LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 17/2009/3 Dnro LSY-2007-Y-408 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Vuosaarenlahden venesatamaa koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 45/2000/1 muuttaminen sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin kaupunki, liikuntavirasto VOIMASSAOLEVA PÄÄTÖS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 31.5.2000 antamallaan päätöksellä nro 45/2000/1 myöntänyt Helsingin kaupungin liikuntavirastolle luvan Vuosaarenlahden venesataman rakentamiseen sekä hankkeeseen liittyvien ruoppaus- ja täyttötöiden suorittamiseen suunnitelmassa esitetyllä tavalla Helsingin kaupungissa. Ympäristölupavirasto on lisäksi myöntänyt Helsingin kaupungin liikuntavirastolle pysyvän käyttöoikeuden Valmet Oyj:n omistamaan sataman rakenteiden alle jäävään noin 0,55 ha:n vesialueeseen ja satamatoimintojen tarvitsemaan noin 850 m 2 :n maa-alueeseen tilalla RN:o 4:117 (Helsingin kaupunki, Vuosaaren kylä). Päätöksessään ympäristölupavirasto on lisäksi todennut, ettei lupa koske ruoppausmassojen läjittämistä Helsingin Sataman hallitsemalle läjitysalueelle. Vaasan hallinto-oikeus on 24.1.2001 antamallaan päätöksellä nro 00/0080/4 hylännyt päätöksestä tehdyn valituksen. HAKEMUS Helsingin kaupungin liikuntavirasto on 31.12.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt muutosta Vuosaarenlahden venesataman rakentamista koskevaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.5.2000 antamaan päätökseen nro 45/2000/1 venesataman yleissuunnitelman tarkistamisen johdosta. Venesataman tarkistettu yleissuunnitelma sisältää venesataman laajentamisen aallonmurtaja- ja rantaalueiden osalta. Yleissuunnitelmaan kuuluvat vesialueella tehtävät ruoppaukset ja täyttötyöt sekä ylijäämämassojen läjittäminen Helsingin Sataman Mustakuvun meriläjitysalueelle, jolla on voimassa oleva läjityslupa (vesioikeuden päätös 14.9.1998 nro 62/1998/3). Lisäksi
2 hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Hankkeen kuvaus Hakijan tarkoitus on toteuttaa rakennustyöt Vuosaarenlahden venesataman tarkennetun yleissuunnitelman mukaisesti. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lupapäätökseen ovat: Hankkeen tarpeellisuus Nykyisen venesataman laajentaminen aallonmurtaja- ja rantaalueiden osalta käsittäen vesialueilla tehtävät ruoppaukset ja täyttötyöt. Uuden noin 200 m pitkän aallonmurtajan rakentaminen nykyisen aallonmurtajan alkuosaan. Nykyisen noin 10 m leveän aallonmurtajan laajentaminen 40 m leveäksi. Aallonmurtajan alkuosan laajentaminen ja rantatukimuurien muutokset. Tarkennetun yleissuunnitelman mukainen venesatama tulee liittymään saumattomasti Ruusuniemen kanavan rakentamiseen. Vuosaaren alue on voimakkaasti kehittymässä. Alueelle on rakennettu ja sinne ollaan rakentamassa merkittävästi uusia asuinrakennuksia, joten asukasmäärä on huomattavasti kasvamassa. Venesatamasta on tarkoitus luoda täyden palvelun venesatama Helsingin itäosan asukkaiden ja aluetta tukikohtana käyttävien viranomaisten käyttöön. Myös veneiden talvisäilytysalueet laajenevat. Venesataman alue toimii yhdessä ulkoilupuiston ja kaavoitetun golf-alueen kanssa myös erottavana suojavyöhykkeenä lännenpuoleisten Vuosaaren asuntoalueiden ja suunnitteilla olevien idänpuoleisten satama-, varasto- ja työpaikka-alueiden välissä. Sataman uusien käyttäjien mm. Merenkulkulaitoksen, Luotsausliikelaitoksen ja Helsingin meripelastusyhdistyksen tiloja sijoitetaan Ruusuniemen kanavan suuntaiselle laajennusosalle. Lumenkaatopaikka rakennetaan aallonmurtajan jatkeen eteläpäähän. Venesatama valaistaan ja varustetaan turvajärjestelyin. Sataman venepaikkojen lukumäärä on nykyisin noin 700 ja laajennuksen jälkeen noin 1 100. Autojen pysäköintipaikkoja on nykyisin noin 50 ja laajennuksen jälkeen noin 630. Veneiden talvisäilytyspaikat lisääntyvät nykyisestä noin 40:stä 280:een.
Alueen kaavoitus 3 Helsingin yleiskaavan 2002 mukaan (voimaan 19.1.2007) Vuosaarenlahti pohjoisrantoineen on osoitettu virkistysalueeksi ja kaavaselostuksen mukaan varattu venesatama-alueeksi. Hankealueella on voimassa Vuosaaren sataman ja ympäristön asemakaava nro 10640, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä 26.6.2002 t. 1607. Asemakaavassa Vuosaarenlahti on merkitty kaavamerkinnällä LV ja selostuksen mukaan venesatama-aluetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen ja alueelle saa sijoittaa polttonesteiden jakeluaseman. Tällä hetkellä hankealueesta on vireillä asemakaavan muutos, jossa Vuosaarenlahden venesataman tarkistettu yleissuunnitelma on otettu huomioon. Alueen yleiskuvaus Arvokkaat luontokohteet Venesatama-alueen pohjoispuolella on suojellun luontotyypin alue, merenrantaniitty, jonka rajat on vahvistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen 29.4.1999 tekemällä päätöksellä (Dnro 019810844-253). Vuosaarenlahden etelärannalla sijaitsee Uutelan Särkkäniemen luonnonsuojelualue. Veden syvyys ja pohjan laatu Vesisyvyys suunnitellulla venesataman allasalueella on noin 3,1-7 m. Ruusuniemen kurssikeskuksen edustalla ruopattavan vesialueen syvyys on tätä pienempi. Rantavyöhykettä lukuun ottamatta merialue on merkittäviltä osin pehmeikköpohjainen (savi/lieju). Venesataman pohjoisen puolen ranta-alue on pääosin luonnontilainen vaihdellen pehmeäpohjaisesta ruovikkorannasta kalliopohjaiseen ja kivikkoiseen rantaviivaan, varsinkin itäosan Ruusuniemessä. Venesataman laajentamiseen liittyvät muutos- ja rakennustyöt Tällä hetkellä Vuosaarenlahden venesatamaan on rakennettu aallonmurtaja ja siihen tukeutuen seitsemän ponttonilaituria. Alueella on lisäksi Ruusuniemen kärjen virkistys- ja koulutuskäyttöön tarkoitettu rakennus. Nykyinen venesatama-alue on vuonna 2003 ruopattu pääosin haraustasoon -3,1 m (MW 2000). Uusia ruoppauksia tehdään lähinnä aallonmurtajan laajennusten ja uuden aallonmurtajan rakentamiseen tarvittavalla yhteensä 2,99 ha:n suuruisella vesialueella turvaamaan laajennusalueiden louhepenkereiden stabiliteetti. Nämä ruoppaukset ulotetaan kantavaan pohjaan saakka. Lisäksi satama-altaasta ruopataan 0,79 ha:n suuruiselta vesialueella. Ruoppausmassojen kokonaismääräksi arvioidaan noin 60 000 m 3 ktr. Ruoppausmassat koostuvat pääosin savesta ja liejusta, osin kalliolouheesta sekä moreenista. Ruopattava kalliolouhe ja moreeni hyödynnetään venesataman laajennusosan rakentamisessa. Pehmeät, hienorakeiset ruoppausmassat kuljetetaan ja läjitetään Helsingin Sa-
4 taman Mustakuvun meriläjitysalueelle. Ruoppaustyöt toteutetaan tavanomaisena kauharuoppauksena ja massat kuljetetaan läjitysalueelle proomuilla. Venesataman täyttö/pengermassojen kokonaismääräksi arvioidaan 250 000 m 3 rtr. Nykyiseen aallonmurtajaan on rakennettu virtausaukot etelään päin veden tehokkaan kierron ja vaihtuvuuden turvaamiseksi. Venesataman laajentamisen yhteydessä virtausaukkoihin ei tehdä sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat nykyistä virtaustilannetta. Pohjasedimentin haitta-aineet Venesatama-alueen pohjasedimentin haitta-ainepitoisuuksia (raskasmetallit, arseeni sekä PCB- ja organotinayhdisteet) on tutkittu 14.5.2003 ja 5.6.2003 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 45/2000/1 lupamääräyksen 7) mukaisesti. Tutkimusten tulosten mukaan Ruusuniemen kärjen aallonmurtaja on estänyt Vuosaaren telakka-alueelta peräisin olevien haitta-aineiden leviämisen Vuosaarenlahdelle. Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeessään 30.6.2003 katsonut, että Vuosaarenlahden venesataman ja Porslahden venesataman ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuudet on riittävästi selvitetty ja että ruoppausmassojen laatu täyttää Mustakuvun läjitysaluetta koskevan lupapäätöksen määräykset. Ottaen huomioon mm. orgaanisten tinayhdisteiden käytön rajoitukset veneissä ja pienemmissä aluksissa sedimenttien haitta-ainepitoisuuksien ei oleteta nousseen vuoden 2003 tilanteesta. Lisäksi venesataman kaakkoon suuntautuvan uuden aallonmurtajalevennyksen rakentamisalueella on toteutettu sedimenttitutkimus 15.5.2007. Sedimenttinäytteitä oli tarkoitus ottaa kolmelta havaintopisteeltä. Pisteillä VSL1 ja VSL2 pohja oli kuitenkin niin kova, ettei näytteitä saatu. Pisteeltä VSL3 saatiin 0-20 cm:n sedimenttiprofiili, jossa korkein normalisoitu TBT-pitoisuus oli 33 µg/kg k.a. (analysoitu pitoisuus 6,5 µg/kg k.a.). Pisteellä VSL3 ei esiintynyt PCB-yhdisteitä analysoitavissa olevina pitoisuuksina. Helsingin Satama on 18.5.2005 tutkituttanut venesataman itäpuolelle sijoittuvan Ruusuniemen kanavan rakentamisen lupa-asiaan liittyen kanavan uloimman osan pohjasedimentin PCB- ja organotinayhdistepitoisuuksia. Tulosten perusteella ko. alueen sedimentissä ei esiintynyt PCB-yhdisteitä analysoitavissa olevina pitoisuuksina. TBT:n pitoisuus kohosi kaakon suunnassa, mutta korkeinkin normalisoitu pitoisuus oli selvästi pienempi kuin ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2007) taso 2 (200 µg/kg k.a,) Tulokset yhdessä 15.5.2007 toteutetun sedimenttitutkimuksen kanssa tukevat käsitystä, että sedimentin TBT-pitoisuudet ovat venesataman uuden aallonmurtajalevennyksen kohdalla alhaisempia kuin Ruusuniemen kanavan uloimmasta osasta määritetyt pitoisuudet.
5 Esitettyjen sedimenttitutkimusten tulosten perusteella hakemuksessa on arvioitu, ettei minkään haitta-aineen pitoisuus venesataman laajentamiseen liittyvillä ruoppausalueilla ylitä ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tasoa 2. Lisäksi erittäin todennäköisenä pidetään, että korkeimmatkin ruoppausalueilla esiintyvät TBTpitoisuudet ovat lähempänä tasoa 1 kuin tasoa 2. Venesataman laajentamiseen liittyvät vesistötyöt voidaan hakemuksen mukaan toteuttaa suunnitellulla tavalla. Hankkeen vaikutukset Työnaikaisten vaikutusten tarkkailu Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Hankkeen aikataulu Rakentamisen yhteydessä ruopattavien massojen haittaainepitoisuudet ovat niin alhaisia, ettei hankkeen yhteydessä merialueelle muodostu eliöstölle haitallisia pitoisuuksia. Merkittävin vedenlaatuvaikutus on kiintoaineen sekoittumisesta johtuva veden samentuminen. Samentuminen on kuitenkin paikallista ja tilanne palautuu ennalleen nopeasti töiden päättymisen jälkeen. Mainittavaa kiintoaineen kulkeutumista hankealueen tai läjitysalueen ulkopuolelle ei arvioida tapahtuvan. Räjäytykset kallion louhintatöiden yhteydessä aiheuttavat hetkellisiä melu- ja tärinähaittoja, jotka saattavat aiheuttaa mm. kalojen tilapäistä karkottumista hankealueen läheisyydestä. Haittoja voidaan kuitenkin lievittää asianmukaisilla louhintamenetelmillä. Venesataman laajennusosan rakenteet eivät aiheuta pysyvää muutosta satama-alueen vedenlaatuun. Venesatama-alueen virtausolosuhteet eivät muutu, koska aallonmurtaja-alueen eteläreunaan rakennetut virtausaukot pysytetään paikoillaan. Hankkeella ei ole vaikutusta alueen kalastukseen, kalastoon eikä se muuta kalojen kutualueiden olosuhteita. Suunnitelman mukaan hankkeen työnaikaisten vaikutusten tarkkailu toteutetaan soveltaen 4.6.2003 vahvistettua Vuosaarenlahden ja Porslahden venesatamien rakentamisen vesistötarkkailuohjelmaa. Tarkkailu yhdistetään mahdollisimman suuressa määrin Vuosaaren sataman ja Vuosaaren voimalaitosten vesistötarkkailuihin. Nykyisen venesataman ja suunnitellun laajennuksen maa- ja vesialueet ovat kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Venesataman laajentamisesta ei aiheudu kenellekään yksityiselle vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Venesataman rakennustyöt on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian ja suorittaa samaan aikaan Vuosaaren sata-
HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN KAAVOITUSVIRANOMAISEN LAUSUNTO 6 man rakentamisen kanssa. Venesataman laajennustyöt tehdään varsinaisen veneilykauden ulkopuolella syksy- ja talviaikana, jolloin myös haitat venesataman käyttäjille sekä linnustolle ja kasvustolle ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 17.7.2008. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Ympäristölupavirasto on lisäksi pyytänyt Helsingin kaupungin kaavoitusviranomaiselta lausuntoa hakemuksen johdosta. 1) Helsingin kaupungin kaupunginsuunnitteluvirasto on lausunnossaan todennut muun muassa, että Helsingin Satama on hakenut muutosta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 79/2006/3, 5.6.2006 telakka-altaan väylän eli Ruusuniemen kanavan rakentamisen osalta. Tarkistetun yleissuunnitelman mukainen venesatama tulee liittymään saumattomasti Helsingin Sataman muutoshakemuksen mukaiseen Ruusuniemen kanavaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto on katsonut lausunnossaan 28.4.2008, että Helsingin Sataman hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat kaavoituksen tavoitteiden mukaisia ja ne on tarkoitus ottaa huomioon vireillä olevissa asemakaavan muutoksissa. Kaavatilanteen osalta kaupunkisuunnitteluvirasto on todennut, että alueella on vireillä asemakaavan muutos. Alueella on voimassa 25.1.2002 vahvistettu asemakaava nro 10640 (Vuosareen satama ja ympäristö). Asemakaavan mukaan hakemuksen kohteena oleva alue on venesatama-aluetta (LV) ja vesialuetta (W). Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet poikkeavat voimassa olevasta asemakaavasta siten, että täyttöalueita on laajennettu osin kaavan mukaiselle vesialueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt 5.6.2008 puoltaa 29.5.2008 päivätyn Vuosaaren merikeskuksen asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Muutosehdotuksen mukaan hakemuksen kohteena oleva alue on venesatama-aluetta (LV), sataman korttelialuetta (LS-1), katualuetta ja vesialuetta (W). Hakemuksessa esitetyt alueet ovat asemakaavan muutosehdotuksen mukaisia. Kaupunkisuunnitteluvirasto on lisäksi ilmoittanut, että liikuntavirasto on kehittänyt venesataman yleissuunnitelmaa yhteistyössä kaupun-
7 kisuunnitteluviraston kanssa ja hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltaman asemakaavan muutosehdotuksen mukaisia. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet liittyvät osin Ruusuniemen kanavan rannalle suunnitellun satamaa palvelevien merellisten toimijoiden alueen toteuttamiseen. Kaupunkisuunnitteluvirasto on pitänyt tärkeänä, että liikuntaviraston ja Helsingin Sataman hankkeet voidaan toteuttaa koordinoidusti Vuosaaren sataman edellyttämässä aikataulussa. Kaupunkisuunnitteluvirastolla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Myöskään rakennustöiden aloittamiselle ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei ole estettä. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 2) Uudenmaan ympäristökeskus on muun ohella huomauttanut, että hankealueen välittömässä läheisyydessä on kaksi luonnonsuojelualuetta, Vuosaarenlahden merenrantaniitty (LTA010141) ja Särkkäniemen luonnonsuojelualue (YSA013303). Hakemuksen mukaan vaikutukset luonnonsuojelukohteisiin ja ympäristöön ovat tilapäisiä ja johtuvat lähinnä veden samentumisesta vesirakennustöiden yhteydessä. Ruoppauksen vaikutuksia merenrantaniittyyn on seurattu vuosina 2002 2007 nykyisten venesatamarakenteiden ja Porslahden venesataman rakentamisen yhteydessä. Ympäristökeskus on katsonut, että vaikutusten seuraamista merenrantaniittyyn on jatkettava tämän seurantaohjelman pohjalta ja että tarkkailuohjelmaesitys on toimitettava ympäristökeskukselle kaksi kuukautta ennen töihin ryhtymistä. Hakija on myös velvoitettava hoitotoimenpiteisiin, mikäli tarkkailussa havaitaan haitallisia vaikutuksia merenrantaniittyyn. Hankkeen työnaikaisia vaikutuksia merialueeseen tulee myös tarkkailla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja myös tätä koskeva tarkkailuohjelmaesitys on toimitettava ympäristökeskukselle kaksi kuukautta ennen töihin ryhtymistä. Ympäristökeskus on lisäksi todennut, ettei hakemuksessa ole eritelty hankkeen tarkempia vaikutuksia Särkkäniemen luonnonsuojelualueeseen. Hankkeen vaikutukset Särkkäniemen luonnonsuojelualueeseen tulisi arvioida tarkemmin ja hakemusta tulisi tältä osin täydentää, jotta mahdollista seurantatarvetta voidaan harkita. Sedimenttitutkimusten osalta ympäristökeskus on todennut, että koska haitta-ainetason 1 ylityksiä on todettu, tulisi sedimenttien läjityksestä tehdä riskinarviointi, jonka perusteella massojen meriläjityskelpoisuutta voidaan arvioida. Massojen läjittäminen tulee luvittaa samassa yhteydessä kuin ruoppaus- ja täyttötyöt, joten hakemusta tulee myös tältä osin täydentää.
8 Lausunnossa esitetyt ehdot huomioiden suunnitelman mukainen hanke voidaan toteuttaa. Ympäristökeskus on esittänyt seuraavia lupamääräyksiä: Rakennus-, ruoppaus- ja täyttötyöt on toteutettava hakemuksessa esitettyjen piirrosten mukaisesti. Rakennus-, ruoppaus- ja täyttötyöt on tehtävä siten, että merialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Työmenetelmät tulee valita siten, että hienoaineksen leviäminen merialueelle ja suojellulle merenrantaniitylle (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 29.4.1999 Dnro 0198L0844-253) on mahdollisimman vähäistä. Luvan saaja on vastuussa yrityksestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Työstä aiheutuva vahinko ja haitta on viivytyksettä korvattava asianomaiselle oikeudenomistajalle. Hankkeen vaikutuksia suojeltuun merenrantaniittyyn on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaesitys on toimitettava ympäristökeskukselle kaksi kuukautta ennen töihin ryhtymistä. Hankkeen työnaikaisia vaikutuksia merialueeseen tulee tarkkailla Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaesitys on toimitettava ympäristökeskukselle kaksi kuukautta ennen töihin ryhtymistä. Ympäristökeskus on katsonut, että myös töidenaloittamislupa voidaan myöntää. 3) Merenkulkulaitos on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa suunnitellun muutoksen johdosta. 4) Porslahden Venekerho ry on vaatinut, että polttonesteiden jakeluaseman sijoituspaikka tulisi siirtää vanhan aallonmurtajan päästä esimerkiksi uuden aallonmurtajan eteläkärkeen, johon on aiemmin kaavailtu lumenkaatopaikkaa. Vaatimuksensa perusteluina muistuttaja on esittänyt seuraavat huomautukset: Jakeluaseman tuoma lisääntyvä veneliikenne aallonmurtajan kulkuaukossa haittaisi pienvenesataman liikennettä. Jakeluasemalta veteen pääsevät päästöt, kuten tankkauksen yhteydessä ylimenevät polttoaineet, kulkeutuvat virtauksien mukana pienvenesatama-altaaseen ja aiheuttavat satama-altaan pohjan, veden ja veneiden likaantumista ja muita ympäristöhaittoja, kuten rantojen likaantumista.
9 Jakeluaseman tuoma lisääntyvä veneliikenne haittaisi suunnitelmassa olevan kevytveneluiskan käyttöä ja aiheuttaisi vaaraa mm. lasten ja nuorten venekoulutuksissa. 5) AA on Marina Vuosaari-työryhmän puolesta huomauttanut, ettei lumenkaato mereen pienvenesatamassa tunnu ympäristön kannalta järkevältä. Lumenkaato aiheuttanee jätepäästöjä sekä meren ja rantojen roskaantumista. Muistuttaja on toivonut, ettei lumenkaatoa mereen Vuosaarenlahdelta sallita. Lisäksi polttoainejakeluaseman sijainti Vuosaarenlahden suulla aiheuttaa huoltoaseman päästöjen kulkeutumisen vallitsevan lounaistuulen mukana suoraan Vuosaarenlahteen ja jäämisen sinne rantaalueelle ja meren pohjaan. Veneliikenteen kannalta Vuosaarenlahden sisäänkäynti tulee olemaan hyvin vilkas ja ahdas. Juuri tuolle alueelle on sijoittunut lasten ja nuorten kevytvenetoiminta, joka myös vaarantuu. Muistuttajan mielestä parempi paikka jakeluasemalle olisi eteläisen uuden aallonmurtajan kärjessä, missä päästöt eivät tule suoraan Vuosaarenlahdelle. HAKIJAN SELITYS Uudenmaan ympäristökeskuksen (2) muistutuksen osalta hakija on muun ohella todennut, että ruoppauksen vaikutuksia Vuosaarenlahden merenrantaniittyyn on seurattu vuosina 2002 2007 nykyisten venesatamarakenteiden ja Porslahden venesataman rakentamisen yhteydessä. Seurantaraportin tulosten mukaan pienvenesatamien rakentaminen ei ole vaikuttanut seuranta-aikana merenrantaniityn kasvillisuuteen. Vuosaarenlahden venesataman ruoppausten vaikutusten seuraamista merenrantaniittyyn jatketaan seurantaohjelman toimenpiteisiin perustuen. Lisäksi on kartoitettu Vuosaarenlahden venesataman vaikutukset Särkkäniemen luonnonsuojelualueen olosuhteisiin. Merkittävin vaikutus muodostuu ruoppausten ja täyttöjen aiheuttamasta kiintoainekuormituksesta. Särkkäniemen luonnonsuojelualueelle kulkeutuvien kiintoainemäärien arvioidaan jäävän kuitenkin vähäisiksi ja suurimmillaan samalle tasolle kuin Vuosaaren Sataman ruoppausten vuosina 2004 2006 aiheuttamat kiintoainekulkeumat. Ravinnepitoisuuksien mahdollisella kasvulla sekä melu-ja tärinähaitoilla ei katsota olevan vaikutusta Särkkäniemen luonnonsuojelualueen suojeluarvoihin. Roskaantumista saattaa töiden aikana esiintyä, joten luonnonsuojelualueen rantoja tulee vesistötöiden aikana siistiä säännöllisin väliajoin. Riskinarviointi sedimenttien läjittämisestä Mustakuvun meriläjitysalueelle Riskinarvioinnin osalta hakija on liittänyt selitykseensä raportin "Riskinarvio Vuosaaren venesataman laajennusalueen sedimenttien läjittämisestä Mustakuvun meriläjitysalueelle." Riskinarvioinnin tulosten perusteella EU:n ehdottama vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden
10 ympäristölaatunormien mukainen lyhyen aikavälin enimmäispitoisuus (MAC-EQS) tributyylitinayhdisteille on erittäin pieni ja epäedullisimpien oletusten tilanteessa läjityksen aikana se voi satunnaisesti ylittyä läjityspaikalla. Läjityspaikan ympäristössä TBT:n pitoisuus jää alle MAC-EQS-arvon. Muihin viitearvoihin verrattuna läjityksen aiheuttama TBT-pitoisuuden nousu jää merkityksettömäksi kaikissa laskentatilanteissa. Riskinarvioinnin perusteella läjitysten vaikutuksesta veteen liukenevien organotinayhdisteiden pitoisuudet jäävät ottaen huomioon alueen historia ja eliöstö merkityksettömän pieniksi. Riskinarvioinnissa todetaan lisäksi, että läjitysten jälkeen läjitysalueen sedimentin pinnasta veteen liukenevien tributyylitinayhdisteiden määrä on merkityksettömän pieni. Laskennallinen TBT:n pitoisuus merivedessä nousi enimmillään pohjan lähelläkin vain murto-osaan pitkäaikaisen ympäristölaatunormin (EQS) mukaisesta pitoisuudesta. Pitkällä aikavälillä kuormitus meriveteen vähenee alkutilanteesta, koska läjitysalue on valittu siten, ettei sedimentti liiku eroosion vaikutuksesta. Seurantaohjelma hankkeen rakentamisen aikaisista vaikutuksista merialueille on valmisteilla ja ohjelma toimitetaan jälkikäteen Uudenmaan ympäristökeskukselle lupaehtojen mukaisesti. Hakija on todennut, että rakennus-, ruoppaus- ja täyttötyöt toteutetaan hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti aiheuttaen merialueelle ja sen käytölle mahdollisimman vähän haittaa. Työmenetelmät valitaan siten, että hienoaineksen leviäminen merialueelle ja suojellulle merenrantaniitylle on mahdollisimman vähäistä. Porslahden Venekerho ry:n (4) muistutuksen osalta hakija on huomauttanut, että venesataman suunnittelutyön taustalla on ollut laajamittainen suunnittelualueen logistinen ja toiminnallinen tarkastelu. Venesataman toiminnot on kaavassa vahvistettu niille alun perin ehdotettuihin paikkoihin, joten venesataman toimintojen sijoituspaikkojen muutoksiin ei voida ottaa kantaa vesilupahakemuksen yhteydessä. Polttoaineiden jakelupisteissä tullaan käyttämään ajanmukaista teknologiaa. Nykyisellä polttoaineen jakeluteknologialla riski polttoaineiden kulkeutumiseen maaperään on suhteellisen pieni. Esim. ylitankkaukset ja mahdollinen tankkauspistoolin putoaminen on huomioitu polttoaineen syöttömekaniikassa. Marina Vuosaari työryhmän (AA) (5) muistutuksen osalta hakija on esittänyt osin samat huomautukset kuin Porslahden Venekerho ry:n muistutuksen osalta. Lumenkaatopaikan ja polttoaineiden jakelupisteen sijaintiin ei voida ottaa kantaa vesilupahakemuksen yhteydessä. Hakija on 10.3.2009 vielä eräiltä osin täydentänyt hakemustaan.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 11 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin kaupungin liikuntavirastolle luvan Helsingin kaupungissa sijaitsevan Vuosaarenlahden venesataman laajentamiseen hakemukseen liitetyssä suunnitelmassa esitetyllä tavalla seuraavasti: - rakennetaan noin 200 m pitkä aallonmurtaja hakemuksen liitteiden 2 ja 6 mukaisesti - levennetään olemassa olevaa aallonmurtajaa 10 m:stä 40 m:iin hakemuksen liitteiden 2, 4 ja 5 mukaisesti ja sen kärkeä hakemuksen liitteen 2 mukaisesti - laajennetaan venesataman ja Ruusuniemen kanavan välistä kenttäaluetta - rakennetaan lisävenepaikkoja siten, että niiden kokonaismäärä on enintään 1 100 kpl - ruopataan satama-allasta 0,79 ha:n suuruiselta alueelta Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ruoppaus- ja täyttötöistä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Lupamääräykset Toimenpiteet haittojen vähentämiseksi 1) Rakennus-, ruoppaus ja täyttötyöt on tehtävä siten, että merialueella ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Työmenetelmät tulee valita siten, että hienoaineksen leviäminen merialueelle ja suojellulle merenrantaniitylle on mahdollisimman vähäistä. 2) Ruoppausalue on työn ajaksi merkittävä selvästi Merenkulkulaitoksen antamien ohjeiden mukaisesti. Tarkkailu 3) Rakennustyön työnaikaisia vaikutuksia merialueeseen sekä Vuosaarenlahden merenrantaniittyyn ja Särkkäniemen luonnonsuojelualueeseen on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmaesitykset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä. Korvaukset 4) Luvan saaja on vastuussa yrityksestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.
Määräajat hankkeen toteuttamiselle Jälkihoito ja kunnossapito 12 Työstä aiheutuva vahinko ja haitta on viivytyksettä korvattava asianomaiselle oikeudenomistajalle. 5) Rakennustyöt on aloitettava neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Lupa raukeaa myös, ellei työtä ole olennaisin osin tehty kahdeksan vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. 6) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. Satama-alue on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ilmoitukset 7) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Aloittamisilmoitukseen on liitettävä selvitys ruoppausmassojen läjityspaikasta. 8) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä tiedot meriläjitysalueelle läjitettyjen massojen määrästä ja niiden laadusta. Perustelut Vuosaaren alue on voimakkaasti kehittymässä ja sinne rakennetaan merkittävästi uusia asuinrakennuksia. Alueen asukasmäärä on kasvamassa huomattavasti. Vuosaarenlahden venesatamasta luodaan täyden palvelun venesatama Helsingin itäosan asukkaiden ja aluetta tukikohtana käyttävien viranomaisten käyttöön. Vuosaarenlahden venesataman laajentaminen ja venepaikkojen lisääminen ovat tarpeen. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat suunnitteilla olevan asemakaavan muutosehdotuksen mukaisia. Ruopattavien massojen laatua on selvitetty riittävästi. Ruopattavien massojen tirbutyylitinamäärä on noin 0,08 kg ja trifetyylitinamäärä alle 0,01 kg. Pitoisuudet ovat enimmilläänkin alle ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisen ylemmän laatukriteeritason. Riskinarvion perusteella ruoppausmassat ovat läjityskelpoisia mereen paikkaan, jolle voidaan asianmukaisen luvan perusteella läjittää massoja. Venesataman laajentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Venesataman laajentaminen on yleisen tarpeen vaatima.
13 Hankkeesta aiheutuu veden tilapäistä samentumista ja rakennustöistä johtuvaa häiriötä. Hankkeen vaikutusten seuraamiseksi sekä mahdollisten vahinkojen ja korjaamistoimenpiteiden arvioimiseksi luvan saaja on määrätty tarkkailemaan hankkeen työnaikaisia vaikutuksia merialueeseen sekä suojeltuihin luonnonsuojelualueisiin. Ympäristölupavirasto katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle venesataman laajentamiseen suunnitelman mukaisesti ovat olemassa. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 4 ja 6 :n 2 momentti Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Helsingin kaupungille luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Rakennustöiden aloittaminen kiireellisenä on tärkeää pitkäaikaiseen rakennussuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuu luvan saajalle huomattavaa taloudellista vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 :n 1 momentin 1) kohta Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksessa esitetyn ruopattavien massojen meriläjityskelpoisuuden selvittämisen koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon Esko Rossin 3.10.2008 päivätyn selvityksen "Riskinarvio Vuosaaren venesataman laajennusalueen sedimentin läjittämisestä Mustakuvun meriläjitysalueelle". Asiassa saadut tiedot ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Muilta osin ympäristölupavirasto ottaa Uudenmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksen huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Porslahden Venekerho ry:n (4) ja Marina Vuosaari-työryhmän/ AA:n (5) muistutusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että polttonesteiden jakelupisteiden ja lumenkaatopaikkojen sijaintipaikat määritetään vireillä olevassa asemakaavan muutoshakemuksessa. Ympäristölupavirasto ei voi tämän vesilain mukaisen lupahakemuksen yhteydessä ottaa kantaa siihen, miten eri toimenpiteet maaalueella sijoitetaan.
14 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 6 030. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta tai vesialueen täyttöä (yli 200 000 m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 6 030.
MUUTOKSENHAKU Liite 15 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Ulla Kuusiniemi Tapio Kovanen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/tr
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 20.5.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.