LAITON UHKAUS JA KIIHOTTAMINEN KANSANRYHMÄÄ VASTAAN INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA VUOSINA 2013 JA 2014

LAITON UHKAUS JA KIIHOTTAMINEN KANSANRYHMÄÄ VASTAAN INTERNETIN KESKUSTELUPALSTOILLA VUOSINA 2013 JA 2014 Päivi Pylvänen 1 Johdanto Internetin käyttö on viime vuosien aikana tullut osaksi ns. tavallisten kansalaisten arkipäivää ja tuonut sananvapauden rajanvedon Internetin keskustelupalstoille. Sananvapausrikosten johdosta poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määrä on jatkuvasti kasvanut. Laittomat uhkaukset ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan ovat tulleet myös Internetin keskustelupalstoille. Sananvapaus on merkittävä perusoikeus demokraattisessa yhteiskunnassa, mutta myös tasavertaisuus ja turvallisuus ovat jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia. Keskityn väitöskirjatyössäni sananvapauden rajanvetoon Internetin keskustelupalstoilla Suomessa. Tutustuakseni ilmiöön olen tutkinut Internetin keskustelupalstoilla tapahtuneiden sananvapausrikosten epäilyjen sisältöä. Laittomia uhkauksia ja kiihottamista kansanryhmää vastaan olen tutkinut Poliisin tulostietojärjestelmään PolStat:iin kirjatuista rikosilmoituksista vuosilta 2013 ja 2014. Poliisin tulostietojärjestelmässä asianimikkeellä laiton uhkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja tekopaikkana Internet 1 tuli hakutuloksena 1 Molemmat rikosilmoitusten haut Poliisin tulostietojärjestelmässä PolStat:ssa teki erikoissuunnittelija Juha Helenius Poliisiammattikorkeakoululla Tampereella vuoden 2013 osalta elokuussa 2014 ja vuoden 2014 osalta helmikuussa 2015. Rikosilmoitukset olivat hauissa molempien vuosien osalta pääsääntöisesti poliisilaitosten aakkosjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. Vuonna 2013 poliisilaitoksia oli 23 ja vuonna 2014 poliisilaitosten määrä oli vähentynyt lähes puoleen ollen 12. 21

433 rikosilmoitusta laittomista uhkauksista vuodelta 2013, joten noin viisi prosenttia kaikkiaan 8 911 poliisin tulostietojärjestelmän rikosilmoituksiin kirjatuista laittomista uhkauksista oli tehty Internetissä. Kiihottamisista kansanryhmää vastaan oli huomattavasti merkittävämpi osa tehty Internetissä. Kaikkiaan 30 epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli kolmasosa eli kymmenen rikosilmoitusta kirjattu Internetissä tehdystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuonna 2013. Lukumäärät on esitetty taulukossa 1. Vuonna 2014 oli epäiltyjen laittomien uhkauksien kokonaismäärä vähentynyt, koska laittomista uhkauksista oli tehty kaikkiaan 8 441 rikosilmoitusta. Internetissä tehtyjen laittomien uhkausten epäilyjen määrä oli sitä vastoin kasvanut. Tämä määrä oli 545 rikosilmoitusta eli yli kuusi prosenttia vuoden 2014 kokonaismäärästä. Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kirjattujen rikosilmoitusten kokonaismäärä oli lisääntynyt vuonna 2014. Internetissä tehtyjen kiihottamisten kansanryhmää vastaan osuus kokonaismäärästä oli myös lisääntynyt vuodesta 2013. Kaikkiaan 42 epäillystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli jo kaksi kolmasosaa eli 28 rikosilmoitusta kirjattu Internetissä tehdystä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuonna 2014. PolStat:iin kirjattujen laittomia uhkauksia ja kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevien rikosilmoitusten lukumäärät on esitetty taulukossa 1. Poliisin tulostietojärjestelmään vuosina 2013 ja 2014 laittomia uhkauksia ja kiihottamista kansanryhmää vastaan kirjatuista rikosilmoituksista tehdyissä yhteishauissa näitä rikosnimikkeitä ei ollut eritelty, joten tutkimieni rikosilmoitusten määrä muodostui satunnaisotantaan perustuen pieneksi. Kävin satunnaisotannalla läpi noin joka kuudennen rikosilmoituksen eli 16 prosenttia rikosilmoituksista, joten vuodelta 2013 tutkin 73 rikosilmoitusta. Näistä laittoman uhkauksen epäilyjä oli 70. Internetin keskustelupalstalla tehtyjen laittomien uhkauksien epäilyjä oli 44. Loput 26 joita en käsittele tutkimuksessani oli tehty sähköpostilla tai tekstiviestillä. Epäilyjä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli kolme. Nämä epäillyt kiihottamiset kansanryhmää vastaan oli tehty Internetin keskustelupalstalla. Vuodelta 2014 kävin satunnaisotannalla läpi myös noin joka kuudennen rikosilmoituksen eli 16 prosenttia rikosilmoituksista, joten tutkin 91 rikosilmoitusta. Näistä laittoman uhkauksen epäilyjä oli 87. Internetin keskustelupalstalla tehtyjä epäiltyjä laittomia uhkauksia oli 52. Loput 35 joita en käsittele tutkimuksessani oli myös vuonna 2014 tehty sähköpostilla 22

Taulukko 1. Rikosilmoitukset laittomasta uhkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuosilta 2013 ja 2014. Vuosi Laiton uhkaus, Laiton uhkaus, kokonaismäärä tekopaikkana Internet Taulukko 2. Vuosilta 2013 ja 2014 tutkimieni laittomasta uhkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, tekopaikkana Internet, tehtyjen rikosilmoitusten lukumäärät. Vuosi Laiton uhkaus, kokonaismäärä, tekopaikkana Internet Laiton uhkaus, tekopaikkana Internetin keskustelupalsta Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kokonaismäärä Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kokonaismäärä, tekopaikkana Internet Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, tekopaikkana Internet 2013 8 911 433 30 10 2014 8 441 545 42 28 Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, tekopaikkana Internetin keskustelupalsta Tekopaikkana sähköposti tai tekstiviesti 2013 70 44 3 3 26 2014 87 52 4 4 35 tai tekstiviestillä. Epäilyjä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan oli neljä. Nämä kiihottamiset kansanryhmää vastaan oli tehty Internetin keskustelupalstalla. Taulukossa 2 on esitetty tutkimuksessani läpikäymieni rikosilmoitusten lukumäärät. Tutkin näistä rikosilmoituksista: Mitkä syyt ovat johtaneet esitutkinnan päättämiseen ennen syyteharkintaa (loppuratkaisu TP)? Oliko vuoden 2014 esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainuudistuksilla vaikutuksia esitutkintaan? Millaiset epäilyt sananvapauden ylityksestä ovat johtaneet esitutkinnan etenemiseen syyttäjälle syyteharkintaan (loppuratkaisu TPSJÄ)? 23

2 Perus- ja ihmisoikeudet 2.1 Kansainvälinen sääntely Sananvapaus, tasavertaisuus ja turvallisuus sekä yksityiselämän suoja on turvattu kansainvälisillä sopimuksilla. Kansainvälisistä sopimuksista merkittävin on Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus (EIS) (SopS 85 86/1998), joka on suoraan allekirjoittajamaita velvoittava. Oikeudet taataan jokaiselle sopimusvaltion lainkäyttövallan alaiselle henkilölle, myös oikeushenkilölle ja ulkomaalaisille. EIS artikla 5 takaa jokaiselle oikeuden vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. 8 artiklan mukaan jokaisen oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta on turvattu. Lisäksi artikla 9 takaa oikeuden ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden. Artiklassa 10 sananvapaus määritellään jokaisen vapaudeksi pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja sekä ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta. Viranomaiset eivät saa puuttua sananvapauden käyttöön. Sananvapautta voidaan kuitenkin rajoittaa ja sananvapauden ylityksistä voidaan tuomita artiklan 10 toisen kappaleen mukaan lainmukaisia rangaistuksia, jos ne ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa muun muassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi sekä muiden henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi. Sananvapauteen kuuluvaa oikeutta mielipiteisiin ei ole lupa rajoittaa edes 10 artiklan toisen kappaleen mukaisilla edellytyksillä, mutta oikeutta suulliseen, kirjoitettuun tai sähköisten viestimien kautta tapahtuvaan mielipiteiden ja tietojen ilmaisemiseen sekä vastaanottamiseen on edellä mainituilla edellytyksillä kuitenkin mahdollista rajoittaa. Sananvapaus ei ole riippuvainen ilmaisun muodosta, sisällöstä tai tarkoituksesta, joten poliittinen, kaupallinen ja taiteellinen ilmaisu kuuluvat myös 10 artiklassa turvatun sananvapauden piiriin. 2 Sananvapauden suojaa ei kuitenkaan saa ilmaisu, joka on ihmisarvoa loukkaavaa panettelua tai solvaamista 3. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on noudattanut sananvapauden käyttämisen osalta suvaitsevaa tulkintaa eli sananvapaus on 2 Pellonpää Gullans Pölönen Tapanila 2012, s. 712 713. 3 Illman 2012, s. 219. 24

pääsääntö ja sananvapauden rajoitus on poikkeus säännöstä, joten EIS 10 artiklan rajoituksille tulee olla vakuuttava näyttö välttämättömyydestä. Sananvapaus koskee sekä myönteisiä, vaarattomia tai yhdentekevinä pidettyjä, että loukkaavia, järkyttäviä tai huolestuttavia tietoja ja ajatuksia, koska demokraattisen yhteiskunnan perusarvoihin kuuluvat suvaitsevaisuus ja vapaamielisyys. 4 Syrjinnän kiellosta säädetään artiklassa 14, jossa taataan yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen ilman sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin perustuvaa syrjintää. Syrjintä ei myöskään saa perustua kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan. Tapauksessa Féret v. Belgia 16.7.2009 poliitikko oli yllyttänyt vihamielisyyteen ja syrjintään maahanmuuttajia kohtaan. EIT on tuonut tapauksessa esille suvaitsevaisuuden tärkeyden ja korostanut poliitikkojen velvollisuutta välttää suvaitsemattomuuteen yllyttämistä. Poliitikon sananvapauden rajoittamisen tässä tapauksessa on katsottu olleen välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa. Euroopan neuvoston jäsenvaltioita sitoviin perustavaa laatua oleviin arvoihin kuuluu ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen 5. 2.2 Kansallinen sääntely Kansallisesti perusoikeudet on turvattu perustuslaissa. Suomen perustuslain (PL) (11.6.1999/731) 2 luvun 6 turvaa kaikille yhdenvertaisuuden lain edessä niin, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jokaisella on 7 :n mukaan oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilökohtaisella vapaudella tarkoitetaan sekä ihmisen fyysistä vapautta että hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan 6. 4 Tiilikka 2007, s. 203 204. Ks. myös Pekkanen 1993, s. 118. 5 Pellonpää Gullans Pölönen Tapanila 2012, s. 89. 6 Helminen Fredman Kanerva Tolvanen Viitanen 2012, s. 55. 25

Sananvapaudesta säädetään PL 12 :ssä jokaiselle kuuluvana oikeutena, joka sisältää oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä sekä muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapauden tarkoituksena on taata vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin 7. Lisäksi PL 2 luvun 22 :ssä säädetään, että julkisen vallan on turvattava perusja ihmisoikeuksien toteutuminen. 3 Laiton uhkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan 3.1 Laiton uhkaus Rikoslain (RL) 25 luvun (21.4.1995/578) 7 :ssä säädetään laittomasta uhkauksesta. Laittomasta uhkauksesta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, jos joku nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella. Olosuhteiden tulee olla sellaiset, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Teon rangaistavuuden edellytyksenä on, ettei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta. Laiton uhkaus voi toteutua Internetin keskustelupalstalla rikoksella uhkaamisella siten, että uhatulla on objektiivisesti ottaen perusteltu syy pelätä olevansa itse vakavassa vaarassa. Uhkaus vakavasta vaarasta voi kohdistua myös esimerkiksi perheenjäseneen tai omaisuuteen. Uhkaaminen on säädetty lailla rangaistavaksi, mutta Internetin keskustelupalstoilla kysymykseen tulevat uhkaavien viestien välittäminen ja saatavilla pitäminen eivät ole kriminalisoitu. Laiton uhkaus ei edellytä uhkauksen toteuttamista, vaan siihen riittää rikoksella uhkaaminen. Säännöksellä on tarkoitus suojata ihmisten turvallisuudentunnetta henkilön ja omaisuuden suhteen. Uhkauksella aiheutetaan mielikuvan herääminen jostakin pahasta, jonka uhkaaja itse tai jonkun toisen välityksellä aikoo toteuttaa ja kykenee toteuttamaan. Uhkaus voi kohdistua myös uhatun läheiseen henkilöön tai ryhmän joh- 7 HE 309/1993 vp s.56. 26

tajaan ja tapahtua myös viestintuojan välityksellä. Uhkauksen ei kuitenkaan tarvitse olla objektiivisesti vaarallinen, vaan uhkauksen tuleminen kohteen tietoon ja uhatun perusteltu usko uhkauksen toteutumisesta riittää. Uhkaamisrikos edellyttää tahallisuutta eli uhkaajan tulee pitää varsin todennäköisenä, että uhattu pelkää tai ainakin ottaa uhkauksen riittävän vakavasti. 8 Henkeen tai terveyteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen (seksuaalirikokset) tai vapauteen kohdistuvalla rikoksella uhkaamisella voidaan loukata henkilökohtaista turvallisuutta 9. Korkein oikeus (KKO) on tapauksessa KKO 2013:50 käsitellyt ensimmäisen kerran Internetin keskustelupalstalla tapahtunutta laitonta uhkausta ja antanut suuntaviivoja sananvapauden rajanvedolle. Tapauksessa on käsitelty syyteoikeutta, laillisuusperiaatetta ja sananvapautta. Henkilö oli kirjoittanut Internetin keskustelupalstalle pääministeriin ja valtiovarainministeriin sekä eduskunnassa työskenteleviin henkilöihin kohdistuneita vakavia uhkauksia sisältäneen kirjoituksen. Poliisi oli toimittanut kirjoituksen valtioneuvoston ja eduskunnan turvallisuudesta vastanneille henkilöille, mutta uhkausten kohteet eivät olleet tietäneet kirjoituksesta. Näin ollen asianomistajien syyttämispyyntö oli puuttunut. Syyttäjällä oli ollut oikeus nostaa syyte laittomasta uhkauksesta erittäin tärkeän yleisen edun perusteella. Tässä tapauksessa KKO kuitenkin ratkaisi rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen perustaen asian sananvapauden eduksi. Laittoman uhkauksen tunnusmerkistön ei voitu KKO:n mukaan katsoa täyttyvän vain sillä perusteella, että suojeluvastuussa olevat henkilöt olivat pitäneet uhkauksia vakavina, koska uhkaukset eivät olleet tulleet uhkausten kohteina olleiden henkilöiden tietoon. Päätökseen ovat vaikuttaneet myös sananvapauden laajemmat rajat poliittisen mielipiteen ilmaisun yhteydessä. 3.2 Kiihottaminen kansanryhmää vastaan Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetään RL 11 luvun 10 :ssä (13.5.2011/511) tuomittavaksi sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, jos joku asettaa yleisön saataville tai muutoin levittää 8 Majanen Nuutila 2009, s. 697 699. Myös Matikkala 2010, s. 350 352 ja 2014, s. 450 453. 9 Matikkala 2010, s. 351. 27

yleisön keskuuteen tai pitää yleisön saatavilla jotakin kansanryhmää uhkaavan, panettelevan tai solvaavan tiedon, mielipiteen tai muun viestin. Kiihottamisen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistö täyttyy, kun yleisön saataville levitetty uhkaus, panettelu tai solvaus perustuu rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai niihin rinnastettavaan muuhun seikkaan. Rangaistavuuden edellytyksenä on se, että levitettävässä viestissä uhataan, panetellaan tai solvataan pykälässä tarkoitettua ryhmää tahallisesti. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan edellyttää ns. olosuhdetahallisuutta. Olosuhdetahallisuuteen riittää se, että viestin levittäjä pitää varsin todennäköisenä hänen levittämänsä viestin uhkaavan, panettelevan tai solvaavan säännöksessä tarkoitettua kansanryhmää. 10 Kiihottamisrikoksessa kansanryhmää vastaan uhkaukseksi riittää mikä tahansa vakavasti otettava kansanryhmään kohdistuva uhkaus, kuten julistus tietyn kansanryhmän jäsenten tuhoamisesta tai suoralla väkivallalla uhkaaminen. Panettelevilla väitteillä tarkoitetaan kansanryhmän perätöntä syyttämistä esimerkiksi syyllistymisestä rikoksiin. Solvaavat väitteet ovat totuudenmukaisia, mutta niillä tarkoitetaan solvata tiettyä kansanryhmää eikä tarkoituksena ole käydä asiallista keskustelua aiheesta. Merkittävään yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista varten välitettyjen muiden tekemien solvausten ja loukkausten välittämistä ei katsota kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan. 11 Uskonnollisia kansanryhmiä suojataan kriminalisoinnilla, vaikka jäsenet eivät kuuluisi kirkkoon tai ryhmä ei olisi järjestäytynyt. Rasististen motiivien lisäksi lailla suojataan sukupuolisen suuntautumisen ja vammaisuuden perusteella tapahtuvalta kiihottamiselta kansanryhmää vastaan. Myös enemmistöä voidaan suojata tämän säännöksen perusteella paikkakunta-, tapaus- tai tilannekohtaisesti. 12 Kiihotuspykälän piiriin kuuluvat myös sellaiset edellä mainittuihin rinnastettavat ryhmät, joihin liitetään kansanryhmään kuuluvia ominaisuuksia, kuten maahanmuuttajat ja monia kansanryhmiä edustavat ulkomaiset opiskelijat. Myös kielen, yhteiskunnallisen tai poliittisen näkemyk- 10 HE 317/2010 vp., s. 42. 11 Neuvonen 2013, s. 202 203. Nuutila Nuotio 2009, s. 265. 12 Neuvonen 2013, s. 206 207. Nuutila Nuotio 2009, s. 265. Ks. HE 317/2010 vp., s. 40 42. 28

sen perusteella täsmällisesti erottuvat pysyvät kansanryhmät kuuluvat säännöksen suojelukohteisiin. 13 Säännöksellä suojataan ennen kaikkea yhteiskunnassa sosiaalisesti heikommassa asemassa olevia erityistä suojaa tarvitsevia vähemmistöryhmiä. Säännöksen soveltamisala ei koske vain valtaväestöä, vaan myös tilannetta, jossa tiettyyn etniseen vähemmistöryhmään kuuluva henkilö kiihottaa vihaan muuta etnistä vähemmistöryhmää vastaan. 14 Kiihottamisrikoksella ei ole yksittäisiä asianomistajia, koska sillä suojataan kollektiivisia ihmisryhmiä. Asianomistajana voi olla yksityishenkilö, jos kansanryhmää vastaan kiihottavalla lausumalla on lisäksi loukattu jonkun yksityishenkilön kunniaa (RL 24 luku 9 ja 10 ). Sananvapaus pyritään turvaamaan kiihottamisrikoksen syyteharkinnassa, koska syytteen nostamisesta päättää valtakunnansyyttäjä. 15 Yleisön keskuuteen levittäminen tapahtuu yleensä joukkoviestinten kuten Internetin tai lehdistön avulla. Objektiivisilla perusteilla tuettu kritiikki esimerkiksi maan ulkomaalaispolitiikkaa vastaan on ilmaisuvapauden perusteella sallittua, komiikan ja satiirin keinoin jopa kärjekkäänäkin. Kiihottamisella kansanryhmää vastaan on kyse viharikoksesta, jossa kansanryhmää uhataan, panetellaan tai solvataan julkisesti yleisön keskuudessa vakavasti otettavalla tavalla usein väkivalta- tai omaisuusrikoksella uhkaamisella. 16 Tyypillistä on sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin 17 levittäminen, jossa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana. Ihmisten vertaaminen eläimiin, loisiin tai muihin vastaaviin on myös tyypillistä. Lisäksi rangaistavaa on se, että yleistäen väitetään rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi. 18 Rasistisen kirjoituksen asettaminen Internetiin täyttää yleisön saataville asettamisen tunnusmerkin. Tahallinen Internet-sivun linkittäminen sellaiselle sivustolle, jossa on kiihottamissäännöksen edellyttämät elementit, täyttää yleisön saatavilla pitämisen tunnusmerkit. 19 13 Nuutila Nuotio 2009, s. 265. 14 HE 317/2010 vp., s. 42. 15 Nuutila Nuotio 2009, s. 265 ja 267. 16 Nuutila Nuotio 2009, s. 266 267. Ks. HE 317/2010 vp., s. 42. 17 HE 317/2010 vp., s. 40: Viesti kattaa minkälaisen ilmaisutavan tahansa, kuten esimerkiksi valokuvan, piirroksen, symbolin, elokuvan, musiikkivideon tai puheen. 18 HE 317/2010 vp., s. 42. 19 HE 317/2010 vp., s. 39. 29

Internetin keskustelupalstoilla voidaan levittää kansanryhmää vastaan kiihottavia lausumia lukuisten ihmisten saataville sekä pitää yleisön saatavalla linkittämällä sivustoja. Sivuston ylläpitäjän vastuu tullee kysymykseen silloin, kun ylläpitäjä ei poista kiihottavia lausumia niistä tiedon saatuaan, vaan pitää niitä yleisön saatavilla. Syrjivien lausuntojen ja muiden tiedonantojen kirjallinen, suullinen tai kuvallinen levittäminen 20 sekä yleisön saatavilla pitäminen on lain mukaan kiellettyä, mutta niiden säilyttämistä ei ole kriminalisoitu. Korkein oikeus on antanut suuntaviivoja sananvapauden rajanvedosta koskien kiihottamista kansanryhmää vastaan tapauksessa KKO 2012:58. Tunnettu poliitikko oli julkaissut Internetissä olevassa blogissaan kirjoituksen, jossa loukattiin somaleja ja islaminuskoisia. Tapauksessa käsiteltiin myös uskonrauhan rikkomista, jota en käsittele tässä artikkelissa. Somaleita kohtaan kohdistuneen loukkauksen oli kirjoittajan mukaan tarkoitus olla kritiikkiä mediaa ja syyttäjänlaitosta kohtaan. Poliitikko oli tietänyt väitteidensä loukkaavan luonteen. Poliitikon käyttämä syrjivä ja vahvasti yleistävä ilmaus Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre. oli KKO:n mukaan somaleja ihmisryhmänä solvaavana ja panettelevana ollut suvaitsemattomuutta vahvistava. Poliitikon katsottiin syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Myös EIT on tuonut ratkaisukäytännössään, kuten Erbakan v. Turkki 6.7.2006 ja Karatepe v. Turkki 31.7.2007, esille suvaitsevaisuuden tärkeyden ja korostanut poliitikkojen velvollisuutta välttää suvaitsemattomuuteen yllyttämistä. 3.3 Törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan Törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetään RL 11 luvun 10 a :ssä (13.5.2011/511) tuomittavaksi vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Törkeän tekomuodon tunnusmerkistö täyttyy, jos kiihottamisessa kansanryhmää vastaan kehotetaan tai houkutellaan joukkotuhontaan tai sen valmisteluun, ri- 20 Internetissä tiedon levittäminen yleisön keskuuteen voi tapahtua julkisten keskustelupalstojen lisäksi myös lukuisilla yksityisillä sähköposti- tai Facebook-viesteillä. 30

kokseen ihmisyyttä vastaan, törkeään rikokseen ihmisyyttä vastaan, sotarikokseen, törkeään sotarikokseen, murhaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon tai muuhun vakavaan väkivaltaan siten, että teolla selvästi vaarannetaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan tulee myös olla kokonaisuutena arvostellen törkeä. Kehottaminen tai houkuttelu vakavaan väkivaltarikokseen tiettyä kansanryhmää vastaan ei edellytä, että teko aiheuttaisi konkreettista vaaraa sellaisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisestä. Sitä vastoin kehotettaessa tai houkuteltaessa muuhun yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaan vakavaan väkivaltaan tiettyä kansanryhmää vastaan, edellytetään konkreettista vaaran aiheutumista yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Törkeä kiihottamisrikos ei edellytä tekijältään tarkoitusta kehottaa tai houkutella vakaviin rikoksiin eikä muuhun vakavaan väkivaltaan. Rangaistavuuteen riittää, että tekijä pitää varsin todennäköisenä hänen levittämänsä viestin houkuttelevan tai kehottavan vakavaan väkivaltaan. Yleisellä järjestyksellä ja turvallisuudella tarkoitetaan pääsääntöisesti Suomen alueen järjestystä tai turvallisuutta. Jos rasistista kiihotusta sisältävää aineistoa levitetään Internetin välityksellä globaalisti, voi yleinen järjestys ja turvallisuus poikkeuksellisesti vaarantua toisessakin valtiossa. Edellytyksenä on, että tekijän levittämä aineisto koskee jossain toisessa valtiossa siviiliväestöä vastaan meneillään tai uhkaamassa olevaa vakavaa aseellista selkkausta tai hyökkäystä. 21 Jos joukkotuhontaa, rikosta ihmisyyttä vastaan, törkeää rikosta ihmisyyttä vastaan, sotarikosta tai törkeää sotarikosta puolustellaan, kielletään tai vakavasti vähätellään, ei ankaroittamisperuste kiihottamisessa kansanryhmää vastaan tule kysymykseen, vaikka siten syntyisi konkreettinen vaara yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tällaiset erittäin törkeiden kansainvälisten rikosten julkiset kieltämiset ja vakavat vähättelyt ovat rangaistavia kiihottamisena kansanryhmää vastaan vain, jos uhkaus tai loukkaus kohdistuu määrättyyn kansanryhmään. Tällä kriminalisoinnilla ei ole kuitenkaan tarkoitus rajoittaa sananvapautta keskustella yhteiskunnallisista historiallisista tapahtumista. 22 21 HE 317/2010 vp., s. 43 44. 22 HE 317/2010 vp., s. 44 45. 31

4 Esitutkinta 4.1 Syyttömyysolettama Rikosilmoituksia tutkittaessa tulee muistaa, että ne ovat rikoksen epäilyjä. Kansainvälisissä sopimuksissa syyttömyysolettama on tuotu selkeästi esille. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) 14 artiklan 2. kohdassa ja EIS 6 artiklan 2. kohdassa määritellään jokaiselle rikoksesta syytetylle oikeus tulla pidetyksi syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Syyttömyysolettama määriteltiin vuonna 2013 kansallisessa lainsäädännössä esitutkintalain (ETL) (30.4.1987/449) 7 :ssä ja vuonna 2014 ETL (22.7.2011/805) 4 luvun 2 :ssä siten, että rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Syyttömyysolettama kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perustekijöihin, joten syyllisyyden laillinen toteennäyttäminen on ratkaiseva asia, koska osa epäilyistä osoittautuu vääriksi. Epäilyistä johtuvat haitalliset seuraamukset on pyrittävä minimoimaan. 23 Syyttömyysolettama suojaa rangaistavaksi säädetystä teosta epäiltyä riippumatta siitä, onko prosessin lopputulos syytön vai syyllinen 24. Vuonna 2013 voimassa olleen ETL (30.4.1987/449) 43 :ssä säädettiin esitutkinnan lopettamisen ilman syyttäjän harkintaa olevan mahdollinen, jos tutkinnassa on selvinnyt, ettei rikosta ole tehty. Jos asiassa ei voida nostaa syytettä ketään vastaan eikä esittää muuta rikokseen perustuvaa julkisoikeudellista vaadetta, on esitutkinnan lopettaminen myös mahdollista. Vuonna 2014 voimassa olleen uudistetun ETL (22.7.2011/805) 10 luvun 2 :ssä säädetään esitutkinnan päättämisestä samalla tavalla kuin edellisenä vuonna voimassa olleessa laissa. 4.2 Esitutkinnan tarkoitus Esitutkinnan aloittamiskynnyksen ylityttyä usein asianomistajan tekemän rikosilmoituksen perusteella tulee esitutkintaviranomaisen ryhtyä suorittamaan esitutkintaa. Esitutkintaviranomaisen tulee viedä esitutkin- 23 HE 222/2010 vp., s. 192. Ks. myös s. 395. 24 Tolvanen 2012, s. 242. 32

taa eteenpäin harkiten tarvittavat esitutkintatoimenpiteet, jotka eivät ole sidottuja kirjattuun rikosilmoitukseen, vaan tutkinnan kohde ja sen rikosoikeudellinen arviointi voivat muuttua tutkinnan edistyessä. 25 Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, mitä todella on tapahtunut. Esitutkinnassa tulee selvittää, toteutuvatko rikoksen tunnusmerkit. Lisäksi tulee selvittää teosta rikosvastuuseen saatettavissa olevan henkilöllisyys. Rikosvastuun toteutumisen kannalta on tärkeä myös tilanne, jossa todetaan, ettei rikoksen tunnusmerkistö toteudu tai etteivät muut rangaistusvastuun edellytykset toteudu. Esitutkinnan suorittaminen on ensisijaisesti poliisin tehtävä, mutta myös syyttäjä voi tuoda esitutkinta-aineistoon syyllisyyttä tukevaa tai sitä vastaan puhuvaa aineistoa. Sekä poliisin että syyttäjän tulee huomioida myös vaihtoehtoiset tapahtumakulut eikä vain vahvistaa todennäköisimpänä pitämäänsä hypoteesia. Kaikessa toiminnassaan poliisin tulee pyrkiä edistämään sovinnollisuutta, joten poliisi voi siirtää esitutkinnan kohteena olevan rikosasian rikossovitteluun 26. Poliisin tulee edistää osapuolien välien lientymistä, joka on mahdollista sovittelun avulla. Sovittelun onnistuttua voidaan päätyä tutkinnan rajoittamiseen tai harkinnanvaraiseen syyttämättä jättämiseen. Oikeussuojaa annetaan rikosprosessissa sekä uhrille että epäillylle, koska rikosoikeuden perimmäisenä ideana on yksityisen koston kesyttäminen. 27 Esitutkinta voitiin päättää teon vähäisyyden takia vuonna 2013 voimassa olleen ETL (30.4.1987/449) 43 :n ja vuonna 2014 voimassa olleen ETL (22.7.2011/805) 3 luvun 10 :n perusteella, jos tutkinnan jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa tutkittavana olevan asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavaan seuraamukseen. Jos jo suoritettujen esitutkintatoimenpiteiden perusteella on varsin todennäköistä, että syyttäjä tulisi jättämään syytteen 25 Helminen Fredman Kanerva Tolvanen Viitanen 2012, s. 17 19. 26 Lain rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (9.12.2005/1015) 13 :n mukaan aloitteen sovitteluun voi tehdä rikoksesta epäilty, rikoksen uhri, poliisi- tai syyttäjäviranomainen sekä muu viranomainen. Alaikäisen uhrin tai epäillyn huoltaja tai muu laillinen edustaja voi myös tehdä aloitteen sovitteluun ryhtymisestä. Myös vajaavaltaiseksi julistetun täysi-ikäisen henkilön edustaja voi tehdä aloitteen sovittelusta vajaavaltaista koskevassa asiassa. Jos käsiteltävänä olevan asian arvioidaan soveltuvan lain 3 :n 1 momentin mukaan sovitteluun, tulee poliisi- tai syyttäjäviranomaisen tiedottaa asiasta asianosaisille. 27 Helminen Fredman Kanerva Tolvanen Viitanen 2012, s. 19 20. 33

nostamatta muulla perusteella, voidaan esitutkinta myös päättää. Esitutkinnan lopettamisen edellytyksenä on lisäksi se, ettei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi esitutkinnan jatkamista. Rikosprosessissa syytteen nostaminen edellyttää aina todennäköisiä syitä epäillyn syyllisyyden tueksi. Muutoin syyte on jätettävä nostamatta ei näyttöä -perusteella. Syyttämättä jättäminen voi myös tapahtua, jos teko on vanhentunut, se ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä tai syyllinen on jäänyt selvittämättä. Vaikka edellytykset syytteen nostamiselle olisivatkin olemassa, voi syyttäjä tehdä syyttämättäjättämispäätöksen lakiin kirjatuin syyttämättäjättämisperustein. Lakiin kirjattuja syyttämättäjättämisperusteita ovat teon vähäisyys eli teosta on odotettavissa sakkorangaistus ja teon haitallisuutta on pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Rikoksen tekijän nuoruus eli alle 18 vuoden ikä tekohetkellä, jos rikoksesta on odotettavissa sakkorangaistus tai enintään kuusi kuukautta vankeutta ja teon katsotaan johtuneen pikemminkin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta säännöksiä kohtaan, antaa syyttäjälle oikeuden jättää syyte nostamatta. Syyttämättäjättämisperusteena voi myös olla kohtuus ja tarkoituksenmukaisuus tekijän luovuttua rikoksen jatkamisesta, ehkäistyä tai korvattua vahingot sekä osallistuttua sovittelumenettelyyn tai hoitotoimenpiteisiin päästäkseen eroon huumausaineriippuvuudesta. Lisäksi huomioidaan konkurrenssiperuste eli teosta voidaan jättää syyttämättä tekijän syyllistyttyä useampaan rikokseen, joista hän on saanut tai saamassa rangaistuksen, johon tämän teon rangaistuksella olisi vain vähäinen vaikutus. 28 Taulukossa 3 on esimerkkejä laittoman uhkauksen epäilyistä vuosilta 2013 ja 2014. Esitutkinnat ovat päättyneet siksi, että laittoman uhkauksen tunnusmerkistö ei ole täyttynyt, näyttö on ollut riittämätöntä tai teko on ollut vähäinen. Lisäksi oli useita laittoman uhkauksen epäilyjä, joissa tutkinta oli päättynyt siksi, että asianomistaja oli luopunut rangaistusvaatimuksista tai asia oli sovittu osapuolten kesken. Vuonna 2013 epäilyjen laittomasta uhkauksesta (kaikkiaan 44 kpl) 61 % ja vuonna 2014 (kaikkiaan 52 kpl) 54 % tutkinta oli päättynyt etenemättä syyttäjälle syyteharkintaan (TP). Keskeytettyjä tutkintoja 28 Lappi-Seppälä 2006, s. 130 132. Ks. myös Koskinen 2008, s. 110 113. Ks. myös Vuorenpää 2009, s. 154 164. Ks. myös Matikkala 2010, s. 172 173. Ks. myös Virolainen Pölönen 2004, s. 49 60. 34

Taulukko 3. Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö ei ole täyttynyt, näyttö on ollut riittämätön tai teko on ollut vähäinen (TP = tutkinta päättynyt); esimerkkejä vuosilta 2013 ja 2014. Rikoksentekotapa Asianosainen on uhannut blogissaan tappaa asianomistajan Facebook-keskustelun perusteella. Facebookissa oli linkki YouTube-videoon, jossa isä vie 11-vuotiasta poikaa kouluun talvella. Päälle tekstitetty uhkaavasti NN taluttaa M:ää kouluun. Lopussa kuvan päälle on laitettu teksti vittu tapan tuon pennun. Asianomistajan mielestä häntä uhkaillaan ja kiristetään velkojen maksulla Facebookissa. Asianomistajaa on uhattu Internetin keskustelupalstalla. Kuvakaappaus. Muuta asiaan liittyvää Useiden luettavaksi kirjoitettua uhkausta ei pidetä kovin relevanttina. Vähäisyyden takia ei ole edellytystä syytteen nostamiselle eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista. Päädytty siihen, että teksti tarkoittaa isän ajatuksia. Teko on todettu kiusaukseksi. Ilmoittaja oli laittanut ylläpitoon viestin kiusaamisesta: ylläpito on poistanut videon. Ei rikosta; tutkinta päätetään. Asianomistaja on arvellut Facebookissa olleista teksteistä, että häntä uhkaillaan. Suoranaista uhkailua ei asianomistajan kertoman mukaan ole. Ei ole näyttöä rikoksesta. Tutkinta on päätetty. Ei rikosta. Facebookissa on ollut epämääräinen uhkaus, joka ei ole aiheuttanut konkreettista eikä todennäköistä vaaraa uhatun teon täyttymisestä. Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö ei täyty. (KE) oli 2 % vuoden 2013 esitutkinnoista ja kaksinkertainen määrä eli 4 % seuraavana vuonna. Syynä eroon syyttäjälle etenemättömien tutkintojen osalta tutkimusvuosien välillä lienee osittain se, että tietojen keräyshetkellä avoimia tutkintoja (AV) oli vuodelta 2013 vain 2 % tutkinnoista, kun taas vuoden 2014 osalta avoimia tutkintoja oli tietojen keräyshetkellä vielä neljännes eli 25 % tutkinnoista. Epäilyjen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tutkinta oli päättynyt etenemättä syyteharkintaan (TP) vuonna 2013 (kaikkiaan 3 kpl) kolmannes ja vuonna 2014 (kaikkiaan 4 kpl) neljännes tutkinnoista. Näissä esitutkinnoissa ei ollut kirjattu syytä esitutkinnan päättämiselle ennen syyteharkintaa. Vuonna 2013 oli kaksi kolmasosaa esitutkinnoista ja seuraavana vuonna kolme neljäsosaa avoinna (AV). Epäilyjä törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei ollut tutkimissani rikosepäilyissä. 35

4.3 Laite-etsintä 4.3.1 Poliisilaki Vuonna 2013 voimassa olleen poliisilain (PolL) (15.7.2005/525) 3 luvun 36 :n mukaan poliisilla oli oikeus saada yksittäistapauksessa telepäätelaitteen tai liittymän yksilöitävät tiedot sekä teleyritykseltä, että yhteisötilaajalta tarvittaessa tietoja poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Laite, jota käytetään tietojen lähettämiseksi, käsittelemiseksi tai vastaanottamiseksi on poliisilain tarkoittama telepäätelaite. Laitteen tulee olla liitetty johtimella, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla joko suoraan yleisen televerkon liittymään tai kytkettynä suoraan tai epäsuorasti televerkon liittymään, joka toimii yleisen televerkon yhteydessä. Tietokone on tällainen telepäätelaite. Sekä staattisista että dynaamisista IP-osoitteiden haltijatiedoista kuin myös telepäätelaitteiden IMEI-koodeista on poliisilla näin ollen oikeus saada tieto. Päätelaitteen yksilöinti on mahdollista IMEI-koodin avulla. PolL 3 luvun 36 ei kuitenkaan oikeuta televalvontaan, vaan ainoastaan tiedonsaantiin päätelaitteen tunnistetiedoista. Edellytyksenä on, että viestinnän jäänteitä eli muualta päätelaitteeseen saatuja tietoja, kuten IP-osoitteesta tai viestinnän ajankohdasta, on poliisin tiedossa. Tietoja yksittäisen viestintätapahtuman vastapuolen henkilöllisyydestä eikä Internetin sivustojen selaustiedoista ole tämän lain perusteella poliisin mahdollista saada, vaan tiedot on mahdollista saada pakkokeinolain mukaisella televalvonnalla. 29 Myös poliisilaki uudistettiin vuoden 2014 alusta alkaen. Uudistetun PolL (22.7.2011/872) 4 luvun 3 :ssä säädetään teknisestä valvonnasta ja tiedonsaantioikeudesta yksityiseltä yhteisöltä tai henkilöltä samansuuntaisesti kuin aiemmassa laissa. Tämän lainkohdan mukaan poliisilla on oikeus saada tarvittavia tietoja rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii. Poliisilla on myös oikeus yksittäistapauksessa saada teleyritykseltä ja yhteisötilaajalta teleosoitteen yhteystiedot sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöivät tiedot. Tutkinnassa käytettävän teknisen laitteen rajaus vain teleliittymän ja telepäätelaitteen yksilöimiseen on jäänyt tästä kohdasta lakiuudistuksen myötä pois. 29 Helopuro Perttula Ristola 2009, s. 292 294. 36

4.3.2 Pakkokeinolaki Jokaisella on sananvapauslain mukaan oikeus anonyymiin ilmaisuun, joten sähköisessä tietoverkossa yleisön saataville voidaan toimittaa myös sellaisia viestejä, joiden laatijoista ei ole tietoa. Sisällöltään rikollisten viestien lähettäjän tunnistamistietojen luovuttamispyynnön voi esittää tutkinnan johtaja tai virallinen syyttäjä. Myös asianomistaja voi esittää pyynnön, jos syyttäjä on jättänyt syytteen nostamatta ja hän itse nostaa syytteen asiassa. Tuomioistuin voi määrätä verkkoviestejä koskevat tunnistamistiedot luovutettaviksi, jotta rikollisten viestien lähettäjä voitaisiin selvittää ja verkkoviestien jakelu keskeyttää. 30 Vuonna 2013 voimassa olleen pakkokeinolain (PKL) (27.6.2003/ 646) 5 luvun 1 :n mukaan oli mahdollista suorittaa kotietsintä takavarikoitavan esineen löytämiseksi tai muun rikoksen selvittämisessä merkityksellisen seikan tutkimiseksi, jos oli syytä epäillä rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus oli vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen PKL:n uudistus laajensi ja täsmensi koti- ja laite-etsintään liittyvää sääntelyä. Uudistetun PKL (22.7.2011/806) 8 luvun 2 :n mukaan on kotietsintä, kuten aiemmin, mahdollista suorittaa takavarikoitavan esineen löytämiseksi tai muun rikoksen selvittämisessä merkityksellisen seikan tutkimiseksi, jos on syytä epäillä rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Lisäksi PKL 8 luvun 21 :n mukaan laite-etsintä on mahdollista suorittaa, jos on syytä epäillä rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. PKL 8 luvun 20 :ssä laite-etsinnän määritellään tarkoittavan tietokoneessa, telepäätelaitteessa tai muussa vastaavassa teknisessä laitteessa tai tietojärjestelmässä etsinnän toimittamishetkellä olevaan tietosisältöön kohdistettavaa etsintää. PKL 8 luvun 23 :ssä säädetään tietojärjestelmän haltijan, ylläpitäjän ja muun henkilön velvollisuudeksi antaa esitutkintaviranomaisen pyynnöstä laite-etsinnän toimittamisessa tarpeelliset salasanat ja muut vastaavat tiedot. PKL 8 luvun 24 :ssä säädetään tutkittavana olevan rikoksen selvittämiselle merkityksellisen datan säilyttämismääräyksen antamismahdollisuudesta, jos ennen laite-etsinnän toimittamista on syytä olettaa, että data häviää tai sitä muutetaan. Dataa hallussaan tai määräysvallassaan pitävää rikoksesta epäiltyä ei 30 Vuortama Kerosuo 2004, s. 27 31. 37

Taulukko 4. Laitonta uhkausta koskevien rikosepäilyjen esitutkintoja, joissa laite- tai kotietsintä oli suoritettu (TP = tutkinta päättynyt); esimerkkejä vuosilta 2013 ja 2014. Rikoksentekotapa Jousella.net-keskustelusivuilla on kirjoitettu loukkaavaa ja herjaavaa tekstiä sekä uhattu hirttämisellä. Ylilauta.org-sivustolle on syötetty asianomistajien tiedot ja syytetty nuorisojengin tekemistä ryöstöistä, pahoinpitelyistä ja raiskauksista. Kirjoituksissa on uhattu mm. tappamisella, kuristamisella ja puukottamisella. Lisäksi Facebookissa miespuolisella nimellä esiintynyt henkilö on uhannut lähtevänsä Canonballs:n kanssa jahtiin. Uhkauksia on tullut myös henkilökohtaiseen puhelimeen tekstiviesteinä sekä puheluina täysin tuntemattomilta. Muuta asiaan liittyvää Ylläpitäjältä on saatu kirjoittajan sähköpostiosoite. Asianomistajat pelkäävät liikkua ulkona. Anonyymit uhkailut ovat aiheuttaneet useiden epäiltyjen ja todistajien kuulusteluja. Teletunnistetietoja on runsaasti eivätkä ne todennäköisesti johtaisi asian selvittämiseen. Vaikka esitutkinta suoritettaisiin loppuun, ei asiassa tultaisi saamaan riittävää näyttöä syytteen nostamisen kannalta. Nimetty henkilö on kiistänyt syyllisyyden. Tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei edellyttäne esitutkinnan täysimääräistä suorittamista. Poliisin tiedoston mukaan kaksi asianomistajista on ollut mukana syksyn ryöstöissä. voida kuitenkaan määrätä säilyttämään dataa muuttumattomana, koska itsekriminointisuoja on jokaiselle kuuluva KP-sopimuksen 14 artiklan 3. g) kohdassa turvattu oikeus olla tulematta pakotetuksi todistamaan itseään vastaan tai tunnustamaan syyllisyytensä. EIT on ratkaisussaan Funke v. Ranska 25.2.1993 linjannut itsekriminointisuojaa. EIT:n mukaan asianomistajalla on oikeus pysyä vaiti ja olla osallistumatta oman syyllisyytensä toteennäyttämiseen. Asianomistajalla ei ole myöskään velvollisuutta auttaa syyllisyytensä selvittämisessä. Asianomistaja ei ole velvollinen esittämään itselleen haitallisia asiakirjoja eikä toimittamaan raskauttavia dokumentteja oikeusistuimelle. Vuonna 2013 voimassa olleeseen ETL:in itsekrimointisuojaa ei ollut kirjattu. Vuoden 2014 uudistetun ETL 1 luvun 3 :ään rikoksesta epäillyn oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen on kirjattu. Uudistus täsmensi ja selvensi sääntelyä. 38

4.4 Kaksoisrangaistavuus ja kansainvälinen oikeusapu rikosasioissa Rikos katsotaan RL 1 luvun 10 :n mukaan tehdyksi sekä siellä, missä rikollinen teko suoritettiin, että siellä, missä rikostunnusmerkistönmukainen seuraus ilmeni. Rikoksen paikallistaminen perinteisillä tekopaikkaa koskevilla säännöillä voi Internet-rikoksissa osoittautua pulmalliseksi, jos esimerkiksi vierasmaalainen henkilö tai yritys sijoittaa kotisivuilleen vapaasti omalle tietokoneelle kopioitavaa Suomessa kiellettyä aineistoa. Ongelmana liikuttaessa virtuaalisessa tietoverkossa on se, missä Internetissä liikuttaessa fyysisesti toimitaan. Kulloisenkin palvelimen sijaintipaikkaa on ehdotettu tekopaikan määrittämisen perusteeksi. 31 KKO on antanut suuntaviivoja ennakkopäätöksessä KKO 2015:90 siitä, minkä maan lakia tulee soveltaa. Tapaus käsitteli sisäpiirintiedon väärinkäyttöä suomalaisen yhtiön osakkeisiin liittyvien optioiden hankinnassa. Optioiden hankinnasta oli sovittu Suomessa toimineiden markkinatakaajien kanssa, mutta optioiden kaupat oli selvitetty ja rekisteröity Tukholman pörssissä. Henkilö, joka oli ohjeistanut Sveitsissä olevan meklarin hankkimaan optiot, oli itse ollut Italiassa ohjeita antaessaan. KKO on katsonut, että rikos on tehty Suomessa, koska suomalaisen yrityksen optiot oli otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Suomessa, jolloin tapauksessa voitiin soveltaa Suomen lakia. Jos rikoksen tekopaikasta ei ole varmuutta, mutta voidaan perustellusti olettaa rikos tehdyksi Suomen alueella, katsotaan se RL 1 luvun 10 :n mukaan Suomessa tehdyksi. Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen rikoslakia, jos 5 :n mukaan rikos on kohdistunut Suomen kansalaiseen tai 6 :n mukaan Suomen kansalaisen tekemään rikokseen edellyttäen, että odotettavissa on yli kuuden kuukauden vankeusrangaistus. RL 1 luvun 11 :n kaksoisrangaistavuuden vaatimus edellyttää, että rikos on rangaistava myös tekopaikan lain mukaan. Suomessa Internetin keskustelupalstoilla sananvapauden rajoja koettelevat ensisijaisesti Suomen kansalaiset. Molempina vuosina (vuonna 2013 oli 92 prosentissa kaikkiaan 26 kirjatusta epäillystä ja vuonna 2014 oli 74 prosentissa kaikkiaan 31 kirjatusta epäillystä) laittomasta uhkauksesta epäiltynä oli ensisijaisesti mies. Molempina tutkimusvuosina suosituimpana Internet-sivustona oli Facebook, jonka 31 Nuotio 2009, s. 218 219. 39

Taulukko 5. Esimerkkejä laitonta uhkausta koskevista rikosepäilyistä, joissa kansainvälistä oikeusapua ei ole ollut mahdollista saada, koska kaksoisrangaistavuuden edellytys ei ole täyttynyt (KE = tutkinta keskeytetty); esimerkkejä vuosilta 2013 ja 2014. Rikoksentekotapa Tekijä on kirjoittanut Ask.fmpalveluun: Jätesäkki päällä mallikuvissa ei paha. Haluutko kuolla vitun hikine huora? Tiiän missä asut oon monta kertaa seurailu sua kuohulla kohta kuolet ku huora ja päädyt kuvassasi olevaan jätesäkkiin paloteltuna Asianomistaja on saanut Facebookissa uhkausviestejä ja rahavaatimuksia tuntemattomalta henkilöltä. Muuta asiaan liittyvää Asianomistaja vaatii rangaistusta, Hän pelkää, onko uhkailija tosissaan vai pelleileekö, joten liikkumista yksin täytyy välttää. Ask.fm on Latviasta toimiva Internet-palvelu. Sivustolle voi esittää kysymyksiä henkilöille, jotka ovat sinne kirjautuneet. Kysymyksen voi esittää kirjautumatta eli ei tarvitse profiilia. Ask.fm -sivuston ylläpito on vastannut, että he eivät voi antaa käyttäjien tietoja ellei asiaan ole kansainvälistä tai Latvian lakiin perustuvaa perustetta. Uusia uhkauksia ei ole tullut. Facebook toimii USA:n lainsäädännön perusteella ja tarvitaan vakava viharikos ennen kuin oikeusapupyynnöllä saadaan mitään tietoa. Jutussa ei ole näyttöä, minkä perusteella voisi pyynnön esittää. Tutkinta keskeytetään ja avataan, mikäli saadaan uutta selviämiseen johtavaa tietoa. kotimaa on Yhdysvallat. Vuonna 2013 (kaikkiaan 44 kpl) noin 75 prosenttia ja vuonna 2014 (kaikkiaan 52 kpl) noin 60 prosenttia laittomista uhkauksista oli tehty käyttäen Facebook-sivustoa. Oikeusapupyynnön vieraalle valtiolle voi lain kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa (5.1.1994/4) 1 luvun 5 :n mukaan tehdä oikeusministeriö, tuomioistuin, syyttäjäviranomainen ja esitutkintaviranomainen. Oikeusapupyynnön tulee noudattaa vieraan valtion edellyttämää järjestystä ja ottaa huomioon Suomen ja vieraan valtion väliset voimassa olevat sopimukset. Kaksoisrangaistavuuden merkitys tulee esille tapauksissa, joissa kansainvälistä oikeusapua ei saatu IP-osoitteen selvittämiseksi, koska teko ei ollut nettisivuston kotimaan lainsäädännön mukaan rangaistava teko. Kansainvälistä oikeusapua ei ollut mahdollista saada Yhdysvalloista, joka on Facebook-sivuston kotimaa, koska tapaukset eivät täyttäneet rikoksen tunnusmerkis- 40

töä Yhdysvalloissa, vaan kuuluivat sananvapauden piiriin. Myöskään Ask.fm-sivuston ylläpitäjältä ei ollut mahdollista saada kansainvälistä oikeusapua, koska Latvia on sivuston kotimaa eivätkä teot täyttäneet rikoksen tunnusmerkistöä Latviassa. Esitutkinnat oli keskeytetty näissä tapauksissa. 4.5 Syyteoikeus ja esitutkinta 4.5.1 Laiton uhkaus Syyttäjä ei saa RL 25 luvun 9 :n (13.5.2011/441) mukaan nostaa syytettä laittomasta uhkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Syyttäjä voi kuitenkin nostaa syytteen ilman asianomistajan ilmoitusta, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Asianomistajarikoksissa syyttäjä saa nostaa syytteen vain asianomistajan vaatimuksesta. Esitutkinnan aloittamisesta näissä rikoksissa säädetään vuonna 2013 voimassa olleessa ETL 3 :ssä ja vuonna 2014 voimassa olleessa ETL 3 luvun 4 :ssä. Asianomistajan tulee ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Yleisen edun vaatiessa laissa on annettu syyttäjälle oikeus vaatia esitutkinnan aloittamista, vaikka asianomistaja ei olisi syyttämispyyntöä esittänyt. Myös tilanteessa, jossa esitutkintaa ei voida siirtää rikoksen selvittämisen vaarantumatta, voidaan esitutkinta aloittaa, vaikka asianomistaja ei vielä tiedä rikoksesta. Tutkinnan aloittamisesta tulee tässä tapauksessa viipymättä ilmoittaa asianomistajalle. Jos rikoksen osoittaminen on lain mukaan edellytys johonkin toimenpiteeseen ryhtymiselle tai jonkin etuuden säilymiselle, voidaan tutkinta aloittaa asianomistajan pyynnöstä, vaikka hän ei vaadikaan teosta rangaistusta. 32 Rikosten tutkinta oli päättynyt 18 prosentissa vuoden 2013 laitonta uhkausta koskevista rikosilmoituksista (kaikkiaan 44 kpl), koska asianomistaja oli luopunut vaatimuksista. Vaatimuksista luopuneiden asianomistajien määrä oli kasvanut vuonna 2014, jolloin 31 prosenttia tutkimuksista (kaikkiaan 52 kpl) oli päättynyt asianomistajan luovuttua 32 Tolvanen Kukkonen 2011, s. 55. Ks. myös Vuorenpää 2009, s. 131 133 ja 138 143. 41

rangaistusvaatimuksista. Syytä rangaistusvaatimuksesta luopumiselle ei useimmiten ollut kirjattu. Vuoden 2013 kaikkiaan 56 asianomistajasta naisia oli 57 prosenttia. Naisasianomistajien osuus oli kasvanut seuraavana vuonna, joten vuonna 2014 kaikkiaan 74 asianomistajasta oli 59 prosenttia naisia. Vuoden 2014 alusta uudistettuun ETL:in on lisätty säännökset esitutkinnan toimittamisesta, kun epäiltynä on nuori henkilö tai lapsi. Esitutkinta tulee aina toimittaa ETL 3 luvun 11 :n mukaan ilman aiheetonta viivytystä hyvissä ajoin ennen syyteoikeuden vanhentumista, mutta nuoren henkilön eli 15 18-vuotiaan tai lapsen eli alle 15-vuotiaan ollessa epäiltynä tulee esitutkinta toimittaa kiireellisesti. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa kuitenkin vasta 15 vuoden iästä, joten tätä nuoremmat syyllistyessään rikostunnusmerkistön toteuttaviin tekoihin eivät ETL 3 luvun 5 :n mukaan syyllisty rikoksiin eikä näistä teoista yleensä aloiteta esitutkintaa 33. Vahingonkorvauskysymysten ja rikosoikeudellisesti vastuunalaisten henkilöiden tekojen selvittämiseksi alle 15-vuotiaan, rikolliseen tekoon syyllistymisestä epäillyn, ottaminen esitutkintaan on perusteltua, jos teossa on ollut osallisena myös 15 vuotta täyttäneitä rikoksesta epäiltyjä. 34 Vuoden 2013 laittoman uhkauksen epäilyjen asianomistajista (kaikkiaan 55:n ikä oli kirjattu) neljä prosenttia ja epäillyistä (kaikkiaan 23:n ikä oli kirjattu) yhdeksän prosenttia oli alle 15-vuotiaita. Vuoden 2014 asianomistajista (kaikkiaan 73:n ikä oli kirjattu) 11 prosenttia oli alle 15-vuotiaita. Alle 15-vuotiaita epäiltyjä (kaikkiaan 24:n ikä oli kirjattu) ei vuonna 2014 ollut. Vuoden 2013 laittoman uhkauksen epäilyjen sekä asianomistajista että epäillyistä 13 prosenttia oli 15 17-vuotiaita. Seuraavana vuonna tämän ikäryhmän osuus oli pienentynyt. Vuonna 2014 sekä asianomistajista että epäillyistä oli kahdeksan prosenttia 15 17-vuotiaita. 4.5.2 Kiihottaminen ja törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei ole asianomistajarikos, vaan virallisen syytteen alainen rikos. Vuonna 2013 voimassa olleen ETL 2 :n ja vuonna 2014 voimassa olleen ETL 3 luvun 3 :n mukaan esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn il- 33 HE 222/2010 vp, s. 180. 34 Tolvanen Kukkonen 2011, s. 55 58. Ks. myös Matikkala 2010, s. 87 90. 42

moituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Vuosilta 2013 ja 2014 ei asianomistajia ollut rikosilmoituksiin kirjattu, koska epäilty kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei kohdistunut yksityisiin henkilöihin, vaan ihmisryhmää kohtaan. Vuodelta 2013 (kaikkiaan kolme kpl) tutkimissani rikosilmoituksissa epäilyissä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei ollut kirjattu epäiltyjä. Mieshenkilö oli ilmoittanut rikosepäilystä kahdessa tapauksessa. Toinen näistä ilmoituksista oli tehty Internet-ilmoituksella ja toinen sähköpostitse. Vuoden 2014 (kaikkiaan neljä kpl) rikosilmoituksissa oli kirjattu yksi miesepäilty ja kaksi naisepäiltyä. Epäillyt olivat kirjoittaneet Internet-sivustolle tunnistettavasti. Ilmoituksen tekotapa miesepäillyn teosta oli määrittelemätön. Kahden naisepäillyn ja yhden määrittämättömän epäillyn teot olivat tulleet esille tutkittaessa miesepäillyn tekoa. Nämä kolme epäilyä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan liittyivät miesepäillyn tekoon, koska nämä kolme epäiltyä olivat laittaneet linkin kyseiseen sivustoon omalle Internet-sivustolleen. 4.6 Syyteharkintaan toimittaminen Vuonna 2013 voimassa olleessa ETL 43 :ssä ja vuonna 2014 uusitun ETL 10 luvun 2 :ssä säädetään, että esitutkinnan valmistuttua on asia toimitettava syyttäjälle syyteharkintaa, rangaistusmääräyksen tai rikesakkomääräyksen antamista varten. ETL:n mukainen esitutkinnan aloittamisen kynnys eli kun on syytä epäillä rikosta, on myös syyteharkintaan toimittamisen kynnys. Syyteharkintaan toimittamiseen ei vaadita todennäköisiä syitä kuten syytteen nostamiseen lain oikeudenkäynnistä rikosasioissa (11.7.1997/689) mukaan tarvitaan. Vuonna 2013 laittoman uhkauksen epäilyjen tutkinta oli päättynyt (kaikkiaan 44 kpl) 32 % ja vuonna 2014 (kaikkiaan 52 kpl) 17 % tutkinnoista edeten syyttäjälle syyteharkintaan (TPSJÄ). Syynä tähän eroon syyttäjälle edenneiden tutkintojen osalta tutkimusvuosien välillä lienee osittain se, että tietojen keräyshetkellä avoimia tutkintoja oli vuodelta 2013 vain 2 % tutkinnoista, kun taas vuoden 2014 osalta avoimia tutkintoja (AV) oli tietojen keräyshetkellä vielä neljännes eli 25 % tutkinnoista. Epäilyjä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei kumpanakaan vuotena ollut edennyt syyttäjälle syyteharkintaan. Epäilyjä törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei ollut tutkimissani rikosepäilyissä. 43