanssa tehostetaan tiedon saamiseksi ja jakamiseksi. Kaatuneitten Omaisten Liiton jäsenenä yhdistys osallistuu liiton toimintaan sen hallituksessa ja yhteiseen päätöksentekoon vuosikokouksissa. Yhteistoimintaa liiton muiden jäsenyhdistysten, yhdistyksen toimintaalueen seurakuntien, Helsinki-Mission ja seniorijärjestöjen, kuten Vanhustyön Keskusliitto, kanssa jatketaan. Yhteistyötä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa tehostetaan. Espoon, Helsingin, Keravan ja Vantaan kaupungit ja muut toiminta-alueen kunnat ovat tärkeitä yhteistyötahoja yhdistyksen toiminnassa. Yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöihin ja - viranomaisiin selvitetään. Yhdistyksen talous Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus saadaan jäsenmaksutuloista sekä pääkaupunkiseudun kuntien toimintaavustuksista. Omana vapaaehtoistoimintana toteutetaan yhdistyksen hallinto, taloudenhoito ja valtaosa tarjotusta toiminnasta. Kulukorvauksista vapaaehtoisille päätetään erikseen. Matkoihin, retkiin ja kulttuuritilaisuuksiin osallistujilta peritään kustannukset kattava korvaus. Vuosikokous päättää vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta ja jäsenmaksun suuruudesta. Vuoden 2014 jäsenmaksu korotettiin 17 eurosta 20 euroon eikä korotusta vuodelle 2015 esitetä. Omien tuotteiden, mm. kirjojen, adressien ja rintapinssien myynnistä saadaan lisätuloja, samoin kuin hautakiveen tai muistomerkkeihin kiinnitettävästä pronssilogosta. Toiminta-avustusta haetaan Espoon, Helsingin, Keravan ja Vantaan kaupungeilta sekä mahdollisesti muiltakin tahoilta. Toiminta-alueen seurakunnilta anotaan kolehtiavustusta yhdistyksen hengellisen työn tukemiseksi. Yhdistyksen suurin yksittäinen menoerä on KOL:lle maksettava liittomaksu, joka vuonna 2014 oli n. 50 % jäsenmaksutuloista. Liitto on esittänyt maksun merkittävää korottamista. Yhdistyksen talouden hoidossa on vuonna 2015 noudatettava menokuria. Joidenkin toimintojen tukea joudutaan karsimaan. Tämä johtuu hintojen noususta (vuokrat, painatus- ja postituskustannukset) ja tulojen vähenemisestä. Varaudutaan myös siihen, että aikaisemmin kertyneitä varoja käytetään vuosittain jäsenten hyväksi kustannusten kattamisessa. 4

Yhdistyksen toimintaa haittaa käyttöön saatavien tilojen vähyys. Siksi riittävien arkisto-, kokoontumis- ja työskentelytilojen (työpisteiden) vuokraaminen on välttämätöntä. Jäsenistön ikärakenne huomioiden yhteiset tilaisuudet pitäisi voida järjestää valoisaan aikaan. 5