Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kihniön kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Liukku 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Petri Liukku Kunnanjohtaja 044-7541201 petri.liukku@kihnio.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Mikäli palveluiden keskittämiselle annetaan yleispätevä hyväksyntä, on todennäköistä, että valtaosa palveluista siirtyy nykyisten kuntien ulkopuolelle. Lähipalveluiden varmistamiseksi tulee säätää samanaikaisesti ns. lähipalvelulaki. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Asukasta lähellä tuotettavista palveluista tulisi säätää ns. lähipalvelulaki, mikä määrittää mitkä nimenomaiset palvelut tulee tuottaa lähellä palvelunkäyttäjää. Ainoa voimassaoleva lähipalvelua määrittävä oikeussäännös koskee koulukyydityksiä. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun
jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Järjestämisoikeus tulee olla erityisesti perustason alueilla, mutta työnjako tulee olla tarkasti määritelty. Esitetty malli sote- alueineen luo sekaannusta ja monimutkaisia hallintorakenteita. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja - Lisää kohdassa muita huomioita. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? - Lisäksi tulee tutkia mahdolliset päällekkäisyydet valtionhallintoon kuuluvien virastojen ja laitosten toiminnassa. 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Kysymys 12 ) Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys tulee kuulua myös perustason vastuulle ( valinnan vapaus). ssä 11 Ympärivuorokautinen päivystys kuuluisi vain sote- alueille. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
- Vastuukuntamallia ei voi ehdottaa lakiehdotuksen perusteluihin ennen sen perustuslainmukaisuuden selvittämistä. Pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet olemattomat. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Oikeudellinen ja taloudellinen vastuu selviää vasta vastuukuntamallin perustuslainmukaisuuden selvittämisen jälkeen. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
- Perustuslain suojaama kuntien itsehallinto ei toteudu mikäli kunnalla ei ole edustajaa toimielimessä. Pelkkä maksajan rooli ei täytä kunnallisen itsehallinnon määritettä. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Kaikkiin vastuukuntaa koskeviin kysymyksiin voidaan vastata vasta, kun sen perustuslainmukaisuus on selvitetty. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Kaikkiin vastuukuntaa koskeviin kysymyksiin voidaan vastata vasta, kun sen perustuslainmukaisuus on selvitetty. 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
- Erityisvastuualueen tehtävät ja hallinto olisi järkevintä kytkeä osaksi yliopistollisen sairaalan kuntayhtymän toimintaa. Erillisten erityisvastuualueiden luominen lisää entisestään byrokratiaa ja monimutkaisia hallintohimmeleitä. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Pyrkimys päätöksenteon asiantuntijuuden vahvistamiseen on oikea. 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Kaikkea sitovaa ohjausta tulisi päinvastoin vähentää ja antaa organisaatioille enemmän liikkumatilaa toimintojensa kehittämiseen. Tällä tavoin löytyy myös enemmän innovatiivisia uusia toimintamalleja.
29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Lause sote- alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista on epäselvä. Kihniön kunnalla on olettamus, että myös perustason kunnat määräytyvät kuulumaan sote- alueeseen ilman mahdollisuutta valita. ( 7 jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sote- alueeseen ) 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
- Selkeä, mutta ei hyväksyttävä, koska erva- alueiden rahoitus on kunnille taloudellinen lisärasite, mikään ns. vanha kulu ei poistu._ 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Esitetty malli estää toimijoita siirtämään kertynyttä alijäämää kunnan taseesta kuntayhtymiin piiloon. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Huolestuttavaa on, että palveluiden rahoitusvastuu säilyy peruskunnilla, mutta palveluiden järjestämisvastuu siirtyy sote- alueille, jonka päätöksen teosta vastaa sen omat toimielimet. Sote- alueen päätöksentekoon ei juridisesti pysty vaikuttamaan sen paremmin vastuukunnan toimielimet kuin sopimuskuntienkaan toimielimet ( 23 otto-oikeuden kieltäminen). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valta on siirretty välilliselle (toisen asteen demokratiaa) demokratiaelimelle, eikä ole enää suoraan valtuustojen käsissä. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
- On loogista ja selkeyttävää, että rahoitusvastuu on uudella kotikunnalla. Lisäksi tarpeeton rahanvaihto kuntien välillä loppuu. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? - Sekä sote- alueella, että perustasolla tulee olla yhteneväiset asiakas- ja potilasjärjestelmät. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää?
41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Aikataulu on liian kireä ( 31.10.), kun huomioidaan selvittämättömät asiat: Vaikutusarvioinnin täydentäminen (hallinto, kustannukset, asiakkaiden ja potilaan asema, henkilöstön asema, omaisuusjärjestelyt), Kuntien äänivalta ( voiko äänivalta määräytyä yksinomaan kuntien asukasluvun perusteella vai tarvitaanko ns äänileikkuri), Vastuukuntamallin perustuslainmukaisuus, Kuntien ja kuntalaisten yhdenvertaisuus. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Säännös luo sekavaa käytäntöä ja on täsmentämätön. Esityksessä määritetyt peruserikoissairaanhoidon palvelukokonaisuudet ( 13) ovat jo nykylain mukaan mahdollista tuottaa perustasolla jolloin esitetty malli luo vain lisäohjausta kunnille, mikä ei ole hyvä suuntaus.
44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - Moninkertainen (kuntarakennelakiin sisältyy siirtymäsuoja) siirtymäsuoja haittaa palvelujen järkevää organisoimista. Siirtymäsäännös olisi myös turha, koska ammattitaitoisesta työvoimasta on jo muutoinkin pulaa, kiihtyvä eläköityminen lisää pulaa työvoimasta. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Koska valtion linjaus on, että sairaanhoitopiirit tulee purkaa, tulisi valtion vastata juridisista - ja muista henkilöstö- sekä materiaalikustannuksista joita omaisuusjärjestely vaatii. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Parasta muutostukea on lakien yksiselitteisyys. Tulkintaepäselvyydet vievät uudistuksesta pohjan, eikä käytännön toimiin päästä joustavasti. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Sote- alueista ilmoittaminen voi tapahtua kohtuullisen valmisteluajan kuluttua vasta sitten kun sote- laki on saanut lainvoiman ja kunnilla on asiasta kaikki tarvittava tieto käytettävissään ilman tulkintaepäselvyyksiä. Lisäksi Kihniön kunta vastustaa pyrkimystä rajoittaa yksityisen palveluliiketoiminnan käyttämistä kunnallisessa toiminnassa. Tällainen pyrkimys on paitsi elinkeinovapauden vastainen, mutta myös kunnallisen itsehallinnon periaatteiden vastaista. Kokonaisuudessaan Kihniön kunta näkee, että ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ei vastaa kuntakentän näkemyksiä. Lain valmistelu tulisi keskeyttää. Uudessa valmistelussa tulisi ottaa huomioon kuntien paikalliset tarpeet.