Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

Samankaltaiset tiedostot
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

Lataa Ilmakehän ilmiöt - Jari Luomanen. Lataa

Sirontaluento 12 Ilmakehä, aerosolit, pilvet. Keskiviikko , kello 10-12

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

Kesäyön kuunpimennys

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Lataa Halot - Marko Riikonen. Lataa

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

VÄRIT WWW-VISUALISOINTI - IIM VÄRIT

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

PAPERIKAPSELIT, KONDITORIAPAHVIT JA -PAPERIT, PAISTOVUOAT 1 / 2015

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia

SATEENKAARI Pro gradu Kristina Heikkinen Oulun yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos Oulu 2008

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Valon sironta - ilmiöt ja mallinnus. Jouni Mäkitalo Fysiikan seminaari 2014

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

Kosmos = maailmankaikkeus

TOIMINTAOHJE AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA. Valintakoe on kaksiosainen:

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Ilmakehän jäätävien olosuhteiden havainnointi maanpinnalta tehtävän kaukokartoituksen avulla

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

VÄRI ON: Fysiikkaa: valon osatekijä (syntyy valosta, yhdistyy valoon)

Susanna Viljanen

Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti

KÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE Cal.G620 / G670 / G820 / G870. Aurinkopaneeli on kellotaulun alla

Asennusohje. Yhdistelmäkaapeli Cat 6 U/UTP+4xSM G.657A1

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

VALON DIFFRAKTIO YHDESSÄ JA KAHDESSA RAOSSA

PYYHEKUTSUT Pyyheliinat jokaiseen kotiin Tuotekuvasto talvi 2015

Lataa Säähavainnoijan käsikirja - Storm Dunlop. Lataa

Jupiterin kuut (1/2)

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5

MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT?

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

ILMAILUTIEDOTUS. PL 50, VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0) , Fax 358 (0)

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921

Simulointi. Varianssinhallintaa Esimerkki

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

PUHDASTILA. Piilovetoketju. Pyöreä pääntie, jossa painonappi. Joustavat hihan- ja lahkeensuut PUHDASTILAHAALARI, KIRISTYS LAHKEENSUISSA

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT

11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

testo 831 Käyttöohje

Highlight valaistus Oy / Liisa Korhonen Höyläämöntie HELSINKI gsm uh. (09) liisa.korhonen@highlight.

KIRJOVIRKATUT JOULUPALLOT

Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä

Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

DESIGN MARIAN TUOTE- KUVASTO

Kysymykset ovat sanallisia ja kuvallisia. Joukossa on myös kompia, pysy tarkkana!

Diffraktio. Luku 36. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Polarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

Näkövirheet ja aberraatiot. 18 Marraskuuta 2009 Leg. Optiker Anna Lindskoog Pettersson

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

Työssä mitataan välillisesti elektronien taipumiskulmat ja lasketaan niiden sekä elektronin energian avulla grafiitin hilavakioita.


Talvi & Joulu Talvi & Joulu

Esitehtävä (ks. sivu 5) tulee olla tehtynä mittausvuorolle tultaessa!

GRAAFINEN OHJEISTO versio 1.0

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

LED - KORVAUSPOLTTIMOT

Saksanpystykorvien värit

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

SISÄLLYSLUETTELO. KalusteMuovi Virtala Oy Puh Laakerikatu 8 Fax LAHTI info@kalustemuovi.fi

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

2.0 IoT. Ilmakehätapaaminen Emma Bruus

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

Transkriptio:

Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä

Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla termit usein sekaisin, kehä vs. halo: Kuvat: Veikko Mäkelä, ellei toisin mainita

Kehät - yleistä Tyypillisimpiä kehiä ovat pilvien vesipisaroissa syntyvät kehät Näkyvät melkein kaikissa riittävän ohuissa pilvityypeissä Voimakkaimmat stratocumuluksissa, värikkäimmät altocumuluksissa Parhaimpia nuoret pilvet, joissa pisarakoko on vielä samanlainen Nähdään myös sumussa ja jääkidepilvissä Sumu (St) Cirrocumulus (Cc)

Kehät - erityistapauksia Kehiä voivat synnyttää myös siitepöly, itiöt (kuusensuopursuruoste), pöly, (tulivuori)tuhka Siitepölykehä Kuusensuopursuruosteen kehä Anomaalinen kehä (pöly?) Matias Takala / Taivaanvahti Bishopin rengas Jari Luomanen / Taivaanvahti

Juha Ojanperä / Taivaanvahti Kehät ilmiön rakenne Aureola, I vyöhyke II vyöhyke III vyöhyke

Aureola-käsitteen käytöstä Aureola tunnutaan määrittelevän muutamin eri tavoin: Paikoin sillä tarkoitetaan kehän sisintä valkeaa osaa, jolla punertava reunus, esim. vesipisarakehät (mm. Minnaert) Joissakin lähteissä sillä tarkoitetaan vain valolähteen ympärillä olevaa kirkasta (valkeaa, kellertävä tai sinertävän valkeaa) osaa Joissakin aureolaksi kutsutaan vain Auringon tai Kuun ympärillä olevaa valkeaa hehkua, joissa ei näy punertavaa reunusta ollenkaan

Väripilvet yleistä Kehien sukulaisilmiö Värit eivät ei ole järjestäytyneet säännöllisesti valolähteen ympärille Värit esiintyvät vyöhykkeinä (nauhat, rengasmaiset rakenteet) Tyypillisiä värejä: mm. vaaleanpunainen (purppura), turkoosi, vihreä Pilven reunan (esim. cumulukset) punertumista Auringon lähellä ei varsinaisesti lasketa väripilveksi

Väripilvet yleistä Näkyvät yleensä melko lähellä valonlähdettä, joskus kuitenkin jopa kymmenien asteiden päässä Melko usein myös kehä näkyvissä samanaikaisesti Yleensä Auringolla, joskus myös Kuulla Näkyvät joillakin pilvityypeillä, parhaimmat altocumuluksilla, nuoret pilvet parhaimpia

Samankaltaisia ilmiöitä Helmiäispilviä, tyyppi II Matias Takala / Taivaanvahti

Kehien ja väripilvien syntymekanismeista Keskeisin syntytekijä on valon diffraktio ilmakehän pienistä partikkeleista (pilvi- ja sumupisarat, siitepölyhiukkaset ja kasvien muut osat, pöly- ja tuhkahiukkaset) Pyöreähkö este (tai aukko) aiheuttaa säännölliseen aaltorintamaan kaareutuvan poikkeaman, kappaleen eri puolilta tulevat aaltorintamat interferoivat (vahvistavat tai heikentävät toisiaan) rengasmaisia kuvioita valonlähteen ympärille Les Cowley, www.atoptics.co.uk

Les Cowleyn IRIS-ohjelma Kehän koko kertoo hiukkasten koosta Sirontakuvion koko riippuu sirottavan kappaleen koosta: pienemmät hiukkaset synnyttävät suuremmat kehät ja päinvastoin Hiukkanen Hiukkasen koko Kehän säde (aureola) Siitepölyhiukkaset 20 60 µm 0,5 1,5 20 µm 10 µm Pilvi- ja sumupisarat 10 15 µm 2 3 Tulivuorituhka 1 µm >20 Yksinkertainen kaava hiukkasen koko [μm] = 60 / aureolan säde [Kuun halkaisijaa]

Hiukkasen muoto vaikuttaa kehän muotoon Pallomaiset hiukkaset synnyttävät pyöreitä kehiä Vaakasuunnassa soikeat hiukkaset (siitepölyhiukkaset) synnyttävät pystysoikean kehän Pallosymmetriasta poikkeavat hiukkaset (esim. havupuiden siitepöly) monimutkaistavat sirontakuviota kirkastumia kehälle Epäsäännölliset hiukkasten (esim. pöly) sirontakuvio on hyvin monimutkainen sirontakuvioiden yhdistelmä vain diffuusi aureola

Kehien terävyys/epämääräisyys Parhaimmat kehät syntyvät samankokoisista pisaroista = kaikki pisarat muodostavat samankokoisen sirontakuvion Vaihteleva pisarakoko muuttaa kehän diffuusimmaksi = useita eri kokoisia kehiä päällekkäin Myös paksumpi pilvi diffusoi kehää = valo siroaa monta kertaa eri pisaroista, eikä tule suoraan havaitsijan silmään 0 % 10 % 30 % Pilvipisaroiden (10 μm) kokojakauman hajonta Les Cowleyn IRIS-ohjelma 20 %

Kehien värien syntymekanismeista Samankokoisilla pisaroilla yksittäisen värin muodostaman kehäkuvion koko riippuu aallonpituudesta (punainen suurin, violetti pienin) Kehä muodostuu eri värien kombinaationa Kehän valkea sisus on kaikkien värien yhdistelmä ks. http://www.atoptics.co.uk/droplets/corcols.htm Les Cowleyn IRIS-ohjelma

Väripilvien syntymekanismista Syntymekanismi periaatteessa sama kuin kehillä, diffraktio + interferenssi Liittyy hyvin samankokoisten pisaroiden esiintymiseen vyöhykkeittäin pilvessä, pisarakoko voi muuttua siirryttäessä pilven reunalta sisemmäksi Parhaimpia pilvet, joiden ikä ei ole vielä suuri ja pisarakoko ei ole ehtinyt sekoittua Kaukana Auringosta näkyvissä väripilvissä pisaroiden täytyy olla poikkeuksellisen pieniä (huomaa iso sirontakulma) Lähellä Aurinkoa etäisyys siitä merkittävä tekijä värivyöhykkeiden sijaintiin, kauempana dominoi pisarako

Les Cowleyn IRIS-ohjelma Näppärä Windows-ohjelma erilaisten sirontailmiöiden (kehät, glooriat, sumukaaret) simulointiin Kuvaesimerkkejä edellisissä kalvoissa http://www.atoptics.co.uk/droplets/iris.htm