Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään

Hanna Kalenoja, Ruut Mattsson, Riikka Salkonen & Markus Pajarre Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia Tutkimusraportti 81

Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 81 Tampere University of Technology. Transport Research Centre Verne. Research Report 81 Hanna Kalenoja, Ruut Mattsson, Riikka Salkonen & Markus Pajarre Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstään Tampereen elinympäristökyselyn tuloksia Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 2012

Kansikuva: Tommi Mäkelä ISBN 978-952-15-2863-7 (PDF) ISSN-L 2242-3486 ISSN 2242-3486

Esipuhe Elinympäristön viihtyisyys ja arjen sujuvuus vaikuttavat asukkaiden päivittäiseen elämään. Elinympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa monin kaupunkisuunnittelun keinoin. Tampereella kerättiin vuosina 2011 2012 asukkailta tietoja elinympäristön laadusta ja kehittämiskohteista karttapohjaisella kyselyllä. Kyselytutkimus toteutettiin osana Urbaani arki -tutkimushanketta, joka kuuluu TEKESin TILAtutkimusohjelmaan. Hankkeen toteuttavina osapuolina ovat Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) sekä Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Yhteishankkeessa tutkitaan eri asukasryhmiä yhteensä kahdeksan kaupungin alueella. Hanketta rahoittavat Tekes ja kaupungit, sekä yrityskumppaneina Ruokakesko, FCG Planeko, Citycon, Fifth Element ja ESRI Finland. Valtionhallintoa hankkeessa edustavat ympäristöministeriö ja Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä (työ- ja elinkeinoministeriö). Myös Tampereen kaupunki on osallistunut tutkimushankkeen rahoittamiseen. Tutkimus liittyy Tampereen kaupungin EHYT-hankkeeseen (Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella). Kyselyyn saatiin yli 3 000 vastausta, joita on analysoitu tässä tutkimusraportissa. Vastaajat ovat merkinneet lomakkeille paljon esimerkiksi käyttämiään jalankulku- ja pyöräreittejä ja arvioitaan niiden laadusta. Eniten kehittämiskohteita on annettu asuinpaikan lähiympäristössä sijaitsevista kohennusta vaativista paikoista. Kartalle on paikannettu myös paljon toiveita uusista rakennuksista sekä uusista jalankulku- ja pyöräreiteistä ja joukkoliikenneyhteyksistä. EHYT-työssä on etsitty uusia asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Työn näkökulmana on arjen asuin- ja elinympäristön parantaminen. Tarkoituksena on luoda edellytyksiä esimerkiksi palvelujen säilymiselle ja kehittymiselle, toimivalle joukkoliikenteelle, jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien kehittämiselle, viheralueiden viihtyisyyden parantamiselle sekä luonnonalueiden ja -varojen säästämiselle. Onnistunut täydennysrakentaminen edellyttää myös ympäristön arvojen tunnistamista. EHYT-työn lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaavojen valmistelussa, kävely- ja pyöräilyverkon suunnittelussa ja keskustan liikennesuunnittelussa. Osa tutkimustuloksista on raportoitu hankkeen muiden julkaisujen osana. Tämän raportin tavoitteena on tiivistetysti koota Tampereen kyselyaineistoa koskevat päätulokset ja toimia asukasnäkökulmaa valottavana tietolähteenä maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa Tampereella. Työtä ovat Tampereen kaupungilta ohjanneet 1.7.2011 asti Karoliina Laakkonen-Pöntys ja 1.7.2011 alkaen Hanna Montonen ja Ulla Tiilikainen. Lisäksi suunnittelupalavereihin ovat osallistuneet Antti Leskinen ja Ritva Kangasniemi. Työraportin ovat kirjoittaneet Hanna Kalenoja, Riikka Salkonen, Ruut Mattsson ja Markus Pajarre Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä. Aalto-yliopiston tutkimusryhmästä työn toteuttamiseen ovat osallistuneet Marketta Kyttä, Kaisa Schmidt-Thomé ja Mikko Johansson.

Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Tutkimuksen toteutus... 5 2.1 Tutkimusmenetelmä... 5 2.2 Tutkimuslomakkeen sisältö... 5 2.3 Vastaajien määrä ja aineiston edustavuus... 6 3 Aluejako ja luokittelu... 10 3.1 Analyyseissä käytetyt aluejaot... 10 3.2 Luokittelu strategisten teemojen mukaan... 11 4 Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöönsä... 12 4.1 Arvio oman asuinalueen palveluista... 12 4.2 Kokonaisarvio omasta elinympäristöstä... 14 4.3 Ympäristön toimintamahdollisuudet... 18 4.4 Ympäristön tunnelma... 20 4.5 Sosiaalinen ilmapiiri... 23 4.6 Ympäristön ulkoinen ilme... 26 5 Kehittämiskohteet... 29 5.1 Kehittämiskohteiden ryhmittely... 29 5.2 Keskustan kehittämiskohteet... 31 5.2.1 Kohennettavat kohteet... 31 5.2.2 Poistettavat kohteet... 42 5.2.3 Uudet rakennukset... 44 5.3 Muiden kaupunginosien kehittämiskohteet... 47 5.4 Jalankulku- ja pyöräreitit... 66 5.4.1 Arvio nykyisten reittien laadusta... 66 5.4.2 Toiveet uusista jalankulku- ja pyöräreiteistä... 79 5.5 Toiveet uusista joukkoliikenneyhteyksistä... 86 5.5.1 Joukkoliikennepalautteista yleisesti... 86 5.5.2 Raideliikenteeseen liittyvät palautteet ja toiveet... 86 5.5.3 Linja-autoliikenteeseen liittyvät palautteet ja toiveet... 88 5.5.4 Uudet linjat... 89 5.5.5 Linjojen reitit... 91 5.5.6 Muu joukkoliikenteeseen liittyvä palaute... 92 5.6 Avoin sanallinen palaute... 92 Liitteet... 97 2

3

1 Johdanto TEKESin TILA-ohjelmassa meneillään olevassa Urbaani arki -hankkeessa tutkitaan kolmea teemaa. Arjen sujuvuuden ehtoja tutkitaan arkiliikkumisen ja arjen palvelujen käytön näkökulmasta. Samalla tunnistetaan erilaisten käyttäjäryhmien erilaisia ympäristön käyttöprofiileja. Avaralla arjella viitataan tarpeeseen kehittää olemassa olevaa kaupunkiympäristöä sen omista lähtökohdista tuottamalla asukastietoa, jonka suora hyödyntämismahdollisuus käytännön suunnittelutyössä varmistetaan. Hyvinvoivan arjen ehtojen tutkiminen liittyy ajankohtaiseen tematiikkaan rakennetun ympäristön mahdollisuuksista tukea terveellistä elämäntapaa. Urbaani arki -hankkeessa on kerätty kokemuksia pitkäaikaisista tai pysyväluonteisista pehmogisalustoista, joista pyritään tekemään houkuttelevia, jotta kaupunkilaiset palaisivat niiden ääreen useampia kertoja suunnitteluprosessien edetessä. Tavoitteena on myös ollut jalkauttaa kokemusperäistä tietoa sekä tiedon tuottaneille asukkaille että suunnittelijoille ja päätöksentekijöille. Tutkimuksessa liikkumistottumuksia ja lähiympäristön palvelujen käyttöä kuvaavina tutkimusaineistoina hyödynnetään pehmogis-menetelmillä koottavien liikkumis- ja ajankäyttöaineistojen lisäksi tausta-aineistona valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoa, pääkaupunkiseudun alueellisen liikennetutkimuksen aineistoja ja soveltuvin osin muiden alueellisten liikennetutkimusten aineistoja. Matkojen lähtö- ja määräpaikkojen yksityiskohtainen geokoodaus antaa monia mahdollisuuksia lähiympäristössä tehtyjen matkojen tutkimukseen. Tampereella tutkimusaineiston keruu on yhdistetty EHYT-hankkeeseen, jossa on selvitetty mahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Työn tavoitteena on ollut kerätä asukkailta elinympäristön laatuun ja liikkumistottumuksiin liittyvää kokemusperäistä tietoa yhdyskuntasuunnittelun taustatiedoksi sekä asuinympäristön ja arkiliikkumisen välisen yhteyden taustaaineistoksi. Kysely toteutettiin samanaikaisesti hieman erisisältöisenä Helsingin, Vantaan ja Espoon yhteisellä Kuninkaankolmion suunnittelualueella. Kuninkaankolmion aineistoa hyödynnetään aineistojen jatkoanalyyseissä vertailuaineistona Tampereelta kerätylle aineistolle. Asukkaiden kokemukset omasta elinympäristöstään ovat arvokkaita tietoja kaupunkiympäristön suunnittelussa. Tulosten perusteella voidaan tunnistaa viihtyisiä ja miellyttäviä ja toisaalta kehittämistä edellyttäviä epämiellyttäviä kohteita ja paikkoja. Asukkailla on kyselyssä ollut mahdollisuus antaa palautetta esimerkiksi elinympäristön viihtyisyydestä, lähipalveluista, liikenneolosuhteista ja täydentämismahdollisuuksista. Kyselyyn vastaajat ovat voineet antaa oman arvionsa siitä, mitkä kohteet omassa elinympäristössä kaipaisivat kohennusta. 4

2 Tutkimuksen toteutus 2.1 Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto koottiin karttapohjaisella Internet-lomakkeella kahdessa eri vaiheessa. Kysely avattiin toukokuussa 2011 kaikille vastaajille avoimena nettikyselynä, jonne oli linkki Tampereen kaupungin kotisivuilta. Tutkimuksesta tiedotettiin touko-kesäkuussa mediatiedotteilla sekä Tampereen kaupungin joka kotiin jaetussa Tampere-lehdessä. Lisäksi kyselyn nettilinkki oli esillä TTY:n ja Tampereen kaupungin facebook-sivuilla. Marraskuussa 2011 noin 20 000 tamperelaiselle postitettiin osallistumiskutsu tutkimukseen, jotta vastauksia saataisiin riittävästi myös alueellisten analyysien tekemistä varten. Otos poimittiin Väestötietojärjestelmästä satunnaisesti 15 74-vuotiaan väestön keskuudesta. Otokseen ei poimittu mukaan ollenkaan Teiskon suunnittelualueella asuvia, koska tutkimus haluttiin kohdentaa kantakaupungissa asuville. Marraskuussa osallistumiskutsuja jaettiin myös alueellisen vaikuttamisen Alvari-ryhmille sekä muille tärkeille sidosryhmille. Tutkimuksesta tiedotettiin uudelleen marraskuussa, jolloin kyselyn linkki julkaistiin useissa lehdissä. 2.2 Tutkimuslomakkeen sisältö Internetissä olevalla tutkimuslomakkeella vastaajat merkitsivät suoraan karttapohjalle esimerkiksi elinympäristön kehittämiskohteita ja muuta kokemusperäistä tietoa ja antoivat näin tärkeää tietoa oman elinympäristönsä suunnitteluun. Kysely koostuu viidestä osa-alueesta. Aluksi vastaajalta kysyttiin lyhyesti joitakin taustatietoja, minkä jälkeen vastaaja arvioi, millaiset asiat ovat hänelle tärkeitä elinympäristössä. Seuraavassa vaiheessa vastaaja merkitsi kartalle kotinsa sekä muita paikkoja, jossa hän käy usein. Karttapohjan avulla vastaaja saattoi kuvata itselleen tärkeiden kohteiden sijaintia omassa elinympäristössään. Kolmannessa vaiheessa vastaaja merkitsi kartalle elinympäristöstään paikkoja, joiden toimintamahdollisuudet, ulkoisen ilmeen, tunnelman tai sosiaalisen ilmapiirin hän kokee myönteiseksi tai kielteiseksi. Neljännessä vaiheessa vastaaja merkitsi kartalle elinympäristönsä kehittämiskohteita, kuten rakennettavia, poistettavia ja kehitettäviä kohteita ja alueita. Vastaajalla oli mahdollisuus merkitä kartalle myös uusia jalankulku- ja pyöräily- sekä joukkoliikennereittejä. Viimeisessä vaiheessa vastaajalta kysyttiin sanallista vapaamuotoista palautetta itse tutkimuksesta tai sellaisista asioita, jotka jäivät lomakkeella mainitsematta. Tutkimuksen eri osat on esitetty kuvassa 2.1. Tutkimuslomakkeen sisältöä ja kysymysten muotoilua on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. 5

Taustatiedot Liikkuminen elinympäristössä Elinympäristön arviointi Kehittämisehdotukset Palaute Johdanto Taustatiedot Kodin merkitseminen kartalle Osa 1 Liikkuminen elinympäristössä Elinympäristön kohteiden merkitseminen Kysymykset liikkumistottumuksista Osa 2 Elinympäristön arviointi Yleiset kysymykset elinympäristön koetusta laadusta Osa 3 Kehittämisehdotukset Kartalle kehittämiskohteet Yleiset kysymykset elinympäristön kehittämisestä Osa 4 Palaute Palaute lomakkeesta ja tutkimuksesta Kuva 2.1 Tutkimuslomakkeen yleispiirteinen sisältö. 2.3 Vastaajien määrä ja aineiston edustavuus Tutkimukseen osallistui helmikuun 2012 loppuun mennessä noin 3 300 vastaajaa. Noin 900 osallistui tutkimukseen mediassa julkaistun kutsulinkin kautta touko lokakuussa ja noin 2 500 otospohjaisen kutsun lähettämisen jälkeen marras-helmikuussa. Kuvassa 2.2 on esitetty tutkimukseen kertyneiden vastausten määrä toukokuun 2011 ja helmikuun 2012 välisenä aikana. Eniten vastauksia saatiin marraskuussa heti osallistumiskutsujen lähettämisen jälkeisinä viikkoina. Myös kesäkuussa 2011 kaupungin tiedotuslehden jakelun jälkeen lomakkeella kävi lähes 400 vastaajaa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista on täyttänyt lomakkeen marras-joulukuussa. Vastausajankohdalla saattaa olla vaikutusta vastaajien kyselyssä painottamiin teemoihin, sillä talvella esimerkiksi pyöräily ei ole yhtä yleistä kuin kesäkuukausina. Toisaalta vuoden 2011 marrasjoulukuu olivat melko leutoja, ja esimerkiksi lumitilanne ei vielä tuolloin nostanut talvikunnossapitoa korostetusti esille vastauksissa. Koska tutkimuksessa on vastauksia melko pitkältä ajanjaksolta ja myös kesäkuukausilta on lähes 1 000 vastausta, kysely edustaa kuitenkin melko hyvin vuoden keskimääräistä ajankohtaa. 6

Kyselylinkki avataan, mediatiedote toukokuun toisella viikolla, linkki kyselyyn kaupungin etusivulle. Uutinen ja linkki kyselyyn Tampereen kaupungin joka kotiin jaettavassa tiedotuslehdessä kesäkuun lopussa. Kutsukorttien postitus marraskuun alussa noin 20 000 tamperelaiselle. Korttien jakelu Alvareissa. 2500 2000 2004 1500 1000 500 341 381 346 0 55 44 48 59 41 17 toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu Kuva 2.2 Vastaajien määrä kyselylomakkeella. Suurin vastaajamäärä saatiin marraskuussa henkilökohtaisten kutsukorttien postituksen jälkeen. Noin 900 vastaajaa osallistui tutkimukseen jo ennen kutsua netissä jaossa olevan linkin kautta. Kaiken kaikkiaan 56 % vastanneista on naisia ja 44 % miehiä. Eniten ovat vastanneet 30 44- vuotiaat ja vastaajien joukossa on vain vähän yli 70-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita vastaajia. Nuorin vastaaja on 11-vuotias ja vanhin 85-vuotias. Kuvassa 2.3 on esitetty vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma. Kyselylinkki on ollut auki vapaasti ja siihen on osallistunut niin kutsukortin saaneita otokseen kuuluvia vastaajia kuin muissa yhteyksissä tutkimuksesta kuulleita ja linkistä kiinnostuneita vastaajia. Vastaajaa ei ole kyselyssä tunnistettu eikä kyselyssä kerätty vastaajan henkilötietoja. Kyselyyn on siten voinut vastata kuka tahansa ja sama vastaaja on voinut käydä lomakkeella useita kertoja. Monet vastaajat olivatkin kirjoittaneet palautesivulle, että ovat käyneet useita kertoja vastaamassa jättääkseen erilaisia kehittämisehdotuksia. Tämän takia tutkimukselle ei ole mielekästä laskea vastausprosenttia. Koska tutkimus toteutettiin ainoastaan Internet-lomakkeena, eikä vastaajilla ollut mahdollisuutta vastata kysymyksiin esimerkiksi paperilomakkeella, vastaajien ikäjakauma poikkeaa jonkin verran väestön ikäjakaumasta. Kuvassa 2.4 on verrattu tutkimuksen vastaajien ikäjakaumaa koko tutkimusalueen väestön ikäjakaumaan. Tutkimuksessa 30 44-vuotiaiden osuus on hieman suurempi kuin koko tutkimusalueen asukkailla. Tyypillisesti iäkkäiden vastausaktiivisuus Internet-kyselyihin 7

on selvästi pienempi kuin nuorten aikuisten ja työikäisten ryhmissä. Tästä syystä henkilökohtaista kutsua tutkimukseen ei lähetetty ollenkaan yli 74-vuotiaille. Tutkimuksen varsinaiseen kohderyhmään eivät myöskään kuuluneet alle 15-vuotiaat, sillä heidän kutsumisensa tutkimukseen olisi edellyttänyt huoltajan lupaa. Yli 74-vuotiaiden vastaajien osuus onkin huomattavasti pienempi kuin iäkkäiden osuus koko väestössä. Myös 18 24-vuotiaiden osuus jää hieman pienemmäksi kuin koko väestössä. 65 74vuotiaat sen sijaan ovat osallistuneet tutkimukseen aktiivisesti. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 alle 15 15-17 18-24 25-29 30-44 45-54 55-64 65-74 yli 74 ei vastausta mies nainen Kuva 2.3 Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma. 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 15-17 18-24 25-29 30-44 45-54 55-64 65-74 yli 74 koko väestö (15 vuotta täyttäneet) tutkimus Kuva 2.4 Koko tutkimusalueen väestön (15 vuotta täyttäneet) ja tutkimukseen vastanneiden ikäjakauma (ikäryhmän osuus koko väestöstä ja koko vastaajajoukosta). 8

Tutkimuksen vastaajien ikäjakauma noudattaa perinteisiä posti- ja puhelinhaastatteluja paremmin väestön ikäjakaumaa, sillä yleensä kyselytutkimuksissa nuorten aikuisten ja työikäisten ryhmissä on havaittavissa melko suurta vastauskatoa. Vaikka ikäjakauma onkin melko edustava koko väestöön nähden, on ilmeistä, että tutkimukseen vastanneet eivät muodosta edustavaa näytettä koko perusjoukosta. Avoimella kutsulla ja vapaasti täytettävissä olevalle Internet-lomakkeelle on todennäköisesti hakeutunut vastaajia, jotka ovat tavanomaista kiinnostuneempia elinympäristön kehittämisestä ja liikenneolosuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Näin ollen tutkimusaineiston perusteella ei ole mahdollista muodostaa yksiselitteisesti kaupungin kaikkia asukkaita koskevia laajennettuja tuloksia, eikä aineistolle ole laskettu laajennuskertoimia. Tutkimuslomaketta testattiin ennen sen avaamista pienimuotoisella koetutkimuksella ja samaa tutkimusalustaa on käytetty jo aiemmin karttapohjaisen palautteen keräämiseen. Tutkimuslomake oli tavoitteena rakentaa mahdollisimman helppokäyttöiseksi, mutta kaikki vastaajat eivät osanneet käyttää karttapohjaisia toimintoja. Osa lomakkeella käyneestä noin 3 300 vastaajasta on ainoastaan selannut lomakkeen läpi ja vastannut muutamiin taustatietokysymyksiin. Karttatyökalun käyttö edellytti selaimen evästeiden sallimista, mikä hankaloitti paikannusten merkitsemistä kartalle. Monet vastaajat raportoivatkin lomakkeen loppuosan sanallisessa palautteessa lomakkeen täytössä ilmenneistä ongelmista. Tyypillisin ongelmatilanne oli, että vastaajan selaimella evästeet eivät olleet sallittuja, jolloin kohteita ei päässyt merkitsemään kartalle. Karttakäyttöliittymän teknisistä vaatimuksista huolimatta aineisto on laadukasta ja vastaajat ovat käyttäneet keskimäärin paljon aikaa kyselyyn vastaamiseen. Kartoille tehtyjen laatutekijöiden ja kehittämiskohteiden paikannusten määrän perusteella kyselytutkimuksen täyttäminen on ollut myös vastaajalle motivoivaa. Esimerkiksi laatupaikannuksia on tehty yli 7 500 ja kehittämisehdotuspaikannuksia yli 3 500. 9

3 Aluejako ja luokittelu 3.1 Analyyseissä käytetyt aluejaot Tutkimusaineistoa on analysoitu suunnittelualuejaolla, tilastoaluejaolla sekä Tampereen keskustaan laaditulla tarkemmalla osa-aluejaolla. Kuvassa 3.1 on esitetty suunnittelu- ja tilastoaluejako ja kuvassa 3.2 keskustan tarkempi aluejako. Kuva 3.1 Suunnittelualuejako (alueet 1-19) ja tilastoaluejako. Kuva 3.2 Keskustan aluejako, jota on käytetty kehittämisehdotusten analysoinnissa. 10

Noin 1 000 vastaajaa ei ollut paikantanut ollenkaan asuinpaikkaansa. Suuri osa näistä vastaajista oli ainoastaan selannut tutkimuslomaketta, ja vastannut vain muutamaan kysymykseen. Koska lomake oli pitkä ja moniosainen, moni vastaaja on ensin halunnut selata lomakkeen läpi ja vastata siihen vasta toisella vastauskerralla. Taulukossa 3.1 on esitetty vastaajien määrä suunnittelualueittain. Terälahden, Kämmenniemen ja Aitoniemen suunnittelualuetta lukuun ottamatta vastaajien määrä on suunnittelualueilla yli 50 vastaajaa. Tilastoalueita on yhteensä 102, joista 41:llä vastaajia on yli 20. Tilastoalueita, joilla asuvia vastaajia on yli 100, ovat Etelä-Hervanta ja Kaukajärvi. Taulukko 3.1 Vastaajamäärät suunnittelualueittain suunnittelualue kaupunginosat vastaajia 01 Keskusta keskusta 581 02 Sampo Kaleva, Kauppi ja Lapinniemi 232 03 Iides Nekala, Viinikka ja Muotiala 71 04 Messu Takahuhti ja Ruotula 116 05 Tasa Atala, Tasanne ja Olkahinen 70 06 Leino Linnainmaa, Leinola ja Vehmainen 114 07 Kauka Kaukajärvi, Annala, Lukonmäki, Hallila 188 08 Herva Hervanta 232 09 Härmä Härmälä 80 10 Koivisto Koivistonkylä ja Nirva 56 11 Peltoo Peltolammi ja Multisilta 62 12 Pispala Pispala ja Hyhky 94 13 Raho Rahola, Epilä, Kalkku 95 14 Tesoma Tesoma, Ikuri, Haukiluoma 120 15 Liela Lielahti, Ryydynpohja, Pohtola 59 16 Lentävä Lentävänniemi, Niemi 60 17 Aito Nurmi, Sorila, Aitoniemi 15 18 Kämmen Kämmenniemi 13 19 Terä Terälahti 8 ei paikannusta 1 069 yhteensä 3 335 3.2 Luokittelu strategisten teemojen mukaan Keskustan osayleiskaavan strategisina teemoina työohjelmassa 2012 1 ovat olleet asuminen, palvelut (liike-elämä, asiointi, työ), liikenne, viherverkko ja rakentaminen. Tässä työssä kehittämiskohteiden luokittelussa on pyritty käyttämään samantyyppistä luokittelua, jonka avulla kehittämiskohteita on mahdollista tarkastella osayleiskaavan näkökulmasta. Asumiseen kuuluvat ryhmittelyssä myös asumisen lähipalvelut. Palveluihin liittyvät myös keskustahakuisiin palveluihin ja kaupunkikulttuuriin liittyvät teemat. 1 Keskustan osayleiskaava, strategiset teemat, työohjelma 2012. 11

4 Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöönsä 4.1 Arvio oman asuinalueen palveluista Tutkimuksen alkuosassa vastaajaa pyydettiin paikantamaan kotinsa kartalle ja arvioimaan oman asuinalueensa liikenneolosuhteita, kauppa-, posti- ja pankki- sekä koulu- ja päivähoitopalveluja ja virkistysalueita ja puistoja. Yleisesti vastaajat olivat tyytyväisiä liikenneolosuhteisiin. Eri alueiden väliset erot olivat suhteellisen pieniä verrattuna tyytyväisyyteen muihin palveluihin. Keskustassa, Pispalassa ja Kalevassa asuvat olivat tyytymättömimpiä pyöräilyn olosuhteisiin. Lentävänniemessä, Tampellan alueella, Hallilassa, Lukonmäessä ja Vehmaisissa asuvat olivat puolestaan tyytymättömimpiä joukkoliikenteen palveluihin. Kuvassa 4.1 on esitetty vastaajien tyytyväisyys oman alueen kauppapalveluihin suunnittelualueittain. Tyytymättömimpiä kauppapalveluihin olivat Olkahisissa, Multisillassa, Vehmaisissa, Kalkussa ja Hallilassa asuvat. Parhaan arvosanan kauppapalveluille antoivat Keskustassa, Linnainmaalla ja Hervannassa asuvat. keskusta Hervanta Kaleva, Kauppi ja Lapinniemi Linnainmaa, Leinola ja Vehmainen Lielahti, Ryydynpohja, Pohtola Takahuhti ja Ruotula Härmälä Lentävänniemi, Niemi Nekala, Viinikka ja Muotiala Atala, Tasanne ja Olkahinen Koivistonkylä ja Nirva Kaukajärvi, Annala, Lukonmäki, Hallila Tesoma, Ikuri, Haukiluoma Pispala ja Hyhky Peltolammi ja Multisilta Rahola, Epilä, Kalkku 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono eos Kuva 4.1 Aluekohtaiset arviot kauppapalveluista. Eri palveluista huonoimmat yleisarvosanat saivat posti- ja pankkipalvelut. Posti- ja pankkipalveluihin oltiin tyytymättömimpiä Hallilassa, Hatanpäällä, Jokipohjassa ja Rantaperkiössä ja tyytyväisimpiä keskustassa, Kalevassa ja Hervannassa (kuva 4.2). Kuvassa 4.3 on esitetty vastaajien tyytyväisyys oman alueensa koulu- ja päivähoitopalveluihin. Suurimmalla osalla alueista vastaajat olivat melko tyytyväisiä koulu- ja päivähoitopalveluihin. Keskimääräistä tyytymättömämpiä olivat Kalkussa, Lukonmäessä, Hallilassa ja Ruotulassa asuvat. Myös virkistysalueisiin ja puistoihin oltiin keskimäärin tyytyväisiä ja alueelliset erot olivat melko pieniä. Erityisesti Petsamossa, Hatanpäällä, Kissanmaalla ja Lamminpäässä asuvat olivat tyytyväisiä oman asuinalueensa virkistysalueisiin. 12

keskusta Hervanta Kaleva, Kauppi ja Lapinniemi Lielahti, Ryydynpohja, Pohtola Linnainmaa, Leinola ja Vehmainen Tesoma, Ikuri, Haukiluoma Peltolammi ja Multisilta Lentävänniemi, Niemi Koivistonkylä ja Nirva Kaukajärvi, Annala, Lukonmäki, Hallila Atala, Tasanne ja Olkahinen Takahuhti ja Ruotula Rahola, Epilä, Kalkku Nekala, Viinikka ja Muotiala Härmälä Pispala ja Hyhky 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono eos Kuva 4.2 Aluekohtaiset arviot posti- ja pankkipalveluista keskusta Kaleva, Kauppi ja Lapinniemi Hervanta Linnainmaa, Leinola ja Vehmainen Kaukajärvi, Annala, Lukonmäki, Hallila Tesoma, Ikuri, Haukiluoma Atala, Tasanne ja Olkahinen Nekala, Viinikka ja Muotiala Takahuhti ja Ruotula Pispala ja Hyhky Lentävänniemi, Niemi Härmälä Lielahti, Ryydynpohja, Pohtola Rahola, Epilä, Kalkku Peltolammi ja Multisilta Koivistonkylä ja Nirva 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin hyvä melko hyvä melko huono erittäin huono Kuva 4.3 Aluekohtaiset arviot koulu- ja päivähoitopaikoista. 13

4.2 Kokonaisarvio omasta elinympäristöstä Elinympäristön laatua mitattiin tutkimuksessa neljällä eri ominaisuudella: tunnelma ulkoinen ilme toimintamahdollisuudet sosiaalinen ilmapiiri. Vastaajilla oli mahdollisuus antaa omaa asuinaluettaan koskeva kokonaisarvosana kullekin ominaisuudelle asteikolla erittäin huono erittäin hyvä (0 100). Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus merkitä kartalle kunkin ominaisuuden kanalta myönteisiä ja kielteisiä paikkoja ja kuvailla tarkemmin merkitsemiään kohteita. Seuraavaksi on tarkasteltu vastaajien alueittain antamia kokonaisarviota oman elinympäristönsä toimintamahdollisuuksista, ympäristön tunnelmasta, sosiaalisesta ilmapiiristä ja ympäristön ulkoisesta ilmeestä. Kuvassa 4.5 on esitetty karkealla aluejaolla Tampereen eri alueiden arvosanat. Alueiden väliset erot ovat pieniä, mutta esiin nousee erityisesti keskustassa sekä Hervannan- Kaukajärven alueella asuvien tyytyväisyys ympäristön toimintamahdollisuuksiin. Keskusta ympäröivine alueineen on saanut hyvän arvosanana tasaisesti kaikissa ryhmissä. Tampereen keskusta tai sitä lähellä olevat alueet Länsi-Tampere 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lielahti - Lentävänniemi Itä-Tampere Hervanta - Kaukajärvi Etelä-Tampere Ympäristön ulkoinen ilme Ympäristön toimintamahdollisuudet Ympäristön tunnelma Sosiaalinen ilmapiiri Kuva 4.4 Elinympäristön kokonaisarvio suuralueittain. Tarkastelusta on poistettu Aitolahti- Teiskon alue pienen vastaajamäärän johdosta. Eri alueiden välisiä eroja on kuvissa 4.5 ja 4.6 tarkasteltu suunnittelualueittain ja koko Tampereella neljän laatutekijän suhteen. Kuvista on suuralueita paremmin tulkittavissa alueiden välisiä eroja, kuten Hervannan poikkeuksellisen hyvä arvosana toimintamahdollisuuksissa, mutta selvästi keskiarvoa heikompi arvosana muilla tekijöillä mitattuna. Alueet ovat saaneet melko tasaisesti hyviä arvosanoja ympäristön tunnelmasta, kun taas sosiaaliselle ilmapiirille ja ympäristön ulkoiselle ilmeelle on annettu myös keskiarvona selvästi huonompia arvosanoja. Korkeimmat arvosanat ympäristön tunnelmasta, ulkoisesta ilmeestä ja sosiaalisesta ilmapiiristä ovat antaneet Atalassa, Olkahisissa ja Tasanteella asuvat. 14

keskiarvo, n=3329 Hervanta, n=234 75 70 65 60 55 50 45 40 Nekala, Viinikka ja Muotiala, n=71 Tesoma, Ikuri, Haukiluoma, n=120 Keskusta, n=581 Linnainmaa, Leinola ja Vehmainen, n=114 Ympäristön tunnelma Ympäristön toimintamahdollisuudet Ympäristön ulkoinen ilme Sosiaalinen ilmapiiri Kuva 4.5 Elinympäristön kokonaisarvio eri asuinalueilla ja keskiarvo koko Tampereella (n= vastaajien lukumäärä). keskiarvo, n=3329 Kaukajärvi, Annala, Lukonmäki, Hallila, n=188 75 70 65 60 55 50 45 40 Koivistonkylä ja Nirva, n=56 Atala, Tasanne ja Olkahinen, n=70 Lielahti, Ryydynpohja, Pohtola, n=59 Kaleva, Kauppi ja Lapinniemi, n=232 Ympäristön tunnelma Ympäristön toimintamahdollisuudet Ympäristön ulkoinen ilme Sosiaalinen ilmapiiri Kuva 4.6 Elinympäristön kokonaisarvio eri asuinalueella ja keskiarvo koko Tampereella(n= vastaajien lukumäärä). 15

Kaikkiaan vastaajat tekivät kartalle noin 7 500 laatutekijäpaikannusta (kuva 4.7), joista noin kaksi kolmasosaa oli myönteisiä ja kolmasosa kielteisiä. Kielteisistä maininnoista sanallinen kuvaus on annettu noin 40 %:iin ja myönteisistä noin 20 %:iin laatutekijäpaikannuksista. Yksittäisiä laatutekijöitä on käsitelty tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Eniten laatupaikannuksia tehtiin ympäristön tunnelmaan ja ulkoiseen ilmeeseen liittyen. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Ympäristön tunnelma, myönteinen 230 1515 Ympäristön tunnelma, kielteinen 202 590 Ympäristön ulkoinen ilme, myönteinen 258 1545 Ympäristön ulkoinen ilme, kielteinen 364 927 Ympäristön toimintamahdollisuudet, myönteinen 197 1147 Ympäristön toimintamahdollisuudet, kielteinen 177 443 Sosiaalinen ilmapiiri, myönteinen 161 858 Sosiaalinen ilmapiiri, kielteinen 210 482 merkintöjä sanallisia kuvauksia Kuva 4.7 Vastaajien tekemien laatupaikannusten määrä eri ryhmissä. Kuvassa 4.8 on esitetty kaikkien neljän laatutekijän myönteisten ja kielteisten paikannusten esiintyminen keskustassa ja kuvassa 4.9 koko alueella. Keskustassa myönteisiä paikannuksia eri laatutekijöistä on tehty eniten Koskenrannassa, Finlaysonin alueella, Näsinpuistossa, Sorsapuistossa, Tammelan torilla ja Juhannuskylässä. Kielteisiä paikannuksia on tehty kaikissa laatutekijöissä erityisesti rautatieaseman, Ratinan ja Kuninkaankadun pohjoisosan alueella. Hämeenkadulla, Koskipuistossa ja Keskustorilla vastaajat olivat merkinneet kartalle paljon sekä myönteisiä että kielteisiä ominaisuuksia. Keskustan ulkopuolella kielteiset paikannukset kohdentuvat useimmiten vilkkaiden väylien varrelle, ratapihan ympäristöön sekä teollisuus -ja varastoalueille. Myös Lielahden alueelle, Tesoman keskukseen, Partolaan, Santalahden alueelle, Lakalaivaan ja Kaukajärven keskukseen on merkitty paljon kielteisiä paikannuksia. Myönteisiä paikannuksia on tehty eniten suuriin puistoalueisiin ja virkistysalueille, kuten Pyynikille, Kauppiin, Hatanpään arboretumin ja Haiharan alueelle. Asuinalueista myönteisiä paikannuksia on tehty erityisesti Pispalaan, Tahmelaan, Viinikkaan, Käpylään, Ruotulaan, Koivistonkylään ja Hallilaan. Myös järvien rannoille on tehty paljon myönteisiä paikannuksia. Hervantakeskukseen on merkitty paljon sekä myönteisiä että kielteisiä paikannuksia. 16

Kuva 4.8 Ympäristön laatutekijöitä (toimintamahdollisuudet, sosiaalinen ilmapiiri, tunnelma, ulkoinen ilme) kuvaavat myönteiset ja kielteiset paikannukset Tampereen keskustassa. Kuva 4.9 Ympäristön laatutekijöitä (toimintamahdollisuudet, sosiaalinen ilmapiiri, tunnelma, ulkoinen ilme) kuvaavat myönteiset ja kielteiset paikannukset koko alueella. 17

4.3 Ympäristön toimintamahdollisuudet Vastaajilla oli kyselyssä mahdollisuus merkitä kartalle toimintamahdollisuuksiltaan myönteisiä ja kielteisiä kohteita ja kuvata merkitsemänsä paikan toimintamahdollisuuksia tarkemmin taulukon 4.1 kuvausten avulla. Ympäristön toimintamahdollisuuksia oli paikannettu yhteensä noin 1 500, joista noin kaksi kolmasosaa oli myönteisiä kohteita. Taulukko 4.1 Ympäristön toimintamahdollisuuksien luonnehdinnat. Myönteiset harrastus- ja tekemismahdollisuudet ovat hyvät kävellen tai pyöräillen liikkuminen on sujuvaa joukkoliikenne palvelee hyvin autolla liikkuminen on sujuvaa liikenneturvallisuus on hyvä kulttuurielämä on vilkasta oman elämäntavan toteuttaminen onnistuu hyvin palvelut ovat hyvät Kielteiset harrastus- ja tekemismahdollisuudet ovat huonot kävellen tai pyöräillen liikkuminen on hankalaa joukkoliikenne palvelee huonosti autolla liikkuminen on hankalaa liikenneturvallisuus on huono kulttuurielämä on hiljaista oman elämäntavan toteuttaminen onnistuu huonosti palvelut ovat huonot Kuvassa 4.10 on esitetty toimintamahdollisuuksia kuvaavien paikannusten yksityiskohtaisempi kuvaus. Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampia kuvauksia yhdelle paikannukselle. Yleisimmät toimintamahdollisuuksia kuvaavat kohteet liittyivät kävellen ja pyöräillen liikkumisen olosuhteisiin sekä harrastus- ja tekemismahdollisuuksiin. Eniten kielteisiä merkintöjä tehtiin liikenneturvallisuudesta ja kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista. harrastus- ja tekemismahdollisuudet ovat hyvät - ovat huonot kävellen tai pyöräillen liikkuminen on sujuvaa - on hankalaa 668 730 95 165 joukkoliikenne palvelee hyvin - palvelee huonosti 387 79 autolla liikkuminen on sujuvaa - on hankalaa 216 60 liikenneturvallisuus on hyvä - on huono 208 175 kulttuurielämä on vilkasta - on hiljaista 241 95 oman elämäntavan toteuttaminen onnistuu hyvin - onnistuu huonosti 480 61 palvelut ovat hyvät - ovat huonot 393 101 muut 154 131 myönteiset kielteiset Kuva 4.10 Ympäristön toimintamahdollisuuksia kuvaavien paikannusten luonnehdinta. 18

Kuvassa 4.11 on esitetty toimintaympäristöstä annettujen kielteisen ja myönteisten paikannusten sijainti Tampereella. Paljon hyviä toimintaympäristöpaikannuksia tehtiin keskustan alueelle, alakeskuksiin sekä viheralueille ja liikuntapaikkoihin. Keskustassa myönteisiä toimintaympäristöpaikannuksia oli tehty erityisesti Hämeenkadun ympäristöön, Finlaysonin alueelle, Tammelan torille ja Eteläpuistoon. Kielteisiä paikannuksia oli eniten rautatieaseman ja Ratinan ympäristössä. Muilla alueilla myönteisiä merkintöjä tehtiin paljon Hervantakeskukseen, Suolijärven uimarannalle, Hatanpään arboretumiin, Pyynikille, Rauhaniemeen ja Kauppiin sekä Tesoman keskustaan ja Tesomajärven ympäristöön. Tulosten perusteella kaupan suuryksiköt eivät palveluistaan huolimatta nouse asukkaiden arvioinneissa toimintaympäristöltään hyviksi alueiksi, sillä niihin oli tehty vain vähän toimintaympäristöä arvioivia paikannuksia ja ne olivat pääosin kielteisiä. Erityisesti Lielahden kaupan keskittymään oli tehty pääosin kielteisiä paikannuksia. Kuva 4.11 Toimintamahdollisuuksia myönteiset ja kielteiset paikannukset Tampereella. Vihreä neliö kuvaa ympäristön tunnelmaltaan myönteistä ja oranssi kielteistä paikkaa. Kuvassa 4.12 on esitetty vastaajien antama kokonaisarvio oman elinympäristönsä toimintamahdollisuuksista. Asukkaat ovat arvioineet oman alueensa toimintamahdollisuudet parhaiksi Hervannassa, Kalevassa, Kaupissa ja Lapinniemessä sekä keskustassa. Hervannan myönteisiä toimintamahdollisuuksia on perusteltu kyselyssä muun muassa sujuvalla kävelyllä ja pyöräilyllä, hyvillä harrastusmahdollisuuksilla ja hyvillä palveluilla. Nämä tekijät ovatkin yleisimpiä tekijöitä, joilla vastaajat ovat tarkentaneet kartalle merkitsemiään myönteisiä toimintamahdollisuuksia. Toimintamahdollisuudet arvioitiin keskimääräistä huonommiksi Peltolammilla ja Multisillassa sekä Raholassa, Epilässä ja Kalkussa. 19

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Hervanta Härmälä Nekala, Viinikka ja Muotiala Kaukajärvi, Annala, Lukonmäki, Hallila keskusta Koivistonkylä ja Nirva Linnainmaa, Leinola ja Vehmainen Lentävänniemi, Niemi Lielahti, Ryydynpohja, Pohtola Takahuhti ja Ruotula Peltolammi ja Multisilta Pispala ja Hyhky Rahola, Epilä, Kalkku Kaleva, Kauppi ja Lapinniemi Atala, Tasanne ja Olkahinen Tesoma, Ikuri, Haukiluoma keskiarvo Kuva 4.12 Arvosana ympäristön toimintamahdollisuuksista suunnittelualueittain (0= erittäin huono, 100=erittäin hyvä) 4.4 Ympäristön tunnelma Ympäristön tunnelmaa koskevia paikannuksia tehtiin yhteensä noin 2 100. Myönteisiä paikannuksia oli yhteensä noin 1 500 ja kielteisiä noin 600. Paikannuksen yhteydessä vastaajalla oli mahdollisuus kuvata paikan tunnelmaa tarkemmin taulukon 4.2 mukaisilla vaihtoehdoilla tai kirjoittamalla sanallinen kuvaus lomakkeelle. Taulukko 4.2 Ympäristön tunnelmaa kuvaavat vaihtoehdot. Myönteinen ympäristön tunnelma kutsuva tunnelmaltaan elävä rentouttava luonnonläheinen meluton sopivan yllätyksellinen rauhallinen lapsiystävällinen Kielteinen ympäristön tunnelma torjuva tunnelmaltaan kuollut stressaava kaukana luonnosta meluisa yllätyksetön rauhaton lapsikielteinen Kuvassa 4.13 on esitetty vastaajien paikannuksilleen valitsemat kuvaukset, jotka kuvaavat tarkemmin vastaajien kokemusta myönteisestä tai kielteisestä ympäristön tunnelmasta. Eniten ympäristön tunnelman paikannuksia oli merkitty luonnonläheisiin, rauhallisiin, rentouttaviin elinympäristön kohteisiin. Kielteisinä paikannuksina kartalle oli merkitty eniten rauhattomia, meluisia ja stressaavia kohteita. Vastaajalla oli mahdollista valita useita kuvaavia vaihtoehtoja paikannuksilleen. 20

kutsuva - torjuva 676 228 tunnelmaltaan elävä - kuollut 597 188 rentouttava - stressaava luonnonläheinen - kaukana luonnosta 857 932 230 117 meluton -meluisa 515 291 sopivan yllätyksellinen - yllätyksetön 251 84 rauhallinen -rauhaton 901 325 lapsiystävällinen - lapsikielteinen 480 99 muut 140 178 myönteiset kielteiset Kuva 4.13 Ympäristön tunnelmaa kuvaavien paikannusten luonnehdinta. Kuvassa 4.14 on esitetty ympäristön myönteistä ja kielteistä tunnelmaa kuvaavia paikkoja Tampereen keskustassa ja kuvassa 4.15 koko alueella. Keskustassa eniten myönteisiä arvioita annettiin Näsinpuiston, Finlaysonin, Koskenrannan, Tuomiokirkon, Laukontorin ja Tammelan torin ympäristöstä. Eniten kielteisiä merkintöjä tehtiin rautatieaseman, Kuninkaankadun kävelykadun, Ratinan, Sorin ja Aspinniemen alueelle sekä Hämeenkadun itäpäähän. Kuva 4.14 keskustassa. Ympäristön tunnelmaa kuvaavat myönteiset ja kielteiset paikannukset Tampereen 21

Keskustan ulkopuolisilla alueilla eniten ympäristön tunnelmaltaan kielteisiä kohteita oli merkitty Etelä-Hervantaan, Kaukajärvelle, Annalaan, Hatanpään vedenpuhdistamon ympäristöön, Nekalan eteläosaan sekä Tesoman ja Lentävänniemen keskuksiin. Myönteisiä ympäristön tunnelman paikannuksia tehtiin lukumääräisesti eniten Pyynikille, Hatanpään arboretumin alueelle ja Kauppiin sekä Pispalaan ja Tahmelaan. Myönteiset paikannukset keskittyvät myös muille lähivirkistysalueille, erityisesti järvien ranta-alueille. Varsinkin Kaukajärven, Suolijärven, Tohlopinjärven ja Tesomajärven rannoille oli tehty paljon myönteisiä paikannuksia. Kuva 4.15 Ympäristön tunnelmaa kuvaavat myönteiset ja kielteiset paikannukset Tampereella. Vihreä neliö kuvaa ympäristön tunnelmaltaan myönteistä ja oranssi kielteistä paikkaa. Kuvassa 4.16 on esitetty vastaajan antama kokonaisarvo suunnittelualueittain. Ympäristön tunnelmaltaan parhaat arvosanat saivat Lentävänniemen ja Niemen, Atalan, Tasanteen ja Olkahisen sekä Pispalan ja Hyhkyn asuinalueet. Koko Tampereen keskiarvon alle ympäristön tunnelmaltaan jäivät Hervanta, Peltolammi ja Multisilta sekä Härmälä. 22

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Hervanta Härmälä Nekala, Viinikka ja Muotiala Kaukajärvi, Annala, Lukonmäki, Hallila keskusta Koivistonkylä ja Nirva Linnainmaa, Leinola ja Vehmainen Lentävänniemi, Niemi Lielahti, Ryydynpohja, Pohtola Takahuhti ja Ruotula Peltolammi ja Multisilta Pispala ja Hyhky Rahola, Epilä, Kalkku Kaleva, Kauppi ja Lapinniemi Atala, Tasanne ja Olkahinen Tesoma, Ikuri, Haukiluoma keskiarvo Kuva 4.16 Ympäristön tunnelman arvosana alueittain (0= erittäin huono, 100=erittäin hyvä). 4.5 Sosiaalinen ilmapiiri Ympäristön sosiaaliseen ilmapiiriin liittyviä paikannuksia kyselyssä merkittiin yli 1 300. Paikannuksia oli jonkin verran vähemmän kuin muissa elinympäristön laatutekijöissä. Käsitteenä sosiaalinen ilmapiiri on voinut olla vastaajille vieras, mikä voi selittää paikannusten pienempää määrää. Sosiaalista ilmapiiriä oli mahdollista kuvata tarkemmin taulukossa 4.3 esitetyillä ominaisuuksilla. Ympäristön sosiaalisen ilmapiirin paikannuksista yli kolmannes oli kielteisiä. Kielteisten ominaisuuksien paikannuksia oli selvästi enemmän kuin ympäristön tunnelman ja toimintamahdollisuuksien paikannuksissa. Taulukko 4.3 Ympäristön sosiaalista ilmapiiriä luonnehtivat tekijät. Myönteinen sosiaalinen ilmapiiri asukkaat pitävät hyvää huolta ympäristöstä minulle tärkeät ihmiset ovat lähellä naapurit elävät yhdessä sopuisasti sosiaalinen elämä on vilkasta asukkaiden kirjo on sopiva alueen maine on hyvä asukkaat välittävät toisistaan on turvallista asua ja liikkua Kielteinen sosiaalinen ilmapiiri asukkaat eivät huolehdi ympäristöstä minulle tärkeät ihmiset ovat kaukana naapurit riitelevät keskenään sosiaalinen elämä on liian hiljaista asukkaiden kirjo on liiallinen tai liian vähäinen alueen maine on huono asukkaat eivät välitä toisistaan on turvatonta asua ja liikkua 23

Sosiaalisen ilmapiirin paikannusten vaihtoehtojen jakauma on esitetty kuvassa 4.17. Elinympäristön sosiaalisen ilmapiirin paikannuksissa useimmin esille nousseita ominaisuuksia olivat turvallinen asuminen ja liikkuminen, alueen maine, asukkaiden kirjo sekä se, kuinka hyvin asukkaat huolehtivat ympäristöstään. Eniten sekä myönteisiä että kielteisiä paikannuksia oli tehty asumisen ja liikkumisen turvallisuudesta sekä alueen maineesta. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita syitä myönteiselle tai kielteiselle merkinnälle ja keskimäärin kuhunkin paikannukseen oli merkitty 3 erilaista kuvausta. asukkaat pitävät hyvää huolta ympäristöstä - eivät huolehdi ympäristöstä 328 154 minulle tärkeät ihmiset ovat lähellä - ovat kaukana 247 41 naapurit elävät yhdessä sopuisasti - riitelevät keskenään sosiaalinen elämä on vilkasta- liian hiljaista asukkaiden kirjo on sopiva - kirjo on liiallinen tai liian vähäinen alueen maine on hyvä- maine on huono 402 339 398 445 43 50 98 218 asukkaat välittävät toisistaan- eivät välitä toisistaan 252 82 on turvallista asua ja liikkua - on turvatonta asua ja liikkua 535 211 muut 125 169 myönteiset kielteiset Kuva 4.17 Ympäristön sosiaalista ilmapiiriä kuvaavien paikannusten luonnehdinta. Kuvassa 4.18 on esitetty karttakuva myönteisistä ja kielteisistä sosiaalisen ilmapiirin paikannuksista. Keskustassa hyvän sosiaalisen ilmapiirin paikannuksia on tehty erityisesti Tammelan torin, Kyttälän, kirjastotalo Metson ja Satakunnan sillan ympäristöön. Kielteisiä paikannuksia on tehty eniten rautatieaseman, Koskipuiston, Keskustorin sekä Kuninkaankadun pohjoisosan ympäristöön. Muilla alueilla kielteisiä paikannuksia on tehty eniten Hervantakeskuksen ja Ahvenisjärven ympäristöön, Kaukajärvelle sekä Tesoman keskuksen ympäristöön. Myönteisiä merkintöjä on tehty erityisesti Pispalaan ja Tahmelaan ja Sammonkadun varrelle. Alueellisesti arviot jakautuvat melko tasaisesti myönteisiin ja kielteisiin kokemuksiin. Kuvassa 4.19 on esitetty vastaajien antama kokonaisarvio oman asuinalueensa sosiaaliselle ilmapiirille. Erot eri alueiden välillä ovat melko pieniä. Keskimääräistä parempia arvosanoja annettiin erityisesti Atalan, Tasanteen ja Olkahisten alueella sekä Viinikan, Nekalan ja Muotialan alueella. 24

Kuva 4.18 Sosiaalista ilmapiiriä kuvaavat myönteiset ja kielteiset paikannukset Tampereella. Vihreä neliö kuvaa sosiaaliselta ilmapiiriltään myönteistä ja oranssi kielteistä paikkaa. Hervanta Härmälä Nekala, Viinikka ja Muotiala Kaukajärvi, Annala, Lukonmäki, Hallila keskusta Koivistonkylä ja Nirva Linnainmaa, Leinola ja Vehmainen Lentävänniemi, Niemi Lielahti, Ryydynpohja, Pohtola Takahuhti ja Ruotula Peltolammi ja Multisilta Pispala ja Hyhky Rahola, Epilä, Kalkku Kaleva, Kauppi ja Lapinniemi Atala, Tasanne ja Olkahinen Tesoma, Ikuri, Haukiluoma keskiarvo 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuva 4.19 Sosiaalisen ilmapiirin arvosana alueittain (0= erittäin huono, 100=erittäin hyvä) 25

4.6 Ympäristön ulkoinen ilme Eri laatutekijöistä ympäristön ulkoiseen ilmeeseen liittyviä myönteisiä ja kielteisiä paikannuksia tehtiin eniten, lähes 2 500. Ympäristön ulkoista ilmettä on voinut kuvata taulukossa 4.4 esitettyjen tarkentavien vaihtoehtojen avulla. Taulukko 4.4 Ympäristön ulkoista ilmettä luonnehtivat tekijät. Myönteinen ympäristön ulkoinen ilme rakentamisen väljyys on sopiva ympäristö on kaunis ympäristö on viimeisteltyä ympäristö on siisti paikan ilmeeseen vaikuttaminen on mahdollista asumisen hinta-laatusuhde on kohdallaan rakentamisen tiiviys on sopiva historian havina tuntuu Kielteinen ympäristön ulkoinen ilme rakentaminen on liian väljää ympäristö on ruma ympäristön viimeistely puuttuu ympäristö on epäsiisti paikan ilmeeseen vaikuttaminen on mahdotonta asumisen hinta-laatusuhde on huono rakentaminen on liian tiivistä historiallisuus puuttuu Ympäristön ulkoista ilmettä tarkemmin kuvaavista tekijöistä useimmin mainittu oli ympäristön kauneus tai rumuus sekä ympäristön siisteys tai epäsiisteys. Kuten sosiaalisen ilmapiirin paikannuksissa, myös ulkoisen ilmeen paikannuksissa vastaajat olivat merkinneet kartalle suhteellisen paljon paikkoja, joiden ulkoiseen ilmeiseen liittyi kielteisiä ominaisuuksia. Yli kolmannes ulkoisen ilmeen paikannuksista oli kielteisiä. Kuvassa 4.20 on esitetty paikannusten jakautuminen erilaisiin luonnehdintoihin. Vastaajat olivat valinneet keskimäärin 3 kuvausta kuhunkin paikannukseen. rakentamisen väljyys on sopiva- rakentaminen on liian väljää 422 73 ympäristö on kaunis- on ruma 1191 568 ympäristö on viimeisteltyä - ympäristön viimeistely puuttuu 424 332 ympäristö on siisti - on epäsiisti 818 439 paikan ilmeeseen vaikuttaminen on mahdollista - on mahdotonta asumisen hinta-laatusuhde on kohdallaan - on huono rakentamisen tiiviys on sopiva - rakentaminen on liian tiivistä 83174 207 65 433 177 historian havina tuntuu - historiallisuus puuttuu 666 177 muut 186 250 myönteiset kielteiset Kuva 4.20 Ympäristön ulkoista ilmettä tarkemmin kuvaavat tekijät paikannuksissa. Kuvassa 4.21 on esitetty ulkoisen ilmeen paikannusten sijainti keskustassa ja kuvassa 4.22 koko alueella. Keskustassa ulkoiselta ilmeeltään viihtyisinä alueina korostuvat koskenranta, Finlaysonin ja Keskustorin alue, Näsinpuisto, Sorsapuisto, Eteläpuisto sekä Viinikanlahden alue. Kielteisiä pai- 26

kannuksia on keskustassa tehty eniten rautatieaseman ympäristöön ja yleisesti ratapihan läheisille alueille aseman etelä- ja pohjoispuolella, Hämeenkadun ympäristöön, Keskustorille, Kuninkaankadulle ja Kekkosentien varrelle. Kuva 4.21 Ympäristön ulkoista ilmettä kuvaavat myönteiset ja kielteiset paikannukset Tampereen keskustassa. Muilla alueilla ulkoisen ilmeen huonoja arvioita oli merkitty Insinöörinkadun varrelle Hervantakeskukseen, Annalan ja Kaukajärven keskuksiin, Santalahden alueelle sekä Lielahden ja Turtolan kauppakeskuksiin. Myönteisiä arvioita oli merkitty erityisesti Pyynikille ja Hatanpään arboretumin alueelle, Ahvenisjärven ympäristöön, Kiovanpuistoon, Käpylän ja Viinikan asuinalueille, Vaakkolammin ympäristöön sekä Pispalaan. Kuvassa 4.23 on esitetty vastaajien antama kokonaisarvio oman elinympäristönsä ulkoisesta ilmeestä. Ympäristön ulkoinen ilme sai asukkailta parhaan yleisarvosanan Atalassa, Tasanteella ja Olkahisissa. Vaikka ympäristön ulkoisesta ilmeestä oli merkitty kartalle paljon kielteisiä paikannuksia, vastaajien antama yleisarvosana nousi silti keskiarvona 66 pisteeseen. Tammelassa (tilastoalueet Tammela a ja b) kielteisiä kuvauksia oli annettu selvästi keskimääräistä enemmän. Tammelassa ympäristön ulkoista ilmettä oli kuvattu muun muassa rumaksi ja epäsiistiksi sekä ympäristöä viisteistelemättömäksi. Tammelan tilastoalueet kuuluvat kuvassa 4.23 alueeseen keskusta. 27

Kuva 4.22 Ympäristön ulkoista ilmettä kuvaavat myönteiset ja kielteiset paikannukset Tampereella. Vihreä neliö kuvaa ulkoiselta ilmeeltään myönteistä ja oranssi kielteistä paikkaa. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Hervanta Härmälä Nekala, Viinikka ja Muotiala Kaukajärvi, Annala, Lukonmäki, Hallila keskusta Koivistonkylä ja Nirva Linnainmaa, Leinola ja Vehmainen Lentävänniemi, Niemi Lielahti, Ryydynpohja, Pohtola Takahuhti ja Ruotula Peltolammi ja Multisilta Pispala ja Hyhky Rahola, Epilä, Kalkku Kaleva, Kauppi ja Lapinniemi Atala, Tasanne ja Olkahinen Tesoma, Ikuri, Haukiluoma keskiarvo Kuva 4.23 Ympäristön ulkoisen ilmeen arvosanat alueittain (0= erittäin huono, 100=erittäin hyvä). 28

5 Kehittämiskohteet 5.1 Kehittämiskohteiden ryhmittely Kyselyn viimeisessä osiossa vastaajilla oli mahdollisuus merkitä kartalle erilaisia kehittämiskohteita, jotka oli ryhmitelty kohennettaviin paikkoihin, poistettaviin kohteisiin, uusiin rakennuksiin, uusiin jalankulku- ja pyöräreitteihin sekä uusiin joukkoliikenneyhteksiin. Vastaajat antoivat lomakkeella noin 3 500 erilaista kehittämisehdotusta, joista suurin osa liittyi kohennettaviin paikkoihin (kuva 5.1). Myös poistettavaksi ehdotettuja kohteita, uusia rakennuksia sekä toiveita uusista jalankulku- ja pyöräreiteistä merkittiin kartalle suhteellisen paljon. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 kohennettava paikka 1371 poistettava kohde 625 uusi rakennus 584 uusi jalankulku- tai pyöräreitti 590 uusi joukkoliikenneyhteys 373 Kuva 5.1 Vastaajien ilmoittamien kehittämiskohteiden määrä eri ryhmissä. Kohennettavia paikkoja, poistettavia kohteita ja uusia rakennuksia koskevia paikannuksia on käsitelty tarkemmin kappaleissa 5.2 5.3. Uusia jalankulku- ja pyöräreittitoiveita on käsitelty kohdassa 5.4.2 ja joukkoliikennereittiehdotuksia kohdassa 5.5. Kehittämisehdotuksia koskevat kehittämisehdotukset on luokiteltu niiden jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Yksittäisessä kehittämisehdotuksessa oli usein monia eri luokkiin liittyviä ehdotuksia, joten yksittäinen palaute on tyypillisesti luokiteltu siten, että se kuuluu samanaikaisesti useampaan luokkaan. Kohennettavat paikat liittyivät yleisimmin kaupunkiympäristön yleiseen viihtyisyyteen ja siisteyteen, asumiseen tai rakennuksiin, liikennejärjestelyihin sekä kaupunkiluontoon tai virkistysalueisiin. Taulukossa 5.1 on esitetty kohennettavien kohteiden luokittelu erilaisiin aihepiireihin. Taulukossa 5.2 on esitetty vastaajien kartalle merkitsemien uusien rakennusten luokittelu. Uudet kartalle merkityt rakennukset olivat useimmin asuinrakennuksia. Myös toimisto-, palvelu- ja liikerakennuksia sekä erilaisia vapaa-ajan toimipaikkoja toivottiin usein. 29

Taulukko 5.1 Kohennettavien paikkojen luokittelu. Strateginen teema-alue Aihepiiri määrä osuus kohentamiskohteista Asuminen ja rakentaminen Asunnot, rakennukset 268 12 % Korjaukset, remontit 119 5 % Uusi käyttötarkoitus paikalle 103 4 % Täydennysrakentaminen 66 3 % Rakennusten ym. suojelu tai purkaminen 27 1 % Liike-elämä, asiointi, työ Viihtyvyys, siisteys, kaupunkiympäristö 396 17 % Sosiaalinen ympäristö 147 6 % Palvelut, kaupat ym. 124 5 % Liikenne, liikkuminen Liikennejärjestelyt, katuverkko 244 11 % Jalankulku ja pyöräily 221 10 % Liikenneturvallisuus 95 4 % Joukkoliikenne 53 2 % Väylien kunnossapito 68 3 % Pysäköinti 49 2 % Liikenteen rajoittaminen 24 1 % Viherverkko Luonto, virkistysalueet, kasvillisuuden raivaus 285 12 % Luokitteluja yhteensä 2 289 Taulukko 5.2 Uusien rakennusten luokittelu. Strateginen teema-alue Aihepiiri määrä osuus merkityistä kohteista Asuminen ja rakentaminen Uudet asuinrakennukset 224 25 % Liike-elämä, asiointi, työ Tontit, kaavoitus, täydennysrakentaminen 59 7 % Kerrostaloja 47 5 % Pientaloja 34 4 % Uudet asuinalueet 19 2 % Rakennusten ulkonäkö 23 3 % Uudet toimisto-, palvelu- tai liikerakennukset, -keskukset ym. 146 16 % Muutostyöt valmiisiin rakennuksiin; valmiiden rakennusten purku tai korvaaminen 54 6 % Keskusareenaan ja sen ympäristöön liittyvät toiveet 33 4 % Uudet teollisuusrakennukset ja -alueet ym. 3 0 % Liikenne, liikkuminen Liikenne ja pysäköinti 63 7 % Viherverkko Rakennukset ja alueet vapaa-ajan viettoon: rakentaminen ja muutokset 141 16 % Muu Muu toive 51 5 % Luokitteluja yhteensä 897 30

5.2 Keskustan kehittämiskohteet 5.2.1 Kohennettavat kohteet Kaikista kartalle merkityistä kohennettavista kohteista noin 500 (37 %) oli merkitty keskustan alueelle. Kuvassa 5.2 on esitetty keskustaan paikannetut kohennettavat kohteet. Keskustaan merkityt kohentamiskohteet liittyivät muita alueita useammin rakennuksiin, sosiaaliseen ympäristöön ja jalankulku- ja pyöräilyolosuhteisiin. Kuva 5.2 Vastaajien ilmoittamien kohennettavien paikkojen sijainti keskustan aluejaolla. Keskustan eri alueista eniten kohentamiskohteita oli merkitty Tammelan eteläosaan, Keskustorille, Tullin alueelle, Hämeenkadun itäpäähän ja Tampellan alueelle. Tammelassa ja Tullin alueella palaute liittyi useimmin rakennuksiin ja täydennysrakentamiseen, Keskustorilla sosiaaliseen ympäristöön, Hämeenkadun itäpäässä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteisiin ja Tampellan alueella kaupunkiympäristön viihtyvyyteen ja siisteyteen. Taulukossa 5.2 on esitetty yksityiskohtaisemmin kohennettavien paikkojen kuvaus keskustan eri alueilla. Taulukko 5.3 Keskustan eri osa-alueille merkittyjen kohennettavien paikkojen kuvaus. Amuri Keskustorilla telttailun voisi jo lopettaa (kesän toistaan seuraavat kaljoittelut miljoonien arvoisella torilla & baja-majat Raatihuoneen edessä). Käsittämätöntä ja noloa, vieraita ei ilkeä tuoda Tampereen keskustaan kesällä. Alueesta pitäisi saada kaupunkimaisempi niin, että viheralueet ja korttelit on selvästi rajattu toisistaan. Parkkipaikat maan alle. Roskaamisen uusia asuntoja amuriin, umpikortteleita, tiivistämistä Amurin elementtitaloille pitäisi tehdä jotain. Keskusta-alueen haaskuuta koko Amuri. Valo-ohjattu suojatie tai selkeästi alempi nopeusrajoitus. Kävin muutama vuosi sitten Nääshallissa treeneissä ja muistan että parkkipaikat olivat kapeat. Tai sitten liian vähän paikkoja, ja lopulta etsin paikkaa suosiolla heti kauempaa. Väinönlinnan leikkipuistoa voisi uusia ja monipuolistaa. Kahluuallas? Amurin alueella lukuisia sammuneita katuvaloja ja rikottuja lyhtypylväitä. Talojen seinissä grafiteja. Valvonta paremmaksi 31

Särkänniemi Rantatien sisääntulo Tampereelle, kuin DDR tai Neuvostoliitto harjulle päin - rakennusten "kunto" ja ulkoasu toivottaa tervetulleeksi jo monen vuosikymmenen ajan. "Hieno" käyntikortti Särkänniemeen tulijoille myös. Vanhat rumat tiilirakennukset tulisi purkaa. Tulitikkutehdas ja rengastehdas. Sotkettuja ja rukia! Aika pienellä siistimisellä jo saisi aikaiseksi viihtyisää kauneutta. Tehdä alueesta elävämpi ja siistimmän näköinen Lisää pensaita, kiviä ja puita. Puusäpälettä maahan olisi mukava saada. Sellaista mitä on pururadoilla, ei kuitenkaan ihan pientä puuhaketta ettei koirien turkit ole puistoreissun jälkeen purua täynnä. puisto Nurmikon leikkuu Särkänniemi on sotkuinen ja sitä ei voi kuitata kävijämäärällä. Yleisilme on huono. Ravintola on kiva, mutta paikkaa voisi kohentaa entisestään! Mallia Hangon Itäsataman ihanasta tunnelmasta! Näsinneula korkeammaksi Make use of old buildings ore build new ones. Satama-alueelle tunnelmaa ja vilinää, kuten ennen vanhaan, kun siellä oli kaupankäyntiä ja torielämää. Paasikiventien ympäristö on huonosti pidetty, tien varrella kävelytien varren aidat ovat rikki, kasvillisuus kasvaa kävely tielle. Lisää kaistoja. Lielahden laajeneminen lähivuosina tekee ruuhkaliikenteestä entistä mahdottomampaa. Nykyistä Rantaväylää tulee kehittää avoimena väylänä ja tehdä siihen Onkiniemen kohdalla muutama avonainen parannus. Näin voidaan nykyistä väylää liikenöidä sujuvammin ja edullisesti edelleenkin. More lanes to the road Aleksis Kiven katu ja/tai Viistokatu takaisin liikenteelle, sillä nyt tila on hukkakäytössä. Myös itse torille järkevää käyttöä (nyt käytössä yhden päivän kuukaudessa). Esim. torimyyntiä, penkkejä, luistinrata... tehdastilat käyttöön Pyynikinrinne Pyynikintori nykyisellään on melko ankea. Kaipaisi elävöittämistä. Torille torielämää ja autoparkit pois! Lähiruokatori ja kirppismeininkiä kaupungin kauneimmalle torille! Hieno Pyynikintori nyt täysin toisarvoisessa käytössä. Bussien päätepysäkit voisi säilyttää, mutta autoparkit vievät tilaa elävältä toiminnalta. Tännehän saisi vaikka länsi-keskustan "Tammelantorin". Pyynikintori pitäisi saada elävämmäksi, kuitenkin myös bussit pitäisi säilytttää. Hallituskatu on äärimmäisen tylsä autojen parkkipaikka. Sen varrella on pari erinomaista aukiota, joista voisi tehdä ihmisten tapaamispaikkoja, aukioita joiden ympärillä olevia liiketiloja tulisi kehittää esim. kahviloiden tms. suuntaan. Bussit pois ja toritoimintaa tilalle! Lasten leikkipuisto on hävyttömän kehno maassa, jossa toimii yksi maailman parhaiden leikkipuis- to välineiden valmistaja. Pyynikki Pyynikintien auraus talvisin olisi järjestettävä useammin. Nykyisellään tiellä mahdotonta liikkua jalkaisin, kun lumipenkat tukkivat koko jalkakäytävän. Jalankulku- ja hiihtomahdollisuuksien yhdistäminen talvisin. Pyynikillä on niin tiheää puustoa ja pensaikkoa, että upeat näkymät eivät näy turisteille ja ulkoilijoille. Eikös voisi harventaa sen verran, että koko Pyhäjärven komeus näkyisi Näkötornin tieltä ja Pisplanharjun länsipäästä Näsijärven upea selkä? Laululava ja ympäristö tulisi laittaa kuntoon ja kehittää sinne laulu ja kuorotapahtumia. Laituri ja venepaikkoja Ajorata ja jalkakäytävä liian kapeita. Paljon bussi- ja muuta liikennettä. Hankalaa liikkua jalan ja pyörällä turvallisesti. Talvella ajoväylän lumet ajetaan jalkakäytävälle, joten jalkakäytävä kapenee entisestään. Kauppa, R-kioski tai joku muu elintarvikekauppa tms. Bussi nro 21 kulkee 2 kertaa tunnissa. Kannattaisi lisätä ainakin 1 vuoro lisää. Linja on usein 15 min myöhässä. Lisäksi reitillä kannattaa pitää isoja busseja, johon mahtuu 3 lastenvaunut! Uimarannan palveluita tulisi kehittää ja vaalia niin, ettei se ole kesäisin vain nuorison käytössä. Heidän jälkeensä nurmikot ovat täynnä vaarallisia lasinsiruja. Pyynikin uimarantaa pitäisi määrätietoisesti kehittää, tehden siitä Tampereen ykkösranta, joka se on perinteisesti ollut. Käsittääkseni uimarannan palvelutarjonta oli nykyistä paremmalla tasolla jo 50-luvulla, mutta rapautui sitten kun pyhäjärvessä oli u uimaranta kuntoon ja lisää palveluita alueelle Bussipysäkillä seisoessa - varsinkin vesisateella - olisi hyvä olla edes peltikattoinen katos ja roskakori olisi myös aika ehdoton. Kesäisin Pyynikin uimarannoilla olisi hyvä olla edes muutama bajamaja. Nuoria rannoilla on paljon ja en minäkään ihmisten nähden rantojen liepeille pissi. Kesäteatterin ja uimarantojen ympäristöä pitäisi siistiä ja parantaa palveluita kesäaikana 32

Eteläpuisto ja Kaakinmaa Jotain vois tehdä Eteläpuistolle. Kaupungin sosiaalitalon remontointi. Rakennuksia ja pihaa voisi kohentaa ja osoittaa niille selkeä käyttötarkoitus. Vieressä olevaa tyhjää tonttia voisi siistiä. Restauroida tai purkaa. Tuollainen pystyyn rapistumaan jätetty kummitustalo laudoitettuine ikkunoineen tuo mieleen kriisialueet Balkanilla. Kulkutautisairaala pitäisi kunnostaa ja ottaa käyttöön esim ravintola- ja majoituspalveluna! Puistoon puutarha. Monumentaalinen pääte Esplanadille (nykyinen Hämeenpuisto). Esim. kaarevaa arkkitehtuuria. Tälle alueelle pitäisi tehdä jotain.. jalankulkijat heikolla. Yleensä jalkakäytävien kunto mm Satamakatu pohjois puoli Papinkatu-Mariankatu pinta paikattu mm puiden juuret osin erittäin rumat ja kuoppaiset kulkutautisairaalan rakennus kuntoon. yleinen sauna pesulan paikalle? Lisätä palveluja esim. Hatanpäältä puuttuu kokonaan pankkiautomaatti tulisi säilyttää monitoimipaikkana, Nurmialueen/pusikon hoito riittäisi. Tähän mahtuisi rakennuskin, mutta penkit, kasvit ja nurmikko ensin alkuun tekisivät alueesta siistimmän. Sillanalustaa jo parannellaan. Toivottavasti tänne olisi tulossa se huhuttu kameravalvottu jumppapaikka. Sitten kun sosiaalivirasto on poistunut rakennusta voisi kaunistaa ja alakertaan olisi toivottavaa saada kunnon elintarvikekauppa Kunnostaa ja suojella kulkutautisairaala Mahtava sijainti, jotain järkevää käyttöä alueella pitäisi keksiä. Alueelal ei ole kunnon käyttöä vaikka on lähellä keskustaa ja maisemat ovat hyvät. Toimii nyt parkkipaikkana sekä muutaman ruosteisen paatin säilytyspaikkana. Järjestystä ja turvallisuutta tulisi kohentaa. Jos Pyynikin Portti, joka ei kuulu asunto-alueelle, poistetaan e.m. asiat korjaantuvat automaattisesti. Rakennuttaa kaunis asuinalue Nalkala Nyt sekava - kuitenkin veden äärellä suuret mahdollisuudet luoda viihtyisyyttä ja torin kohtaamispaikkaa takon tehtaan kohdalle uutta toimintaa Viihtyisyyttä lisätä oikealla liikenteenohjauksella ja nuorison yöpysäköinti ja hulinointi ohjata muualle. Tilalle viheristutuksia. Kauppa-aukion vuokratalon ilmettä siistiä. Laukontorille kasvojenkohotus TAKOn tiloihin jotain postindustriaalista toimintaa, kuten on spekuloitu Sillan yli tultaessa kääntyminen vasemmalle (pyörällä) on liian tiukka. Torin pitäisi olla auki iltaisin ja sunnuntaisin. Torin laidoille tarvittaisiiin laadukkaita pubeja terasseineen. Turhat parkkipaikat joutaisivat maanalle. Toria tulisi elävöittää poistamalla kirpputorikrääsästä iso osa. Enemmän ruokamyyntiä, väljemmät säännöt. Näsilinnankadun ajojärjestelyt hieman epäselvät. Kaijakanmäki pois nokkosviidakosta. Kauniille sillalle pyörätieopastus. Ruma parakkiravintola pois. Laukontorille tyylikäs rantakahvila. Nykyinen voitaisiin entisöidä ja ilme kohentaa. Alueella on vielä joitakin (70 -luvulla rakennettuja?) kerrostaloja, jotka kaipaavat vähintäänkin parveke/julkisivuremonttia. Alue on liian arvokas nyt näkyville peltihässäköille. Laukontorille enemmän elämää ja tunnelmallisia rantaravintoloita. Aivan liian upea paikka jättää käyttö vain kesälle ja kesäisinkin käyttöä on vain päiväsaikaan. Tilaa rannassa olisi rakentaa pieniä paviljonkeja ja vaikkapa vuokrata niitä It is not very accessible. The buildings are weathered and ugly. The area is quite run-down. olisi kiva saada valot päälle pimeällä Pihan parkkialue voitaisiin korvata liiketilalla Hämeenpuiston eteläosa Rumat julkisivut remontoitava vaikka kaupungin korkotuetulla remonttilainalla Hämeenpuiston nimi pitää palauttaa alkuperäiseksi, eli Esplanadiksi. Kosken länsipuoli ei ole edes historiallisesti ollut Hämeen alueen puolella, vaan raja on mennyt koskessa. Risteys on vaarallinen Satamakatua pitkin Hämeenpuiston ylittävälle pyöräilijälle, koska kääntyvät autoilijat laiminlyövät usein väistämisvelvollisuutensa. Ratkaisu voisi olla korotetut suojatiet tai pyöräilijöista varoittavat liikennemerkit. Hämeenpuistoa voisi elävöittää edelleen. Hyvä, että kaupungin keskustassa on monikäyttöinen nurmialue. Paikka kuitenkin hyötyisi pienestäkin aidasta. Se helpottaisi esim. koirankoulutusmahdollisuuksia ja parantaisi liikenneturvallisuutta, jotta esim. jalkapallot eivät karkailisi tielle. Ehkä la Puisto eläväksi Painonapilla toimivat jalankulkijavalot Olisi saatava kunnon kesäkahvila lisää toimintaa kauniiseen puistoon Grillikioski pitäisi viimeinkin rakentaa siten, että myymälään sijoitettaisiin myöskin sisätilaa. 33

Finlayson Museon alue kaiketi on ikuisuuskysymys. toivoisin että näsinpuistossa tapahtuvaan juopotteluun ja huumeiden käyttöön puututtaisiin Mältinrannan uimakopin ja Tammerkosken välinen rantaviiva - louhintajäte ei ole maisemanhoitoa tuollaisessa paikassa Koskimaiseman pilaava uimarien koppi Mältinrannassa on kuin harmaa ja ruma työmaakoppi. Hämeen museon peruskorjaus piti aloittaa 2009 ja mitään ei ole vieläkään tapahtunut. Tampereen historiaan kiinteästi liittyvä arvorakennus pitäisi kunnostaa niin kauan kuin se vielä on mahdollista. Tallipihan piha-alue on ankea hiekkakenttä. Enemmän puita, pensaita ja nurmikkoa! avata tämä johonkin järkevään toimintaan ottaa upea rakennus arvoiseensa käyttöön Restauroida! Pyörätie on huonokuntoinen!! museo käyttöön Kosken yläosan länsipuolinen alue on pitkään ollut siivoton, eikä ole vastannut sellaista tasoa, joka sille kuuluu. Tampereen upeimpia rakennuksia päästetty hävettävän huonoon kuntoon remontti ja käyttöön Traffic in this area is very dangerous. Vehicles move too fast and no speed limit signs exist. Nice place More lanes to the road Hämeen museo pitäisi avata yleisölle puistoaluieita parantaa ja valaistusta parantaa näsilinna kuosiin!kuninkaankadun valopylväät ovat vinossa lähes jokainen, eikö näitä saa millään pysymään suorassa Kuninkaankadun pohjoisosa vaikka Puutarhakadulla on puita, ilme on epäsiisti. Kadun materiaaleja muuttamalla (asfaltin sijaan detaljoidumpaa käsittelyä) ilme saattaisi kohentua huomattavasti. Kävelykatu on hyvä, mutta se on aika ankea eikä siellä tee mieli viihtyä. Jos sinne saataisiin enemmän vihreää ja elävää kaupunkikulttuuria, voisi alue olla viihtyisämpi ja mukavampi oleskellakin. Nyt se on vain kulkuväylä kauppoihin. pyöräilijän oikeuksia jotka ovat jäämässä jalkoihin autojen pysäköinnin pyörätielle johdosta välillä Anttila - Hämeenpuisto - samanlainen sakkorysä autoilijoille joka rakennettiin pyöräilijöille Erkkilän sillalle. juopot pois Keskustan pyöräteitä pitäisi parantaa turvallisemmaksi Satakunnankadun rakennusten julkisivuja voisi kaunistaa. Liikennemelu ja ilmansaaste ovat Tampereen pahimpia, ratkaisua ongelmaan en tiedä. Erittäin ankea pätkä, joka on täynnä juoppoja. Yo-talolle kattoremontti ja hissi. Hämeenkatu on likainen, ahdas, meluisa, täynnä autoja yms.ei sinne tee mieli mennä kuin pakosta. Se on kuitenkin kaupungin sydän. Sama koskee keskustoria. Se on ruma, epäviihtyisä ja läpikulkupaikka. The promenade is unwelcoming. More landscaping/plant life/urban gardening would be necessary. The environment is currently gray and drab. mm. pestä, puhdistaa, valaista paremmin koko kävelykatu Häiritsevästi käyttäytyvät humalaiset vievät asiakkaita ja viihtyvyyttä lähialueen liikkeiltä. Hämeenpuiston pohjoisosa Jalankulkijalle ja pyöräilijälle täysin mahdoton liikennevalojen jaksotus toivoisin että hämeenpuistossa tapahtuvaan juopotteluun ja muuhun häiriökäyttäytymiseen puututtaisiin. kirjaston ympäristöön voisi kehitellä jotain elävämpää, vaikka väliaikaisiakin juttuja Julkisivu on ruma. Hämeenpuisto tulisi elävöittää ympäri vuoden kirjaston ulkoinen ilme on murheellinen ja kaipaisi kohennusta Puistokonsertteja, kesäisiä tapahtumia, kahvila jne. Puutarhakadun ja Hämeenpuiston risteyksen pyörätien valoissa joutuu poikkeuksetta odottamaan kaksissa valoissa. Tapahtumilla ja vaihtuvilla teemoilla! Tunnelman parantamisella. Istutuksia, tapahtumia, jotain mikä tekisi Hämeenpuistosta kauniimman. enemmän tunnelmaa,tekemistä Liikennevalot pyöräilijöille ja kävelijöille järkevämmiksi. Hämeenpuistoon pitäisi saada koko matkalle pienimuotoista toimintaa (kahviloita, kioskeja yms.), jotta keskustan länsipäässäkin alkaisi tapahtua ja liiketoiminta virkistyisi Muumikokoelmalle pitää ehdottomasti saada tila, joka ei riko tampereen tekemää sopimusta ja houkuttelisi matkailijoita. Pyörätie pitäisi merkata selkeästi Hämeenkadulle aika bresneviläinen leikkipuisto, ilmettä voisi kohentaa Hämeenpuistoon voisi kesäisin järjestää jotain ohjalmaa, jotta sinne olisi esimerkiksi tulla piknikille. Joku tunnelmallinen kahvio voisi olla kiva. Hämeenpuistoa tulisi elävöittää asukkaille järjestettävillä tapahtumilla, toiminnalla ja palveluilla, ympäri vuoden. Hämeenpuistoa tulisi kehittää ja kohentaa kaikin tavoin, lisää istutuksia ja enemmän puistomaista ilmettä. Tuoleja ja oleskelu pisteitä. Suihkulähteitä ja kahviloita. 34

Tampella Pitäisi siivota. Kunhan rakennuskohde valmistuu, niin toivoisin varjon puolelle (kesähelteellä) penkkejä ja roskakoreja. Ilmeisesti tähän tulossa muutos. Jo olisi aikakin! Nolo alue kerta kaikkiaan. Tähän pitäisi rakentaa kävelysilta Siivota romuläjät vaikka tunneli joskus tulossakin. NYT KUIN KAATOPAIKKA JA VIELÄ NÄKYVÄLLÄ PAIKALLA! Palveluista pulaa, erityisesti päivittäistavarakaupat Kosken ympäristö pitäisi olla helposti saavutettavissa kävellen. Myös kaikki sen rannan rakennukset sitä myöten kuntoon! Puistot kuntoon ja asukkaiden käyttöön.hidasteita autojen ylinopeuden hillitsemiseksi Tampellan Esplanadille. Paikka pitäisi siistiä ja kohentaa, jotta se olisi viihtyisä. siistiä ja rakentaa virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia Keep and improve current possibilities for badminton. Ranta-Tampella alue pitäisi osata kytkeä kaupunkiin, mutta ei rakentaa liian täyteen kuten tähän mennessä on tehty Tampellassa. Tampellan alue on tällä hetkellä kolkko korkeine kerrostaloineen. Ranta pitäisi kohentaa virkistyskäyttöön sopivaksi. En tiedä mikä tämän paikan funktio on (lumenkaatopaikka? autokoulujen kurvausalue?) mutta se on jättömaata järven rannalla. Siihen saisi vaikka mitä virkistysaluetta siistittyä. Koko ranta pitäisi rakentaa viihtyisäksi eikä antaa risukoitua Rautatiesillalla olevat graffitit tulisi maalata yli Tampellan esplanadin keskellä on rakennustyömaan tavaraa, ne tulisi poistaa ja esplanadi pitää puistomaisena. Vanha peltihalli ei sovi alueelle. Pitäisi rakentaa uusi urheiluhalli. Rakentaa ranta valmiiksi oleskelualueeksi ja unohtaa Ranta-Tampellan rakentaminen. ravitsemusliikkeitä Ruma maankaatoalueineen yms. työmaakoppeineen. Kunnostaa virkistyskäyttöön, puistomaisemaksi. Nyt alue kuin kaatopaikka yms. epämääräistä porukkaa. nyt se on vain tyhjä tila, sen voisi hyödyntää jotenkin, esim. koirapuisto Tässä on hieno ranta ja valmis alikulku sinne, mutta ympäristö on ankea, täynnä tylsiä, osittain käyttämättömiä rakennuksia (puhumattakaan nyt Kekkosentiestä). Jos jalankulkijat pääsisivät Näsinpuiston puolelta kosken yli tänne, tätä aluetta hiukan Ylipäätään näsijärven rantaan voisi tehdä kävelyreittejä. Reitti voisi kiertää rantaa myöten vaikka lentävänniemeen asti ulkoilmakahviloita, ravintoloita Jussinkylä Tähän saisi kauniin puiston pienellä vaivalla. Tontillemme voisi miettiä täydennysrakentamista, myös vanha asuintalo kaipaa kunnostusta. Pyörätiet ja rotvallinreunat tulisi tehdä paremmiksi pyöräilijöille. Tämä pätee koko keskustan alueella. Nice place Kyttälä a elävöittää katua poistamalla parkkipaikat, suosimalla taloihin ravintoloita yms, tekemällä kadusta upea puistobulevardi, "kyttälän hämeenpuisto". Peruskorjaus ikuisesti jatkuva remontti? puiston viihtyisyys pyrätie kuntoon ja loogisesti jatkuvaksi Rongankadulta pois kahden korttelin mitalta parkkipaikat, kun Hämpin parkki on valmis ja siihen oikeasti puistoa ja esim. käsityöläistori viikonlopuksi ja pari pientä kahvilaa. Pyörätie samoin. Miksei koko Rongankatu pois autojen parkkialueelta Rongankadun ja Kyttälän yleisilmettä tulisi kohottaa. Lumivarastot pois pyöräkaistalta. Asematunneli ja rautatieasema uudistuksista huolimatta aika ankea. Julkisivu- ja kellari-/ullakkoremontti Hiekkakenttä ei ole kutsuva enemmän istutuksia tai sitten kokonaan asfaltille. Pölyinen kenttä on kamala. Risteys turvallisemmaksi kaikille Tähtäsin vuoltsun taloon. Epäsiisti rakennus ja piha keskeisellä paikalla. Pitäisi remontteerata. 60- luvun rakennusten ulkoasua voisi kohentaa reilusti. Rakennusten levyverhoilu ja rappaus on kulunut ja likainen. Pienillä huoltotöillä 60-luvun ilme voisi olla taas raikas. This park is just there. It should be somehow taken into a better use. It could be a lively center or a beautifu garden. Now itäs just a place that mostly creates dust. Pyöräilyteitä pitäisi kehittää. Tuomiokirkonkadusta ilmeisesti on tarkoitus tehdä kävelykatu, mikä on erittäin hyvä asia. Nyt se on ruma. Alueella on paljon kivoja kahviloita, joiden terassilla olisi kiva istuskella kesäisin, jos ympäristö olisi viihtyisä. Kivoja pikkuputiikkeja. Pyörätie pitäisi saada molemmille puolille Hatanpään valtatietä! Nyt joutuu suorittamaan ihme poukkoilua puolelta toiselle. Vierailijat tulevat usein rautatieasemalle, ympäristön pitäisi olla edustavan näköinen, kansainvälisesti vertailukelpoista arkkitehtuuria. Sorin aukio on melko autio eikä kutsuva paikka. On kuitenkin hyvin keskeisellä paikalla, ja siitä itsekin usein kuljen läpi. Sitä voisi tehdä jotenkin viihtyisämmäksi tai toiminnallisemmaksi, vaikka sitten täydennysrakentamisella. 35

Hämeenkadun itäpää Itsenäisyydenkadun tunnelia pitäisi kohentaa, siellä lähtee kuulo ja on kohtuutonta, että kevyen liikenteen kulkijat haistelevat autojen pakokaasuja tuossa tunnelissa. Autoille riittävän alhaiset nopeusrajoitukset tunneliin. Pyöräilylle ja jalankulkijoille enemmän tilaa, mielellään myös ratikka, jotta Hämeenkadulla kulkemisesta tulisi miellyttävämpää. Hämeenkadun tämä pää on kokonaisuutena ankea ja epäviihtyisä. koko Hämeenkadun mitelle puita lisää ja istutuksia Autoton keskusta a-mainokset ja ravintoloiden terassit voisi poistaa jotta kadulla mahtuisi edes kävelemään. Remontoida ja siistiä. Ylikulkua voisi myös parantaa, koska rautatietunnelissa on kova meteli ja ahdasta. Tulisi tehdä julkisen- ja kevyen liikenteen kaduksi. Yksityisautoilu keskustan kiertäville väylille ja tulevaan Hämpin parkkiin. Kevytliikentelle tilaa. Paikka on todella ahdas eikä kukaan mahdu liikkumaan. Ruuhkainen risteys, sekä autoille että kevyelle liikenteelle. Hämeenkatu paikoin ahdas. jalkakäytävät täynnä tavara-autoja, pyöriä, terasseja ja paljon ihmisiä ruuhka-aikaan, Rautatienkadun liikennevalo hidas --> yli- tai alikulku asemalle? Pyöräilyn kävelyn ja joukkoliikenteen sujuvuutta. Myös siisteyttä, koska pääkatu on nyt kuin kaatopaikka. Työmaan loputtua viihtyisä ja turvallinen ilmapiiri jollain keinoin puiston seudulle. Rautatieaseman seutua pitäisi valvoa paremmin ja poistaa sieltä "pultsarit" ym epämiellyttävät henkilöt rautatieasema on ankea ja vaatii modernimman ilmeen Pyöräkaista Hämeenkadulta yksityisautot pois. Vain pyörille, jalankulkijoille ja joukkoliikenteelle! Siistiä muutenkin kuin pääovet. Siisteyttä ja järjestyshäiriöt pois. Rautatieaseman ilme on kieltomerkkeineen ja halkeilleine asfaltteineen melko DDRmäinen, ei anna hyvää kuvaa saapujille. Hämeenkadun jalkakäytävät ovat liian kapeita, paljon kävelevälle keskusta on toisinaan tukkoinen. Hämeenkadusta tulisi tehdä (ainakin kosken itäpuoliselta osuudelta) joukkoliikennekatu, jossa olisi runsaasti tilaa busseille, pyörille ja jalankulkijoille. Tulevaisuudessa mahdollisesti myös ratikalle. Liikenneyhteyksiä, pyöräparkkeja, yleisilmettä. Rautatieasema ankea, kaupunkiin tulijoille ei kovin kutsuva Kävelijä saattaa pahimmillaan joutua odottamaan kolmissa liikennevaloissa. Yhtenäinen matkakeskus Yksityisautot pois hämeenkadulta, tai ainakin parkkipaikat pois, sillä ne sumputtavat jo entisestään ahdasta jalkakäytävää turhaan. alueella kyllä on riittävästi parkkipaikkoja, varsinkin hämpin parkin valmistuttua. On ollut puhetta Tuomiokirkonkadun osan muuttamisesta kävelykaduksi. Kannatan tätä, koska autojen vuoksi tukkoinen alue (laajemminkin Hämeenkadun eteläpuoli ennen rautatieasemaa) voitaisiin saada miellyttävämmäksi ja kutsuvammaksi. Rautatieaseman seutu ratapihoineen ja kolkkoine tiilitaloineen näyttää likaiselta, synkältä ja rumalta. Hassua että juuri rautatieaseman seutu (joka jää monelle ulkopaikkakuntalaiselle ja turistille vahvimmin mieleen) on näin uskomattoman rumaa aluetta Pyöräilyolosuhteiden parantaminen Koskipuisto Rauhoittaa kesäisin kyllä satakunnansillalle pitäis saada pyöräily turvallisemmaksi, käsittämätöntä touhua nyt Autot pois Hämeenkadulta. alkoholistit helvettiin keskustan puistoista Tarkoittaa koko keskustaa. autoille lisää ilmaista parkkitilaa --> keskustassa asuvalle, jonka pihassa ei ole ruudun ruutua, on todella hankalaa käyttää autoa. Meillä on välillä pidempiä aikoja auto lainassa ja joudumme säilyttää sitä Tammelassa Polkupyöräily Hämeenkadulla käytännössä todella vaarallista. Sillan kävelytieosa on todella kapea minkä vuoksi siinä ei ole miellyttävä kävellä, varsinkin kun jotkut pyöräilevät samalla tiellä hirveää vauhtia. Kesäisin koskipuistoa pitäisi valvoa. Roskaaminen on aivan kauheaa. Roskaaminen ja liika alkoholin käyttö pois. Hämeenkadun ja koko ydinkeskustan pyöräilyreitti kuntoon!!! Satakunnan sillalla pitäisi poistaa pyöräily jalkakäytävällä, liian ahdas ja vaarallinen jalankulkijoille Hämeenkatu on aivan liian meluista. Isot rekat ja henkilöautot pois! tämä pieni kohta pyöräilyreittiä tulisi korjata niin, että jyrkkä mutka poistuu (Patosillalta tultaessa tiukka mutka oikealle alas, kosken rannasta tultaessa jyrkkä nousu ja heti käännös vasemmalle) It has no current function, but it is very scenic and has potential. Hämeenkatu on surkea pääkaduksi. Autot pois ja siistimistä lisää ja puita. Pyöräilijän asema Hämeenkadulla on kaikkina vuodenaikoina ikävä. 36

Koskikeskus Paljon pelottavia nuorisojengejä. Nuorille turvallinen "hengailupaikka" perustettava muualle Hatanpään valatien kevyen liikenteen väylällä erottelu: Jalankulkijat ja pyöräilijät omille vähintään 2 m leveille väylän osilleen. Väliin kunnon välikaista! Koskikeskuksen takareitti siistimmäksi, nyt menee pyöränkumit... notkujat ja pummit pois koskikeskuksesta Jotenkin harmaa ja betoninen. Vihreyttä, tyyliä, taidetta paikalle. tylsä käytävä koskikeskuksen läpi. toimintaa! Koskikeskus että Hotelli Ilves ulkoisesti yksinkertaisesti rumia Vanhan tehtaan purkamisen jäljiltä jäänyttä aukiota ei ole mitenkään hoidettu, aivan jättömaata. Se tulisi rakentaa ja istuttaa koskimiljööseen sopivaksi. Koskikeskuksen ympärystä on sekava, nuhjuinen ja ankea. Jos mahdollista, panostaisin esimerkiksi vihreyteen tai pintakäsittelyyn. Koskenranta Koskikeskuksen kohdalla pitää saattaa samalle tasolle kuin muu koskenranta. Rantarakentaminen tältä osin aina keskeneräinen. Rannasta mahdollisuus saada todella viihtyisä ajanviettopaikka. Ilves hotelli pilaa upean koskimaiseman. Siisteyttä ja julkijuopottelu pois! Vartijat sakottamisvaltuuksin Koskipuistoon, Hämeenkadulle ja vastaaville paikoille. Nettomaksajilla ei ole nyt mitään oikeuksia yhteiseen tilaan, sen ovat vallanneet siipiveikot ilman käyttäytymisvelvollisuuksia. Hämeenkadun länsipää kävelylle ja pyöräilylle ja terasseille lisää tilaa Keskustan pyöräilymahdollisuuksia tulisi kehittää Pyöräily mahdolliseksi Keskustan ja kaupungin pyöräilyreittejä tulisi mielestäni kohentaa ja varsinkin tamperelaisten suhtautumista pyöräilijöihin tulisi pyrkiä muuttamaan. Tampere on tällä hetkellä Suomessa tunnettu pyäräilijävihastaan jalkakäytävien pinnat, valopylväät Taisinkin jo mainita pyöräreittien ongelmallisuuden keskustassa. Hämeenkatua pitkin pitäisi saada pyöräillä myös talvella. Keskustan alueelle pitäisi mielestäni lisätä hieman roskakoreja. Ratina Viinikanlahden tämä pää on erittäin epäsiisti tällä hetkellä. Ratinan sillan alla olevalle kevyenliikenteenväylälle asfaltointi. Tulisi saada korkeampia taloja n. 15-22 kerrosta koko linja-autoaseman miljöö vaatii kohennusta siistimpi, nyt betonia Näitä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä funkis-rakennuksia ei missään tapauksessa saisi purkaa, vaan ne tulisi kunnostaa samaan tapaan kuin linja-autoasemakin. Näin saataisiin tyylillisesti yhtenäinen ja kiinnostava alue, elävyyttä, toimintaa, kulkuyhteyksiä Stadionin ja Tampereen valtatien välinen "viheralue" on niin kaatopaikkakunnossa kun vaan voi olla. Jotain ehostusta kiitos ja äkkiä! Paikan ohi ajaa kymmeniä tuhansia autoja päivittäin! Ratinan koirapuisto pitäisi korjata uudestaan. Maapohja on pilattu puun kuorikatteella, mikä aiheuttaa puiston pohjan soistumisen. Seisova vesi yhdistettynä koirien jätöksiin on terveysriski. Lisäksi koirat likaantuvat puistossa. Valaistus on riittämätön Aita jalankulkuväylän ja autokaistojen väliin. Hoidetuksi puistoksi, ei kaatopaikaksi! Tampereen valtatien liikennevalot ovat erittäin epäystävälliset jalankulkijoille. Normaali terve ihminen juuri ja juuri kerkee tien yli jos ei hidastele pätkääkään. Muuten autot jyräävät päälle samalla sekunnilla kuin punaiset vaihtuvat jalankulkijoille. Restaurointi Rakennusten kunnostaminen linja-autoaseman tapaan kohentaisi alueen ilmettä mukavasti! ihmiset ennen autoja Vanhat rakennukset tulisi poistaa (ei ehkä mahdollista suojelun takia), mutta ainakin kunnostaa. enemän konsertteja Siistiä pusikkoa vihiojan kulmilta.. Vihiojassa makaa sohvatuoleja etc.. Ratinan koirapuisto on tärkeä keskustan asukkaille ja heidän lemmikeilleen. Nykyinen mutakuoppa pitäisi perustaa kunnolla vettäläpäisevällä karkealla soralla, mahdollisesti salaojittaa ja kattaa kuivalla hiekalla. Myös valaistusta tulisi lisätä. ulkoilualueeksi Purkaa vanhat ja huonoon kuntoon päästetyt rakennukset hyvältä paikalta keskellä keskustaa. Tilalle asuinrakennuksia tai liiketilaa. palveluita ja asuntoja Olisi kiva vihdoin saada asfaltti pyörätielle kaikkiin kohtiin. ruma katuvalot pitäisi saada palamaan Valaistusta ei ole kevyenliikenteen väylällä uusien kerrostalojen ja ratinan välisellä tiellä. Monet urheilijat käyttävät rantatietä mm.lenkkeilyyn ja se ei ole kovin mukavaa pimeällä tiellä. Talot pitäisi rempata ja säilyttää linja-autoaseman tavoin hienona funkkis kokonaisuutena. 37

Keskustori parkkipaikat pois! Hämeenkatu vain joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle Räyhääjät, betoni ja juopot pois. Tilalle valvontaa, vihreää yms. Keskustorille voisi luoda viihtyisyyttä istuttamalla puita (näyttävät talvellakin ihan kivoilta). Myös ei-kaupallisia oleskelumahdollisuuksia tulisi lisätä, esim. penkkejä. Keskustori ei ole oikea paikka kaupallisten tapahtumien järjestämiseen kesäisin. Juopot pois Kekäleen talolle uhkasakko julkisivuremontin toteuttamiseksi Puisto elävämmäksi, paremmat ja selvemmät yhteydet Hämeensillalta ja Keskustorilta puistoon Juvenes-kioskin ympäristö on epäonnistunut paitsi sosiaalisesti niin myös visuaalisesti. keskustoria kohennettava niin ettei meno äidy liian villiksi joten alkoholin käyttö kieltoon /varsinkin öisin, lisää viihtyisiä ja pieniä kahviloita keskustaan, ja tekemistä. ankeaa perusrakentamista vältettävä. Kaupungin keskus on nyt harmaata parkkipaikkaa ja kuin kuollut. Miksi kansallismaiseman parhaat palat on varattu nyt vain virkatoiminnalle 8-16 ja viikonloppuisin siellä ei ole mitään? Kansallismaisemassa oleviin arvorakennuksiin PITÄÄ saada sellaisia toimintoja ja kohteita, joista voi nauttia kaikki kaupunkilaiset Kaupungin perustajan Kustaa III:n patsas keskustaan. Miten tällainen puute voi edes olla vielä?! yksityisautoliikenne pois Narkkarit & kerjäläiset pois Lisää tapahtumia ja animaatioita. Esim. musiikia kun on tori. Piirtää kadulle tie polkupyörille ja jalankulkijoille, ja kontroloida että kaikki noudattavat tätä. Pyörätie. Lisää elävyyttä ja toimintaa keskustorille myös muulloin kuin kesäaikana. Keskustorin kioskin lähistöä tulisi valvoa paremmin ja poistaa sieltä "pultsarit" Keskustori enemmän hyötykäyttöön. Peräkonttikirppiksiä useammin. Hyvä ja iso kahvila kesäksi. Nupukiveyksen raot ja mukalakiveyksen välejä pitäisi täyttää niin, että kompastumisvaara vähenisi. Kiveyksiä ei kuitenkaan saa poistaa! Viistokatu pitäisi saada takaisin, se vähentäisi turhaa bensan palamista kun pitää kierrellä.tori on tarpeeksi iso hyvällä viistokadullakin Toimiva pyöräkaista! Arvokas ja keskeinen paikka mutta epäsiisti, roskainen ja houkuttelee enimmäkseen laitapuolen kulkijoita Tälle talolle vähän väriä kylkeen. kaunis funkkis-rakennus mutta kamalassa kunnossa Liiaksi iltaisin turvaton ja huonososiaalinen aines kadulla. Myöskin viikonloppu/tapahtumien roskaaminen järkyttävää. Koko keskustorin yleistä ilmettä pitäisi piristää keskustori on tällä hetkellä karu. Sen käyttöä tulisi lisätä, valaistusta parantaa, torimökit voisivat olla pysyväisiä ja kahvila torilta puuttuu kokonaan. Siistit julkiset wc.t pitäisi ehdottomasti olla. Kesäaikaan kerjäläiset tulisi hävittää pois Tälle alueelle paremmat pyöräilyolosuhteet. Koko keskustan pyöräily- ja jalankulkureittejä tulisi kehittää kätevyyden, tilan ja helppouden suhteen. Ympärivuotiseen käyttöön sopivia istumapaikkoja ja kahviloita elävöittämään hienoa toria, valvontaa lisättävä ihmisten turvallisuuden parantamiseksi. Ehdottomasti roskalaatikoita+ "tuhkakuppeja" lisättävä viihtyvyyden lisäämiseksi Bussien päätepysäkit ja rumat bussikatokset pois keskeltä Keskustoria, vähän sivummalle. keskustorille lissä tapahtumia, toimintaa ja palveluita. Liikenteen rauhoittaminen Lapinniemi a bigger supermarket would be needed in the neighborhood Joukkoliikenteen bussit saisivat kulkea illalla myöhempäänkin. Liikenne tunneliin ja asuntoja tilalle. Saastetta ja melua aiheuttava rumentava tie pitäisi saada tunneliin niin saataisiin rantaakin parempaan käyttöön sekä tehtyä uusia kevyen liikenteen reittejä. kävelyreitti voisi olla leveämpi ja erotettu voimalaalueesta vaikka pensain Järvialueet kävelyteiksi kaikille kuntalaisille More lanes to the road remontoida, kunnostaa Armonkallio Tästä puistosta voisi tehdä Ihmispuiston vastineena lukuisille Koirapuistoille. Tämä voisi olla alueen asukkaiden henkireikä, keidas erämaassa, pikku-riviera, jos koirien tuominen puistoon kiellettäisiin. Puistoa tulisi kohentaa: pikkukoirille aidattu koirapuisto, vettä lampeen, istutuksia, penkkejä, lisää valaistusta. Puisto hieman sivussa ja ankea yleisilmeeltään liikennevalot tai etuajo-oikeuden selkeä merkintä 38

Yliopistonrinne kapea ja turvaton pyörätie rautatiesillan alla, ei näkyvyyttä, ei aurata talvella, joten viettää ajoradalle Paikassa oleva suojatie pitäisi saada alikulkutunneliin. Vaaratilanteita näkee lähes päivittäin. Alikulku. Paikalla jo silta, jonka voisi rakentaa kevyen liikenteen alikuluksi. Vaarallinen kohta pyöräilijälle: kun menee tähän sillan alla olevaan tunneliin, niin ei näe tuleeko joku vastaan. Linja-autoasemalle ei ole suoraa bussiyhteyttä Kalevasta, Tammelasta. Keskusareena on rakennettava! Tulli koko tullintorin takainen alue tulisi saada asuinkäyttöön ja hieman avarammaksi, aivan turhaa pitää sitä jonkinlaisena pienteollisuusalueena jos tammelan aluetta sitten muuten pitää tiivistää. Tullintori peruskorjattava ja tehtävä koko alue viihtyisämmäksi. Uudistaa ostoskeskusta ja sen ympäristöä Rikkonaiset korttelit tulisi täydentää Tullintorin lähistöllä. veturitallit tulisi säilyttää ja elävöittää paikkaa Juopot pois Autot pitäisi laittaa maan alle. Liikkumisympäristöä elävöittää ympäristöä kohentavilla ja rikastuttavilla yksityiskohdilla. Makasiinit aivan kaupungin keskustassa aivan järkyttävässä kunnossa. Tämä tila tulisi joko ottaa paremmin käyttöön tai poistaa ja rakentaa uutta tilalle. Kunnollinen pyörätie keskustaan. Kun tilaa kerran on (leveyttä), on varmasti mahdollista rajata pyöräilijöille ja jalankulkijoille omat kaistansa. Kokeilu, joka oli pari vuotta sitten, alkoi hyvin nopeasti toimimaan puolin ja toisin! Tässä pitää olla suojatie. Ei voi olettaa että ihmiset jaksavat kiertää monta sataa metriä lähimmälle suojatielle esim pyrkiessään bussista tullikamarille. Joku ratkaisu on keksittävä, vaikka sitten luovakin! Vihreyttä asemapihalle ja enemmän penkkejä! Asema kaipaisin ratapihan puolelle myös oikeata kahvilaa, josta on helppo seurata omaa junaa. Kaljabaari ei ole sitä, mitä pitäisi olla. Tullintori on harmaa ja ankea. Toivoisin kauppakeskuksen ulkopuolen siistimistä ja kenties jotain vihreää jonnekin. Jalkakäytävä on vaarallinen, kun pyöräilijät pujottelevat kävelijöiden seassa kauheaa vauhtia. Vanhat rakennukset uusiokäyttöön Miksi tunnelia ei levenneta Nasijarven puolelta, tilaa olisi? Nyt hirvea ja vaarallinen. Lisaksi valaistus pitaisi uusia heti! Lapikulkutunneli on loistava, mutta pitaisi olla mahdollisuus taluttaa pyoraa Puita ja pensaita pitäisi istuttaa sekä muutenkin lisätä viihtyisyyttä. Kolho kauppakeskus Pyöräkaista Kevyen liikenteen reittejä ja koko keskustaan paremmat mahdollisuudet pyöräilyyn. Pyöräilijöille omat kaistat keskustaan! Why were these buildings allowed to built like that. It's not about architecture but finishing. Damn cement element blocks. Really ugly. More should be demanded from buildings that are in central locations. Katupäällysteet uusittava, siivottava JOKAINEN päivä Onko pakko aina purkaa kaikki vanhat ja kauniit rakennukset, jotka tuovat kaupungille luonnetta? Tampere on yksi Suomen vanhimpia kaupunkeja, mutta ei täällä taideta kauhean ylpeitä historiasta olla kun kaikki vanha hajotetaan. uusia tullintoria ja tehdä lisää toimintamahdollisuuksia lapsille Hienoja vanhoja rakennuksia, joita ei ole hyödynnetty. Radanvarren tiilirakennusten kunnostus/poisto lisää väriä ja vihreää Rautatieaseman alue on täysin uusittava ja liikenne ohjattava jotenkin toisin. kävelytieosuuden kunnostus, valoisammanväriset seinät, valaistuksen kehitys, puhtaus Tullintori seutu aika nuhjuinen, istutuksia, pintaremonttia. Tähän tulisi tehdä suojatie. Tullintorin liikekeskus vaatisi kyllä pienen julkisivu rempan + alueen parempi integrointi muuhun ydinkeskustaan olisi suotavaa. Tällä hetkellä tulee olo, että kun radan toiselle puolelle siirtyy, nii siirtyy myös fyysisesti pois keskustasta. tehkää vaikka meluaita tai parantakaa ainakin kaide rautatientunnelissa kevyelle väylälle. Kalevanharju Valunut sorarinne tulisi saattaa siistiin kuntoon Ks.edellinen kohta Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen, liikenteen melun vähentäminen Kalevantiellä. Vanha ja kaunis punatillitalo rapistuu silmissä. Taloon olisi hyvä saada jotain toimintaa paikkaa elävöittämään. jotain... hylätty rakennus. Ennen oli sentään sambakoulu valot jotta pimeälläkin voisi kulkea täältä vanha parkettitehdas tms. uusiokäyttöön Jalankulkijoiden turvallisuutta Kalevantiellä suojateillä. Rockleipomo oli ehdottoman kannatettava idea, harmillista että se ei ole edennyt. Idea pitäisi toteuttaa ainakin jossakin muodossa eikä pitää näin isoa tilaa tyhjillään, kun bänditilaa tarvitsevia riittää. Kahvilakin sopisi tähän mainiosti. Hautausmaan ympäristöä pitäisi valvoa ja huoltaa. Lamputkin ovat olleet palaneina jo vuoden hautausmaan vierestä. tehdastilat käyttöön 39

Tammelan eteläosa Koko Tammela, parkkipaikkoja hyötykäyttöön Torin reunan rumat kerrostalot. harjakattoa ja rappausta pintaan! Uusi Tammela on ihmeellinen lähiö keskustan kupeessa. Sitä pitäisi tiivistää PALJON ja jättää kaiken maailman Vuorekset rakentamatta. Tammelan aluetta tulisi kehittää kaupunkimaisempaan suuntaan. Kortteleita yksittäisten talojen sijaan. Viihtyisemmäksi, siistimmäksi, illalla valoisammaksi. Puisto on nykyään jotenkin nuhjaantunut. Saisi olla siistimpi, kauniimpi, virkistävämpi. Tammelanpuistok ja Yliopiston kadulle lisättävä puita poistettujen tilalle liian kolkko - lisää vihreää Tammelan täydennysrakentaminen. Olemassaolevien sekä säilytettävien rakennusten ehostaminen ja korottaminen sekä uusia rakennuskokonaisuuksia. Katoksia, siistiä yleisilmettä Tammelaa pitäisi kehittää merkittävästi nykyisestä kantakaupunkiin isketystä lähiöstä kohti järkevämpää ja tiivimpää kokonaisuutta vanhoja asemarakennuksia kuntoon eikä pois uusien laatikkojen tieltä! Koko Tammela: tiivistää (matalien liikesiipien korotus tms.), muuttaa värimaailmaa vanhat rakennukset kunnostaa kaunnisti ja uusien rakentamista ehdottomasti välttää! Jalkapallostadion kuntoon. Muutamalla miljoonalla saataisiin Tammelasta loistava stadion, joka toisi elävyyttä Tammelan itäosiin. Oppimatkalle Turkuun, jossa on Suomen hienoin jalkapallostadion! Pesubetonisen rakennuksen nyt harmaa pesubetoninen ja saumallinen julkisivu tulisi rapata saumattomaksi ja tehdä siitä väreiltään lämpimämpi. Epämääräinen ja ankea tontti, jossa matalassa rakennuksessa yksi aikuisviihderavintola ja loppu harmaata parkkipaikkaa. Molemmat matalaksi ja tilalle laadukkaampaa kerrostaloa, jossa voisi kivijalassa olla palveluja. Pallokentän yleisöolosuhteet vähintään samaan kuntoon kuin mitä Hakametsän jäähallia on remontoitu vuosittain. Kirpparikrääsä pois torilta. Torin ympäristön rakennukset ja liikehuoneistot siivottoman näköisiä Torin aukioloaikoja pitäisi järkeistää. Ihmiset ostaisivat tuotteita myös kelle 14 jälkeenkin. Radanvierusalue Tammelaan päin on tällä hetkellä jättömaata, johon tosin on rakenteilla kulkuväylää. Alueelle voisi harkita liiketilaa esim. ravintola-elintarviketoiminnalle. Pyöräilyä parannettava! Rata-alueen ympäristön siistiminen ja rakentaminen esim. asuintaloja tammelantorin siisteyttä pitää parantaa, pysyvien myyntipömpeleiden ulkoasu on hirveä. nykyisten kojujen ja koppien tilalle esteettisemmät myyntipisteet. ja se kauhea muovihökötys pois keskeltä toria. Jalankulku. mahdollisuus ylittää itsenäisyydenkatu tullintorin kohdalla Tammela rakennettu lähiömäiseksi, voisi olla kaupunkimaisempi, umpikortteleita ja täydennysrakentamista. Torin ympärillä olevat rakennukset ankeita. Tori avoinna enemmän Talot ovat huonokuntoisen näköisiä ja rumia tekeleitä. tammelantorin ympäristössä olevat 60-luvulla kiireessä rakennetut neuvostohenkiset talot tulisi saada joko purettua tai kohennettua ulkoisesti vastaamaan asuinympäristön kaupunkimaisia vaatimuksia tai ne pitäisi saada keskustelemaan alueen säilyneiden va Peruskorjauksen tarpeessa, mutta EHDOTTOMASTI SÄILYTETTÄVÄ!! Torin radanpuoleiset rakennukset ovat järkyttävän rumia. Voi kun niitä vähän parannettaisiin, pihoja myös. Tammelan tori on keskeinen paikka sekä asukkaille että turisteille. Koko miljöö kaipaa kohennusta. Stadionin parannus Vanha kultturelli tavara-asema vihree talo kunnostaa ja säästää jonkin yhdistyksen käyttöön. EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA SAA TUHOTA. Teistä pitäisi huolehtia ja aluetta pitäisi siistiä, koska nyt se on täynnä graffiteja ja sekalaista tavaraa. Liian tiivistä standarditaloa. Tammelan torin käyttöä pitäisi kehittää monipuolisemmaksi. Torit ovat muissa maissa myös iltapäivisin ja iltaisin käytössä esim. kahvila- tai ravintoterasseille. Radan varteen pitäisi rakentaa uusia rakennuksia. Esim toimisto- tai asuintaloja. Sorsapuisto Sillan päällä olevat suojatiet todella vaaralliset autoilijat pysähtyvät harvoin vaikka toinen olisi suojatien eteen jo pysähtynyt. Puisto viihtyisämmäksi, Sorsalammen käyttömahdollisuudet Kalevantiellä ylittäminen suojatietä pitkin on vaarallista, koska autoilijat laiminlyövät usein väistämisvelvollisuutensa ja jopa ohittavat suojatien eteen pysähtyneen auton. Ratkaisu voisi olla korotettu suojatie. Korotus talossa olevaan liikesiipeen Kerrostaloissa voisi olla äänieristys. ylämäessä saisi olla suojatie tampere-talo tamperelaisten asukkaiden eikä eliitin käyttöön 40

Tammelan pohjoisosa Aidat kunnostettava molemmin puolin Kullervonkatua Kullervonkadulla Pohjolan talossa olevaan elintarvikemyymälään on saatava esteetön pääsy. Liikennevalot Keskisaareke ja/tai hidaste parkkipaikan korjaus ja ulkoisen ilmeen ehostus torialueen siisteys ja ulkoasu. nykyisellään melkoinen sillisalaatti. Aikaisin aamulla liikennevalot ovat toiminnassa, asiakkaita vain ei ole. Miksi valot ovat toiminnassa silloin kun kulkijoita on vähän? Koskee tietenkin koko kaupunkia. Miksi jalankulkijoiden pitää painaa nappia saadakseen vihreän valon itselleen? erkkilän silta on erittäin ruma Tammelan yleisilme. Nyt sitä hallitsee 70-luvun kalsea arkkitehtuuri Liikennejärjestelyin niin, että jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvallisempi kadun ylitys. Talojen julkisivuille pitäisi tehdä jotakin. Lisäksi puisto on aika onneton. Aita siistiä ja piikkilankaratkaisu pois. Osmonmäki lapsiperheille, vanhuksille ja opiskelijoille asuntoja Peruskorjata Pesubetonijulkisivut piiloon, sokeiden katutasokellarien aukotus näyteikkunoiksi näin alkajaisiksi. Tammela-projekti kunnolla käyntiin! Risteys on aina tukossa ja hieman ahdas busseille sekä liian vilkkaasti liikennöity. Kuten mainitsin jo aiemmin, Pohjolankadun, Lapintien ja Naistenlahdenkadun risteys on vaarallinen jalankulkijalle: sen suojatiet ovat leveitä ja liikennejärjestely epäselkeä. iso ruma rakennus, joka ei taida olla oikein missään käytössä, pitäisi saada käyttöön, kun on kuitenkin hyvällä paikalla päässyt ränsistymään, hyvät tilat hyötykäyttöön, jotain sosiaalista tilaa Täysremontti tarpeen Pohjolankatu 25:ssä Liisankallio kirkolle voisi löytyä jokin uusi käyttötapa Sorsapuistoon kesäksi vessat, niin paikka olisi täydellinen. Suojatien valot - liian pitkä odotusaika kevyelle liikenteelle -> useimmat kävelevät ja ajavat punaisiin. Autoille kolmio ja valot pois! Oman taloyhtiön piha, lisää istutuksia, parkkipaikat siistimmiksi Kirkkopuiston valaistusta tulisi uusia. Lisääntyneen käytön myötä hoitoa pitäisi olla enemmän. Kalevan täydennysrakennus sekä ehostus. Risteys tulisi järjestellä uusiksi siten, että liikenne eroteltaisiin esteettömän jalankulun mahdollistamiseksi Alueen ulkoinen ilma latistaa tunnelmallisuutta ja lisää turvattomuutta Jalkapallonurmikot ja kunnon kentät kuten esim. Helsingin Töölössä. peli/harrastus paikkoja nuorille, aidat ettei pallot karkaa, valvonta? Tämä kirkon seutu pitäisi uusia arkkitehtonisesti. Kalevan alueelle tultava uusia kauppoja esim S-market tai pienenpiä, teiskontielle tai itsenäisyydenkadulle esimerkiksi. myös kahviloita teiskontielle ja sammonkadulle, ratikan tullessa näistä kaduista tulee vetovoimaisempia. alueelle myös luomukauppa ol Pyöräilyolosuhteiden parantaminen Jos saisi bussille 24 vielä pysäkin johonkin Petsamon kulmille, niin olisi täydellistä. Tosin melko nopeasti tuonne Tammelaankin kävelee... Saukkolan ilmettä pitäisi kohentaa. Paikka tuntuu tylsältä, rumalta ja liian isolta. En tiedä voiko sille tehdä mitään, ellei pura ja tee paikalle jotain sopivampaa, perinteistä puutaloa "kylätaloksi". koirille aidattu alue, lähin koirapuisto on hakametsässä tai ratinassa Penkkejä lisää Katujen pinnoitus (asfaltointi) pitäisi uusiakokonaan, ei pelkästään paikkoja paikkojen päälle Ikivanha muurattu muuntajarakennus rapistunut rumaksi. Saukkolan vanha ostoskeskus on ankea. Paikkaan voisi tulla esim lähikauppa niin se ei vaikuttaisi niin hylätyltä. Kekkosentie saisi mennä pintamaatunneliin siten, että Petsamo yhdistyisi jälleen kaupunkiin. Tunnelin katto voitaisiin maisemoida. Kaupin ja Niihaman alue tulee jättää rauhaan. Sinne ei todellakaan tarvita rantaa tärväävää asfaltoitua pyörätietä. Tämä on pelkkä vihreä kaistale. Ei minkäänlaisia mahdollisuuksia mihinkään toimintaan. Kauheaa tuhlausta! Kalevan puistotien tulisi olla nimensä mukainen puistomainen bulevardi, niin kuin Hämeenpuisto. puistojen viihtyisyyteen ja istutuksiin tulisi panostaa koko kaupungin alueella uusi rakennus 41

5.2.2 Poistettavat kohteet Kuvissa 5.3 5.6 on esitetty vastaajien keskusta-alueelle merkitsemät poistettavat kohteet selitteineen. Poistettavaksi merkityistä kohteista 40 % oli merkitty keskustaan. Kuva 5.3 Poistettavaksi ehdotettujen kohteiden sijainti keskustan lounaisosassa. Kuva 5.4 Poistettavaksi ehdotettujen kohteiden sijainti keskustan länsiosassa. 42

Kuva 5.5 Poistettavaksi ehdotettujen kohteiden sijainti keskustan kaakkoisosassa. Kuva 5.6 Poistettavaksi ehdotettujen kohteiden sijainti keskustan itäosasa ja Tammelassa. 43

5.2.3 Uudet rakennukset Kuvissa 5.7 5.11 on esitetty vastaajien keskusta-alueelle merkitsemät uudet rakennukset selitteineen. Uusista rakennuksista 44 % oli merkitty keskustaan. Kuva 5.7 Ehdotettujen uusien rakennusten sijainti keskustan lounaisosassa. Kuva 5.8 Ehdotettujen uusien rakennusten sijainti keskustan luoteisosassa. 44

Kuva 5.9 Ehdotettujen uusien rakennusten sijainti keskustan kaakkoisosassa. Kuva 5.10 Ehdotettujen uusien rakennusten sijainti keskustan pohjoisosassa. 45

Kuva 5.11 Ehdotettujen uusien rakennusten sijainti keskustan itäosassa ja Tammelassa. 46

5.3 Muiden kaupunginosien kehittämiskohteet Muihin kaupunginosiin merkittiin 63 % kaikista kohennettavista paikoista, 60 % poistettavista kohteista ja 56 % uusista rakennuksista. Myös muissa kaupunginosissa eniten kartalle oli merkitty kohennettavia paikkoja. Kuvissa 5.12 5.29 on esitetty eri kaupunginosa-alueille merkittyjä kohennettavia paikkoja, poistettavia kohteita ja uusia rakennuksia. Kuva 5.12 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Villilässä ja Kalkussa. 47

Kuva 5.13 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Tesomalla ja Ikurissa. 48

Kuva 5.14 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Tohlopissa. Kuva 5.15 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Raholassa. 49

Kuva 5.16 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Kaarilassa ja Epilässä. 50

Kuva 5.17 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Haukiluomassa ja Lamminpäässä. 51

Kuva 5.18 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Ryydynpohjassa ja Pohtolassa. 52

Kuva 5.19 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Lentävänniemessä. 53

Kuva 5.20 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Niemen alueella ja Lielahden rannassa. 54

Kuva 5.21 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Lielahdessa. 55

Kuva 5.22 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Ala-Pispalassa ja Hyhkyssä. 56

Kuva 5.23 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Pispalassa ja Santalahdessa. 57

Kuva 5.24 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Kalevassa. 58

Kuva 5.25 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Linnainmaalla ja Atalassa 59

Kuva 5.26 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Kaukajärvellä ja Annalassa. 60

Kuva 5.27 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Nekalssa ja Järvensivulla. 61

Kuva 5.28 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Hallilassa ja Lukonmäessä, Muotialassa ja Turtolassa. 62

Kuva 5.29 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Peltolammilla ja Multisillassa. 63

Kuva 5.30 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Härmälässä ja Hatanpäällä. 64

Kuva 5.31 Kohennettavien paikkojen (keltainen väri), poistettavien kohteiden (punainen väri) ja uusien rakennusten (vihreä väri) sijainti Hervannassa. 65

5.4 Jalankulku- ja pyöräreitit 5.4.1 Arvio nykyisten reittien laadusta Karttatyökalun avulla vastaajat saivat piirtää itselleen tärkeitä lähiympäristön kävely- ja pyöräilyreittejä kartalle. Reittejä piirrettiin yhteensä 3 718. Piirrettyään itselleen tärkeän reitin vastaaja sai määritellä reitillä yleensä käyttämänsä kulkutavan seuraavista vaihtoehdoista: jalkaisin pyöräillen juosten tai hölkäten rullaluistimilla muuten. Ryhmään Muuten kuuluu muun muassa pyörätuolilla kuljettuja reittejä sekä hiihtolatuja. Kulkutavaltaan määrittelemättömät reitit näkyvät kuvassa 5.30 luokassa Ei vastausta. 0 % 1 % 6 % 4 % Jalkaisin 36 % 53 % Pyöräillen Juosten / hölkäten Rullaluistimilla Muuten Ei vastausta Kuva 5.32 Tärkeiden jalankulku- ja pyöräreittien jakautuminen eri kulkutapojen mukaan. Valtaosa (53 %) vastaajien antamista reiteistä on jalkaisin kuljettuja reittejä. Kuten kuvassa 5.33a esitetään, ne jakautuvat melko tasaisesti eri asuinalueille ympäri Tampereen painottuen keskustaan, puistoalueille sekä rantojen läheisyyteen. Pyöräilyreitit, joita on noin kolmasosa (36 %), puolestaan painottuvat kuvan 5.33b mukaisesti keskustaan johtaville pääväylille sekä keskustaalueelle. Pyöräreitit ovat selvästi pidempiä kuin jalkaisin kuljetut reitit ja muodostavat myös rengasmaisia kokonaisuuksia, kuten keskustasta Pyhäjärven rantaa pitkin Rajasalmen siltojen kautta takaisin keskustaan. Juosten ja hölkäten kuljetut reitit sijaitsevat laajalti ympäri Tampereen, joskin ne painottuvat rantojen läheisyyteen sekä Pyynikin, Hatanpään arboretumin ja Kaupin alueille, kuten kuvasta 5.33c nähdään. Iidesjärven, Suolijärven ja Tohlopin ympäri kiertävät rantareitit nousevat isompien järvien rinnalle suosittuina ulkoilureitteinä. 66

Kuva 5.33a Tärkeät jalankulkureitit. Kuva 5.33b Tärkeät pyöräreitit. 67

Kuva 5.33c Tärkeät juoksu- ja hölkkäreitit. Reitillä käytetyn kulkutavan valinnan jälkeen vastaaja sai luokitella reitin kokemuksensa mukaan yhteen tai useampaan seuraavista luokista sekä antaa sanallista palautetta reitistä: turvallinen turvaton nopea hyvin hoidettu huonosti hoidettu tunnelmallinen ankea. Reitit voidaan jakaa myönteisiin reittikokemuksiin, mikäli reitti on luokiteltu turvalliseksi, hyvin hoidetuksi, tunnelmalliseksi tai avoin palaute on positiivista, ja kielteisiin reittikokemuksiin, kun reitti on luokiteltu turvattomaksi, huonosti hoidetuksi, ankeaksi tai avoin palaute on negatiivista. Tällaisen jaottelun perusteella saadut kartat esitetään kuvassa 5.34. Kuva 5.34 Myönteiset (vihreä) ja kielteiset (sininen) reittikokemukset. 68

Kun reittejä tarkastellaan kartalla, voidaan todeta, että myönteiset reittikokemukset jakautuvat tasaisesti koko alueelle, kun taas kielteiset reittikokemukset muodostavat hieman harvemman verkon, joka painottuu keskustaan johtaville isoille väylille. Reittiluokittelujen jakautuminen valmiiksi annettujen vastaparien välille esitetään kuvassa 5.35. Kuva 5.35 Tärkeiden kävely- ja pyöräilyreittien jakautuminen eri laadullisiin luokkiin. Tulosten perusteella reittikokemukset ovat pääosin myönteisiä, noin 70 % kuvauksista on myönteisiä. On kuitenkin tärkeää huomata, että jopa viidesosa (19 %) tärkeistä kävely- ja pyöräilyreiteistä koetaan ainakin joltain osin turvattomaksi. Reittiluokittelua nopea on hankalaa tulkita, sillä osa avoimista kommenteista tarkensi sen olevan myönteinen arvio oman liikkumisen ollessa nopeaa, kun taas osa totesi nopeuden olevan kielteinen tekijä autojen kulkiessa liian lujaa. Kuvassa 5.36 tarkastellaan reittien luokittelujen eroja kävelyn, pyöräilyn sekä juoksu- ja hölkkäreittien osalta. Kaaviossa esitetään kunkin luokittelun vastausten osuus kunkin kulkutavan kokonaisreittimäärään suhteutettuna. Kuva 5.36 Turvallinen Turvaton Nopea Hyvin hoidettu Huonosti hoidettu Tunnelmallinen Ankea 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Jalkaisin Pyöräillen Juosten/hölkäten Reittien laadullisen luokittelun jakautuminen kulkutavoittain. Pyöräilijät kokevat tärkeät reittinsä selvästi turvattomammiksi kuin jalan liikkujat. Reittien nopeuden merkitys on suurempi pyöräilijöillä, kun taas tunnelmallisuus on merkittävämpi tekijä kävely- 69