Kuva Matias Uusikylä Akseli Gallen-Kallela: Ad Astra, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Symbolistisen maa lauk sen voi nähdä kuvaavan muun muassa elämän uhraamista taiteelle tai naiseksi kasvamista. Liulialle teos on aina ollut voimauttava. Marita Liulia: Ad Astra, 2015 (taustalla Marita Liulian Mustat planeetat -maalaus). Kuvan asetelma syntyi sattumalta ja toi mieleen Gallen-Kallelan Ad Astran. Serlachiuksen taidesäätiö. 36 Antiikki & Design
ta i d e Kultakautta etsimässä Marita Liulia nousi 1990-luvulla tunnetuksi multimediateoksillaan, mutta taidehistoria on aina ollut hänelle tärkeää. Hänen taiteensa rinnastuu maamme taiteen kultakauden maalauksiin Mäntässä esillä olevassa näyttelyssä, joka pohtii uuden kultakauden mahdollisuutta. A R JA MAUNU KS EL A R innastus syntyi ensin sattumalta. Marita Liulia valokuvasi muotokuvien sarjaa, jossa oli mukana hänen ystävänsä lapsenlapsi Vilma Kolehmainen. Vilma innostui leikkimään studiolla ja hyppeli kuplamuovien päälle pakattavana olleen Mustat planeetat -maalauksen edessä. Pyysin häntä pysähtymään ja otin kuvan, Liulia kertoo. Kuva toi mieleen Akseli Gallen-Kallelan Ad Astran. Sitten Liulia näytti ystävälleen omakuvasarjaa, jonka oli kuvannut antiikkikorallin kanssa, ja tämä poimi kuvan, joka toi mieleen Helene Schjerfbeckin omakuvat. Liulialla oli tekeillä näyttely Serlac hius-museo Göstaan, ja hän kuuli, että Serlachiuksen taidesäätiö oli juuri ostanut Schjerfbeckin Punainen pää II -teoksen. Museonjohtaja Pauli Sivonen lupasi sen mukaan näyttelyyn ja innostui muutenkin Liulian ajatuksesta yhdistää uutta ja vanhaa taidetta. Liulia ei tehnyt töitään vanhoja teoksia jäljitellen, vaan rinnastukset löytyivät val- miita teoksia vertailemalla. Inspiraatiota hän kuitenkin ammensi taidehistoriasta, kuten aina. Vaikka hän nousi julkisuuteen 1990-luvun uusinta tekniikkaa edustaneilla multimediateoksillaan ja on sen jälkeenkin kokeillut aina uutta, taustalla on vaikuttanut kiinnostus taide- ja kulttuurihistoriaan. MUSTATAUSTAISIA valokuvamuotokuvia tehdessään Marita Liulia tutki 1600-luvun muotokuvamaalauksia sekä valokuvauksen alkuaikojen muotokuvia. Muotokuvat kestävät aikaa. Mihin ihminen muuttuisi? hän kysyy. 1600-luvulla oli tyypillistä maalata muotokuviin musta tausta. Ihminen korostui, kasvot ja kädet, ja jokin yksityiskohta esimerkiksi vaatetuksesta. Liulia haki vastaavaa vaikutelmaa: Pyrin poistamaan muotokuvista kaiken ylimääräisen, on vain ihminen omissa oloissaan. Liulia pyytää kuvattavia poistamaan meikit ja saa heidät keskustelemalla unohtamaan poseeraamisen. Hän haluaa tavoittaa hetken, kun ihminen katsoo sisäänpäin. Vanhat muotokuvat olivat kiinnostaneet Marita Liulia suunnitteli Kultakausi-näyttelynsä avajaispuvun yhdessä Teemu Muurimäen kanssa. NÄYTTELY JA KIRJOJA KULTAKAUSI Marita Liulian tulkintoja taiteen kultakaudesta ennen ja nyt, näyttely 23.4. asti Taidemuseo Göstassa Mäntässä, www.serlachius.fi. NÄYTTELYN yhteydessä on ilmestynyt Marita Liulian kirjoittama ja kuvaama näyttelykirja Kultakausi (Parvs). Kirjan voi tilata Serlachius-museoiden museokaupasta, 36 e, info@serlachius.fi. MAALISKUUSSA ilmestyy Arja Maunukselan ja Pauli Sivosen kirja Marita Liulia (Parvs), joka kertoo Liulian taiteilijan urasta. Antiikki & Design 37
Kuva Joensuun taidemuseo tai d e Marita Liulia: Tero Saarinen, 2015. Mustataustaisen muotokuvasarjan tärkeät elementit ovat studion luonnonvalo ja kiiltäväksi lakattu musta pöytä. Liuliaa pitkään, ja varsinkin hollantilainen taide on hänelle tuttua siksikin, että hän on viettänyt paljon aikaa hollantilaisen ystäväperheen luona. He asuvat 1600-luvun talossa ja osaavat yhdistää loistavasti barokkia ja nykyaikaa. Suhde historiaan siellä on rento, itsekin eri aikoja ja tyylejä myös kotonaan yhdistelevä Liulia kertoo. Magnus Enckell: Narkissos, 1896/97, Olavi Turtiaisen kokoelma, Joensuun taidemuseo. 38 Antiikki & Design KAIKKEIN TÄRKEIMMÄT taiteilijat Marita Liulialle ovat Rembrandt ja Helene Schjerfbeck: 1600-luvun hollantilaismestari ja sielunsisar Suomesta. Hän kertoo opiskelleensa perusteellisesti molempien tekniikkaa, esimerkiksi miten he sekoittivat värinsä. Ajatus taiteilijasukupolvista on minulle merkittävä. Koen olevani yksi ketjussa, kuuluvani ikivanhaan taiteilijaperheeseen, Liulia sanoo. Schjerfbeck on ollut Liulialle läheinen lapsesta asti. Se johtuu paitsi taiteesta, myös elämäntarinasta, siitä alkaen että kumpikaan ei lapsena pystynyt pitkään aikaan kävelemään, Schjerfbeck lonkkamurtuman, Liulia nivelreuman vuoksi. Minulla on ollut koko ikäni tunne, että Schjerfbeck on yksi suojelusenkelini, joka työntää minua tekemään töitä: päivät ovat rajatut, keskity olennaiseen, töihin, töihin Ja Liulia tekee töitä. Hänen uraltaan löy-
ta i d e Kuva Jussi Tiainen tyy hengästyttävä määrä suuria monialaisia tuotantoja cd-romeista näyttämöteoksiin. Jo pelkästään yksi teos, yhdessä tanssija Tero Saarisen kanssa tehty Hunt, kiersi 11 vuoden aikana 32 maassa. Siinä Saarinen tanssi ja Liulia teki esitykseen reaaliaikaista animaatiota tietokoneella. Hän opiskelee jatkuvasti uutta, viimeksi digitaalista elokuvaa. Toisaalta hän myös Tunnen, että Schjerf beck on suojelusenkelini. palasi tauon jälkeen maalaamaan, ja suurikokoisia, voimakkaan värisiä teoksia syntyi nopeasti enemmän kuin Kultakausi-näyttelyyn mahtui. VAIKKA LIULIA MAALAA enimmäkseen paljailla käsillään, maalaustenkin takana on uutta tekniikkaa: Käytän valokuvaa ja videota maalatessani, kuvaan eri vaiheita ja katson tietokoneelta, jolloin näen maalauksissa eri asioita kuin muuten. Joskus harmittaa, etten pysty palaamaan aiempaan vaiheeseen, kun taulu oli parempi, hän nauraa. Kuva näyttää hänen maalauksistaan aina erilaisia puolia siksikin, että valo vaikuttaa siihen, miltä ne näyttävät. Keskeisiä materiaaleja ovat kiiltävät kulta ja laava. Siksi ne on tärkeää nähdä omin silmin. Ensimmäistä kertaa nähty alkuperäinen taideteos pääsi yllättämään Marita Liulian itsensäkin näyttelyä rakentaessa. Minulla oli ollut julisteena seinälläni pitkään Gallen-Kallelan Kukka ja tähtitaivas, ja hämmästyin, kuinka pieni se oikeasti on. Niin ihmiset kuitenkin taidetta usein näkevät: julisteina, kortteina tai vaikka mukeissa, harvempi on nähnyt alkuperäisenä tätä tai Ad Astraa. Kukka ja tähtitaivas -teoksen rinnalle Liulia on näyttelyssä asettanut maalauksensa Pääsiäinen, samantyyppisen värimaailman vuoksi. Eräs ortodoksi puhui minulle pitkään, miten hän näkee maalaukseni kullan käytössä paljon symboliikkaa, jota en ollut itse ajatellut. Nimi tuli siitä, että maalasin teoksen pääsiäisenä. Helene Schjerfbeck: Punainen pää II, 1915, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Marita Liulia: Teea, 2014. Antiikkikorallin kanssa otetut kuvat toivat Liulian ystävälle mieleen Schjerfbeckin teokset. Antiikki & Design 39
MARITA LIULIAN EDELLINEN suuri teoskokonaisuus Choosing My Religion vertaili maailman uskontoja ja valmistui 2009 maailmantilanteeseen, jossa oli noussut hyvin tärkeäksi, että eri uskontojen edustajat voisivat ymmärtää toisiaan. Myös Kultakauden idean Liulia näkee yhteiskunnallisena kysymyksenä, ei pelkästään viittauksena taidehistoriaan vaikka taide Suomen ensimmäiseen kultakauteen liittyykin. Hän pohtii kolmea maamme kultakautta. Jokaisen kultakauden ydin on yhteiskuntarauha. Ensimmäinen oli, kun suomalaiset ja suomenruotsalaiset pystyivät toimimaan yhdessä ja luomaan uutta kansallista Kuva Kansallisgalleria, Yehia Eweis Marita Liulia: Kari-Paavo Kokki, 2016. Liulia kuvasi Heinolan entisen museonjohtajan Kari-Paavo Kokin luonteenomaisessa ympäristössään, kotona antiikin keskellä. Heinolan taidemuseo. Jokaisen kultakauden ydin on yhteiskuntarauha. identiteettiä. Silloin esimerkiksi klassisesta musiikista, jossa ei ole kieltä, tuli Suomelle merkittävää, Liulia sanoo. Toiseksi kultakaudeksi hän määrittelee 1970-luvun, jolloin Suomi nousi yhdeksi maailman varakkaimmista ja tasa-arvoisimmista maista. Rakennettiin sosiaaliturvaa, ja kaikilla oli mahdollisuus kouluttautua. Olen itse sen ajan tuote. Minun taustallani, köyhän työläisperheen vaikeasti sairaalla lapsella, ei olisi aiemmin ollut mitään mahdollisuuksia, mutta sain huippuluokan terveydenhoidon ja koulutuksen. David Teniers, nuorempi: Filosofi, 1637, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. 40 Antiikki & Design ENTÄ KOLMAS kultakausi? Sitä Liulia odottaa. Nyt on meneillään voimakas rakenteiden murros ja velkaantuminen, ja tarvittaisiin jälleen yhteiskuntarauha. Hyvinvointi ja merkityksellinen elämä mahdollisimman monille ei toteudu, jos ihmisryhmät ovat vastakkain, hän sanoo. Kolmannesta kultakaudesta pitää alkaa haaveilla, kuten muistakin kultakausista haaveiltiin. Ne eivät synny tyhjästä, vaan ne synnytetään yhdessä. Ihmisten täytyy osallistua itse eikä vain odottaa, että valtio hoitaa kaiken.
Kuva Studio Tomi Aho Kuva Marita Liulia ta i d e Akseli Gallen-Kallela: Kukka ja tähtitaivas, 1895, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Guassityö on vain 8,7 x 7,5 cm kokoinen. Liulia nostaa esimerkiksi osallistumisesta Axel Gallénin nimenvaihdon Akseli Gallen-Kallelaksi: Se oli iso henkilökohtainen teko sen julistamiseksi, että hän on suomalainen ja suomenruotsalainen. Henkilökohtaisia tekoja tarvitaan myös nykyään. NÄYTTELYN VALOKUVIEN ihmiset ovat nykysuomalaisia. He edustavat maamme ihmisiä, joilla voi erilaisesta ulkonäöstä, taustasta, iästä, sukupuolesta tai ammatista huolimatta olla paljon yhteistä. He kaikki ovat myös Liulian tuttuja, monet hyviä ystäviä. Antiikki & Designin lukija ehkä tunnistaa ainakin yhden heistä: antiikkiasiantuntijamme Kari-Paavo Kokin. Kokin kuva on ainoa poikkeus mustataustaisesta kokonaisuudesta. Minulta puuttui sarjasta hänen kaltaisensa henkilö, ja kysyin, voisinko kuvata hänet. Aioin kuvata studiossa, mutta ymmärsin sitten, että Kokki pitää kuvata omassa ympäristössään, ja hänen olemukseensa todella kuuluu kotonakin puvuntakki. Lopputulos ei istunut sarjaan, ja ajattelin, ettei se tulisi näyttelyyn. Sitten Serlachiuksen kokoelmasta löytyi 1600-luvun Filosofi, joka oli kuin Kari-Paavo Kokin esi-isä! Kirjoittaja on Antiikki & Designin toimitussihteeri, joka on kirjoittanut artikkelin maaliskuussa ilmestyvään Marita Liulia -kirjaan. Marita Liulia: Pääsiäinen, 2016, yksityiskokoelma. Liulian maalauksissa on paljon kiiltäviä materiaaleja, joka saa ne muuttumaan valon mukaan. Tämän kahden metrin korkuisen työn materiaalit ovat pigmentit, lehtikulta ja akryyli. Antiikki & Design 41