Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella

Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella www.nurmijarvi.fi

Sisältö Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella... 1 1. Johdanto... 4 1.1 Alkusanat... 4 1.2 Sovellettavat lakipykälät... 4 1.3 Jätteenkuljetuksen järjestäminen... 7 1.3.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus... 7 1.3.2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus... 7 2. Tiedot tilanteesta... 8 3. Yritysten asema... 8 3.1 Toimivat yritykset... 8 3.2 Uudet yritykset... 9 3.3 Laillisuus... 9 4. Kotitalouksien asema... 9 4.1 Palvelujen saatavuus ja hintojen kohtuullisuus... 9 4.2 Laillisuus... 10 5. Jätehuollon valvonta... 10 5.2 Laillisuus... 11 6. Ympäristö... 11 6.1 Kuljetuksesta aiheutuvat päästöt... 11 6.2 Laillisuus... 11 7. Lähikunnat... 12 7.1 Laillisuus... 12 8. Lausunnot ja mielipiteet... 12 8.1 Lausunnot... 12 8.1.1 Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry... 12 8.1.2 Jätelaitosyhdistys ry JLY... 13 8.1.3 Ympäristöyritysten liitto ry... 13 8.1.4 SITA Suomi Oy... 14 8.1.5 Lassila & Tikanoja Oyj... 14 8.1.6 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus... 14 8.2 Mielipiteet... 14 8.2.1 Kuljetusliike Reino Laakso Oy... 14 8.2.2 T. Virkki Ky... 15 8.2.3 Lassila & Tikanoja Oyj, kuljettajat... 15 8.2.4 Kuntalaisten mielipiteet... 15 2

9. Johtopäätös... 15 10. Liitteet... 15 11. Lähteet... 16 3

1. Johdanto 1.1 Alkusanat Uusi jätelaki (2011/646) tuli voimaan 1.5.2012 ja se velvoittaa kunnan järjestämään jätteiden jätehuolto esimerkiksi vakinaisessa tai vapaa-ajan asunnossa, koulutustoiminnassa tai sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyville jätteille (32 ). Kunnan on lain mukaan järjestettävä yhdyskuntajätteen kuljetus kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin järjestämistavasta riippumatta (35 2 mom). Kunnan vastuulle kuuluva asumisessa syntyvä tai siihen rinnastettava yhdyskuntajäte tulee luovuttaa kunnan järjestämään jätehuoltoon (41 ). Nurmijärven kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä todetaan, että vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön (tai vastaavaa jätettä tuottavan kiinteistön) tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen (23 ) ja jokaisella järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvalla kiinteistöllä on oltava sekajätteen keräämiseen soveltuva keräysväline (9 ). Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan (35 3 mom), joka on Nurmijärvellä Metsä-Tuomelan jäteasema. Jätteenkuljetus on järjestetty kunnissa pääosin kahdella laissa eritellyllä tavalla: 1. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus (36 ) 2. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (37 ) 36 :n mukainen kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus on uuden jätelain oletusarvo. 149 :n 4 momentissa todetaan, että kuntien, joissa lain voimaantulohetkellä jätteenkuljetus hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämänä (sopimusperusteisena) tulee tarkastella jätelain 37 :n edellytysten täyttymistä. Nurmijärven kunnassa on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä eli sopimusperusteinen jätteenkuljetus, joten lain mukaan kuljetusjärjestelmän laillisuus pitää selvittää. Tämän selvityksen pohjalta kunnan jätehuoltoviranomaisen eli teknisen lautakunnan tulee päättää siirrytäänkö kunnassa kunnan kilpailuttamaan ja järjestämään jätteenkuljetukseen. Tämä selvitys ei koske erilliskerättäviä tuottajavastuunalaisia jakeita. Tämä selvitys ei koske biojätteen erilliskeräystä, joka on jo kunnan kilpailuttama (Teknisen lautakunnan päätös 20.11.1997 160, Valtuusto 25.3.1998 26). Sako- ja umpikaivolietteiden osalta selvitys ja päätös tehdään myöhemmin. 1.2 Sovellettavat lakipykälät 32 Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto Kunnan on järjestettävä seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto: 1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete; 2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte; 4

3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte; 4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1 3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa; 5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1 4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä. Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Kunnan 1 ja 2 momentin mukainen velvollisuus ei koske jätettä, joka toimitetaan 6 tai 7 luvun mukaisesti tuottajan tai jakelijan järjestämään jätehuoltoon. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mikä jäte ja missä toiminnoissa syntyvä jäte on 1 momentissa tarkoitettua jätettä. 35 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestäminen Kunnan on huolehdittava siitä, että 32 :n 1 momentissa tarkoitetun jätteenkuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 :n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kunta voi lisäksi huolehtia 32 :n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. 36 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan on järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. 5

Hankkiessaan palveluja jätteen kuljetusta varten kunnan on noudatettava, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään. Hankinnassa on huolehdittava siitä, että palvelujen alue ja kesto määritellään sekä hankinnat ajoitetaan ottaen huomioon mainitun lain 2 :ssä säädetyt periaatteet. Kunnan on pyynnöstä annettava kiinteistön haltijalle tiedot kiinteistöltä kuljetetun jätteen määrästä ja toimituspaikasta jätelajeittain eriteltyinä. 37 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset; 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. 149 Aikaisempien säännösten soveltaminen Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteen kansainväliseen siirtoon, jonka Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt tai siirtoon, josta sille on ilmoitettu ennen tämän lain voimaantuloa ja josta vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen on antanut vastaanottovahvistuksen, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos muutoksenhakutuomioistuin tämän lain voimaan tullessa vireillä olevassa asiassa kumoaa päätöksen, johon on sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti. Kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tullessa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä tämän lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. 6

Kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tullessa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on järjestettävä jätteenkuljetus tämän lain 36 tai 37 :n mukaisesti viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Kaatopaikkaan ja muuhun jätteen käsittelypaikkaan, jonka toiminta on lopetettu ennen 1 päivää tammikuuta 1994 ja roskaantumiseen, joka on tapahtunut ennen 1 päivää tammikuuta 1994 sovelletaan ennen vuoden 1993 jätelain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. 1.3 Jätteenkuljetuksen järjestäminen 1.3.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteidenkuljetusjärjestelmässä (entinen sopimusperusteinen) jokainen jätteiden tuottaja (kiinteistön haltija) sopii itse jätteenkuljetusyrityksen kanssa jäteastian tyhjennyksestä. Tällä hetkellä yksittäisen kotitalouden mahdollisuus kilpailuttaa palvelu on rajattu koska vain yksi yritys kerää yhdyskuntajätettä kattavasti koko kunnan alueelta. Kiinteistön haltijan järjestämää (sopimusperusteista) jätteenkuljetusta voidaan jatkaa ainoastaan jos 37 :ssä eritellyt kohdat täyttyvät: 1. Jätteen kuljetuspalveluja on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. (35 2 mom). 2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. 1.3.2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Jätelain 36 :n mukaisessa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa: - Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. - Hankkiessaan palveluja jätteenkuljetusta varten kunnan on noudatettava, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään. - Kunnan on pyynnöstä annettava kiinteistön haltijalle tiedot kiinteistöltä kuljetetun jätteen määrästä ja toimituspaikasta jätelajeittain eriteltyinä. - Jokainen kotitalous kuuluu jätteenkuljetuksen piiriin automaattisesti. Nurmijärven kunnassa biojätteen kuljetus on jo kunnan kilpailuttama. Tällä hetkellä voimassa oleva biojätteen kuljetussopimus on tehty Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa kolmeksi vuodeksi. Kunnan kilpailuttamana hinta on kaikille asiakkaille sama ja asiakkaat ovat kunnan tiedossa. 7

2. Tiedot tilanteesta 1. Kiinteistöt, joilta syntyy jätettä: Kiinteistöjen määrä sekä järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen määrä. - Asuinkiinteistöjen määrä Nurmijärvellä (syyskuu 2013): 16 673 - yhden asunnon talot 8716 kpl - kahden asunnon talot 851 kpl - muut erilliset pientalot 15 kpl - rivitalot 575 kpl - ketjutalot 6 kpl - luhtitalot 24 kpl - muut kerrostalot 202 kpl - erilliset vapaa-ajan asuinrakennukset 697 kpl - Järjestettyyn jätehuoltoon liittyneet kiinteistöt: SITA Suomi Oy 88, Lassila & Tikanoja Oyj 9267 (tiedot saatu elokuussa 2013) - Jos ajatellaan, että jokaisen talon/taloyhtiön tms. tulisi liittyä jätteenkuljetukseen, tulisi silloin niiden määrän täsmätä yrityksiltä saatuihin asiakasrekistereihin. Näin ei kuitenkaan ole. Rekistereissä on noin 9350 asiakasta ja taloja tms. 11000. Silloin jätehuoltoon liittymättömien määrä on noin 1650 asiakasta. Pieni osa tästä on kiinteistöjä, joilla on yhteisastia toisen kiinteistön kanssa sekä useamman talon taloyhtiöitä. - Vuonna 2009 tehdyn opinnäytetyön mukaan (Jukka Kuoppala 2009) 80 % Nurmijärven kunnan alueen kiinteistöistä on liittynyt järjestettyyn jätehuoltoon. 2. Kunnan käsittelyjärjestelmään kuuluvien vastaanottopaikkojen vastaanottaman jätteen määrä ja muualle viedyn jätteen määrä. - SITA Suomi Oy ei tuo jätteitä Metsä-Tuomelaan, joten ainakin tämän yrityksen asiakkaiden jätteet viedään muualle (88 yksityistä asiakasta) - 2012 Metsä-Tuomelaan tuotu 7299,60 tonnia 3. Jäteastioiden tyhjennysvälit - Jätehuoltomääräys 17 : Sekajätteen keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa viikossa kuitenkin niin, että 1.11. - 31.3. välisenä aikana tyhjennysväli voi olla neljä viikkoa. Suurimmaksi osaksi keräysvälineiden tyhjennykset on tehty ajallaan, kuntaan on tullut vain yksittäisiä soittoja tyhjentämättömistä astioista. 3. Yritysten asema 3.1 Toimivat yritykset Tällä hetkellä suurin osa Nurmijärven yksityisistä kiinteistöistä tilaa jätteen kuljetuspalvelunsa Lassila & Tikanoja Oyj:ltä. SITA Suomi Oy palvelee myös alueella, mutta asiakasmäärä on noin yksi prosentti L&T Oyj:n verrattuna. 8

3.2 Uudet yritykset Jätelaitosyhdistyksen näkemys on se, että kunnan kilpailuttama jätteenkuljetusjärjestelmä luo mahdollisuuden uusille yrityksille päästä markkinoille. Pitäytyminen kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa vahvistaa kunnan alueella jo toimivien (toimivan) yritysten asemaa. Voidaan siis ajatella, että kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä pienemmillä yrityksillä saattaisi olla mahdollisuus kilpailla jätteenkuljetuksesta. Kunnan kilpailuttamaa järjestelmää vastaan käytetään argumenttia, jonka mukaan pienet yritykset katoavat koska isommat voittavat kaikki kilpailutukset. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan keskimäärin 0,39 yritystä on lopettanut asuinkiinteistöjen jäteastioiden tyhjennykseen liittyvän toimintansa kunnan kilpailuttamilla alueilla (VATT 2010). Nurmijärven tapauksessa kunnan alueella toimii käytännössä yksi jätteenkuljetusyritys, joten pienyritysten lopettaminen ei ole validi argumentti kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen puolesta. Samassa tutkimuksessa todetaan, että alan suurin toimija L&T Oyj välttelee kuntia, joissa on käytössä kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus. Tämän lisäksi kun Turun Seudun jätehuolto Oy kilpailutti jäteastioiden tyhjennyksen, kaksi uutta jätteenkuljetusyritystä saivat sopimukset (http://www.jly.fi/tiedote.php?tiedote2_id=300). Näistä seikoista voinee päätellä, että kunnan kilpailuttama järjestelmä ei tuo etuja suurille yrityksille. 3.3 Laillisuus Jätelain 37 :n mukaan kunnassa voidaan pitäytyä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jos pitäytymisen vaikutukset yritysten toimintaan voidaan arvioida kokonaisuutena myönteiseksi. Tällä hetkellä Lassila & Tikanoja Oyj kattaa lähes kaikki Nurmijärven jäteastiatyhjennykset, jolla on varmasti positiivinen vaikutus L&T:n toimintaan. Kuitenkin muiden yritysten mahdollisuudet tällaisessa tilanteessa päästä markkinoille ovat heikot. Kuten edellä mainittiin voi olla, että siirtyminen kunnan kilpailuttamaan jätehuoltoon saattaisi mahdollistaa uusien yritysten osallistumisen jäteastioiden tyhjennykseen. Ottaen huomioon Nurmijärven alueen jätteenkuljetuksen kilpailutilanteen voidaan todeta, että uuden jätelain 37 ei täyty yritysten toimintaan liittyviltä osilta, sillä pysyminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ei tuo kokonaisuutena myönteisiä vaikutuksia alueen yritysten toimintaan. 4. Kotitalouksien asema 4.1 Palvelujen saatavuus ja hintojen kohtuullisuus Jätteen kuljetuspalveluja on saatavilla koko Nurmijärven alueella muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (esimerkiksi vaikeakulkuinen maasto). Alueen kuljetuksista vastaa suurimmaksi osin Lassila & Tikanoja Oyj, jonka hinnat ovat edullisemmat kuin kiinteistön haltijan järjestämän jätteen kuljetuksen hinnat keskimäärin, mutta kalliimmat kuin kunnan järjestämän jätteen kuljetuksen keskiarvo (JLY 2011). Täytyy huomioida, että hinnat eivät ole täysin vertailukelpoiset koska JLY:n hintatiedot ovat vuodelta 2011 ja L&T:n vuodelta 2013. Vuonna 2011 kiinteistön haltijan järjestämässä jätteen kuljetuksessa 240 litran astian tyhjennys kustansi keskimäärin 8,07 ja kunnan kilpailuttamana 6,51 (JLY 2011). Lassila & Tikanoja Oyj:n toimittamien tietojen mukaan hinnat vaihtelevat jonkin verran asiakkaiden kesken. Samanlaisia tietoja on saatu SITA Suomi Oy:ltä. SITA kertoi hintojen vaihtelun johtuvan ainakin osaksi eri aikaan tulleista asiakkuuksista. Pirkanmaan jätehuolto Oy kertoo keskitetyn kilpailutuksen alentaneen kuljetuksen hintoja arviolta 20 25% (Interaction 2007). Kuntaliiton vuoden 2008 kyselyn mukaan jäteastioiden tyhjennyshinnat ovat 9

kunnissa, joissa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus noin kymmenen prosenttia korkeammat kuin keskitetysti kilpailutetussa jätteenkuljetuksessa (Tietoa kuntien jätehuollosta, Kuntaliitto 2008). Valtion taloudellinen tutkimuskeskus esittää, että kunnan järjestämässä jätteen kuljetuksessa jäteastian tyhjennyksen kustannukset voisivat teoriassa olla 40 % alemmat 600 litran astian tyhjennyksen kohdalla (VATT 2010). Myös ympäristöyritysten liitto sanoo kunnan järjestämän jätteen kuljetuksen olevan asiakkaalle edullisempaa (Ympäristöyritysten liitto 2011). Nurmijärven kunnan alueella toimiva L&T on siirtynyt ennakkolaskutukseen. Monet asiakkaat eivät ole olleet tyytyväisiä tähän muutokseen. Nurmijärven pohjoispuolella olevien 12 kunnan muodostaman yhteisen jätehuoltoviranomaisen, jätelautakunta Kolmen kierron kuljetusjärjestelmän tarkastelussa (2013) ennakkomaksutuksesta sanotaan näin: Ennakkolaskutuksessa asiakas menettää keskeisimmän oikeussuojakeinonsa eli oikeuden pidättyä maksusta virhe- tai viivästystilanteessa eikä kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä asiakkaalla ole mahdollisuuksia tehdä muistutusta viranomaiselle. Kuluttajaoikeus on myös linjannut, että ennakkomaksamisvaatimus on lähtökohtaisesti kohtuuton ehto kuluttajakaupassa. Ainakin liitteenä olevaa ennakkolaskua käyttävältä yritykseltä on jätehuoltoviranomaisen saamien tietojen mukaan mahdollista saada käyttöön myös jälkikäteinen toteumalaskutus. Perusteita tietyn laskutustavan käyttämiselle ei ole jätehuoltoviranomaisen tiedossa, mutta tehdyn selvityksen mukaan laskutustavan muutos edellyttää ainakin asiakkaan omaa aktiivisuutta. Ennakoivaa laskutusta käytettäessä yritys voi myös pyrkiä välttelemään maksuvaikeuksissa olevia asiakkaita ja keskeyttämään tyhjennyspalvelut ilman perintää. Tällöin jätehuolto julkisena välttämättömyyspalveluna, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla tasapuolisesti ja syrjimättömin ehdoin, ei toteudu. (Kolmen kierto 2013) 4.2 Laillisuus Lassila & Tikanoja Oyj:n sekä SITA Suomi Oy:n toimittamien hinnastojen perusteella voidaan todeta, että hinnat eivät ole kaikille asiakkaille samat. Sopimusehdot eivät täten ole kaikille asiakkaille syrjimättömät, eivätkä siten täytä 35 :n 2 momentissa vaadittua syrjimättömin ehdoin toteutettua jätteenkuljetusta. Tämä on selvää jos uudet asiakkaat maksavat jäteastian tyhjennyksestä enemmän kuin vanhat. On myös huomioitava, että useat tutkimukset kertovat kunnan kilpailuttaman järjestelmän tuovan hinnan alennuksia asiakkaille. Pitäytymisellä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä tulisi jätelain 37 :n mukaan olla myönteinen vaikutus kotitalouksien asemaan. Jos kuitenkin kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä jäteastian tyhjennyksen hinta on matalampi, ei kyseinen lakipykälä silloin täyty. 5. Jätehuollon valvonta Voimaan astunut jätelaki velvoittaa jätteen kuljettajan antamaan tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain (39 ). Vaikka Lassila & Tikanoja Oyj sekä SITA Suomi Oy toimittivat asiakasrekisterinsä ja hinnastonsa, ovat viranomaisten mahdollisuudet valvoa jäteastioiden tyhjennystä ja jätteen kuljetusta sekä niiden hintojen kohtuullisuutta hankalaa, sillä tieto toimivuudesta ei siirry yrityksiltä (tai asiakkailta) kunnalle ja hinnat vaihtelevat asiakkaiden kesken. 10

Kunnan kilpailuttamassa jätteen kuljetusjärjestelmässä kaikkien tiedot ja jätteen kuljetuksen hinnat ovat kunnan rekisterissä ja ajan tasalla lähes reaaliajassa ja näin valvonta jätehuollon toimivuudesta on helpompaa. Käytössä olevassa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta ei tiedä ovatko kaikki kiinteistöt liittyneet jätteen kuljetuksen piiriin. Tämä johtuu siitä, että kunnalla itsellään ei ole asiakasrekisteriä, joka päivittyisi reaaliajassa. Kuten jo mainittu aiemmin, Nurmijärven kunnan alueella on yli 1000 jätehuoltoon kuulumatonta kiinteistöä. SITA Suomi Oy toimii Nurmijärven kunnan alueella, mutta jätteitä ei toimiteta Nurmijärven kunnan jäteasemalle Metsä-Tuomelaan. Jätelain 35 :n 3 momentissa todetaan, että yhdyskuntajäte kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan, tässä tapauksessa Metsä-Tuomelan jäteasemalle. Kunnan alueella sijaitseville ekopisteille tuodaan aika ajoin niille kuulumatonta jätettä. Oletettavaa on, että jätteiden tuojat eivät kuulu jätteenkuljetuksen piiriin. Kuten aikaisemminkin mainittiin, kunnan kilpailuttamassa jätteenkuljetusjärjestelmässä asiakkaat ovat kunnan tiedossa ja jätehuoltoon kuulumattomien valvonta on helpompaa. 5.2 Laillisuus Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa viranomaisvalvonta on hankalampaa kuin kunnan kilpailuttamassa jätteen kuljetuksessa edellä mainituista syistä. Näin ollen voidaan sanoa, että jätelain 37 ei täyty, sillä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida sanoa vaikuttavan myönteisesti viranomaisten toimintaan. 6. Ympäristö 6.1 Kuljetuksesta aiheutuvat päästöt Yleisesti ottaen tutkimuksissa todetaan kunnan kilpailuttaman ja järjestämän jätteenkuljetuksen aiheuttavan vähemmän (arviot vaihtelevat 10 30 %) päästöjä kuin kiinteistön haltijan järjestämänä (Motiva Oy 2007, Ramboll 2008, WSP 2010) Tämä argumentti pohjautuu siihen, että usea yritys kerää jätteitä samoilta alueilta ja täten ajokilometrit lisääntyvät. Nurmijärvellä toimii käytännössä vain yksi yritys, joten ei voida suoranaisesti todeta, että järjestelmän vaihdoksella olisi ympäristön kannalta merkittävää hyötyä. Tosin autokannan muutoksella voi olla vaikutusta päästöihin. Autokanta voi olla yhtenä kriteerinä kilpailutuksessa. 6.2 Laillisuus Jätelain mukaan jätteenkuljetusjärjestelmällä ei saa olla ympäristölle tai terveydelle vaaraa tai haittaa (37 ). Koska Nurmijärvellä ei toimi useita jätteenkuljetusyrityksiä ei voida sanoa, että kunnan kilpailuttamana jätteenkuljetustoiminta olisi ympäristöystävällisempää tai vähemmän haitallista terveydelle. Tässä selvityksessä ei siis pystytä osoittamaan, että pysyminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa olisi 37 :n vastaista. 11

7. Lähikunnat Nurmijärven pohjoispuolella olevat 12 kuntaa ovat muodostaneet yhteisen jätelautakunnan nimeltä Kolmen kierto. Näiden kuntien alueella toimii kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Kiertokapula (http://www.kiertokapula.fi/). Jätelautakunta Kolmen kierto teki 10.10.2013 päätöksen, jonka mukaan niissä alueen kunnissa, joissa vielä on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, siirrytään kuiva-, seka- ja biojätteen osalta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Siirtyminen tapahtuu aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä. Itä-Uudellamaalla Porvoon alueella (Askola, Loviisa, Porvoo, Pornainen ja Sipoo) on käytössä kunnan järjestämä jätteen kuljetus. Alueen jätehuoltoyhtiönä toimii kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy (http://www.iuj.fi/) ja viranomaisena Porvoon alueellinen jätelautakunta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Roskaraati koostuu seitsemän kunnan (Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti) edustajista. Jätelautakunta on päättänyt, että Länsi-Uudellamaalla siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Osassa alueista on jo aikaisemmin siirrytty kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Alueella toimii kuntien omistama Rosk n Roll Oy Ab -jätehuoltoyhtiö (http://www.rosknroll.fi/). Pääkaupunkiseudulla on sekajätteen osalta siirrytty kunnan järjestämään jätteen kuljetukseen. Kuljetuksen on kilpailuttanut Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymä jo ennen uuden jätelain määräyksiä (http://www.hsy.fi/sivut/etusivu.aspx). 7.1 Laillisuus Jätelain 37 :ssä todetaan, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tulee tukea jätehuollon alueellista kehittämistä. Nurmijärven lähialueista osa on jo siirtynyt kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen (osassa prosessi kesken) ja tukeakseen jätehuollon alueellista kehittämistä tulisi lähialueiden järjestelmien olla yhteneväiset. Nurmijärven valtuuston hyväksymässä jätehuollon projektisuunnitelmassa ( 36 24.3.2011) Nurmijärven tulee liittyä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa. Jos Nurmijärvi liittyy kunnalliseen jätelaitokseen, jonka alueella on siirrytty kunnan järjestämään jätehuoltoon, ei jätelain 37 täyty, koska tässä tapauksessa pysyminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä ei tue jätehuollon alueellista kehittämistä. 8. Lausunnot ja mielipiteet Ennen päätöksen tekemistä Nurmijärven kunta varasi kaikille henkilöille sekä yrityksille, yhdistyksille ja muille yhteisöille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. Lausuntopyyntö oli nähtävillä kunnan Internet-sivuilla ja kunnanviraston ilmoitustaululla 2.9. 7.10.2013. Kuntaan saapui määräaikaan mennessä kuusi (6) lausuntoa ja viisi (5) mielipidettä. 8.1 Lausunnot 8.1.1 Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry AKT ry:n toimittamassa lausunnossa jätteenkuljetusjärjestelmästä päättämiseen todetaan, että pysyminen kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä on asiakkaalle suositeltavin, koska 12

tällöin asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa palvelun laatuun, hintaan ja siihen keneltä palvelu ostetaan. Mikään näistä argumenteista ei pidä paikkaansa Nurmijärven kunnan alueella. Nurmijärvellä toimii käytännössä vain yksi jätteenkuljetusyritys, Lassila & Tikanoja Oyj, jolloin asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa siihen keneltä palvelu ostetaan, on olematon. Toiseksi, kuten jo aiemmin todettu L&T on siirtynyt ennakkolaskutukseen, joka on saanut monet asiakkaat irtisanomaan jätteenkuljetussopimuksensa. L&T on myös nostanut jäteastioiden tyhjennyksen hintoja kaksi kertaa tänä vuonna (2013), josta voi päätellä, että hinnat eivät välttämättä pysy kohtuullisina, eikä palvelu joustavana kuten AKT ry:n lausunnossa todetaan. AKT ry:n lausunnossa puhutaan tutkimuksista, joissa jätteenkuljetusjärjestelmien välillä ei ole löydetty eroja. AKT ry ei kerro mitään muuta näistä tutkimuksista, mistä ne ovat, kuka niitä on tehnyt tai mistä niitä voi lukea. Tutkimukset joihin aiemmin viitattiin toisaalta näyttävät eroja jätteenkuljetusjärjestelmien välillä, kunnan kilpailuttaman eduksi niin hinnoissa kuin muissakin seikoissa (Motiva Oy 2007, Interaction 2007, Ramboll 2008, WSP 2010, VATT 2010, JLY 2011, Ympäristöyritysten liitto 2011). 8.1.2 Jätelaitosyhdistys ry JLY Jätelaitosyhdistys suosittelee Nurmijärven kunnalle siirtymistä kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetusjärjestelmään. JLY perustelee suositustaan sillä, että uuden jätelain 37 ei täyty Nurmijärvellä järjestettävässä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. JLY:n mukaan esimerkiksi Nurmijärvellä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vaikutukset kotitalouksien, yritysten tai viranomaisten asemaan eivät ole kokonaisuutena arvioituna myönteiset, tai edistä jätehuollon yleistä toimivuutta tai alueellista kehitystä jota jätelaki vaatii. Lisäksi JLY toteaa, että vaikka jätelain 37 :n edellytykset täyttyisivät, tekninen lautakunta voi päättää siirtymisestä kunnan järjestämään ja kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen. Lausunnossaan JLY viittaa tutkimuksiin, joiden nimet tai tekijä on nimetty, mutta viitattuihin tutkimuksiin ei löydy linkkejä tai tietoja millä ne voisi löytää. JLY on kuitenkin aikaisemmin toimittanut listan, jossa on lista lähteistä joihin tässä lausunnossa viitataan. 8.1.3 Ympäristöyritysten liitto ry Ympäristöyritysten liitto esittää, että Nurmijärven kunnan alueelle sopisi kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Ympäristöyritysten liitto ottaa lausunnossaan myös kantaa sako- ja umpilietekaivojen tyhjennykseen, mutta se ei ole tässä tarkastelussa tai sitä seuraavassa päätöksenteossa asialistalla. YYL mainitsee, että Nurmijärvellä toimii ainakin kaksi jätteenkuljetusyritystä, joka pitää paikkaansa. Se, että tämä antaisi mahdollisuuden asiakkaalle jäteastian tyhjennyksen kilpailuttamiseen, ei kaikissa tapauksissa pidä paikkaansa. Nurmijärvellä on alueita, joissa toimii vain yksi jätteenkuljetusyritys ja silloin ei voida sanoa, että kotitalouksilla olisi mahdollisuus valita mieleisensä yritys tai vaihtaa yritystä jos palveluun ei olla tyytyväisiä. YYL viittaa kyselytutkimukseen kertoessaan, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun Nurmijärven kunnan alueella. Kyselytutkimus on maanlaajuinen eikä siitä voi vetää johtopäätöstä, että Nurmijärven kunnan alueella ollaan palveluun tyytyväisiä. Nurmijärven kunnalle on tullut puheluita tyytymättömiltä asiakkailta, kun L&T siirtyi ennakkolaskutukseen. On myös tiedossa, että jotkut asiakkaat ovat irtisanoneet jätteenkuljetussopimuksensa tämän johdosta. 13

Koska Nurmijärven kunnan alueella ei toimi montaa yritystä, YYL:n argumentit kunnan kilpailuttaman järjestelmän negatiivisista vaikutuksista kuljetusalan toimijoille eivät oikein päde. Tarjonta on jo pieni ja kilpailu keskittynyt kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Voisi jopa nähdä, että kilpailuttaminen saattaa luoda mahdollisuuden uusille yrityksille tulla Nurmijärven markkinoille. Täytyy myös ottaa huomioon, että L&T on voittanut biojätteen kuljetuksen kilpailutuksen Nurmijärvellä, eli ei voida sanoa, että kunnan kilpailuttama järjestelmä aiheuttaisi yritysten lopettamisen. 8.1.4 SITA Suomi Oy SITA Suomi Oy esittää lausunnossaan, että Nurmijärven kunnan tulisi pysyä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. SITA Suomi Oy vetoaa esimerkiksi siihen, että se tarjoaa palveluja koko kunnan alueella. Kuntalaisilta on tullut palautetta, että SITA Suomi Oy on kieltäytynyt jätteenkuljetusasiakkaista joillakin kunnan alueilla. Tämä on tietysti ymmärrettävää jos alueella on vain muutama asiakas; tällöin reitti ei olisi yritykselle kannattava. SITA Suomi Oy:n lausunnossa pureudutaan vakuuttavasti jätteenkuljetuksen ympäristövaikutuksiin tuomalla esiin muun muassa 2-lokeroisten jäteautojen edut. Kuten tässäkin tarkastelussa mainitaan, Nurmijärven kunnan alueella vaikuttaisi olevan niin, että jätelain 37 ehdot täyttyvät ympäristökohdan osalta. 8.1.5 Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj esittää lausunnossaan, että Nurmijärven kunnan tulisi pysyä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jotta jätelain 37 täyttyisi, on jätehuollon oltava yleisesti toimivaa. L&T perustelee jätehuollon toimivuutta sillä, että alalla vallitsee kilpailutilanne, jossa asiakkaan on mahdollista vaihtaa palveluntoimittajaa jos näin haluaa. Tämä ei Nurmijärvellä aiemmin mainituista syistä ole kuitenkaan mahdollista. Joillakin alueilla L&T on ainoa toimiva yritys. L&T myös mainitsee, että jätehuoltopalveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä. On kuitenkin otettava huomioon jo aiemmin mainittu ennakkolaskutus, joka on johtanut tyytymättömyyteen asiakkaiden osalta. 8.1.6 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että Nurmijärven kunnassa tulee siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lautankunta katsoo, että Nurmijärvellä on jätteenkuljetuksessa epätäydellinen kilpailutilanne, eikä kiinteistöillä ole mahdollisuuksia kilpailuttaa yrityksiä. Tässä tarkastelussa on päädytty samankaltaisiin tuloksiin. Lautakunta ottaa lausunnossaan myös esille samoja viranomaistyön hankaluuksia kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuin tässä laillisuustarkastelussa. 8.2 Mielipiteet 8.2.1 Kuljetusliike Reino Laakso Oy Kuljetusliike Reino Laakso Oy on sitä mieltä, että kunnan tulisi pysyä kiinteistön haltija järjestämässä jätteenkuljetuksessa sako- ja umpikaivolitteiden sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuksessa. Tässä tarkastelussa ja sitä seuraavassa päätöksessä ei oteta kantaa sako- ja umpikaivolietteisiin. Tuleva päätös ei myöskään rajoita siirtolavojen tyhjennyksen tilausta. 14

8.2.2 T. Virkki Ky T. Virkki Ky toimii Nurmijärven alueella tyhjentäen sako- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamoja ja toivoo, että näissä pysyttäisiin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Tässä tarkastelussa ja sitä seuraavassa päätöksessä otetaan kantaa vain sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetukseen. 8.2.3 Lassila & Tikanoja Oyj, kuljettajat Lassila & Tikanoja Oyj:n kuljettajat ovat sitä mieltä, että Nurmijärven kunnan alueella tulisi pitäytyä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kuljettajat perustelevat mielipidettään varmemmilla työpaikoilla, jätehuollon toimivuudella ja esimerkiksi palvelun laadulla. 8.2.4 Kuntalaisten mielipiteet Kuntalaisten mielipiteitä saapui määräaikaan mennessä kaksi kappaletta, joissa molemmissa kannatettiin kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. 9. Johtopäätös Kaikki aiemmat kohdat huomioon ottaen on tämän selvityksen johtopäätös se, että jätelain 37 ei kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa (entisessä sopimusperäisessä) täyty. Jos Nurmijärven kunnan tekninen lautakunta päättää siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, on päätöksessä määrättävä jätelain 147 :n mukaisesti kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluttua lain voimaantulosta (1.5.2017). 10. Liitteet Liite 1. AKT ry:n lausunto Liite 2. Jätelaitosyhdistys ry:n lausunto Liite 3. JLY tutkimuksia ja selvityksiä jätteenkuljetuksesta Liite 4. Ympäristöyritysten liitto ry:n lausunto Liite 5. Sita Suomi Oy:n lausunto Liite 6. Lassila & Tikanoja Oyj:n lausunto Liite 7. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto Liite 8. Kuljetusliike Reino Laakso Oy Liite 9. T. Virkki Ky Liite 10. Lassila & Tikanoja Oyj, kuljettajat Liite 11. Kuntalaisten mielipiteet 15

11. Lähteet Nurmijärven kunta 2007. Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset. Saatavilla: http://www.nurmijarvi.fi/asuminen_ja_ymparisto/kadut_liikenne_ja_kunnallistekniikka/jatehuolto_ja_- neuvonta/jatehuoltomaaraykset Jätelaki 2011/646. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646#pid1926768 Kilpailu- ja kuluttajavirasto. 2010. http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-fi/kuluttajaneuvonta/kuluttajanoikeudet/sopimus/ Kolmen kierto 2013. Kiinteistön haltijan järjestämän kuljetusjärjestelmän tarkastelu yhdyskuntajätteen osalta uuden jätelain (646/2011) nojalla. Saatavilla: https://www.otakantaa.fi/download/alustava_arvio_jatela_37_liite_1pdf/74d01004-04c0-45df-956adb3396488755/10967 Kuoppala, Jukka. 2009. Jätehuollon kehittäminen Nurmijärven kunnassa. Hämeen ammattikorkeakoulu. Laki julkisista hankinnoista 2007/348. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348 Motiva Oy. 2007. INTERACTION-toimenpideselvitys Kuorma-autokuljetusten energia-, ympäristö- ja kustannustehokkuuden parantaminen. Saatavilla: http://www.jly.fi/interaction-toimenpideselvitys.pdf Mälkönen, V., Tukiainen, J. 2010. Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset. Valmisteluraportit 1. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT). Saatavilla: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/valm.rap.1.pdf http://www.jly.fi/tiedote.php?tiedote2_id=300 Ramboll. 2008. Oulun Jätehuolto, Oulun seudun jätteenkuljetusyrittäjät Järjestetyn jätteenkuljetuksen vaihtoehtojen vertailu. Saatavilla: http://www.jly.fi/oulun_jatehuolto_loppuraportti.pdf Ympäristöyritysten liitto. Jätehuoltotutkimus 2011. http://www.ymparistoyritykset.fi/files/yyl/pdf/yyl_kuntalaisten_jatehuolto_2011_lyhyt.pdf WSP 2010. Forssan Paavilan alueen jätteenkuljetustarkastelu. http://www.lhj.fi/userfiles/lhj/file/aineistopankki/raportit/343_01_raportti_lhj_jatekuljetusselvitys_fina l.pdf 16