FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä Jarkko Pirttiperä Jarkko Pirttiperä, jarkko.pirttipera@kviisi.fi, 050-5599881 23.2.2017 Yhtymähallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu 3. 1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?
kantaa 4. Vapaamuotoiset huomiot. 5. 2. Edistääkö uudistus tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? kantaa
6. Vapaamuotoiset huomiot. 7. 3. Antaako uudistus asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? kantaa 8. Vapaamuotoiset huomiot. - Tämä riippuu täysin siitä, miten kyssen paikkakunnan palveluverkosto pystytään toteuttamaan. 9. 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpta, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita? kantaa
10. Vapaamuotoiset huomiot. 11. 5. Antaako uudistus riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? kantaa 12. Vapaamuotoiset huomiot. - Sote-uudistuksen ensisijainen tavoite on ollut perustason (sosiaalihuolto ja perusterveydenhuolto) palvelujen aseman parantaminen ja myös peruspalvelujen kehittäminen. Sote-uudistuksen keskiössä näyttää kuitenkin olevan erikoistason palvelut. 13. 6. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? kantaa
14. Vapaamuotoiset huomiot. - Maakuntien tulisi saada itse järjestää ja myös tuottaa sote-palveluja parhaaksi katsomallaan tavalla ja niin että taloudelliset voimavarat jakautuisivat kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti. 15. 7. Edistääkö uudistus toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa, millä voidaan varautua tulevaisuuden haastsiin? kantaa 16. Vapaamuotoiset huomiot. - Toimivien palveluketjujen toteuttaminen ja hoitomuotojen koordinoiminen tulee olemaan vaikeaa palvelutuottajien määrää ajatellen. 17. 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 8a. Ovatko säännökset suoran valinnan palveluista riittävän selktä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat yhtiöitettävien valinnanvapauspalveluiden piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin palveluihin?
kantaa 18. Jos, miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla maakunnat määrittelevät tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat perustason ja laajennetun perustason palvelut? 19. Vapaamuotoiset huomiot. - Uudet ohjstukset muun muassa kansansairauksien hoitamisesta puuttuvat, suoran valinnan palvelukokonaisuudet sekä asiakkaan hoidon kannalta tärkeät palveluketjut ovat määrittelemättä. Vaikuttaa myös epäselvältä, mitä palveluja maakunta lopulta järjestää ja mitkä palvelut on yhtiöitettävä. 20. 8b. Turvaako maksusetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta? kantaa
21. Vapaamuotoiset huomiot. 22. 8c. Onko maksusetelijärjestelmässä sote-keskuksen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa 23. Vapaamuotoiset huomiot. 24. 8d. Mahdollistaako maksusetelijärjestelmä asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? kantaa
25. Vapaamuotoiset huomiot. - Jos rekisteröityjä palvelun tuottajia on syrjäisilläkin seuduilla, niin että voi valita muutaman tuottajan väliltä, voidaan puhua asiakkaan valinnanvapaudesta. 26. 9. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos ja sen toimipiste. Antavatko säännökset asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita palvelujen tuottaja? kantaa 27. Vapaamuotoiset huomiot. - Luvussa 4 kuvataan asiakkaan oikeutta valita maakunnan liikelaitoksen tuottamia palveluja, jotka ilmsesti vastaavat nykyisiä erikoissairaanhoidon ja keskussairaalaverkoston tuottamia palveluja. Asiakas voi myös itse lähtökohtaisesti valita toisen maakunnan tuottamia palveluja. 28. 10. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 10a. Ovatko säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? kantaa
29. Vapaamuotoiset huomiot. - Asiakas voi valita rekisteröidyn palvelutuottajan, maakunnan liikelaitos vastaa palvelujen tarpeen arvioinnista ja terveydenhuoltoa koskevasta hoitopäätöksestä sekä sosiaalihuoltoa koskevasta hallintopäätöksestä. Työnjako vaikuttaa ristiriitaiselta ja sekavalta. 30. 10b. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta? kantaa 31. Vapaamuotoiset huomiot. - Asiakassetelillä kuitenkaan saa palveluja maakunnan liikelaitokselta! 32. 10c. Ovatko asiakassetelijärjestelmän käyttöönottoa koskevat maakunnan päätöksentekoa koskevat rajaukset riittäviä ja turvaavatko ne asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? kantaa
33. Vapaamuotoiset huomiot. 34. 11. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? kantaa 35. Vapaamuotoiset huomiot. 36. 12. Valinnanvapauslainsäädännön myötä esitetään potilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin lisättäväksi uusi luku päätöksenteon tukemisesta (tuettu päätöksenteko). Valinnanvapauslainsäädäntöön sisältyisi potilaille ja asiakkaille erilaisia valinnanmahdollisuuksia (muun muassa suoran valinnan palvelut, maksuseteli, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti). Näissä erilaisissa valintatilantssa asiakkaat voivat tarvita tukea valintoja tehtäessä. Onko tuettua päätöksentekoa koskevat säännökset tarkoituksenmukaisia?
kantaa 37. Vapaamuotoiset huomiot. 38. 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 13a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa
39. Vapaamuotoiset huomiot. - Esimerkiksi 30, suoran valinnan palvelujen kieli; maakunta voi antaa poikkeusluvan yksittäisille palveluntuottajille yksikieliseen palveluun, jos asiakkaan saatavilla on jonkun muun tuottajan kaksikielinen palvelu. Tämä menettely todennäköisesti toteudu haja-asutusalueella ja voidaan kokea kokea kielelliseksi syrjinnäksi. 40. 13b. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa 41. Vapaamuotoiset huomiot. 42. 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palvelun tuottajien velvoittsta. Ovatko säännökset uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa
43. Vapaamuotoiset huomiot. - Yhdenvertaisuus tuottajien kesken toteudu, koska maakunnan oma liikelaitos saa tuottaa muun muassa suoran valinnan palveluja. 44. 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajalle suoritettavista korvauksista. 15a. Ovatko suoran valinnan palveluita koskevat kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat edellytykset riittäviä turvaamaan palvelujen riittävä rahoitus? kantaa 45. Vapaamuotoiset huomiot. 46. 15b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa
47. Vapaamuotoiset huomiot. 48. 16. Lakiluonnoksen 11 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. Ovatko 71 :n mukaiset siirtymäsäännökset uudistuksen tavoittden kannalta tarkoituksenmukaisia? kantaa 49. Vapaamuotoiset huomiot. - Siirtymäaika jossa siirretään laajennettuun perustasoon kuuluvat suoran valinnan palvelut Sote-keskusten (viimstään 1.1.2021 alkaen), on liian lyhyt. Siirtymäajan tulisi olla 3-4- vuotta, koska muun muassa sotepalvelujen hankinnat vaativat nykyistä paljon enemmän osaamista. 50. 17. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen? kantaa
51. Vapaamuotoiset huomiot. - Kaikille 18: lle maakunnille on vaikeaa löytää hankintaosaamista sekä kokemusta palvelujen järjestämisestä näin laajassa merkityksessä. 52. 18. Antaako esitys riittävät edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden syntymiseen? kantaa 53. Vapaamuotoiset huomiot. - Sosiaali- ja terveydenhuollossa ole koskaan ollut vapaita markkinoita, joiden avulla myös tuotteet olisivat kehittyneet riittävästi. Uudistuksen toteutuessa voi toisaalta syntyä täysin villit ja vaikeasti ennustettavat markkinat, jossa vain mahdollisimman suuren taloudellisen voiton tavoittelulla voi pärjätä. 54. 18b. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla? kantaa
55. Jos, miten esitystä tulisi muuttaa? 56. Vapaamuotoiset huomiot. 57. 19. Miten ihmisen lisääntyvä mahdollisuus valita palveluntuottaja ja vaikuttaa siten palveluihinsa vaikuttaa ihmisen hoitoon? - Monille palvelujen käyttäjille on tärkeää palvelujen nykyistä parempi saatavuus. Lisääntynyt palvelujen määrä voi jossain tapauksissa vaikuttaa hoidon laatuun. 58. 20. Onko laki tarkoituksenmukainen hammashoidon näkökulmasta? kantaa 59. Vapaamuotoiset huomiot. - Suomen hammashuollon palveluista yksityinen sektori tuottaa jo noin puolet. Hammashuolto on tärkeä osa terveydenhuollon kokonaisuutta, mutta on tehtävässään hyvin toimenpidekesknen. Varsinaiset tutkimukset ja arvioinnit tehdään usn toimenpitden yhteydessä. Suoran valinnan palvelut koskevat myös hammashuoltoa, mikä on arvokasta. Hammashuollon palvelujen pitäisi olla nykyistä luonnollisempi osa ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuutta.
60. 21. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikn ja riittävästi? kantaa 61. Vapaamuotoiset huomiot. 62. 22. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? - Sote- ja maakuntareformin toteutuessa taustaorganisaatiomme, Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymän toiminta loppuu, kuten myös kaikkien muiden Suomen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien. Uskomme kuitenkin kuntayhtymän tuottamien palvelujen säilyvän myös maakunnan tasolla alueellisina palveluina. 63. 23. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 64. 24. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.