3.9.2012 TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköiden näkemykset toimialojen tulevaisuuden näkymistä, syksy 2012 1. Puutuotealaa synkistää kysynnän hiipuminen ja kustannusten kasvu Puuteollisuuden tilanne vuoden 2012 lopulla näyttää synkältä. Kysyntä perinteisillä markkinaalueilla kuten Euroopassa on hiljaista ja pitkään pirteänä pysynyt kotimaan kysyntäkin vaikuttaa hidastuvan. Samaan aikaan toimialan kustannukset, esimerkiksi logistiikassa ovat olleet nousussa, joten haasteita riittää. Alkuvuodesta 2012 oli vielä lievää optimismia havaittavissa, muun muassa euron kurssin heikkeneminen paransi vientimahdollisuuksia. Syksyn ja tulevan talven näkymät ovat kuitenkin heikot. Kysynnän hiipuessa kilpailukykytekijät nousevat ratkaisevaan rooliin. Kustannusten kasvu on heikentänyt Suomen puutuotealan kilpailukykyä. Puutuoteala on sidoksissa rakentamisen suhdanteisiin. Sahatavaran kulutuksesta noin 80 % käytetään rakentamiseen, osa suoraan ja suuri osa erilaisina rakentamisen tuotteina, komponentteina ja jalosteina. Rakennuspuusepäntuotteista yli 70 % menee asuntorakentamiseen, joten asuntojen rakentaminen on puutuotteiden menekissä ratkaisevassa roolissa. Asuntojen rakentaminen on jäämässä tänä vuonna selvästi alle vuoden 2011 tason. Rakentajat ovat hyvin varovaisia ja aloituspäätöksiä venytetään pitkälle. Aloituspäätöksen jälkeenkin rakennuttajat voivat vielä keskeyttää rakentamisen odottamaan parempaa ajankohtaa. Tämä aiheuttaa rakennuspuusepänteollisuudelle vaikeuksia tuotannon järkevään suunnitteluun ja tuo osaltaan tehottomuutta tuotantoon. Asuntojen tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Matala korkotaso ja kotitalouksien varsin hyvä tilanne voivat kääntää asuntojen rakentamisen nopeaankin nousuun kotimaassa. Korjausrakentamisessa on edelleen myös merkittäviä tarpeita ja se tulee paikkaamaan uudisrakentamisesta jäävää aukkoa. Hiljentyvä aika tarjoaisi hyvän mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita. Korjausrakentamisessa ja puurakentamisen uusissa konsepteissa olisi mahdollisuuksia uusilla puutuotteilla. Puun positiiviset ympäristövaikutukset ja puutuotteiden valmistuksen ohessa syntyvä lisäenergia ovat merkittäviä argumentteja, joita alan teollisuus ei ole osannut vielä kunnolla hyödyntää. Näiden asioiden hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä tuotekehitystä ja puun positiivisten asioiden esille tuontia markkinoinnissa. Näihin kannattaisi panostaa nyt. Puutuoteteollisuuden toimialoista vaikein tilanne on sahauksella, joka yleensä reagoi ensimmäisenä hiljenevään kysyntään. Huonekaluteollisuus on edelleen hyvin kotimarkkinariippuvainen ja ala kärsii merkittävästä tuonnista. Puurakentaminen on lyömässä itseään vihdoin läpi hyvänä vaihtoehtona. Rakennuttajien merkittävä mukaan lähtö on pullonkaulana puurakentamiselle. Puutaloja valmistavat yritykset ovat olleet vaikeuksissa. kysyntä on kohdistunut entistä enemmän yksilöllisesti suunniteltuihin taloihin ja teolliset talon valmistajat ovat kärsineet tästä. Ehkä ala on myös hävinnyt markkinaosuuttaan muille materiaaleille. Rakennuspuusepänteollisuus on pystynyt pitämään kannattavuuden varsin hyvänä ja onnistunut vastaamaan hyvin kysynnän muutoksiin. toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki, Kainuun ELY-keskus, puh. 044 362 5888 1
2. Matkailualan yritykset uskovat hyvään talvikauteen Talventuloa odotellessa pääosa matkailualan yrityksistä uskoo kuluneen vuoden kysynnän kasvun jatkuvan myös lähitulevaisuuden entisen kaltaisena. Riskienottoa alalla silti vältellään ja uusien investointien suhteen ollaan varovaisia. Kapasiteetin tarjonta on Suomessa suhteellisen hyvässä tasapainossa, joten matkailuala keskitytäänkin enemmän sisältöihin ja markkinoihin. Uskoa tulevaisuuteen vahvistaa alkuvuoden 2012 hyvät tulokset erityisesti vapaa-ajan matkailun vetovoimaisilla alueilla. Venäläiset (+21 %) ja aasialaiset (+12 %) ovat kysynnän kasvun kärjessä. Aasiasta japanilaiset ovat 26 prosentin kasvullaan venäläisten luokkaa. Ulkomaisten kysyntä onkin kasvanut alkuvuonna 10 prosentin vauhdilla. Myös kotimaiset matkailijat ovat vahvistavat kysyntää, vaikka kasvuluku (+1,8 %) onkin ulkomaista kysyntää vaatimattomampi. EU-alueen kriisimaista kysyntä on alentunut. Vahvan talouden Euroopan maista ja Itäisestä Euroopasta kysyntä on puolestaan vahvistunut. Yritysten liikevaihto on selvässä kasvusuunnassa. Parhaiten ovat pärjänneet lomakylät ja vastaavat yritykset. Matkailua palvelevat yritykset kuten matkatoimistot ja ohjelmapalvelut ovat myös kasvattaneet liikevaihtoaan jo kolmen vuoden ajan. Hitaampaa liikevaihdon kasvua on ollut hotelleilla, vaikka niilläkin kehitys on vahvan nousujohteista. Alan yrityskanta on kahden viime vuoden ajan ollut varsin vakaa uusia yrityksiä on majoitusalalla syntynyt aiempaa vähemmän. Ravitsemissektorilla yrityskannan uusiutuminen uusien yritysten ja konseptien tulo vanhojen tilalle pitää peruskannan melko tasaisena. Yritysjärjestelyt muokkaavat aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastolukuja. Pk-barometrin mukaan alalta yrityksistä häviää lähitulevaisuudessa 2,5 %. Yritysten kasvuhalukkuus on vielä vähäistä. Yritykset kertovat pk-yritysbarometrin kyselyssä kasvavansa lähinnä tilaisuuden koittaessa. Määrätietoisempaa kasvuhakuisuutta esiintyy vain 2,5 %:ssa haastatelluista yrityksistä. Kehittämisen erityiskohteita matkailualalla koetaan edelleen olevan ennen kaikkea markkinointi ja myynti sekä henkilöstön koulutus ja kehittäminen. Yllättävästi kolmannes haastatelluista totesi, ettei heidän yrityksellään ole erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Ongelmallisena yrityksen kehittämisen kannalta pidetään työn sivukulujen suuruutta ja tuotantokuluja, joihin yritys ei voi vaikuttaa. Osaavan työvoiman saatavuus on myös yksi keskeinen este. Kausiluonteinen työ asettaa haasteita myös kehittämisen näkökulmasta. Toimialalla ei juuri esiinny lomautuksia, sillä kausityöntekijöiden käyttö vähentää lomautustarvetta. Henkilötarpeiden vaihtelua hallitaan myös vuokratyövoiman käytöllä. toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti, Lapin ELY-keskus, puh. 040 092 3417 3. Epävarma talouskehitys ja ympäristöasiat kaivosten haasteita Kaivosalan lähitulevaisuutta leimaa epävarmuus etenkin Euroopan talouden kehityksestä. Tämä näkyy metallien kysyntäennusteissa ja heijastuu hintoihin. Nikkelin hinta on laskenut alkuvuodesta noin 30 prosenttia ja sen louhijat sopeuttavat toimintaansa alentuneeseen hintatasoon. Sopeutustoimet näkyvät jo alihankinnan supistamisena muun muassa louhinnassa Talvivaaran ja Hituran kaivoksilla. Kullan hinnan sen sijaan arvioidaan nousevan, mikä lupaa hyvää tulosta tuotantonsa vakauttaneille kultakaivoksille. Suomessa toimii 12 metallimalmikaivosta, kun mukaan lasketaan vielä tuotannon ylösajovaiheessa olevat Laivan kultakaivos Raahessa, Kylylahden kupari-sinkkikaivos Polvijärvellä ja 2
Kevitsan monimetallikaivos Sodankylässä. Teollisuusmineraaleja louhitaan noin 30 kaivoksesta tai louhoksesta. Malminetsinnässä toimii tällä hetkellä noin neljäkymmentä yhtiötä. Valmisteilla on noin viisitoista merkittävää uusien kaivosten käynnistämiseen ja jo toimivien kaivosten laajennuksiin liittyvää hanketta. Näiden hankkeiden ilmoitetut investoinnit ovat arviolta yhteensä yli neljä miljardia euroa. Suunniteltujen aikataulujen mukaan rakentaminen painottuisi vuosille 2013 2017. Tällä hetkellä näiden hankkeiden valmistelua jatketaan aktiivisesti, mutta niiden toteutumiseen tulee vaikuttamaan taloustilanteen kehitys. Hankkeiden aikataulut voivat viivästyä myös lisääntyneen ympäristökriittisyyden vuoksi. Joissakin hankkeissa lisäaikaa on jo otettu kaivosten ympäristövaikutusten tarkempien selvitysten tekemiseksi. Tänä vuonna uusien kaivosten toiminnan käynnistymisen myötä kaivoksissa työskentelevien määrä on kasvanut noin 3800 henkilöön, kun mukaan lasketaan myös kaivoksissa toimivat alihankkijat. Tämän lisäksi malminetsintä työllistää useita satoja henkilöitä. Valmisteilla olevien kaivosprojektien rakentaminen tarjoaisi työtä 2400 2800 henkilölle vuosina 2103 2017. Uusia työpaikkoja kaivoksiin syntyisi noin 2600. Yritysten arvioima työvoiman lisätarve kaivosklusterissa vuoteen 2017 mennessä on kaikkiaan yli 3800 ammattilaista, kun mukana on myös muun muassa eläköitymisten vuoksi tarvittavan korvaavan työvoiman tarve. Suomen kaivosklusterin tulevan kehityksen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat ympäristöhaasteiden ratkaisemisen lisäksi työvoiman saanti, mutta myös linjaukset mahdolliseen kaivosveroon liittyen sekä kaivosten ja muiden elinkeinojen yhteensovittaminen ja alan yleisen hyväksyttävyyden kohentuminen. toimialapäällikkö Maija Uusisuo, Lapin liitto. puh. 040 487 7901 4. Sosiaali- ja terveyspalvelualalla työvoiman saatavuus huolena Sosiaali- ja terveyspalvelualan pk-yritysten kannalta toimintaympäristössä on tällä hetkellä useita epävarmuustekijöitä. Yhteiskunnallisilla päätöksillä on tulevan vuoden aikana merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinan kehitykseen. Keskeiset päätökset koskevat kuntarakennetta eli palvelujen järjestämisvastuurakennetta sekä julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitusta. Toimialan suotuisa kehitys ja palvelumarkkinoiden toimivuus edellyttävät toimintaympäristöä, jossa palvelujen järjestämisrakenteen muutokset ovat ennakoitavissa ja kaikki tuottajat ovat tasavertaisessa asemassa palveluja tuottaessaan. Kuntien tulisi laatia palvelustrategiat, joissa oman palvelutuotannon ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapojen suhde määritellään. Niiden tulisi viedä laaditut strategiat myös käytäntöön, jotta alan pk-yritykset uskaltavat investoida ja panostaa toimintansa kehittämiseen. Työvoimaan liittyvät kysymykset ovat alalla yhä keskeisemmässä roolissa. Alkusyksystä 2012 on keskusteltu vilkkaasti vanhustenhuollon kehittämisestä, erityisesti vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoituksista. Pidempiaikainen huolen aihe toimialalla on työvoiman saatavuus. Tulevaisuuden ennakointitiedot kertovat alan nopeasti kehittyvästä työvoimapulasta. Opetushallituksen koulutustarvelaskelmien mukaan sosiaali- ja terveysalalle on avautumassa vuoteen 2025 mennessä yhteensä 227 000 työpaikkaa. Se tarkoittaa 12 600 työpaikkaa vuodessa. Ongelmana on osaavien työntekijöiden löytäminen vapautuviin paikkoihin. Ala tarvitsee tuottavuutta oleellisesti parantavia uudistuksia sekä palvelutarpeiden myöhentämistä, sillä pienenevien ikäluokkien Suomessa kaikki eivät voi työllistyä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työllisten määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 toimialalla oli 369 000 työntekijää eli 16 prosenttia kaikista työllisistä. Työllistävyydessä toimiala on jo ohittanut teollisuuden ja on maan suurin työllistäjä. Työ- ja elinkeino- 3
ministeriö tekee parhaillaan tarkempaa selvitystä sosiaali- ja terveyspalvelualan suurimpien ammattiryhmien työllisyyskehityksestä. Selvitys valmistuu syksyn 2012 aikana. Yhtenä ratkaisuna alan työvoimapulaan nähdään ulkomainen työvoima. Isommissa yrityksissä on jo julkisen puolen tavoin selvitetty ulkomaisen työvoiman rekrytointimahdollisuuksia. Tuoreimman Pk-barometrin perusteella kuitenkin vain 10 prosentissa sosiaali- ja terveyspalvelualan pk-yrityksistä on tällä hetkellä ulkomaistaustaista työvoimaa. Merkittävimmäksi ongelmaksi ulkomaisen työvoiman palkkaamisessa nähdään työntekijöiden heikko suomen kielen taito. toimialapäällikkö Sanna Hartman, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 050 396 0396 5. Liike-elämän palvelut muutoksessa, mutta kasvu jatkuu edelleen Vaikka taloudessa on tällä hetkellä epävarmuutta, liike-elämän palvelut jatkavat pääosin kasvuaan. Esimerkiksi viime vuonna alalle syntyi lähes 1000 uutta yritystä. Yritysten määrän kasvu on jatkunut myös vuonna 2012. Yksi syy kasvuun on muiden yritysten halu keskittyä omaan ydinosaamiseensa, jolloin ne helposti ulkoistavat esimerkiksi talous- ja tietohallintonsa. Myös viime vuosina voimakkaita suhdannemuutoksia kokenut työvoimanvuokrausala on vakiinnuttanut paikkansa yritysten kumppanina sekä kasvun ja sopeutuksen välineenä. Tarkasteltaessa toimialan liikevaihdon kehitystä voidaan todeta, että vuoden 2012 aikana kaikkien muiden liike-elämän palveluiden toimialojen paitsi työnvälistystoiminnan liikevaihdot ovat kasvaneet. Erityisen hyvää on, että arkkitehti- ja insinööripalveluiden liikevaihto on kasvava, sillä ala on merkittävä korkeasti koulutettujen työllistäjä. Myös ohjelmistoalan kasvanut liikevaihto on tervetullut seikka, sillä suurten elektroniikkavalmistajien supistaessa tuotantoa, ne eivät enää työllistä kotimaista ohjelmistoalaa yhtä paljon kuin ennen. Työnvälitystoimialalla saavutettiin huippu viime vuoden lopulla ja sen jälkeen alan liikevaihto on jonkin verran laskenut. Liike-elämän palvelut jatkavat kasvua vuoden 2012 aikana, vaikka työnvälitystoiminnan osalta tilanne on ollut hieman toinen viime kuukausina. Kokonaisuutena liike-elämän palvelut ei ole merkittävän rakennemuutoksen kourissa, mutta ollakseen dynaaminen toimiala, on senkin pystyttävä uusiutumaan. Toimialalle merkittävää on sähköisen asioinnin lisääntyminen, ja uuden teknologian entistä laajempi soveltaminen. Liike-elämän palvelut työllistävät Suomessa laskentatavasta riippuen jopa 153 516 henkilöä. Suurin työllistäjä on ohjelmistoala. Sillä työskentelee 38 437 henkilöä. Uudenmaan osuus koko toimialasta on hieman yli puolet. Liikkeenjohdon konsulteista peräti 70 prosenttia tulee Uudeltamaalta. Ammattibarometrin tietojen mukaan varsinkin kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista on pulaa lähes koko maassa. Paikoin alan ammattilaisista on erittäin paljon pulaa. Taloushallinnon suunnittelijoiden ja kustannuslaskijoiden ammattikunnassa tilanne on parempi, silti pulaa alan henkilöstöstä on esimerkiksi Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 040 750 2442 6. Uusiutuvan energian alalle odotetaan suurinvestointeja vuodelle 2013 Uusiutuvan energian tuotannosta 80 % on tällä hetkellä peräisin puuraaka-aineesta. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada myös muihin raaka-aineisiin ja tuotantomuotoihin perustuvaa energiantuotanto kasvuun Suomessa. 4
Tuulivoiman osalta vuoden 2011 tulokset olivat laihoja eikä vuosi 2012 vielä tuo merkittävää parannusta tilanteeseen. Uusia tuulivoimaloita ja -puistoja rakennettaneen tänä vuonna niin, että nykyinen tuotantokapasiteetti (197 MW) kasvaa noin 100 megawatilla vuoden loppuun mennessä. Nopeampaa kehitystä ovat hidastaneet hankkeiden kaavoitus, ympäristön vaikutusten arviointi, lentoestelupakäytännöt ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Selvitysmies Lauri Tarastin huhtikuussa 2012 julkaistun Tuulivoimaa edistämään - selvitystyön tulokset ovat käytössä. Asetetun seurantaryhmän mukaan ensimmäisiä muutoksia menettelyihin on jo saatu ja seitsemän Tarastin 16 ehdotuksesta toteutettu. Uusiutuvan energian ala jatkaa kasvuaan kaikesta huolimatta vuoden 2012 aikana. Toimialalla merkittävimmät investointipäätökset tapahtuvat kuitenkin vasta vuoden 2013 aikana. Toimialan tulevaisuuden kannalta merkittävimpiä asioita ovat tuulivoimatuotannon tavoitteiden mukainen lisääntyminen vuosittain niin, että 2600 MW nimellistehon tavoite vuoteen 2020 mennessä saavutetaan sekä uusien puuraaka-aineeseen perustuvien biojalostamojen rahoituspäätökset jo kuluvan syksyn aikana. Tuulivoimatuotannon lisääminen tavoitteen edellyttämässä määrin takaisi vuosittain noin 450 miljoonan euron investoinnit. Euroopan komissio tekee päätökset uusiutuvien energiamuotojen NER-300 hankkeistaan lokakuussa. Suomesta rahoitusta tavoitteli kolme investointiaihiota. Ennakkotiedon mukaan vain Vapon esittämä biopolttoainehanke olisi saamassa rahoituksen, joka on suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa. Yksittäisen NER-investoinnin koko on noin 500 miljoonaa euroa. Etanolituotannon osalta syksyn 2012 aikana saataneen ensimmäinen investointipäätös viljapohjaisen etanolituotannon aloittamisesta Lounais-Suomessa. Myös puun energiakäyttö on jatkanut tasaista kasvuaan lämpö- ja voimalaitoksissa vuoden 2011 leudosta syksystä huolimatta. Uusiutuvan energian yritysryhmistä lämpöyrittäjien ja energiapuun korjuussa toimivien yritysten liikevaihto on jatkanut tasaista kasvuaan vuonna 2011. Huomattavin kasvu on koettu lämpöyrittäjien keskuudessa. Lämpöyrittäjyyden liikevaihtoa kuvaava aikasarja on ollut kasvussa koko tarkastelukauden vuodesta 2005 lähtien. Hakeyrittäjien osalta tilanne ei ole parantunut vuoden 2008 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0400 864 945 7. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus muuttuu Nokian mukana Suurimmat muutokset Suomen sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa johtuvat Nokian toiminnan supistuksista. Nokian Device & Service -toiminnan Euroopan liikevaihto vuoden 2012 alkupuoliskolla oli koko liikevaihdosta noin neljäsosa. Se putosi viime vuodesta kolmanneksen. Nokian supistusten myötä Suomessa häviää syksyn aikana suoraan 3700 työpaikkaa. YTneuvotteluissa on mukana Salon, Oulun, Tampereen ja Espoon työpaikkoja. Välillisesti työpaikkojen merkitys alueille on paljon suurempi. Epäselvää on, miten iso merkitys leikkauksilla on alihankkijoille. Enimmillään Nokia työllisti Suomessa 23 900 henkilöä vuonna 2006. Supistusten jälkeen se työllistää täällä noin 12 000 henkilöä. Enimmillään Nokia maksoi yli viidesosan koko maan verotuloista. Sen patenttihakemukset ovat olleet 27 % Suomessa tehdyistä hakemuksista. Koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti laski nopeasti vuoden 2008 jälkeen. Erityisesti laskua tapahtui elektroniikkateollisuudessa, jossa viestintälaitteiden vienti romahti. Tällä hetkellä sähkölaitteiden vienti on jo arvoltaan suurempi kuin viestintälaitteiden vienti. Vuonna 2010 viestintälaitteiden tuonti kasvoi suuremmaksi kuin vienti ja on siinä pysytellyt. Erityisesti toimialatuonti Kiinasta on kasvanut. 5
Kasvuakin elektroniikkateollisuudessa on tapahtunut, etenkin mittaus- ja analysointilaitteiden valmistuksen sekä elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistuksen toimialoilla. Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden vienti on pysynyt entisellään. Kulutuselektroniikan valmistuksessa vienti on laskusuuntainen. Sähkölaitteiden toimialalla vienti on pysynyt tasaisena, vaikkakin viimeiset luvut ovat olleet nousevia. Eniten kasvua on tapahtunut muiden sähkölaitteiden valmistuksen toimialalla sekä kodinkoneiden valmistuksessa. Sähkömoottoreiden, generaattoreiden, muuntajien, sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden toimialalla sekä kodinkoneiden toimialalla kehitys on pysynyt melko tasaisena. Sähkö ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on pysynyt lähes ennallaan vuoden 2008 jälkeen. Uudet tilaukset ovat vuoden 2012 toisella puoliskolla laskeneet 28 % vuoden 2011 vastaavasta tilanteesta. Kotimaan tilauskanta on kasvanut edellisestä vuodesta jonkin verran. Tytäryritysten henkilöstön määrä ulkomailla on noin 170 000 henkilöä ja kotimaassa alle 50 000 henkilöä. Ryhmälomautukset kuvaavat toimialan näkymiä. Sähkölaitteiden valmistuksessa lomautusluvut ovat heinäkuussa 2012 kaksinkertaistuneet edellisestä vuodesta, mutta muihin toimialoihin verrattuna ryhmälomautettujen määrä oli vielä vähäinen, ollen elektroniikkateollisuudessa 41 ja sähkölaitteiden valmistuksessa 252 henkilöä. Yritysten lukumäärän muutokset sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ovat olleet vähäisiä johtuen alan korkeasta teknisestä osaamistarpeesta. Aloittaneita yrityksiä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vähemmän (-16) kuin edellisenä vuonna. Lopettaneita yrityksiä vuonna 2011 oli hieman enemmän (13) kuin edellisenä vuonna. Konkurssien määrä myös lisääntyi hieman. toimialapäällikkö Jorma Höykinpuro, Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 050 312 8568 8. Kannattava kasvu tavoitteena elintarvikealalla Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan strategisena tavoitteena on kasvattaa lähi- ja luomuruuan osuutta. Lähiruuan suosio näyttääkin jatkavan kasvuaan. Lähiruoan suosio osaltaan vauhdittaa uusien yritysten sekä lähiruokaan erikoistuneiden myymälöiden perustamista. Myös päivittäistavarakauppa tarjoaa yhä enemmän pienyritysten tuotteita ja paikallisia erikoisuuksia. Elintarvikeyrityksen määrä kääntyi nousuun viime vuonna uusia yrityksiä perustettiin 141, kun toimintansa lopetti 105 yritystä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli noin 2000 elintarvikeyritystä. Ruuasta on tullut tärkeä harrastamisen kohde erilaisissa kotitalouksissa. Kuluttajat ovat entistä vaativampia ja heterogeenisia. Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän ruuan alkuperä. Ympäristötietoisuus ja hyvinvointi ovat keskeisiä ruokatrendejä. Arvomaailmojen lisäksi kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttaa taloudellinen tilanne ja sen ennustettavuuden heikentyminen. Epävarmuus taloudellisen tilanteen kehittymistä näkyy edullisempien perustuotteiden suosimisena ja kaupan omien merkkien tarjonnan lisääntymisenä. Elintarvikkeiden hinnat ovat kallistuneet. Tämä näkyy elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvuna. Elintarviketeollisuuden volyymipuolella ei ole ollut selkeitä kasvupyrähdyksiä ja esimerkiksi leipomoteollisuudessa volyymin lasku on jatkunut. Hintojen nousu ei kuitenkaan ole parantanut yritysten kannattavuutta, koska monien tuotannontekijöiden hinnat ovat kohonneet. Myös alkutuotannon puolella painitaan kannattavuuden kanssa. Elintarvikeyritykset hakevat kannattavaa kasvua erilaisten lisäarvotuotteiden ja uutuuksien kehittämisestä valituille kohderyhmille. Elintarviketeollisuus hakee kannattavuutta myös investoinneilla. Viime vuonna ala in- 6
vestoi noin 400 miljoonalla eurolla ja vuonna 2012 investointien kasvun ennustetaan kohoavan lähes 490 miljoonaan euroon. Suomalaisia elintarvikkeita vietiin vuosi sitten ennätyksellisesti lähes 1,6 miljardilla eurolla. Samanaikaisesti ruuan kauppatase heikkeni, sillä elintarvikkeita tuotiin maahamme lähes 4,3 miljardin arvosta. Osa ruokatuonnista on erilaisia raaka-aineita ja tuotteita, mitä maassamme ei tuoteta. Monia tuontituotteita kuten maitojalosteita tai lihavalmisteita voitaisiin kuitenkin valmistaa kotimaassamme. Vaikka elintarvikkeiden viennin arvo on alkuvuodesta kasvanut, on tuonnin arvo ollut tammi-toukokuussa 6,9 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan 35 % yrityksistä arvioi suhdannenäkymien paranevan tulevan vuoden aikana, 51 % arvioi tilanteen pysyvän ennallaan ja 15 % arvioi näkymien heikkenevän. Elintarvikeyritykset ovat kasvuhakuisia, sillä 50 % pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. 31 % yrityksistä pyrkii säilyttämään asemansa. Toisaalta 15 % yrityksistä ilmoittaa, ettei ole kasvutavoitteita ja yrityksen toiminnan arvioi loppuvan 4 % yrityksistä. Eniten kehittämistarpeita yritykset arvioivat olevan markkinoinnissa ja myynnissä (25 %) sekä tuotanto ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä tai laadussa (18 %). toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 040 574 6220 7