4/2002 TEKSTI JA KUVA PÄIVI STRANDÈN Naisten Sininauhaliitto - kristillisten päihdejärjestöjen keskusliitto talo toimii neutraalilla maaperällä Jyväskylässä toimintansa aloittanut Sininauhaliiton Naisten talo on matalan kynnyksen kotoinen kohtaamispaikka ja toimintakeskus naisille ja heidän lapsilleen. Naisten talo kutsuu erityisesti päihteiden kanssa ongelmiin joutuneita naisia. Kohtaamispaikassa toimii myös sijoitettujen lasten äideille tarkoitettu ryhmä. Naisten talon toiminnan ensimmäistä avoimien ovien päivää vietettiin Jyväskylässä Keskustiellä sijaitsevissa Sininauhaliiton tiloissa syyskuun puolivälin paikkeilla. - Naisilla päihteiden käyttöön liittyy paljon häpeää ja syyllisyyttä. Voimavarat ovat usein vähissä ja vaatii paljon lähteä uuteen paikkaan apua ja tukea hakemaan, Naisten talon sosiaalityöntekijä Virpi Kujala miettii. Miten naiset ottavat toiminnan vastaan, nähdään syksyn kuluessa. Psykiatrian sairaanhoitaja Tarja Hiltunen arvelee, että kaikki naiset eivät ehkä koe Naisten talon palveluja omakseen. Toimintaa on kuitenkin lähdetty kehittämään niin, että kynnys tulla mukaan olisi mahdollisimman alhaalla. Jokainen tulija halutaan kohdata ihmisenä, eikä suinkaan vain hänen päihdeongelmansa kautta. Toiminta-ohjelmaa ei ole rakennettu tiukaksi. Naisten talossa voi halutessaan vain olla ja jutella toisten naisten ja työntekijöiden kanssa. - Meillä on suunniteltu toiminta-ohjelma, joka liittyy toipumiseen ja eheytymiseen. Ohjelmaan voi osallistua siltä osin kuin itsellä on mielenkiintoa ja voimia, Hiltunen kuvailee. Naisten talossa on myös mahdollisuus saada maksutta asiantuntija-apua sekä sosiaali- ja terveysneuvontaa. Naisia halutaan kannustaa päihteettömyyteen henkilökohtaisin keskusteluin, ryhmätoiminnan sekä sielunhoidon avulla. Henkilökunta tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Tietoa talon toiminnasta on levitetty eteenpäin kuntien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä järjestökentän kautta. Naisten talon henkilökuntaa on jo nyt pyydetty pitämään talon ulkopuolelle ryhmiä. Muun muassa eri seurakuntien kanssa on käynnistymässä naiseuden eheytymiseen liittyvä ryhmä. KUVA TAPANI ROMPPAINEN Avun saaja tuntee olevansa suojassa Tärkeä tuki päihdeongelmassa ovat toiset ihmiset, joilla on samanlaisia kokemuksia. Avoimien ovien päivään muutaman tuttavansa kanssa tullut Mirkku Mäkinen totesi, että ryhmässä olisi kiva jakaa kokemuksia, eikä vain niin, että saa toisilta apua: on mukava, että voi itse antaa jotain toisille samanlaisia asioita kokeneille naisille. - Naisille ei ole paljon ryhmiä ja kotoa on korkea kynnys lähteä, Mäkinen sanoo. Myös Katri Koskenkorva oli tullut avoimin mielin tutustumaan Naisten taloon ja muihinkin toiminnan tarjoamiin palvelui- Seuraavalle sivulle
Ghetot keskuudessamme Suomessa toteutetaan kansallista alkoholiohjelmaa. Siinä on kymmenen konkreettista tavoitealuetta. Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan parhaillaan päivittämässä ohjelmaa. Samalla varustaudutaan siihen, että vuoden 2004 alusta olisi tarjolla taas uudet nuotit alkoholihaittojen torjuntaan. Päihdehaittojen torjunnassa pitääkin edetä monella rintamalla, monin ja joskus pieninkin askelin. Kuntatasolla tulisi kuitenkin nyt ottaa vakavasti esille asuinalueiden rappeutuminen. Liian monen kaupungin ja kuntataajaman kyljessä on rivi- tai kerrostalo - tai peräti alue -, jonne on muodostunut märkä tasku. Näissä taloissa on paljon päihde- ja mielenterveysongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja monenlaista terveydellistä ja sosiaalista ongelmatiikkaa. Pulmallisinta on se, että alueen kierrettä syventää yhä yhteisöllisempi alkoholin ja muiden päihteiden käyttö. On vaikea ajatella, että pelkästään tarjoamalla vakiintuneita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita pahaa alakierrettä kyettäisiin katkaisemaan. Mikäli alueella asuu lapsiperheitä, ylisukupolvisten kehien syntyminen on enemmän kuin todennäköistä. Kasvavat lapset elävät miljöössä, jossa ainut elämisen malli on humalakeskeinen toimettomuus ja nahistelu aamusta iltaan. Eräille alueille poliisejakaan ei tahdo saada hälytystehtäviin ennen kuin tulee ruumiita. Näille ongelmille ei tulisi antaa periksi. Meillä on paljon esimerkkejä, että asioihin voidaan vaikuttaa. Tärkeintä on vaikuttaa yhteiskuntasuunnittelulla jo etukäteen: on torjuttava yksipuolinen väestörakenne. Mutta jos ongelmien kasaantuminen on päässyt jo tapahtumaan, silloinkin voidaan vaikuttaa. Järjestöt, kunnat ja seurakunnat voivat suunnata palveluja näille alueille. On turha odottaa, että kaupungin keskustassa jököttävä päiväkeskus tavoittaisi nämä ihmiset, jos bussilippu tai mopobensa maksaa enemmän kuin kaljapullo. Siksi kannattaa perustaa sivutoimipiste keskelle näitä alueita. Niinikään kannattaa muuntaa joitakin taloja tuetun asumisen yksiköiksi. Mikäli usein ylikuormitetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa vain kapasiteettia riittää, palveluita pitäisi tehostetusti jalkauttaa. Sosiaalisia ongelmia ylläpitävän ja niitä lisäävän yhteisöllisyyden muuttaminen elämää tukevaksi yhteisöllisyydeksi on työlästä ja sitkeyttä vaativaa. Meitä ihmisiä ei voi ulkoapäin muuttaa. Kysymys on siitä, minkälaisia edellytyksiä, palveluita ja elämän rakennusaineksia annetaan merkitysmaailmojen muuttamiseen. On luotettava siihen, että jokaisessa ihmisessä elää toivo, vaikkakin joskus hatara, paremmasta elämästä. Saatamme ihan aiheellisesta kauhistella Venäjän Karjalan kylien surkeaa tilannetta. Samanlaisia sosiaalisia ghettoja löytyy kuitenkin lähempääkin. Siihen on herättävä. JORMA NIEMELÄ jorma.niemela@sininauhaliitto.fi KUVA MONA MANNERHEIMO NAISTEN TALO...JATKOA ETUSIVULTA Tarja Hiltunen (edessä) ja Virpi Kujala (vas.) ovat Naisten talon henkilökuntaa. Avoimien ovien päivänä toimintaan kävivät tutustumassa muun muassa Mirkku Mäkinen ja Katri Koskenkorva. hin. Hän uskoo, että yksinäisyys on usein syy, miksi esimerkiksi yksinhuoltajaäidit alkavat käyttämään päihteitä. Heidän on vaikea löytää paikkaa, jossa kuultaisiin heidän asiaansa. - Itselläni oli aikoinaan vaikea lähteä hakemaan apua omaan päihdeongelmaani. Jos nyt olisi akuutti tilanne, soittaisin varmasti ensin tänne. A-klinikka on julkinen paikka, täällä on paremmin suojassa, Koskenkorva arvioi. Tarja Hiltunen muistuttaa, että mukaan toimintaan tarvitaan myös sellaisia naisia, jotka ovat selvinneet päihdeongelmastaan ja siihen liittyvistä kriiseistä. Apua huostaanoton kokeneille äideille Naisten talossa on elokuusta alkaen kokoontunut sijoitettujen lasten äitien ryhmä. Hiltusen ja Kujalan mukaan jo alkukokemus on osoittanut, että ryhmä on tullut todella tarpeeseen. - Vanhemmat jäävät aika yksin vaikean tilanteensa kanssa, kun lapsi otetaan huostaan. Sosiaalityöntekijöillä on huostaanotossa viranomaisen rooli ja heidän on sen vuoksi vaikea auttaa kriisissä olevia vanhempia, Virpi Kujala uskoo. Myös sijaishuollon johtava sosiaalityöntekijä Paula Pollari-Urrio toteaa, että huostaan otettujen lasten äideille tarkoitettu ryhmä on ideana hyvä ja tarpeellinen. Se kanavoi toiveita, joita vanhemmilla on. Sijaishuollon yksikköön on tullut paljon palautetta, että huostaan otettujen lasten vanhempia ei kuule kukaan. - Vanhemmat sanovat, että sijaisperheitä tuetaan ja lasta kuunnellaan, mutta heitä ei tue kukaan, Pollari-Urrio sanoo. Naisten talo Keskustie 17 B 17, Jyväskylä Aukioloajat: tiistai ja torstai klo 11-15 Puhelinpäivystys: tiistai ja torstai klo 9-11 Puhelin: (014) 262 184 Tarja Hiltunen: 0400-422 090 Virpi Kujala: 040-7600 663 2
Päihdepalveluille laatusuositukset Päihdepalvelujen laadusta on annettu suositukset. Laatua päihdepalvelussa on saatavuus, riittävyys ja asiakaslähtöisyys. Suomessa on Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Olavi Kaukosen mukaan vankka ja hyvä päihdepalvelujärjestelmä. Sen ohjaus ja valvonta kuuluvat ministeriölle, mutta palvelupolitiikka on osa kunnallista päätöksentekoa. Kunnat ohjaavat palveluja kuntien ja palvelujen tuottajien keskinäisillä sopimuksilla. Myös järjestöt ovat tässä aktiivisesti mukana. Jotta syntyisi laadukasta päihdehuoltoa, on näillä tahoilla oltava vahva yhteinen näkemys sosiaalisesta vastuusta. - Päihdepalvelut on kannattava investointi. Lisäämällä päihdepalvelujen saatavuutta pystytään vähentämään kuolemia ja sairastuvuutta ja tätä kautta terveydenhuollon kustannuksia, Kaukonen sanoo. Hän muistuttaa, että palveluiden on aina taivuttava asiakkaan suuntaan eikä toisinpäin. Koska päihteiden käyt- tö ja haitat kasautuvat väestössä voimakkaasti, päihdepalveluilla tulisi tavoittaa erityisesti niitä, joiden omat edellytykset ovat heikoimmat. Yksinäiset, keski-ikäiset miehet ovat edelleen merkittävä asiakasryhmä. Myös päihteitä käyttävien nuorten ja päihdeongelmaisten lapsiperheiden tarpeet tulee ottaa huomioon. Seudullinen yhteistyö välttämätöntä Kun päihteiden kulutus kasvaa viisi prosenttia, haitat kasvavat kolme neljä kertaa nopeammin ja myös päihdepalvelujen tarve lisääntyy nopeasti. Kuntaliiton sosiaali- ja terveydenhuollon päällikkö, ylilääkäri Matti Liukko pitää maakuntatasoista- ja seutuyhteistyötä päihdehuollossa välttämättömänä, koska kunnat ovat liian pieniä hoitamaan yksin kasvavaa päihdeongelmaisten joukkoa. Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Jorma Niemelä on tyytyväinen, että oppaassa muistutetaan myös asiakkaan uskonnollisen vakaumuksen huomioon ottamisesta palveluiden tuottamisessa. - Laatusuosituksissa tämä on yleensä unohdettu. Vakaumuksen huomioonottaminen on äärettömän tärkeä asiakkaiden ja heidän toipumisprosessin kannalta. Suositusten asiakaslähtöisyys toteutuu tässä. Laatusuositusten antajia ovat Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto. Opas antaa yksityiskohtaista ja konkreettista tietoa päihdepalvelujen suunnittelijoille, järjestäjille, tuottajille ja asiakkaille. Suosituksissa on otettu kantaa päihdetyön lähtökohtiin ja strategiseen suunnitteluun asiakastyössä, koko palvelujärjestelmän suunnitelmalliseen käyttöön, asiakkaan oikeuksiin ja erityistarpeisiin, toimitilojen tasoon, henkilöstön mitoitukseen, osaamiseen ja työssä jaksamiseen, varsinaiseen asiakastyöhön sekä arviointiin. Päihdepalvelujen laatusuositusten keskeiset periaatteet Päihdehaittojen torjuntaa on toteutettava laajaalaisesti kunnassa. Päihdehaittojen ehkäisytyö edellyttää tietoista kunnallista suunnittelua ja strategiaa. Palvelujen mitoituksessa ja toimintaperiaatteissa on otettava huomioon päihteiden kulutuksessa tapahtuvat muutokset. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat keskeinen osa kaikkien kuntien päihdehuoltoa. Hyvin toimivat päihdepalvelut ovat tärkeä osa sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä, hyvinvoinnin lisäämistä ja terveydellisen tasa-arvon vahvistamista. Asiakaslähtöinen työskentelytapa on sekä eettisesti perusteltua että yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Palveluihin pääsyn on oltava esteetöntä. Asiakas osallistuu oman kuntoutuksensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Palveluissa puolustetaan asiakkaan perusoikeuksia. Asiakkaan edellytyksiin käyttää palveluja on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asiakkaiden ikä, sukupuoli, kieli ja muu kulttuuritausta otetaan huomioon toimivaa palvelukokonaisuutta järjestettäessä. Väestöpohjainen ja seudullinen kustannusten jakojärjestelmä on huolellisesti toteutettuna käyntikohtaista laskutusta asiakasystävällisempi, kustannustehokkaampi ja helpommin ohjattavissa. Maksusitoumusjärjestelyt eivät saa olla joustavan ja tehokkaan palveluohjauksen este. Palveluasumisessa ja myös tilapäismajoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytettävien tilojen tasoon ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Päihdetyön johtamista on vahvistettava. Henkilöstön mitoitukseen, osaamiseen ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Päihdepalvelujen laatusuositukset, sosiaali- ja terveysministeriön oppaita ISSN 1236-116X;2002:3. Julkaisua myy Edita. Se on myös STM:n kotisivuilla www.stm.fi ks. julkaisut 3
L uova L taidetoiminta päihdetyöntekijän arkityövälineeksi Piirrokset Toni Brantberg Hanna-Maria Vahala on räiskyvä persoona. Kun kuuntelee häntä, ilo ja innostus tarttuu huomaamatta. Värit ja materiaalit alkavat elää ja tulee halu ilmaista niiden kautta jotakin. Näin ovat kokeneet myös ne naiset, joiden kanssa Hanna-Maria on tehnyt luovaa taidetoimintaa Eeva-Maria -kodissa. - Elämän kevät -hankkeemme tärkeimpänä tavoitteena on etsiä luovan taidetoiminnan menetelmiä, joita päihdetyöntekijät voivat jatkossa käyttää itsenäisesti työssään. Näillä menetelmillä halutaan tuottaa asiakkaille iloa ja positiivisia tunteita. On hienoa, jos päihdeongelmista kärsineen identiteetti laajenee päihteistä päihdeongelman ulkopuolelle. Myös yhteyden tunne on parantavaa. Hanna-Maria Vahalan johtamassa projektissa kokeillaan musiikkia ja kirjoittamista sekä kuvataiteissa eri menetelmiä. - Maalaamme kipsiä, teemme akvarelleja ja pastellitöitä. Vaikka musiikki- ja kirjallisuusosioita johtavat taideterapeutit, tässä ei tarvitse olla terapeutti, vaan taiteista innostunut tavallinen päihdetyöntekijä, Hanna-Maria kertoo. Tämän vuoden alussa alkanut hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Terveyden Edistämisen keskuksen koordinoima. Se jatkuu ensi vuoden loppuun ja on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Mukana on Sininauhaliiton tuetun asumisen yksikkö Topikatti, Kovaosaisten ystävät ry:n Arvid-koti, Kodittomien Tuki ry:n Eeva-Maria -koti sekä Karsima-koti Siuntiossa. Myös Rauman Toivontalolla ja Hämeenlinna Sininauhassa on alkanut vastaava taidekokeilu. KUVA KUVATITTA - Maalaamme kipsiä, teemme akvarelleja ja pastellitöitä. Vaikka musiikki- ja kirjallisuusosioita johtavat taideterapeutit, tässä ei tarvitse olla terapeutti, vaan taiteista innostunut tavallinen päihdetyöntekijä, Hanna- Maria kertoo. 4
TEKSTI JA KUVA NELLA SKOGBERG Musiikkiterapiaa käytettiin jo Raamatun aikoina Musiikkiterapia on musiikin käyttöä hoidollisiin tarkoituksiin. Se on päihde- ja mielenterveystyötä musiikin ja taiteen keinoin. Sen tavoitteita ovat keskittymiskyvyn kasvatus, sosiaalisten taitojen kehittäminen ja oman minäkuvan hahmottaminen, musiikkiterapeutti Markus Raivio kertoo. Hän vetää terapiaryhmiä Elämän kevät-projektissa Topikatin tiloissa. - Musiikkiterapiaan tulevien maailmankuva on usein jäsentymätön ja abstrakti. Musiikin loogisuus ja konkreettisuus auttaa hahmottamaan maailmaa. - Ryhmästä tehdään orkesteri, jonka soittimia ovat rummut, kitara, basso ja koskettimet. Jokainen saa valita mieleisensä soittimen. Tämä on toiminnallista musiikkiterapiaa. Kuvionuoteilla helposti soittamaan -Ryhmässä käytetään kuvionuotti-menetelmää, jossa perinteiset nuottikuviot on merkitty väreillä ja kuvioilla. Näin soittaminen on helppoa ja motivoivaa, vaikka ei olisikaan soittokokemusta. Onnistumisen kokemukseen päästään nopeasti, mikä on tärkeää toipumiselle. Raivion mukaan musiikkiterapia on aina osa isompaa hoitosuunnitelmaa, ja siksi sen selkeitä tuloksia on vaikea sanoa. Raivio on havainnut, että päihdeongelmaisilla on usein musiikkitausta, siksi he ovat alttiita musiikille erityisesti. - Raamatussa mainitaan myös musiikin parantavasta vaikutuksesta 1 Sam. 16:23:ssa, kun Daavid valittiin soittamaan Saulille, kun paha henki vaivasi häntä. Näin Saulille tuli parempi olo ja paha henki väistyi hänestä. Musiikkiterapeutti Markus Raivio käyttää ryhmissään kuvionuottimenetelmää, joka mahdollistaa soiton nopean oppimisen. Pertti Leskinen osallistuu kirjallisuusterapia-ryhmään Arvidkodilla. Vierellä ohjaaja Seija Viitaniemi. TEKSTI JA KUVA NELLA SKOGBERG Kirjallisuusterapiassa paljastuu oman elämän arvokkuus Kirjallisuusterapeutti Seija Viitaniemi vetää Arvid-kodilla ryhmää, jossa peli- ja päihderiippuvaisia autetaan kirjallisuusterapian keinoin. Terapia on osa Elämän kevättaidekasvatusprojektia. - Ihmiset puhuvat ja kirjoittavat ryhmässä asioita elämästään. Näin saadaan ulos tunteita, joita voidaan käsitellä. Ryhmässä tehdään myös itse tehty elämäkerta, jota ei tarvitse näyttää muille, Seija Viitaniemi kertoo. - Apumaterialina kirjoittamisessa saatetaan käyttää musiikkia, valokuvia, Suomen karttaa ja täydennettäviä lauseita. Asiat muistuvat paremmin mieleen, kun kuunnellaan vaikkapa musiikkia 1960-luvulta. Toisilla saattaa kestää pitkäänkin, ennen kuin he pystyvät kirjoittamaan mitään. -Ihmiset saavat kirjoittaa kaikenlaista päiväkirjoihinsa ja ryhmän sisällä kirjoitettavaan elämäkertaansa, mutta kun puhutaan julkaistavasta tekstistä, pitäisi henkilöt suojata kunnolla. Elämäkerroista ei saisi tulla kostotarinoita, eikä niillä saisi tuhota kenenkään elämää. Irti yksinäisyydestä - Kielenhuoltoon ei aluksi kiinnitetä yhtään huomiota. Punakynällä merkitseminen saattaisi tuoda lukkoja etenkin vanhemmille ihmisille. Viitaniemen mielestä taideterapiassa on vaikea mitata tuloksia, koska taideterapia on usein vain yksi erilaisista hoitosuunnitelman osista, mutta elämänlaadun parantuminen on niistä yksi. - Kirjoittavat ja lukevat ihmiset ovat aika yksinäisiä ja sen vuoksi alttiita depressiolle, mutta ryhmässä he pääsevät irti yksinäisyydestään tapaamaan toisia samankaltaisia. Oman itsensä ja elämänsä arvostus nousee. Se auttaa yhteiskuntaan palaamisessa, Viitaniemi toteaa. Seija Viitaniemi on vetänyt kirjallisuusterapiaryhmiä mm. vankiloissa ja Nikkilän sairaalassa. Hän toimittaa Kirjallisuusterapia-lehteä ja Elävien Runoilijoiden Seuran Sieppari-lehteä. 5
Sosiaalinen, elektroniikka- ja sähköromun kierrätystä harjoittava yritys, Kiepura, tarjoaa vaikeasti työllistettäville mahdollisuuden työkokeiluun, mutta myös harjoittelupaikkoja nuorille. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI STRANDÈN Suomenselän Sateenkaari-säätiö on laajentunut ripeästi Suomenselän Sateenkaarisäätiön toiminnanjohtaja Ulla Kotanen toteaa, että säätiö toimii yhteiskunnan marginaali alueella. Sininauhaliitto on yksi Suomenselän Sateenkaarisäätiön perustajista. Säätiön toiminnanjohtaja Ulla Kotanen uskoo, ettei ole sattumaa, että säätiön perustajista kolmasosa on kristillisiä järjestöjä. Sininauhaliiton lisäksi joukossa ovat myös Jyväskylän Katulähetys ja Väentupa ry. Saarijärveä kotipaikkanaan pitävä Sateenkaari-säätiö perustettiin vajaa kolme vuotta sitten. Säätiön toiminnanjohtajaksi nimitetty Ulla Kotanen selvitteli sitä ennen Saarijärven kaupungin palkkalistoilla muun muassa syrjäytymisen ehkäisemistä. Kotanen toimi projektisuunnittelijana niin sanotussa Kesyte-projektissa, jonka pohjalta säätiökin syntyi. Kesyte-projektissa etsittiin mallia, miten vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten työllistämis-, kuntoutus-, koulutus- ja asumispalveluja voitaisiin verkottaa kunnallisesti ja seutukunnallisesti. Jo toisena toimintavuotenaan säätiö työllisti viitisentoista henkilöä, päihdehuollon toimintakeskus Mimmalasssa kirjattiin lähes 2 100 kävijää, työpajat tarjosivat harjoittelu- tai työllistämistukipaikan noin 40 henkilölle ja esimerkiksi työvalmennusprojektissa aloitti noin 50 valmennettavaa. Syvän kristillisen vakaumuksen omaava Sateenkaari-säätiön toiminnanjohtaja uskoo, että säätiön nopealle laajenemiselle löytyy selitys siitä, että Jumalalla on ollut sen varalle jokin suunnitelma. Ulla Kotanen muistuttaa, että säätiö toimii yhteiskunnan marginaalialueella, jossa joka päivä törmää monenlaisiin esteisiin ja ihmisten vääriin asenteisiin. Pyydän joka aamu Jumalalta viisautta ja ymmärrystä tehdä tätä työtä, Kotanen toteaa. Toimintaa päihdekuntoutujille Säätiön toiminnan tämän hetken kantavia voimia ovat työvalmennusprojekti, Mimmalan toimintakeskus sekä sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätykseen ja markkinointiin erikoistunut, nyt jo yhtiöitetty Kiepura. Työvalmennustoimintaan osallistuvat asiakkaat tulevat työvoimatoimiston, sosiaalitoimiston ja Kelan kautta. Osa valmennettavista on jo aikaisemmin ollut mukana säätiön omissa toimipisteissä. Monessa tapauksessa kyse on mielenterveys- tai päihdekuntoutujista. Toimintaideana on tukea ja ohjata työttömiä seutukunnan asukkaita työn 6
pariin. Tukijoina toimii kolme säätiön työvalmentajaa. Toimintakeskus Mimmala on erikoistunut päihdekuntoutujien perushuoltoon. Mimmalassa työskentelee vuosittain kymmenkunta henkeä muun muassa polkupyörien kunnostuksen, puutarhakalusteiden rakentelun ja teollisuuspyyhkeiden leikkaamisen parissa. Kierrätyksestä sosiaalinen yritys Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys alkoi Saarijärvellä Kiepura I -projektina. Tuolloin selvitettiin mahdollisuuksia perustaa Saarijärvelle sähkö- ja elektroniikkaromun keräys-, purku-, lajitteluja kierrätysyksikkö. Osakeyhtiöksi vuonna 2001 muutettu Kiepura palvelee koko Keski-Suomea, joskin pääosa asiakkaista tulee maakunnan pohjoisosista. Kiepuran toiminta perustuu niin sanottuun sosiaalisen yrityksen toimintamalliin. Nykyaikaisin laittein varustetulle Kiepuran kierrätyshallille on tällä hetkellä työllistetty neljä henkeä ja heitä ohjaava työnjohtaja. Toimitusjohtaja Pekka Nieminen toivoo, että työsuhteista tulisi pysyviä ja rinnalle voitaisiin ottaa eri tyyppisin valmiuksin varustettuja ihmisiä. Hallilla työskentelee lisäksi lyhyempiaikaisia työkokeilijoita ja - harjoittelijoita. Työkokeiluun tulijat ohjautuvat Kiepuraan työvoimatoimiston, Kelan tai säätiön omien toimintojen kautta. Kyse on aina pitkäaikaistyöttömistä tai vaikeasti työllistettävistä henkilöistä. Kiepura on myös mukana kansainvälisessä kehittämiskumppanuusprojektissa, ELWAREssa. Kotimaassa projektin yhteistyökumppaneina toimii kolme muuta sosiaalista yritystä. Toiminnanjohtaja, projektipäällikkö Ulla Kotanen puh. (014) 4291 333, 040 8413 942, 050 5823 230 fax. (014) 4291 421, e-mail: ulla.kotanen@saarijarvi.fi Suomenselän Sateenkaari-säätiön jäsenet: Saarijärven kaupunki Pylkönmäen kunta Saarijärven-Karstulan-seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Saarijärven työttömät ry Saarijärven seudun kehitysvammaisten tuki Saarijärven seudun mielenterveysseura Sininauhaliitto Jyväskylän Katulähetys Väentupa ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tukiasuntolatoimintaa päihde- ja mielenterveysongelmaisille Seetri ry. on Sininauhaliiton uusi jäsenyhteisö. Kokkolassa sijaitseva Seetri ry. toimii kuntoutuspaikkana päihde- tai mielenterveysongelmaisille tarjoamalla kodin, sekä yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta. Yhdistys on toiminut kahdeksan vuotta. Lähtökohtana on perusasioiden hoito, syöminen, peseytyminen ja lepo. Asuntopaikkoja on kahdeksan kahdessa eri asuntolassa. Asumisaika vaihtelee parista yöstä viiteen vuoteen. Asumismahdollisuuden lisäksi yhteisö järjestää työterapiaa, harrastustoimintaa ja retkiä. Henkilökuntaan kuuluu pääasiassa sairaanhoitaja, terveydenhoitajia ja päihdetyöntekijöitä. Yhdistelmätuella toimii viisi palkattua työntekijää, lisäksi mukana toiminnassa on yksi vakituinen vapaaehtoistyöntekijä. Toimintaa johtaa Airi Andersson. Toimintaa rahoitetaan mm. kaupungin tuella. Forssan katukirkkoon on matala kynnys Forssan katukirkko liittyi Sininauhaliiton jäseneksi. Katukirkko toimii Forssan Vapaaseurakunnan tiloissa maanantai-iltaisin. Tarjolla on evankeliumia, ja voileipäkahvit. Tilaisuuden jälkeen jaetaan ruokapankin avustuspusseja. Muuta toimintaa vuoden aikana on nelipäiväinen kesäleiri n. 60:lle hengelle. Talviaikaan katukirkko järjestää yksinäisten joulujuhlan. Toimintaan kuuluu kontaktin pito päihdeongelmaisiin ihmisiin, sekä tarvittaessa päihdeongelmaisten ohjaaminen jatkohoitoon. Toiminnan periaatteena on kulkea ihmisten rinnalla ja huolehtia jälkihoidosta. Päihdeongelmaisten lisäksi toiminta on avointa kaikille tarvitseville. Toiminnasta vastaa Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, luterilainen seurakunta ja ympäristöryhmittymä. Lisäksi toiminnassa on mukana suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä eri tehtävissä. Yhtä kiinteää toiminnanjohtajaa ei ole, vaan johtajuus vuorottelee eri vastuutahojen kesken. Toimintaa ylläpidetään jäsenmaksuilla ja suurimmaksi osaksi toiminta turvautuu lahjoitusvaroihin. ANNIKA TREUTHARDT Työministeri Tarja Filatov: Sosiaalisen työllistämisen tarve kasvaa uusia jäsenjärjestöjä - Sosiaalinen työllistäminen on tulevaisuudessa välttämätöntä. Työikäisten määrän jyrkkä lasku suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle edellyttää sitä, että jatkossa myös viisikymmentä prosenttiset työpanokset on voitava ottaa käyttöön. Hämeenlinnassa pidetyssä Välittäjäorganisaatio-seminaarissa syyskuun alussa puhunut työministeri Tarja Filatov muistutti, että maassamme on noin 20 000 ihmistä, joiden työttömyys on kestänyt yli kuusi vuotta. Näiden ihmisten työllistämispolku on pitkä ja heille on kasautunut myös paljon muita ongelmia. - Tarvitsemme siksi pehmeämpiä työmarkkinoita eli sosiaalista työllistämistä. Tässä kansalaisjärjestöjen osuus on ratkaiseva. Sosiaalisesta yhdistyksestä voi kehittyä sosiaalinen yritys. Ministeri Filatov muistutti, että järjestöt työllistävät kuntien jälkeen eniten ihmisiä ja usein sitä vaikeinta joukkoa. - Järjestöt tuovat työllistymisen niiden ulottuville, jotka eivät muuten pärjää kilpailussa työpaikoista. Hallintoa tulisikin uudistaa niin, että näille järjestöille tulee mahdollisuus kokeilla uusia työllistämismalleja, joita valtakunnallisesti ei uskalleta lähetä kokeilemaan. Tähän tarvitaan avuksi potentiaalia myös yrityksiltä. Maassamme toimii tällä hetkellä neljä niin sanottua välittäjäorganisaatiota, jotka avustavat pieniä, uusia sosiaalisia työpaikkoja luovia yhdistyksiä hallinnollisissa asioissa sekä rahan hakemisessa EU:lta. Työministeriön valitsemat välittäjäorganisaatiot aloittivat työnsä viime vuoden alussa. Ne ovat tukeneet yhdistyksiä kymmenien uusien työpaikkojen luomisessa vaikeasti työllistettäville. Välittäjäorganisaatioita ovat Allianssi, jonka kohteena ovat työttömät, ammattikouluttamattomat nuoret, Sininauhaliitto, joka tukee päihdeongelmaisten työllistämistä, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, jonka tuen kohteena ovat perheet sekä VATES-säätiö, joka tukee vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä. 7
Sininauhaliiton jäsenjärjestöt = valtakunnallinen palveluntuottaja 1. Alajärven päiväkeskusyhdistys ry Rengastie 29, 62900 ALAJÄRVI, puh. (06) 5577 7315 2. Alavuden päiväkeskusyhdistys ry Järviluomantie 16, 63300 ALAVUS, puh. (06) 511 2181 3. Alkoholisti- ja evankelioimistyö ry Kirkkokatu 10, 38700 KANKAANPÄÄ, puh. (02) 572 1548 4. Auttavaiset ry Marttilantie 9, 54500 TAAVETTI, puh. (05) 457 23 72, 040 7371 701 5. Efrata ry ja kirpputori Kaupparaitti 5, 04300 TUUSULA, puh. (09) 274 3553, email: kristityt.yhdessa@efrata.inet.fi 6. ETRA-liitto ry Toimisto & varasto: Annankatu 7 C 24, 00120 HELSINKI, puh. (09) 648 050, fax (09) 643 778 Sähköposti: etra@sdafin.org Jäsenjärjestöjen yhteystiedot vuonna 2002 Helsingin ETRA ry Eeva Partonen, puh. (09) 3743 039 Hopeaniemen ETRA ry Hilkka Korhonen, puh. (09) 2242 4445, 050-3555 467 Hyvinkään ETRA ry Tapani Saarinen, puh. (019) 419 365, Mirva Kärkkäinen, puh. (09) 2508 528 Hämeenlinnan ETRA ry Heikki Kannisto, puh. (03) 6170 302, 040-5697 668 Iisalmen ETRA ry Kari Kauhanen, puh. (017) 816 045 Isonkyrön ETRA ry Kalevi Rullo, Tervarinnantie 9, 66440 TERVAJOKI, puh. (06) 4785 900 Joensuu: Elämäntavat raittiiksi - Pohjois-Karjalan osasto r.y. Elsa Poikonen, puh. (013) 843 186 Jyväskylän ETRA ry Maija Jokinen, puh. (014) 674 919 Kuopion ETRA ry Taneli Pirskanen, puh. 040-5677 995 Lahti: Elämäntavat raittiiksi - Lahden osasto r.y. Joel Häkkinen, puh. (03) 735 2056 Lieksan ETRA Inkeri Immonen, puh. (013) 521 837, 0040-8396 499 Piikkiö: Elämäntavat raittiiksi - Toivonlinnan osasto r.y. Reijo Karhiniemi, puh. (02) 472 7869, 0400-326 126 Pohjois-Suomen ETRA ry Rauno Heikkinen, puh. (08) 339 267 Porin ETRA ry. Karhunkatu 13, 28100 PORI, puh. (02) 6326 199 Tampereen ETRA ry Vuokko Viljanen, puh. (03) 223 3741 Sirkka Hillberg, puh. (03) 3681 332 Turun ETRA ry Erkki Rouhe, puh. (02) 2692 680 Risto Räty, puh. (02) 2443 249 Varkaus: Elämäntavat raittiiksi - Varkauden osasto r.y. Ritva Eronen Kotka: Elämäntavat raittiiksi - Kymenlaakson osasto r.y. Harri Lehtonen, puh. (85) 3557 022 Friskt Folk r.f. Annegatan 7 C 19, 00120 HELSINGFORS, tel (09) 602 799 Harriet Fagerholm, tel. (06) 7292 069 7. Evankeliointi ja vankilalähetys ry Vankilatyötä, ryhmätoimintaa Vaulokuja 2 A 36, 20210 TURKU, Puh. (02) 2402 739, 040 5115 174 8. Forssan katukirkko Katulähetystoimintaa Hämeentie 15 30100 Forssa 8 9. Haapamäen katulähetys ry Lääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593 Haapamäen katulähetyksen kirpputori Lääkärintie 2, 42800 HAAPAMÄKI, puh. (014) 732 593 10. Hangon katulähetys ry ja työllistämistoiminta Korsmanninkatu 40, 10900 HANKO, puh. (019) 248 3185 11. Hartolan päiväkeskusyhdistys ry ja puutyöverstas Vuorenkyläntie 35 A, 19600 HARTOLA, puh. (03) 8432 350 12. Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 775 01 Alppimyyrä Myyrmäentie 4 A, 01600 VANTAA, puh. (09) 5303 0360 Alppitupa Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 7750 7657 Cafe Nova Karistimentie 4, 00920 HELSINKI, puh. (09) 3404 296 Helsingin Diakonissalaitos Alppikatu 2, 00530 HELSINKI, puh. (09) 775 01 Helsingin Kulttuuriyksikkö Stoori Puotinharjun ostoskeskus, 00900 HELSINKI, puh. (09) 343 3600 Kurvin huumepoliklinikka Munkkisaarenkatu 16, 00150 HELSINKI, puh. (09) 7750 7798 Lasten Kaari Kontulankaari 24, 00940 HELSINKI, puh. (09) 850 32 467 Pellaksen huumehoitoyksikkö Pellaksenmäki 12, 02940 ESPOO, puh. (09) 7750 7929 Perheen yhdistetyn hoidon yksikkö Pellaksenmäki 6 C, 02940 ESPOO, puh. (09) 7750 7938 Pikku Pellas Ingaksentie 7, 02740 ESPOO, puh. (09) 7750 7926 Villa Nova Karistimentie 4, 00920 HELSINKI, puh. (09) 3432 2858 13. Helsingin Vieraskoti ry Miesten ja naisten asuntola, perheasunnot Pursimiehenkatu 10, 00150 HELSINKI, puh. (09) 6803 7410 14. Hyvinkään päivätoimintakeskus ry ja tukiasunnot Koulukatu 13, 05800 HYVINKÄÄ, puh. (019) 417 338 15. Hämeenlinnan Sininauha ry, tukiasunnot ja työpajat Kauratie 2, 13100 HÄMEENLINNA, puh. (03) 653 7311 16. Imatran päiväkeskus ry Kirkkokatu 15, 55120 IMATRA, puh. (05) 431 8665 17. Joensuun Siniristi ry Jääkärinkatu 1, 80220 JOENSUU, puh. (013) 314 980 18. Joutsan päiväkeskus ry ja työpaja Jousitie 68, 19650 JOUTSA, puh. (014) 883 266, Kirpputori, Savontie 9 19. JSK-kellari Kirkkokatu 4, 49400 HAMINA, puh. (05) 3446 775 20. Juvan p.o. päiväkeskus ry Huttulan pappila, Huttulantie 81, 51900 JUVA puh. (015) 453 039, 040 727 9047 email: reijo.paunonen@juwanet.org http://www.juva.fi/yhdist/huttula/huttulan_pappila.htm 21. Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 645, 0400 642 442, email:erkki.arvaja@jyvaskylankatulahetys.fi EcoCenter Kierrätyskeskus, Kankitie 10, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 609 Ensiaskel Selviämisasema ja tukiasunnot Kankitie 9, 40320 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 604 / 3101 624 Etappi Puolimatkankoti, Vähämäentie 78, 40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 611 Itsenäistymiskeskus Tessio Backa Kr. hoitokoti, Rimpiläntie 12, 41370 KUUSA, puh. (014) 8195 690 Kalliomäki Puolimatkankoti Koluntie 105, 41120 PUUPPOLA, puh. 040 593 4954 Melting Pot, Kotouttamiskahvila Väinönkatu 13, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. 050 3043 499 Myllyjärvi Puolimatkankoti Roninmäentie 2, 40500 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1602 Nurmela Puolimatkankoti Nurmelankuja 92, 41940 VESANKA, puh. (014) 310 1603 Päättymätön Tarina Nuorisotalo Asemakatu 2, 40100 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 310 1615 Takalaiton ja tukiasunnot Kolmospesänkatu 6, 40520 JYVÄSKYLÄ, puh. (014) 3101 607 22. Karismakoti ry Hoitokoti Karskogintie 418 A, 02580 SIUNTIO, puh. (09) 2563 644 tai (09) 2563 852 23. Kauhavan Sininauha ry Roihankuja 5, 62200 KAUHAVA, puh. (06) 434 2522 Selvis- ja päiväkeskus Roihankuja 5, 62200 KAUHAVA 24. Keravan Suojakotiyhdistys ry Kisapolku 5, 04200 KERAVA, puh. (09) 242 8095 Työttömien Päivätupa Tuusulantie 40, 04200 KERAVA, puh. (09) 2742 189 Vuorelan tukikoti Kisapolku 5, 04200 KERAVA 25. Kirkkopalvelut ry/ Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskus Koulutusta ja kuntoutusta Vilhulantie 251 D, 76580 NAARAJÄRVI, puh. (015) 611 588 26. Kodittomien tuki - Hemlösas Stöd ry Eeva-Maria koti Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810 Tukiasunto kiint. Oy Lokitie 30 Tinatie 5 C, 00440 HELSINKI, puh. (09) 565 7810 27. Kohtaamispaikka Majakka ry Laivurinkatu 11, 92100 RAAHE, puh. (08) 2238 362 28. Korpikoti ry Keskustoimisto Pikonmäentie 2, 72600 KEITELE, puh. (017) 857 236, faksi (017) 857 237, matka 0400 615 660, e-mail: korpikoti@co.inet.fi, www.http://www.korpikoti.fi/ Hoitokoti alle 18-vuotiaille nuorille Korpikoti (I-vaihe) Vesannontie 790 A, 72600 KEITELE, puh. (017) 857 221 Kotipesä (II-vaihe) Kulvemäentie 101, 72630 TOSSAVANLAHTI, puh. (017) 857 231 29. Kouvolan kristillinen jengityö ry Nuorisotoiminta ja vankilatyö Sakaristontie 1, 45100 KOUVOLA, puh. (05) 3711 121 30. Kovaosaisten ystävät ry Asuntola Kalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 601 680, faksi (09) 646 188 Tukiasunnot Kalevankatu 19 A, 00100 HELSINKI, puh. (09) 601 680, 041 524 5597 31. Kran rf Ruotsinkielistä päihdetyötä Tavastvägen 105 A 18, PB 12, 00551 HELSINGFORS, tel. (09) 7260 594 Kran rf Södermalmsgatan 12, 68600 PIETARSAARI 32. Kriisipalvelu ry Ryhmätoimintaa PL 23, 01651 VANTAA, puh. (09) 7260 100 Ryhmätoimitila PL 37, 00551 HELSINKI, puh. (09) 7260 100, 040 5251 570
33. Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry (KAN) Keskustoimisto PL 10, 62421 KORTESJÄRVI, puh. (06) 488 6118 Kuopion KAN-kontaktipiste Niiralankatu 7-9, 70600 KUOPIO, puh. (017) 262 7357 Lahden kontaktikoti Miekantie 33, 15540 VILLÄHDE, puh. (03) 781 3636 Myllymäen hoitokoti Palkkikankaantie 1, 63900 MYLLYMÄKI, puh. (06) 533 6194 Helsingin kontaktikoti Hämeentie 122, 00560 HELSINKI, puh. (09) 728 1800 Kainuun kontaktikoti Syväyksenkatu 6, 89600 SUOMUSSALMI, puh. (08) 712 225 Kirjaskylän hoitokoti Kivijärventie 14, 39620 KOVESJOKI, puh. (03) 4423 718 Kortesjärven perhekoti 62430 PELTOTUPA, puh. (06) 488 6127 Pellon kontaktikoti Ahjotie 4-6, 95700 PELLO, puh. (016) 352 033 Pyhänsivun hoitokoti ja KAN-koti 12 Voima, 91500 MUHOS, puh. (08) 533 3470 / 533 3415 Raision kontaktikoti Kuninkojantie 149, 20320 TURKU, puh. (02) 438 3768 Salon kontaktikoti Tupurinpuisto, 24100 SALO, puh. (02) 733 4941 Savonrannan hoitokoti Kurrinmäki, 58300 SAVONRANTA, puh. (015) 445 515 Solhem hoitokoti (naisille) Vexglavägen 166, 66950 MUNSALA, puh. (06) 764 1200 Tornion kontaktikoti Toivontupa Pirkkiönkatu 3 H 15, 95420 TORNIO, puh. (016) 445 232 / 432 599 Tuohikotin hoitokoti Naarantie 123, 46110 TUOHIKOTTI, puh. (05) 369 1196 Uuden Elämän Keskus (Pahkasalon yksikkö) Kaasilansalmentie 299, 71200 TUUSNIEMI, puh. (017) 661 660 34. Kristillinen Raittiusliitto ry Toimintakeskus Katutaso Hämeenkatu 7, 15110 LAHTI, puh. (03) 783 2939 35. Kristillinen Terveys- ja Raittiusjärjestö r.y. - KTR Ehkäisevää päihdetyötä PL 6, 00781 HELSINKI tai Aapiskuja 2, 62800 VIMPELI, puh. (06) 565 1206 tai 0500 860 088 36. Lahden Sininauha ry Svinhufvudinkatu 10, 15110 LAHTI, puh. (03) 782 7911 Nousurinteen Palvelukeskus Apilakatu 8, 15610 LAHTI, puh. (03) 751 3335 37. Lappeenrannan katulähetys ry Ratakatu 13, 53100 LAPPEENRANTA, puh. (05) 415 3056 38. Lapuan Sininauha ry Hissanpolku 2, 62100 LAPUA, puh. (06) 437 4755 39. Ev. lut. Lähimmäislähetys ry Lehtomäen hoitokoti Lehtomäentie 211, 73300 NILSIÄ, puh. (017) 464 7160 lahimmaisl@lehtomaenkoti.net, www.lehtomaenkoti.net 40. Meijerin Toimintakeskus ry Juhani Ahon tie 5, 73100 LAPINLAHTI, puh. (017) 731 272 41. Mikkelin Katutyö ry Lappeteläinen Vuorelantie 4, 50100 MIKKELI, puh. (015) 174 210 42. Naisten Suojakoti ry Terhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400 Naisten suojakodin tukiasunnot Terhokuja 5, 33840 TAMPERE, puh. (03) 3140 0400 Ydintupa Naisten Suojakoti ry, Terhokuja 5, 33840 TAMPERE puh. (03) 213 3529 43. Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry Kuninkaankatu 22 C, 33210 TAMPERE, puh. (03) 2129 486 Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo Huumehoitoa 17-25 -vuotiaille Pajakantie 61, 89400 HYRYNSALMI, puh. (08) 744 619 44. Nuorten Keskus Valtakunnallinen kristillinen nuorisojärjestö Ehkäisevää päihdetyötä Liisankatu 27 A 5, 00170 HELSINKI, puh. (09) 1351 123 Pöyhölän leiri- ja kurssikeskus Nuorten Keskus, PL 124, 42701 KEURUU, puh. (014) 720 120 45. Nurmon Sininauha Sissalan toiminta, Pappilantie 1, 60550 NURMO, puh. (06) 414 6705 46. Pajatien toimintakeskus ja työpajat Pajatie 2, 72400 PIELAVESI, puh. (017) 861 312 47. Palvelukotiyhdistys Viisi Leipää Hoitokoti Piippumäentie 26, 81350 TOKRAJÄRVI, puh. (013) 835 198, sirpa.johansen@viisileipää.inet.fi 48. One Way mission Perjantai-koti, PL 21, 02361 ESPOO, puh. (09) 802 52 91 Elviira-koti, Sakkolantie 1, 02140 ESPOO, 0400 111 555, 044 5511111 Hellevi-koti, Pappilantie 4, 42800 HAAPAMÄKI, puh. 041 526 1645 49. Porin Sininauha ry Asuntola ja ensisuoja Vapaudenkatu 9, 28100 PORI, puh. (02) 6412 789 50. Pulsan hoitokoti ry Pulsan hoitokoti Pulsan asematie 13, 54390 PULSA, puh. (05) 418 31 23 51. Pysäkki ry Keskustan Pysäkki Päiviönkatu 42, 74100 IISALMI, puh. (017) 812 043 Kangaslammin pysäkki Pajukatu 5 C 33, 74130 IISALMI, puh. (017) 812 350 Kiuruveden päiväkeskus Pysäkki Nivankatu 32, 74700 KIURUVESI Sonkajärven päiväkeskus Rutakontie 24, 74300 SONKAJÄRVI Sukevan toimipiste Annakatu 9, 74340 SUKEVA, 050 5728 986 52. Päiväniemisäätiö Päiväniemikoti Päiväniementie 113, 38100 KARKKU, puh. (03) 513 4147, 514 9119 53. Rauhalan narkomaani- ja jengityökeskus Rauhala-koti Rauhalantie 108, 35280 RISTAKALLIO, puh. (03) 533 33 03 54. Rauman seudun katulähetys Toivontalon päiväkeskus ja tukiasunnot Lyseokatu 7, 26100 RAUMA, puh. (02) 822 3876/ 8377 5272, toivontalo@co.inet.fi 55. Rovaniemen päiväkeskus ry Kairatie 23, 96100 ROVANIEMI, puh. (016) 3423 677 Väärtilän päiväkeskus Riekontie 2 B 7, 99400 ENONTEKIÖ Puh. (016) 556 229, email: tuijal@artic.net 56. Samaria ry (toimintaa myös Baltiassa) Kirkkotori 9 A 1, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0318, faksi (019) 5230 308 krister.lindberg@samaria.fi, www.samaria.fi Betlehem-koti Vanha Veckjärventie 176, 06100 PORVOO, puh. (019) 667 267 Ilolan puusepänliike Sanismäentie 2, 07280 ILOLA, puh. (019) 656 830 Leipäkirkko Albertinkatu 28, 00180 HELSINKI, puh. (09) 680 2972 Loviisan päiväkeskus ja kirpputori Degerbynkatu 10, 07900 LOVIISA, puh. (019) 533 269 Samaria-center, tukiasunnot Kirkkotori 9, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0318 Samaria-Helsinki, tukiasunnot, Hämeentie 62 C, 00500 HELSINKI, puh. 040 580 3912 Samaria-hemmet Porintie 2625, 66260 SVARVAR, puh. (06) 366 4204 Samaria-koti Skarpensintie 92, 06100 PORVOO, puh. (019) 523 0178 SAMARIA-SHOP (2 myymälää Helsingissä) Sturenkatu 37-41, 00550 HELSINKI, puh. (09) 753 3916, Castréninkatu 7, 00530 HELSINKI 57. Savo-Karjalan virkistyskeskus ry Tukiasunnot Uukuniementie 1197, 59730 UUKUNIEMI, puh. (05) 484 557 58. Seetri ry Tukiasunnot ja päiväkeskus Urheilukatu 17, 67100 KOKKOLA, puh. (06) 8311 116 Lisäksi Avopalvelu Terra, puh. 040 825 8116, terra@seetri.inet.fi 59. Seinäjoen Katulähetys ry Taipaleentie 221, 61410 YLISTARO, puh. (06) 423 8282 60. Sininauhasäätiö Hämeentie 62 C 39, puh. 040 5818 105 Topi-katti tukiasunnot, Hämeentie 62 00500 HELSINKI, puh. (09) 773 6914 tai 040 537 6094 61. Sininen Pysäkki ry Amandantie 10, 37830 VIIALA, puh. (03) 5435 150 62. SLEY:n Katulähetys Asumisyksiköt Väinölä Koti ja Maria Koti Kuusiniemi 5, 02710 ESPOO, puh. (09) 599 224 / 509 2094 SLEY:n Katulähetys ry Katulähetysiltoja, Annankatu 14 D, 00120 HELSINKI 63. Sosiaalilähetys ry Toivola koti Korventaustantie 32,14700 HAUHO, puh. (03) 654 8991 64. Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus - PTK ry Valtakunnallinen kristillinen varhaisnuorisojärjestö Partaharjun toimintakeskus Partaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU (015) 7820 200, ptk@ptk.fi, www.ptk.fi Partaharjun Opisto Partaharjuntie 361, 76280 PARTAHARJU, (015) 7820 210 www.ptk.fi 65. Syty ry Kivikonkaari 14 B 12 c/o Säynäjoki, 00940 HELSINKI, puh. 050 320 9047 66. Tampereen Katulähetyksen Tuki Tampereen evl.srk.diakoniakeskus / Katulähetys/ Veikko Marhia, Nekalan seurakuntakeskus Kuoppamäentie 23, 33800 TAMPERE, puh. (03) 2190 397 veikko.marhia@tampere-evlsrk.fi 67. Tampereen Sininauha, Sininauhakoti ja tukiasunnot Riipuksenkatu 9-13, 33710 TAMPERE puh. (03) 3143 8000, faksi (03) 3143 8040 Lempäälän päiväkeskus Himminpolku 5, 37500 LEMPÄÄLÄ, puh. 040 720 1044 Längelmäen Sininen päivä Veikkolanpolku 8, 35400 LÄNGELMÄKI, puh. 040 753 0409 Mäntän päiväkeskus Miinis Miinanpellonkatu 5, 35800 MÄNTTÄ, puh. (03) 4888 474 Parkanon Sininen päivä Kirkkopolku 3, 39700 PARKANO, puh. 040 753 0409 Ruoveden Sininen päivä Honkalantie 8, 34600 RUOVESI, puh. 040 753 0409 Sinivainio Sinivainiontie 2, 33470 YLÖJÄRVI, (03) 348 6644 Ylöjärven Sininen päivä Kirkkotanhuantie 1, 33470 YLÖJÄRVI, puh. 040 753 0409 68. Teriskotisäätiö Teriskoti Tyriseväntie 139, 37800 TOIJALA, puh. (03) 543 6282 69. Toimintayhdistys Leppälintu ry Linnuntie 1 B, 79100 LEPPÄVIRTA, puh. (017) 5533 655 70. Tornionlaakson suojapirtti ry Kuntoutumisyhteisö, päiväkeskus PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446 Suojapirtin tukiasunnot PL 15, 95401 TORNIO, puh. (016) 447 446 71. Turun Katulähetys ry Ruissalontie 19, 20200 TURKU, puh. (02) 2518 866 vaihde, (02) 2535 891 keittiö, (02) 2512 265 toimisto Nuutinkoti Ruissalontie 19, 20200 TURKU, puh. (02) 251 2265 Seuraavalle sivulle 9
Sininauhaliiton jäsenjärjestöt JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA = valtakunnallinen palveluntuottaja 72. Työttömien paluumuuttajalääkäreiden ja -sairaanhoitajien yhdistys ry Käenkuja 4 a 4, 00500 HELSINKI, (09) 773 1590 73. Uusi Mahdollisuus ry Leppäkorventie 33 A 6, 19700 SYSMÄ, puh. 040 5434 761, 040 8470 852 Ritva Heinonen 74. Vaajakosken Suvanto ry Vaajakoskentie 123 E 2, 40800 VAAJAKOSKI, puh. (014) 611 180 75. Vapautuvien Tuki ry Vankilatyötä, perheleirejä Pisteenkaari 3, 03100 NUMMELA, puh. (09) 753 4128 toimisto, 050 564 1753 toiminnanjoht., email: vaptuki2@saunalahti.fi 76. Vastuunkantajat ry Annankatu 14 C 14, 00120 HELSINKI, puh. (09) 7092 260 Tarpoilan hoitokoti Tarpoilantie, Gesterby, 04130 SIPOO, (09) 2344 350 77. Vihreä Keidas ry Vilhonvuorenkatu 7-9, 00500 HELSINKI, puh. (09) 739 678 tai 739 454 78. Virtain Kristillinen Raittiustuki ry PL 74, 34801 VIRRAT, puh. (03) 475 3731 79. Väentupa Seukkalan hoitokoti Vitkalantie 125, 41360 LAUKAA, puh. (014) 837 682 faksi (014) 837 684, e-mail: vaentupa@co.inet.fi Kotisivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/vaentupa/ Kievarin tukiasunnot ja päiväkeskus Rinteeläntie 8, 41340 LAUKAA, puh. 040 5414 600 Rokkakankaan työpiste Rokkakankaantie 8, 41350 LAUKAA AS, puh. (014) 833 222 80. Vänstugan i Ekenäs Kustaa Vaasan katu 8, 10600 EKENÄS, tel. (019) 241 4751 81. Ystäväkoti-keskus yhdistys ry Palokyläntie 37, 33680 TAMPERE Puh. 041 434 7841, 041 560 8561 82. Ystäväntupa ry Kangasmannilantie 13, 42700 KEURUU, puh. (014) 720 610 Asumisen tukemisprojekti Kangasmannilantie 13, 42700 KEURUU, puh. (014) 720 610 83. Ähtärin Toimela ry Koulutie 12, 63700 ÄHTÄRI, puh. (06) 533 02 58 84. Äänekosken katulähetys ry Rautatienkatu 11, 44100 ÄÄNEKOSKI, puh. 0400 441 059 Sininauhasäätiön puolimatkankodin urakkasopimus allekirjoitettiin Sininauhasäätiön ja Rakennusliike Henry Kataja Oy:n edustajat allekirjoittivat syyskuun lopulla urakkasopimuksen, jolla vahvistettiin Vantaan Myyrmäkeen tulevan puolimatkankodin rakentaminen. Vailla vakinaista asuntoa oleville tarkoitettuun Puolimatkankoti Myrriin valmistuu 14 huoneistoa ja päiväkeskustilat. Ahti Vuoriselle sosiaalineuvoksen arvonimi Tasavallan presidentti on myöntänyt sosiaalineuvoksen arvonimen Ahti Vuoriselle, pitkän linjan päihdetyöntekijälle ja tämän työalan kehittäjälle. Arvonimeä juhlittiin syyskuun puolessa välissä Kalliolan setlementin tiloissa Helsingissä. Vuorinen on ollut edelläkävijänä kehittämässä Keski-Uudenmaan päihdekuntoutusta. Hänen tavoitteenaan oli saada alueelle muutakin päihdekuntoutusta kuin huoltolat ja mielisairaalaosastoilla annettava hoito. Aikanaan hänestä tuli myös vankkumaton ryhmäterapian kannattaja. Vuorinen onkin työssään kouluttanut satoja ammattilaisia ja vapaaehtoisia ryhmänvetäjiksi. Ahti Vuorinen kertoo avoimesti olleensa nuorena alkoholisti. Toipumiseen vaikutti ratkaisevasti Järvenpään sosiaalisairaalassa annettu hyvä hoito ja tukihenkilönä ollut Veikko Ervasti. Vuorinen pitää päihdetyössä etuna sitä, että työntekijällä on käyttäjätausta. Päihderiippuvuudesta toipuvaa ymmärtää parhaiten se, joka on itsekin käynyt mielen ja viinan syöverit läpi. Sosiaalineuvos Ahti Vuorinen on eläkkeellä, mutta jatkaa päihdetyötä ja kouluttamista edelleen. KUVA JORMA SOINI Samarian päiväkeskus Loviisassa paloi Uudet tilat avattu Samarian Loviisassa sijaitseva päiväkeskus paloi heinäkuussa tuhopolton seurauksena. Tekijäksi paljastui nuori mies, joka on myös tunnustanut syyllisyytensä. Tuhoutuneen päiväkeskuksen irtaimisto oli vakuutettu, itse rakennuksen omisti Loviisan kaupunki. Vastoinkäyminen ei kuitenkaan lannistanut toiminnanjohtaja Krister Lindbergiä eikä Loviisan Samarian henkilökuntaa. Uusien toimitilojen haku entisen kaltaista päiväkeskusta varten alkoi jo pian palon sammuttua. Tarve saada toiminta ennalleen ja ehkä jopa entistä paremmaksikin oli suuri. Yrityksessä on monien vaiheiden jälkeen myös onnistuttu. Loviisan avasi ovensa uudessa osoitteessa Degerbynkatu 10. Samassa osoitteessa toimii toisessa kerroksessa lisäksi myös kirpputori ja katutasossa leipäkirkko. Avajaisia vietettiin iloisissa tunnelmissa syyskuun puolivälissä. - Olemme todella kiitollisia kaikille, jotka ovat osaltaan turvanneet toimintamme jatkumisen Loviisassa, sanoo Krister Lindberg. - Loviisan Samarian esimies Sirpa Lautamo sekä vapaaehtoiset työntekijät Loviisassa osallistuivat suorastaan urheasti kelloon katsomatta työhön palon jälkeisenä aikana. Nyt on saumaton yhteistyö kantanut hedelmää: päiväkeskus toimii taas. Tuhkasta nousi sittenkin jotakin parempaa, toiminnanjohtaja Linberg iloitsee. Päiväkeskuksessa asiakkaat saavat syödä ja peseytyä. Lisäksi siellä on mahdollisuus keskustella. Yöpyä päiväkeskuksessa ei voi. SARI BRANDT Loviisan Samarian esimies Sirpa Lautamo ja toiminnanjohtaja Krister Lindberg päiväkeskuksen raunioilla. 10
Näkyvämpi, kuuluvampi päihdehoito - valmiuksia vammaisten päihdetyöhön Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektin (VAPA) yhteistyöseminaari päihdetyöntekijöille 29.11.2002 Hämeenlinnassa Seminaarissa pyritään luomaan valmiuksia työskennellä erilaisten vammaisryhmien kanssa ja antamaan käytännönläheistä tietoa niistä erityiskysymyksistä, joihin päihdetyöntekijä saattaa työssään törmätä. Saamme USA:sta seminaarivieraaksi yhteistyökumppanimme Herb Stonen, joka on hoitopalvelujen ja -ohjelmien suunnittelujohtaja. Seminaarin osallistumismaksu on 20 e, joka sisältää kahvit, lounaan ja materiaalipaketin. Seminaariin voidaan ottaa 80 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilmoittautumiset 14.11.2002 mennessä Sininauhaliiton toimistoon Hannele Ruotsalolle puh. (09) 726 0600 tai projektikoordinaattori Eija Kilgastille sähköpostitse eija.kilgast@sininauhaliitto.fi, puh. 040 727 8070. Lisätietoja saatavissa www.vapa.info Aika Perjantaina 29.11.2002 Paikka Hämeenlinna, Hotelli Vaakuna, rautatieaseman vieressä Kohderyhmä Päihdetyöntekijät 9.00-9.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvi 9.30-9.45 Tervetuloa. Mistä tähän ollaan tultu, projektikoordinaattori Eija Kilgast, Sininauhaliitto 9.45-10.30 Selkäydinvamma ja päihteiden käyttö Eija Ahoniemi, fysiatrian erikoislääkäri, Käpylän kuntoutuskeskus 10.30-10.45 Tauko 10.45-11.30 Terapia-asiakkaana kuuro henkilö, psyko- ja perheterapeutti, Kuurojen Liiton Ripa-projekti 11.30-12.30 Lounas 12.30-14.00 Valmiuksia päihdetyöhön vammaisten kanssa, Herb Stone, USA 14.00-14.30 Iltapäiväkahvit 14.30-15.00 Organisaatio muutoksessa, Jorma Virtanen, johtaja, Kalliolan Nurmijärven klinikka, Kalliolan kannatusyhdistys 15.00-15.15 Yhteenveto ja seminaarin päätös, projektikoordinaattori Eija Kilgast, Sininauhaliitto Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojektin (VAPA) on Sininauhaliiton koordinoima ja RAY:n rahoittama. Hankkeessa mukana olevien neljän eri päihdejärjestön osaprojektit ovat keskittyneet seuraaviin vammaryhmiin: A-klinikkasäätiö - Kuurojen päihdepalvelut, Helsingin Diakonissalaitos - Aivo- ja selkäydinvammaisten päihdepalvelut, Kalliolan kannatusyhdistys - Näkövammaisten päihdepalvelut ja Sininauhaliitto - Kehitysvammaisten ja liikuntavammaisten päihdepalvelut. Seikkailu elämään ilman päihteitä Seppä-leiri 04 Seppä 04 koostuu 7 viikonlopusta (pe ilta - su) sekä yhdestä viikon jaksosta, ensimmäinen jakso joulukuussa 2002 muut vuoden 2003 aikana. Tämä leiri kokonaisuus on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille, jotka haluavat päästä eroon tai vähentää päihteiden käyttöään. Jokaiselle viikonlopulle on oma seikkailullinen teemansa. Leirille osallistujien tulee sitoutua koko prosessiin. Jokainen tälle leirille hakenut tullaan henkilökohtaisesti haastattelemaan. Leiri on osallistujilleen ilmainen. Paikkoja on hyvin rajoitetusti joten toimi nopeasti. Viimeinen leirille hakupäivä on 30.10.2002. Lisätietoja sekä leirihakulomakkeita saat Sininauhaliitosta Tarja Södergård PL 12, 00551 Helsinki, puh. 040 865 1555 tai (09) 7260 600 sähköposti: tarja.sodergard@sininauhaliitto.fi tai keskustoimisto@sininauhaliitto.fi Uusia näkökulmia lasten ja nuorten hädän näkemiseen ja sen lievittämiseen - huolen harmaa alue Kutsumme seminaariin kuntien koulutoimen, sosiaalityön, päivähoidon ja nuorisotoimen työntekijöitä sekä seurakuntien diakonia- ja kasvatustyöntekijöitä. Ota mukaan työkaverisi omasta työyhteisöstäsi tai haasta mukaan koko toimijaverkostosi! Seminaaripäivän ohjelma ja osallistumismaksu: Klo 9.00 Klo 10.15 Klo 12.00 Klo 12.45 Klo 14.45 Klo 15.30 Lapsi- ja varhaisnuorisolähtöisen työn perusteet Leiri lapsen hädän tunnistamisen ja auttamisen välineenä lounas Aikuiset lapsen arjen tukena - koeteltuja menetelmiä Yhteenveto ja miten tästä eteenpäin Päivän päätös Toteutuksessa seutukuntakohtaisia painotuksia osallistujista riippuen. Ohjelma sisältää myös pienryhmissä työskentelyä. Nämä koulutukset ovat osa Väkkärä-hanketta, jonka rahoittaa RAY. Osallistumismaksu 25 e sisältää tarjoilut. Seutukunnalliset seminaarit Savonlinnassa (Etelä-Savo) ti 29.10.2002/ ilmoittautuminen heti Helsingissä (Uusimaa) ke 13.11.2002/ ilmoittautuminen 23.10. mennessä Harjavallassa (Satakunta) ti 19.11.2002/ ilmoittautuminen 29.10. mennessä Lahdessa (Päijät-Häme) ke 20.11.2002/ ilmoittautuminen 30.10. mennessä Tervossa (Pohjois-Savo) ti 26.11.2002/ ilmoittautuminen 5.11. mennessä Tampereella (Pirkanmaa) ke 27.11.2002/ ilmoittautuminen 6.11. mennessä Ilmoittautuminen puh. (09) 7260 600 Hannele Ruotsalo, email: pauliina.hilden@sininauhaliitto.fi Ilmoittautuja saa kutsukirjeen Lisätietoja seminaareista Ari Inkinen, kehittämispäällikkö email: ari.inkinen@sininauhaliitto.fi 11
Sininen aalto -lehti PL 12 00551 HELSINKI Sininauhaliitto PL 12 / Hämeentie 105 A 18, 00551 HELSINKI puh. (09) 726 0600, faksi (09) 726 0591 etu.suku@sininauhaliitto.fi, www.sininauhaliitto.fi Johto Jorma Niemelä, 0400 485 676 Toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi, 044 291 5050 Suunnittelija Kati-Pupita Mattila, 040 753 1909 Asiantuntija Kehittämishanke Arvioinnin kehittäminen Olavi Aarnio, 0400 814 071 Tutkija Seudullistamishanke Risto Kajaste, 040 7788 776 Kehittämispäällikkö Sillakaar-lähialuehanke Juhani Haveri, 0400 813 403 Projektipäällikkö Viestinnän palveluyksikkö Tuula Huurresalo, 040 5019 605 Tiedottaja Talouden palveluyksikkö Hilppa Salminen, (09) 7260 600 Toimistopäällikkö Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön kehittämisyksikkö Ari Inkinen, 0400 411 690 Kehittämispäällikkö Eevan perhe -perhetyön kehittämishanke Virpi Kujala, 040 760 0663 Jyväskylän osaprojekti Tarja Hiltunen, 0400 422 090 Rauman osaprojekti Helena Haavisto, 050 361 8251 Elämyskeskus osana kasvua -projekti Veikko Helin, 044 555 8352 Katetta haaveille -koulutushanke Pauliina Hildén, 050 555 2623 Väkkärä -lapsidiakonian kehittämishanke Arvo- ja päihdekasvatusohjelma Camera obscura Päihdetyön kehittämisyksikkö Risto Kajaste, 040 7788 776 Kehittämispäällikkö Tuomo Salovuori, 040 581 8244 Järjestösihteeri Elämän kevät -luovuusprojekti Hanna-Maria Vahala, 040 836 6775 Kaveria ei jätetä - työssä jaksamishanke Tuomo Salovuori, 040 581 8244 Ongelmapelaaja-projekti Jorma Niemelä, 0400 485 676 Välittävät työmarkkinat -hanke Paula Heinämäki, 040 500 1764 Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti koordinaatio Eija Kilgast, 040 727 8070 arviointi Olavi Aarnio, 0400 814 071 Sininauhaliiton osaprojekti Tarja Södergård, 040 865 1555 Kuntokantti Päihdehaittojen varhaisvaiheen ehkäisy Tukiasumisen kehittäminen Sininauhasäätiö, Jorma Soini, 040 581 8105 Kirjanpitäjä Anja Väisänen eläkkeelle Sininauhaliitossa kirjanpitäjänä yhdeksän vuotta toiminut Anja Väisänen jää eläkkeelle marraskuun alussa. Anja tuli liiton palvelukseen Uusi tie -kustannusyhtiöstä. Hän kertoo työnsä Sininauhaliitossa olleen monipuolista ja vaihtelevaa. - Olen kypsynyt tähän ratkaisuun, eikä eläkkeelle jääminen siksi tunnu vaikealta, Anja sanoo tyytyväisenä. Uusi asunto on jo hankittuna Nastolasta, jonne Anja muuttaa miehensä kanssa syksyn kuluessa. Kati-Pupita Mattila opintovapaalle Apulaistoiminnanjohtaja Kati-Pupita Mattila on jäänyt opintovapaalle. Hän on aloittanut opinnot Tampereen lääketieteellisessä tiedekunnassa ja tekee liitolle tänä aikana töitä päivän viikossa. Ismo Valkoniemi suunnittelijaksi Sininauhaliittoon Uuden kasvun yhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi on valittu suunnittelijaksi Sininauhaliittoon. Hän tulee Kati-Pupita Mattilan tilalle ja ottaa vastuulleen myös henkilöstöasiat. Niina Pohjoisahon pesti päättyy Camera obscurassa projektityöntekijänä työskennelleen sosionomi Niina Pohjoisahon pesti päättyy lokakuun lopussa. Niina on ollut yläasteikäisille suunnatussa, ehkäisevän päihdetyön hankkeessa monitoiminainen: hän on organisoinut, sopinut varauksia ja toiminut oppaana. Seuraavaksi Niina suuntaa seurakunnalliseen nuorisotyöhön. Helena Haavisto Eevan perhe -projektiin Rauman Katulähetys on käynnistänyt Jyväskylässä aloitetun ja naisille suunnatun Eevan perhe -projektin osahankkeen toteuttamisen. Projektityöntekijäksi on valittu sosiaalialan ohjaaja Helena Haavisto. Helenan yhteystiedot ovat (02) 821 0577, helena.haavisto@sininauhaliitto.fi. Elisa Ritamäki on toiminut Jyväskylän Naisten talossa toimistosihteerin tehtävässä elokuun alusta alkaen. Työsuhde on vuoden mittainen. Koulutukseltaan Ritamäki on sosiaaliohjaaja. Sininauhaliiton tiedotuslehti TOIMITUKSEN OSOITE Sininauhaliitto, PL 12 (Hämeentie 105 A 18) 00551 HELSINKI Puhelin (09) 726 0600, faksi (09) 726 0591 Sähköposti: uusi.toivo@sininauhaliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Huurresalo TAITTO: Terttu Hauhia PAINOPAIKKA: Kainuun Sanomat Oy, 2002 KUVA MONA MANNERHEIMO uusia ja lähteviä työntekijöitä