KOMPOSTOINTIOPAS
1. Ongelmat kompostoinnissa Komposti haisee Haju voi johtua siitä, että komposti on liian märkä ja tiivis. Silloin kompostiin pitää lisätä seosaineita ja sekoittaa komposti huolellisesti. Mikäli komposti haisee ammoniakille ja on kuuma, on siinä liikaa typpipitoista ainetta. Tässäkin tapauksessa pitää lisätä seosainetta, mutta kompostin liikaa kääntämistä tulee välttää. Hajuhaittoja voidaan ennaltaehkäistä laittamalla seosainetta aina jätteen päälle. Komposti ei lämpene Komposti voi olla liian kuiva ja silloin sitä pitää kastella reilulla määrällä lämmintä vettä. Kompostin pitää näyttää märältä ja puristettaessa siitä pitää irrota muutamia pisaroita vettä. Kompostia on hyvä sekoittaa kastelemisen jälkeen kosteuden tasaamiseksi. Liikaa märkyyttä voidaan ehkäistä myös sillä, ettei kompostoriin viedä pesu ja huuhteluvesiä. Talvella komposti voi jäätyä, jos siinä on liian vähän ravinnepitoista jätettä, puutteellinen eristys tai kantta ei ole suljettu huolellisesti. Suuri määrä kompostoituvaa ainesta yleensä pysyy toiminnassa, joten huolehdi siitä, että pakkasten tullessa kompostori on noin puolillaan. Lisäksi kompostorin voi vuorata lumella ja siihen voi kaataa kuumaa vettä, johon on lisätty kompostoriherätettä. Kompostiin ilmestyy kärpäsiä ja niiden toukkia Kärpästen ilmaantuminen voidaan ennalta ehkäistä peittämällä jäte huolellisesti seosaineella ja sekoittamalla kompostia. Kärpästen toukat voi hävittää kääntämällä toukkainen kohta kompostin sisäosiin, jolloin toukat kuolevat kuumassa. Lisäksi kompostorin sisäseinät ja kansi kannattaa huuhdella kuumalla vedellä. Mikäli edellä mainitut keinot eivät auta, voi kärpästen torjuntaan käyttää pyretriinipohjaista (esim. bioruiskute) torjunta ainetta. Pyretriini hajoaa kompostissa. Kompostissa on muurahaisia Muurahaiset viihtyvät kuivassa, joten kompostia on kasteltava ja käännettävä.
2. Kompostointi kerros ja rivitaloissa Myös rivi ja kerrostaloissa voidaan kompostoida. Kiinteistökohtaisen kompostoinnin myötä taloyhtiö säästää jätehuoltokustannuksissa ja saa ilmaista maanparannusainetta. Kun kompostoinnin aloittamista suunnitellaan, tulee asukkaiden kiinnostusta tiedustella etukäteen. Mitä suurempi osa asukkaista lähtee mukaan, sitä enemmän taloyhtiö säästää. Asukkaiden halukkuuden kompostointiin voi selvittää kirjallisella kyselyllä ja samalla voi tiedustella, ketkä olisivat halukkaita kompostorin hoitajiksi. Kompostin hoito vie vain 20 minuuttia viikossa. Kompostin hoitajat tarkkailevat kompostin yleistä tilaa eli toimivuutta ja lämpötilaa. He huolehtivat siitä, että seosainetta on riittävästi ja, että komposti on sopivan kostea. Lisäksi he sekoittavat kompostia tarvittaessa. Kompostin tyhjentäminen voidaan suorittaa talkoilla. Taloyhtiössä asukkaat vievät lajittelemansa kompostijätteen yhteiseen kompostoriin. Kompostori on hyvä sijoittaa jäteastioiden lähelle, jolloin kaikki jätteet voidaan viedä yhtä aikaa. Jokaisen tyhjennyksen yhteydessä jätteen tuoja peittää jätteen seosaineella ja voi kääntää kompostia. Sen tähden seosaineastian ja talikon pitää olla kompostorin läheisyydessä. 3. Kompostimullan käyttö Kompostimulta on valmista silloin, kun aineksen lämpötila on laskenut pysyvästi lähelle ympäristön lämpötilaa. Valmis komposti on tummanruskeaa ja näyttää tasalaatuiselta ja mururakenteiselta. Siinä ei saa olla hajoamattomia aineksia. Kompostimulta on hyvä levittää keväällä, jolloin ravinteet saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön. Saatava multa voidaan käyttää nurmikoiden, pensaiden ja kukkaistutusten maanparannukseen ja lannoitukseen. Runsaasti ravinteita vaativat kasvikset, kuten kurkku, tomaatti ja juurekset tarvitsevat kompostimullan ohella myös varsinaista lannoitusta. Parasta kasvualustaa kasveille saadaan, kun sekoitetaan kompostimultaa, hiekkaa ja savea suhteessa 1:1. Yleensä ottaen tuore komposti on monipuolisempaa ja tehokkaampaa lannoitetta kuin pitkälle maatunut, joka on hyvää kasvualustaa.
4. Kompostoinnissa tarvittavat muut välineet Seosaine Seosaineen käyttö on tärkeää, sillä se pitää kompostin kuohkeana ja toimii kuivikkeena. Jätteiden peittäminen seosaineella estää lisäksi kärpäs ja hajuhaitat. Seosaineeksi käyvät: kuivat puun lehdet tai neulaset oksahake kutterinlastu ja turve keskenään sekoitettuina, kutterinlastun seassa ei saa kuitenkaan olla käsiteltyä puuta vanha komposti kaupallinen seosaine Seosainetta on hyvä säilyttää lähellä kompostoria kannellisessa, säänkestävässä astiassa ja seosaineen lisäystä varten tarvitaan kauha. Seosainetta kuluu kuukaudessa taloutta kohti 10 15 litraa, astian koko kannattaa miettiä sen mukaan. Lisäksi tarvitaan talikko kompostin pöyhimistä ja kääntämistä varten ja lapio tyhjennykseen. Kompostin tilaa voidaan seurata lämpömittarilla, lämpötilan nousu alussa noin 60 asteeseen on merkki prosessin käynnistymisestä. Lasista lämpömittaria ei kuitenkaan suositella, sillä se voi rikkoutua. 5. Mitä talousjätekompostiin voi laittaa? Kompostoida voi yleensä kaiken, mikä on joskus ollut elävää. ruokajäte esim. hedelmien ja juuresten kuoret, kananmunan kuoret, kala ja lihajätteet (suurempia jätekappaleita on hyvä pieniä, jolloin ne lahoavat paremmin) kahvin ja teen porot sekä suodatinpaperit ja teepussit. talouspaperi, ellei siihen ole imeytetty mitään haitallista ainetta. paperipussit ja sanomalehden aukeamat, joita on käytetty biojätesangossa (paperia ei saa laittaa suuremmassa määrin) luonnonkuidut, kuten villa, puuvilla ja pellava pieninä paloina vähän kerrallaan huonekasvien jätteet ja mullat, puutarhajätteet
6. Mitä kompostiin ei saa laittaa hajoamattomia jätteitä, kuten muovia, lasia, metallia, kumia, nahkaa vaarallisia jätteitä: öljyä, bensiiniä, liuottimia, maaleja, myrkkyjä, lääkkeitä, paristoja yms. tuhkaa tai kalkkia tupakantumppeja, siivoustomua suuria määriä paperia vaippoja, koska nykyaikaiset vaipat ovat muovipinnoitettuja liikaa nestemäisiä jätteitä rasvoja ja öljyjä, paitsi imeytettynä esimerkiksi sanomalehteen 7. Kompostin rakentaminen ja hoito Kompostin pohjalle laitetaan ensin karkeampaa ainesta, kuten oksia, että ilma pääsisi hyvin kiertämään pohjaverkon kautta kompostiin. Nämä peitetään lehdillä, ruoholla tai vanhalla kompostilla ja sitten aloitetaan kompostoituvan jätteen lisäys. Jäte pitää peittää aina tuonnin jälkeen seosaineella ja kompostia pitää pöyhiä noin kerran viikossa ja kastella tarvittaessa. Kompostin toimintaa on hyvä seurata jatkuvasti ja huomiot voi kirjata muistivihkoon. Merkille pantavia seikkoja ovat mm. kosteus, haju ja lämpötila. Hyvin toimivassa kompostissa aktiivinen hajoaminen kestää 3 4 kuukautta ja silloin talousjätteet ovat jo pitkälle hajonneet. Jälkikypsymisessä 6 24 kuukauden aikana lahoavat vaikeasti hajoavatkin ainekset, kuten oksat ja kanamunan kuoret. Komposti voidaan siirtää jälkikypsymään esimerkiksi kasaksi kompostorin viereen tai erilliseen kehikkoon, jolloin se on suojattava sateelta ja kuivumiselta. 8. Kompostin paikan valinta Kompostin sijoittamisessa tulee huomioida voimassa olevat jätehuoltomääräykset. Yleisesti ottaen komposti on hyvä sijoittaa tuulen ja auringonsuojaan hyvien yhteyksien päähän sellaiseen paikkaan, missä vesi ei seiso.
9. Puutarhajätteen kompostointi Puutarhajätettä on hyvä kompostoida kompostikehikossa. Kehikossa jätteet pysyvät hyvin kasassa, ovat suojassa ja komposti pysyy siistimpänä. Markkinoilla on useita malleja eristämättömiä kompostorimalleja. Kun kompostikehikko rakennetaan itse, on hyvä huomioida seuraavaa: kompostin suojana pitää olla kansi tyhjentämistä voidaan helpottaa irrotettavalla etuseinällä laudat on hyvä lyödä suhteellisen tiheään, ettei komposti kuivu liikaa (ilmanvaihto onnistuu pienistäkin raoista) Aloitettaessa puutarhajätteen kompostointi laitetaan kompostin pohjalle ensin ilmavaa ainesta, kuten oksia ja sen jälkeen huolehditaan jätteiden lisäyksen lomassa riittävästä kosteudesta ja kuohkeudesta. Puutarhajäte lahoaa varsin hitaasti ilman apuaineita ja siksi sen sekaan on hyvä lisätä typpilannoitetta. Eristämätön kompostori yleensä jäätyy talvella, mutta siitä ei ole haittaa. Komposti saadaan toimimaan lisäämällä kuumaa vettä, johon voidaan sekoittaa kompostiherätettä ja samalla käännetään komposti. Puutarhajäte kompostoituu eristämättömässä kompostorissa noin 1 2 vuodessa. 10. Talousjätteen kompostointi Jätteiden lajittelu keittiössä Kompostijäte lajitellaan keittiössä esim. 3 10 litran astiaan. mikäli kompostijäte kerätään muovipussiin tai maitopurkkiin, ei niitä saa laittaa kompostiin. Sitä vastoin paperipussit ja astian suojana olleet sanomalehden aukeamat saa laittaa. Kompostijäteastiasta aiheutuvia hajuhaittoja voidaan ehkäistä tyhjentämällä astia tarpeeksi usein, käyttämällä kannellista astiaa tai käyttämällä seosainetta jo keittiössä.
11. Millainen on hyvä kompostori? Kompostorin voit hankkia itse tai hankkia jonkun kaupallisen mallin. Talousjätteiden kompostointi sujuu nopeasti ja vaivattomasti lämpöeristetyssä kompostorissa. Kompostoria hankittaessa tai valmistettaessa on hyvä muistaa seuraavat asiat: Kompostorin on oltava riittävän suuri. Esimerkiksi nelihenkisen perheen talous ja puutarhajätteen kompostointiin tarvitaan 400 600 litran kompostori. Kompostorin kannen tulee aueta helposti, mutta sen pitää kuitenkin pysyä tuulellakin kiinni. Lisäksi olisi hyvä, jos kannen saisi tuettua auki. Silloin kompostoria on helpompi täyttää ja kääntää. Täyttöaukon on oltava riittävän suuri, jolloin kompostin sekoittaminen on vaivattomampaa. kompostorin tyhjennystä helpottaa esim. tyhjennysaukko tai irrotettava seinä. Ilmankierron tulee toimia. Ilmankierto tapahtuu joko korotetun kompostorin pohjan kautta ylöspäin tai sitten kompostorissa on ilmareikiä. Pohjassa pitää olla jyrsijäeristys. Metalliverkko on hyvä, sillä se päästää ilman kiertämään. Eristyksen pitää olla kestävä ja se on hyvä olla myös kannessa. talvella eristystä voidaan parantaa kasaamalla lunta kompostorin ympärille. Kompostorin valmistusmateriaaleina voidaan käyttää mm. lujitemuovia, galvanoitua peltiä tai vesivaneria. Tärkeintä on, että komposti on tiivis, säänkestävä ja suojattu haittaeläimiltä. Rakennettaessa kompostori itse, ei valmistusmateriaalin tarvitse olla puutavaraliikkeestä ostettua. Vanerilevy ja jätelauta käyvät aivan hyvin. 12. Kompostoinnin edut Lajittelemalla kompostijäte erilleen, vähenee kaatopaikalle menevä jäte kolmasosan. Kaatopaikalla kompostijätteestä on vain haittaa: mädäntyvä jäte haisee, houkuttelee haittaeläimiä ja täyttää turhaan kaatopaikat. Lisäksi kaatopaikoilta valuvat vedet saastuttavat pohjavedet ja vesistöt. Kompostoimalla säästetään jätehuoltokustannuksissa, sillä jäteastioiden tyhjennyskertoja voidaan vähentää. Kompostimulta on ravinteikasta maanparannusainetta. Kompostoimalla noudatetaan luonnon kiertokulkua eli toimitetaan eloperäinen jäte kaatopaikkamätänemisen sijasta lahoamaan kompostiin. 13. Mitä kompostissa tapahtuu? Kompostointiprosessi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäistä vaihetta kutsutaan lämpenemisvaiheeksi, jolloin lämpötila nousee nopeasti Bakteerien ja sädesienten toimesta. Lämpötilan noustua 60 70 asteen tienoille ne väistyvät kuumuutta kestävien bakteerien ja sädesienten tieltä. Korkeassa lämpötilassa tuhoutuvat myös rikkakasvien siemenet ja taudinaiheuttajat. Viimeinen vaihe eli jäähtymisvaihe kestää useita kuukausia. Silloin sienet, sädesienet, lierot ja kovakuoriaiset hajottavat jätteen lopullisesti mullaksi.
14. Kompostin oikeat olosuhteet Pieneliöiden lahottaessa eloperäistä jätettä mullaksi ne vapauttavat samalla vettä, hiilidioksidia, ravinteita ja lämpöä. Pieneliöt ovat kuitenkin vaateliaita ja tarvitsevat toimiakseen sopivat olosuhteet. Happi ja kosteus Pieneliöt tarvitsevat toimiakseen happea. Hapekas komposti on ilmava eikä se myöskään haise. Hapekkaissa oloissa jätteet lahoavat eivätkä mätäne, niin kuin tunkiolla. Hapekkaat olot varmistetaan seosaineen lisäyksellä, kompostin kääntämisellä ja riittävällä ilmanvaihdolla. Hapen lisäksi pieneliöt tarvitsevat kosteutta. Sitä ei kuitenkaan saa olla liikaa, koska silloin happi loppuu kompostista. Seosainetta lisäämällä saadaan liika kosteus pois. Liian kuivaa kompostia pitää kastella, jotta toiminta jatkuisi. Yleensä ottaen komposti on sopivan kostea silloin kun kompostoitava aines tuntuu samalta kuin kuivaksi puristettu pesusieni eli nyrkissä puristettaessa siitä irtoaa pari pisaraa vettä. Ravinteet Kompostissa pitää olla sopivassa suhteessa sekä typpeä että hiiltä. Typpi saadaan esim. talous ja ruohonleikkuujätteestä, mutta hiilen saamiseksi on lisättävä seosainetta, kuten turvetta, purua, oksahaketta tai puun lehtiä. Typpipitoisia aineita tulisi olla kompostin tilavuudesta enintään puolet. Liika typpi haihtuu pois ja typpeä on liian vähän, komposti ei toimi. Lämpö Riittävä lämpö kompostorissa on tärkeää, sillä kompostoituminen hidastuu, ellei lämpöä ole tarpeeksi. Kukkuroinmäen jätekeskus Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo Avoinna ma pe klo 7 20 Puh. vastaanotto 010 841 1813 Puh. asiakaspalvelu 010 841 1818, ma pe klo 8 16 asiakaspalvelu@ekjh.fi, www.ekjh.fi