NASTOLAN KUNTA VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2025 Päivämäärä 5.7.2012 Viite NASTOLAN KUNTA VESIHUOLLON KEHIT- TÄMISSUUNNITELMA

NASTOLAN KUNTA Tarkastus 5.7.2012 Päivämäärä 5.7.2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Suvi Virta, Teemu Koskinen Tero Pyrhönen Marko Loikkanen Kehittämissuunnitelma Viite Ramboll Terveystie 2 15870 HOLLOLA T +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2 2.1. Väestönkehitys ja elinkeinorakenne 2 2.2. Pohjavedet 2 2.3. Pintavedet 3 2.4. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 3 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 4 3.1. Maankäytön kehitysnäkymät 4 3.2. Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja hajaasutusalueilla 5 4. NASTOLAN VESIHUOLTOLAITOS 6 4.1. Vedenhankinta ja vedenottamot 6 4.2. Verkostot 6 4.3. Jätevedenpuhdistamo 7 4.4. Vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet 7 4.5. Kehittämistarpeet ja toimenpiteet 8 4.5.1. Verkostot 8 4.5.2. Vedenottamot 9 4.5.3. Jätevedenpuhdistamo 9 5. MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET 11 6. TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 12 6.1. Keskitetyn vesihuollon laajennushankkeet haja-asutusalueilla 12 7. KOKO KUNNAN ALUE 14 7.1. Vaikutusten arviointi 14 7.1.1. Vesihuoltohankkeet, kustannukset ja aikataulut 14 7.1.2. Vesihuollon toimintavarmuus 14 7.2. Vesihuollon organisaatiot ja työnjako 15 7.3. Alueellinen yhteistyö 15 7.4. Tiedottaminen 16 7.5. Suunnitelman ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta 16 8. TIIVISTELMÄ 17 PIIRUSTUKSET 101 Nykytilannekartta 1:50 000 102 Suunnitelmakartta 1:50 000

LIITTEET Liite 1 Valtion tuet vesihuoltohankkeille Liite 2 Nastolan jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot, lupaehdot sekä puhdistustulokset Liite 3 Ennusteet vedenkulutuksen ja jätevesimäärän kehityksestä Liite 4 Vesihuollon toteuttaminen keskitetyn vesihuollon ulkopuolisissa kiinteistöissä Liite 5 Pohjavesialueet ja vedenottamot Liite 6 Vesihuoltoverkostojen kehittämistarvealueet Liite 7 Nastolan vesihuoltolaitoksen toimenpideohjelma

1 1. JOHDANTO Ramboll on Nastolan kunnan toimeksiannosta päivittänyt kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman (Suunnittelukeskus Oy, 26.1.2004). Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja. Suunnitelman tarkoituksena on selvittää vesihuollon kehittämistarpeita 10 15 vuoden tähtäyksellä. Suunnitelma tulee päivittää riittävän usein yhdyskuntakehitystä vastaavasti, yleisimmin noin viiden vuoden välein. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan vesihuollon kehittämistarpeita vuoteen 2025 saakka. Nastolan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen painopisteinä ovat haja-asutusalueiden yhteisten vesihuoltoverkostojen tarvealueet, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden lievealueet sekä jätevedenpuhdistamon kapasiteetin ja tarvittavien saneeraustoimenpiteiden arviointi. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet Nastolan kunnasta tekninen johtaja Risto Helander, kaavoitusarkkitehti Katri Kuivalainen, Nastolan vesihuoltolaitokselta vesihuoltoinsinööri Teemu Salminen ja vesihuoltoinsinööri Teija Laakso, vesilaitosteknikko Pekka Sepänmaa, Lahden seudun ympäristöpalveluista vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin ja Ramboll Finland Oy:stä ryhmäpäällikkö Tero Pyrhönen, aluepäällikkö Marko Loikkanen, suunnittelija Suvi Virta ja projektipäällikkö Teemu Koskinen.

2 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Nastola sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Lahden seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollolla, Iitti, Lahti ja Orimattila. Nastolasta on etäisyyttä Helsinkiin 117 km, Lahteen 17 km ja Kouvolaan 46 km. Nastolan kokonaispinta-ala on noin 363 km 2, josta maaalaa on 324 km 2 ja sisävesiä 39 km 2. Nastolan kunnan taajama sijaitsee nauhamaisena valtakunnallisten pääväylien, Valtatie 12 ja Pietarin-rata, varrella. Lisäksi Luoteis-Nastolassa Valtatie 4 on yli 7 km:n matkalla kunnan alueella. Valtatie 4:n tuntumassa on Lahti-Heinola -rautatie. 2.1. Väestönkehitys ja elinkeinorakenne Nastolassa on 15 060 asukasta ja väestöntiheys on 46,45 as/km 2 (31.7.2010). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan (Taulukko 2.1) Nastolan väkiluvun voidaan odottaa kasvavan maltillisesti. Taulukko 2.1 Nastolan väestönkehitysennuste vuodelle 2025 (Tilastokeskus PX-Web Statfin) 2010 2015 2020 2025 Ennuste 14 840 15 186 16 020 16 409 Toteutunut 15 060 * *31.7.2010 2.2. Pohjavedet Nastolan pohjavesialueiden ja -vedenottamoiden tietoja on koottu liitteeseen 5. Pohjavesialueet ja -vedenottamot on esitetty myös piirustuksessa 101. Nastolan I- ja II -luokan pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on yhteensä luokkaa 11 000 m 3 /d. Pohjavesialueiden määrällinen tila on hyvä. Nastolan pohjavesialueiden rajaukset ja luokitukset muuttuivat suunnitelman lausuntokierroksen aikana. Pohjavesialueiden rajaukset ja tiedot on muutettu suunnitelmaan lausuntokierroksen jälkeen 16.4.2012 voimaan astuneiden mukaisiksi. Hämeen ympäristökeskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on kartoitettu riskipohjavesialueita, joihin kuuluvat Villähteen, Nastonharju-Uusikylä A ja Nastonharju-Uusikylä B pohjavesialueet. Alueilla pohjavedenlaatu on heikentynyt ja suojelutoimenpiteet ovat tärkeitä. Pohjavedenlaatua heikentävät mm. kloridi ja polttonesteiden lisäaineet. Kemialliselta tilaltaan huonossa tilassa olevien Villähteen ja Nastonharju-Uusikylä B pohjavesialueiden arvioidaan saavuttavan hyvä kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä pohjavedensuojaustoimenpiteiden myötä. Nastonharju-Uusikylä A on hyvässä kemiallisessa tilassa. Vedenottamoilla ei ole havaittu kohonneita haittaainepitoisuuksia. II-luokan pohjavesialueiden kemiallinen tila on hyvä. Nastolassa on käynnissä pohjavesien suojelusuunnitelman päivitys, joka valmistuu vuonna 2012. Suunnitelmaan liittyvä hydrogeologinen selvitys valmistui vuonna 2011, johon on suunniteltu tehtäväksi lisäselvityksiä ainakin Nastonharju-Uusikylä A ja B alueiden reunaosissa. Hydrogeologisen rakenneselvityksen, painovoimamittausten ja kairausten avulla saadaan uutta tietoa pohjaveden virtausta ohjaavista kalliokynnyksistä, pohjaveden korkeustasoista ja virtaussuunnista sekä maaperän kerrosrakenteista. Pohjavesien laadun turvaaminen sekä kemiallisen tilan parantaminen ovat tärkeitä vesihuollollisia tavoitteita. Vedenottamoille on vuonna 2011 päivitetty valvontatutkimusohjelma vuosille 2012-2016. Ilmastonmuutoksella on arvioitu olevan vaikutuksia pohjavesiin. Riskinä on mm. tulvaherkillä alueilla olevien vedenottamoiden pintavesikontaminaatioriskin kasvaminen tulvien lisääntyessä. Kesän ja syksyn alimpien pohjavedenkorkeuksien ennustettu painuminen entistä alemmas vaikka talvella pohjaveden muodostuminen lisääntyisi. Pohjaveden pinnankorkeuden alenemisesta voi aiheutua ongelmia veden saantimäärissä kiinteistöjen talousvesikaivoissa sekä vedenottamoiden kaivoissa. (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015).

3 2.3. Pintavedet Vesienhoitolain (1299/2004) mukaan pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea, kanavaa tai rannikkovettä tai niiden osaa. Vesistöihin ja niiden tilaan sekä veden laatuun vaikuttavat kuormituksen ohella myös sääolojen ja vesimäärien vaihtelu. Nastolassa on 96 järveä, joista kooltaan yli 4 km 2 on 7 kpl; Arrajärvi, Iso-Kukkanen, Kivijärvi, Kymijärvi, Ruuhijärvi, Salajärvi ja Sylvöjärvi. Kokonaistilaltaan tyydyttäviksi on Nastolan järvistä arvioitu Salajärvi, Kymijärvi, Arrajärvi ja Ruuhijärvi, joiden ranta-alueiden kiinteistöjen viemäröinti olisi suotavaa. Jokia Nastolassa on 14 kpl. Vesihuollon toimintojen sekä haja-asutuksen jätevesistä muodostuvaa vesistökuormitusta pyritään pienentämään mm. kehittämissuunnitelmassa esitettävin toimenpitein. Pintavesien suojelutoimenpiteitä toteutetaan vuosittain ELY - keskuksen laatiman vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti. 2.4. Ympäristön- ja luonnonsuojelu Nastolan kunnan luonnonsuojelu- ja Natura-alueet on merkitty nykytilannekartalle 101. Pohjavesien pilaantumisriskejä aiheutuu mm. asutuksesta, teollisuus- ja palvelutoiminnoista, maa-ainesten otosta, liikenteestä, maa- ja metsätaloudesta sekä vapaa-ajantoiminnoista kuten golfkentistä ja moottoriurheiluradoista. Pääosin samat toiminnot saattavat aiheuttaa kuormituksen lisääntymistä myös pintavesissä. Pohjavesien suojelusuunnitelmassa käsitellään pohjavesialueiden pilaantumisriskejä sekä niiden minimoimiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden toteutuksen seuranta. Maankäytön suunnittelussa pohjavesialueille ei tule sijoittaa uusia pohjaveden pilaantumisriskin aiheuttavia toimintoja. Maalämpökaivojen sijoittamisessa pohjavesialueille on huomioitava vedenottamoiden kaivojen ympärille jätettävä 300 500 m levyinen suojavyöhyke, jolle järjestelmiä ei saa sijoittaa. Maalämpökaivon tekemiseen on haettava maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa kunnan rakennusvalvonnasta, toimenpideluvan tarve on määritetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :ssä. Tiiviiden asutuskeskittymien viemäröinnillä saavutetaan ympäristönsuojelullisia etuja, kun jätevedet johdetaan puhdistettavaksi eivätkä ne kuormita pohja- tai pintavesistöjä alueella. Huonokuntoiset viemäriverkostot sekä jätevesipumppaamot pohjavesialueilla aiheuttavat pohjavesien pilaantumisriskin. Viemäriverkostojen ja laitteistojen saneeraukseen ja kunnossapitoon onkin syytä kiinnittää huomiota. Nastolan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräyksiä ja ohjeita viemäriverkoston ulkopuolisten talousjätevesien käsittelyyn ja johtamiseen sekä käsittelylaitteistojen sijoitteluun. I- ja II-luokan pohjavesialueilla puhdistettujen ja puhdistamattomien talousjätevesien maahan imeyttäminen on kielletty sauna- ja suihkuvesiä lukuun ottamatta.

4 3. KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Hyvän talousveden laadun ja saatavuuden turvaaminen sekä taajamissa että haja-asutusalueilla on vesihuoltopalvelujen ensisijainen tavoite, sisältäen pohjavesialueiden suojelun ja pohjavesien laadun turvaamisen. Vedenhankinnan varmuuden osalta tavoitteena on poikkeustilanteiden vedensaannin turvaaminen kaikilla kulutusaluilla riittävällä määrällä varavedenottamoja ja korvaavia vesijohtoyhteyksiä. Nastolassa on suunniteltu ja toteutumassa ylikunnallisia vesihuoltohankkeita, kuten 5-kunnan hanke sekä Pajulahti - Vuolenkoski runkolinja. Vesihuollon runkolinjoille voidaan liittää vaikutusalueen asutuskeskittymiä perustettavina vesiosuuskuntina. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on vähentää yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta niin, että yhdessä muiden vesiensuojelullisten toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset vesistöjen veden laadun paranemiselle. Pohjavesialueilla sijaitseva taaja-asutus pyritään saamaan viemäröinnin piiriin. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu haja-asutusalueiden keskitetyn vesihuollon tarvealueita. Alueiden valinnassa on huomioitu nykyinen asutus, maankäytön suunnitelmat ja pinta- ja pohjavesien suojelu. Kunnallisen jätevedenpuhdistamon laaja saneeraus valmistui kesäkuussa 2010. Puhdistamon tehokkaan toiminnan turvaamiseksi myös jatkossa varaudutaan muodostuviin saneeraustarpeisiin. 3.1. Maankäytön kehitysnäkymät Nastolan kuntastrategiassa painotetaan monipuolista asumista ja maankäytön suunnittelua huomioiden virkistysmahdollisuudet. Väestönkasvua vastaamaan kaavoitetaan uusia monipuolisia asuinalueita. Kaavoituksella luodaan myös mahdollisuuksia palvelutoimintojen sekä teollisuuden kehittymiseen. Nastolan voimassa olevat yleiskaavat ovat: Kallio-, Pitkä- ja Särkijärven alueen osayleiskaava Iso-Kukkasen, Salajärven ja Ruuhijärven rantayleiskaava Turpeensalmen eteläpuolen osayleiskaava Villähde-Koiskala osayleiskaava Luoteis-Nastolan osayleiskaava Nastolan nauhataajaman osayleiskaava (oikeusvaikutukseton) Vireillä olevia ja vireille tulevia osayleiskaavoja ovat: Uudenkylän osayleiskaava, alueeseen kuuluvat Uusikylä sekä Sylvöjärven ja Immilänjoen ranta-alueet Immilän ja Arrajoen kylissä. Alustava kaavoitusaikataulu on vuosien 2012 2014 aikana. Villähde Koiskalan osayleiskaavan kaavamuutos Villähteen aseman seudulla. Tavoitteena on aloittaa kaavoitus vuonna 2012. Asemakaavahankkeet ja niiden vaikutukset vesihuoltoon. Rakennetun vesihuoltoverkoston kapasiteetti ja saneeraustarve tulee varmistaa tarkemman suunnittelun yhteydessä: Ihanaistenrinne sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen lievealueella. Alueen vesihuolto voidaan suunnitella liitettävän rakennettuun verkostoon useammassa kohdassa. Vappulanmetsä sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen lievealueella. Alueelle alustavasti suunnitellun vesihuollon liittyminen rakennettuun Ø 110 mm vesijohtoon ja Ø 200 mm viemäriin. Liitos on tarvittaessa mahdollinen kahdesta suunnasta. Turranlammi, sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen lievealueella. Alueelle alustavasti suunnitellun vesihuollon liittyminen rakennettuun Ø 160 mm vesijohtoon ja Ø 200 mm viemäriin. Lehtistenmäki sijaitsee osin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja osin lievealueella. Lehtistenmäen kaavoitus ei ole käynnistynyt. Lievealueelle alustavasti suunnitellun vesihuollon liittyminen rakennettuun 110 mm vesijohtoon kahdessa pisteessä ja 200 mm viemäriin. Kyynäränkannas sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen lähellä. Alueen vesihuolto voidaan liittää suunnitellulle vesihuollon runkolinjalle. Suunniteltu vesihuollon runkolinja

5 Tiiranmäen alueelle kulkee Nastolan verkostosta Kyynäränkannaksen kautta tai vaihtoehtoisesti Lahden Koiskalaan. Niemelänniemi sijaitsee kaukana vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta. Suunniteltu vesihuollon runkolinja Tiiranmäen alueelle palvelee myös Niemelänniemen aluetta. Runkolinjaa on suunniteltu niin Lahden kuin Nastolan suuntaan. 3.2. Vesihuollon järjestämisen periaatteet taajamissa ja haja-asutusalueilla Nastolan kunnan vesihuolto eriytettiin muusta kunnan toiminnasta kunnalliseksi taseyksiköksi 1.1.2002. Vesihuoltolaitoksen talousvesiverkoston ja viemäröinnin toiminta-alue käsittää asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tiiviisti asuttuja alueita. Kunta laajentaa talousvesi- ja viemäriverkostoja haja-asutusalueille resurssien puitteissa. Vesihuoltolaitoksella on hulevesiverkoston toiminta-alueita vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella muutamilla tiiviisti rakennetuilla asuin- ja teollisuusalueilla. Vesihuoltolain 8 mukaan, kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toimintaalueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai laitosta kuultuaan. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Nastolan kunta rakennuttaa haja-asutusalueille vesihuollon runkolinjoja, joille liittyvien jakelu- ja keräilyverkostojen rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vesiosuuskuntina tai -yhtyminä. Vesiosuuskunnan tai -yhtymän tulee hyväksyttää toiminta-alue, jolle vesihuoltoverkostoja rakennetaan. Suuret runkolinjahankkeet ovat ylikunnallisia hankkeita, joiden toteutumiseen ja aikatauluun vaikuttavat valtion vesihuoltoavustukset. Yhdyskuntien kasvu ja tiiviiden pinta-alojen lisääntyminen on osaltaan johtanut hulevesimäärien lisääntymiseen ja viemäreiden ylikuormittumiseen. Ilmastomuutoksen seurauksena lisääntyvät sademäärät, talvikauden sateet sekä rankkasadehuippujen kasvu edelleen korostavat sitä ongelmaa, että nykyisten ratkaisujen avulla ei pystytä kasvavia hulevesimääriä hallitsemaan. EU:n tulvadirektiivi pyrkii varautumaan ja etsimään ratkaisuja näihin tulvaongelmiin. Kunnan vastuulla on lain tulvariskien hallinnasta (620/2010) mukaan hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tekeminen sekä mahdollisten merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille, taloudelliselle toiminnalle, ympäristölle sekä kulttuuriperinnölle. Jos kunnan alueella sijaitsee hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue, sen on laadittava nimetylle alueelle tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hulevesien hallintasuunnitelma taajama-alueille laaditaan Nastolassa yleissuunnitelmatasolla vuonna 2012. Vastuu hulevesien johtamisesta kuuluu nykyisen lainsäädännön mukaisesti kunnan vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin on ehdotettu muutoksia, joiden mukaan vastuu hulevesien johtamisesta siirtyy vesilaitoksilta kunnalle. Lain muuttuessa kunta voi edelleen edellyttää omistamansa vesilaitoksen vastaavan hulevesien johtamisesta. Toteutuessaan ehdotetut lakimuutokset edellyttävät sopimuksia mm. vastuista sekä hulevesiverkostojen omistussuhteista ja rakentamisen ja ylläpidon kustannusten kattamisesta.

6 4. NASTOLAN VESIHUOLTOLAITOS Nastolan vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostoon on liittynyt v.2009 vesijohtoon 11 789 ja viemäriin 11 697 asukasta, liittymisasteiden ollessa luokkaa 78 %. Vesihuoltolaitoksen vahvistetut talousveden, viemärin ja huleveden toiminta-alueet on esitetty nykytilannekartalla, piirustuksessa 101. Vesihuoltolain 10 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Nykyisillä toiminta-alueilla tulisi kaikki kiinteistöt liittää vesi- ja viemäriverkostoihin, Vesihäme -hankkeessa selvitettiin toiminta-alueella sijaitsevat verkostoihin liittymättömät kiinteistöt. Toiminta-alueella on Kukkaisjärventiellä ja Heinolantien itäpuolella alueita, joille ei ole rakennettu vesihuoltoverkostoa. Verkostot rakennetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. 4.1. Vedenhankinta ja vedenottamot Nastolan vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Nastolan kunnalla oli vuonna 2009 käytössä kuusi vedenottamoa ja JRS Pharma Oy:llä yksi. Vedenkäsittelylaitoksia on 4 kpl; Alimmainen, Levonniemi, Mälkönen ja Villähde, joilla on UV-desinfiointilaitteistot. Pohjavesialueiden ja vedenottamoiden tietoja on koottu sekä taulukkoon 4.1 että liitteeseen 5 ja ne on esitetty nykytilannekartalla 101. Taulukossa 4.1 on esitetty vedenottamoiden vuoden 2009 vedenottomäärät, tärkeimmät vedenottamot ovat Levonniemi, Mälkönen ja Alimmainen. Vuonna 2009 verkostoon pumpattiin kunnan vedenottamoilta noin 801 000 m 3 /a ja yhteensä huomioiden JRS Pharma Oy:n vedenoton noin 887 500 m 3 /a, eli luokkaa 2 400 m 3 /d vettä. Pohjavedenottoluvat ovat yhteensä 9 700 m 3 /d, jolloin käyttöaste lupamääristä oli vuonna 2009 luokkaa 25 %. Vedenottamoilta on saatavissa riittävästi vettä, joka täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (STM 461/2000). Pohjavesien laadun turvaaminen ja parantaminen on tärkeää, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa tullaan esittämään toimenpiteitä pohjavesialueiden suojaukselle. Taulukko 4.1 Vedenottamoiden vedenottomäärät vuonna 2009 Vedenottamo Ottolupa m³/d Ottomäärä m³/d Käyttöaste % luvasta Vedenoton osuus koko kunnan alueen vedenotosta Villähde 500 100 20 % 4 % Levonniemi 4000 231 6 % 10 % Mälkönen *1 400 755 54 % 31 % JRS Pharma Oy 1 300 237 18 % 10 % Peltola 500 477 95 % 20 % Uusikylä 700 205 29 % 8 % Alimmainen 1 300 426 33 % 18 % *Mälkösen vedenottamolla on 1 400m 3 /d vedenottolupa, mutta 1200 m 3 /d, jos JRS Pharman vesi ei riitä. Nastolan suurimmat vedenkuluttajat olivat vuonna 2009 JRS Pharma, jonka vedenotto oli noin 86 400 m 3 /a eli noin 237 m 3 /d, Wipak Oy noin 28 700 m 3 /a eli noin 78 m 3 /d ja Pajulahden liikuntakeskus noin 17 200 m 3 /a eli noin 47 m 3 /d. 4.2. Verkostot Vesijohtoverkoston pituus on noin 201 km. Vesijohtoverkostoon pumpataan vedenottamoilta vettä noin 2 432 m 3 /d. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus on luokkaa 18 % eli noin 375 m 3 /d. Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden osuus on kohtuullinen, yleisesti laskuttamattoman veden osuus on luokkaa 10 15 %. Laskuttamattomaan veteen kuuluvat sammutusvedet, katujen ja puistojen kasteluvedet sekä verkoston vuotovedet. Viemäriverkoston pituus on noin 177 km ja viemäriverkostossa on 52 jätevedenpumppaamoa. Pääosalla jätevedenpumppaamoista on ylivuotosäiliöt ja pumppaamot ovat kaukovalvonnan piirissä. Viemärin vuotovesien arvioitu osuus on noin 37 %. Suuret hulevesien määrät aiheuttavat

7 jätevedenpuhdistamolla prosessihäiriöitä erityisesti typenpoistossa. Hulevesiverkoston pituus on noin 41 km. Vesihuoltoverkostojen saneerauksen määrärahat ovat nykyisellään luokkaa 200 000 vuodessa jakaantuen suhteellisen tasaisesti talousvesi- ja viemäriverkostojen saneeraukseen. Vuosittain on saneerattu mm. viemäriverkoston vuotavia betonikaivoja ja vanhoja betoniviemäreitä. Vanhimmat putket ovat 50-luvulta ja pääosa verkostosta on rakennettu 1970-80 luvuilla. Putket ovat materiaaliltaan pääosin pvc-putkia. Vesitornin korkeustaso on +175 m ja tilavuus 1 000 m 3. Alavesisäiliöitä on vedenkäsittelylaitoksilla: Levonniemi 215 m 3, Mälkönen 370 m 3 ja Alimmainen 170 m 3. 4.3. Jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan kaksipistesyöttöperiaatteella. Kaksilinjaisen laitoksen vanhalla, vuonna 1976 rakennetulla linjalla käsitellään n. 60 % jätevesistä ja toisella vuonna 1995 rakennetulla linjalla n. 40 %. Prosessissa käytetään fosforin saostukseen ferrosulfaattia, jäteveden alkalointiin kalkkia ja selkeytykseen sekä kuivattavaan lietteeseen lisätään polymeeriä. Käsitellyt jätevedet johdetaan Palojokeen, joka yhtyy vajaa 25 km myöhemmin Porvoonjokeen. Liitteessä 2 on esitetty puhdistamon mitoitustietoja sekä kuormitusaste vuonna 2010. Puhdistamon tulokuormitus on pysynyt keskimäärin laskennallisten mitoitusarvojen rajoissa. Puhdistamon laaja saneeraus mm. typenpoiston tehostamiseksi valmistui kesäkuussa 2010. Saneerauksen kustannus oli 1,2 M. Saneerauksen yhteydessä allastilavuutta ei lisätty, mutta ilmastusjärjestelmät saneerattiin vastaamaan tulokuormituksen kasvua. Ilmastuksen prosessinohjausta kehitettiin typenpoiston osalta. Merkittävä osuus etenkin BOD 7-ATU ja COD Cr -kuormituksista tulee JRS Pharma Oy:n kiinteistöltä. Teollisuuslaitoksilla on ympäristölupien velvoittamat sopimukset jätevesien johtamisesta puhdistamolle. Saneerauksen vuoksi puhdistamolla on ajoittain ollut käytössä vain toinen linja, jolloin prosessi on ollut ylikuormitettuna. Saneerauksen vaikutus puhdistustuloksiin oli havaittavissa ja vuonna 2010 puhdistamo ei saavuttanut kaikkia sille asetettuja vaatimuksia toisin kuin vuonna 2009, jolloin puhdistustehovaatimukset saavutettiin. Puhdistamolla vastaanotetaan haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteitä. Uusi lietteenvastaanottoasema on valmistunut. Asemalla on tuojan tunnistus ja vastaanotettava lietemäärä mitataan. Prosessista syntyvä ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan lingolla. Kuivattua lietettä on kertynyt vuonna 2010 noin 4 200 m 3, mikä on kuljetettu Kujalan kompostointilaitokselle jatkokäsiteltäväksi. 4.4. Vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Liitteessä 3 on esitetty ennusteet vedenkulutuksen ja jätevesimäärien kehittymisestä kehittämissuunnitelman tarkastelujaksolla. Ennusteissa on huomioitu tilastokeskuksen ennusteiden mukainen väestökasvu sekä vesihuollon kehittämisalueiden verkostojen rakentumisen myötä tulevat liittyjät. Vedenkulutuksen on arvioitu vuonna 2025 olevan noin 2900 m 3 /d. Nastolan jätevedenpuhdistamolle johdettavan vesimäärän on arvioitu vuonna 2025 noin 3400 m 3 /d. Viemäriverkoston saneerauksien on arvioitu vähentävän vuotovesien määrää nykyisestä 37 %:sta noin 20 %:iin. Kunnan luoteisosan vesihuoltoverkostojen kehittämisalueilta jätevedet on suunniteltu johdettavan Lahteen käsiteltäviksi.

8 4.5. Kehittämistarpeet ja toimenpiteet Nastolan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita laajennetaan asemakaavoitettaville alueille ja resurssien puitteissa myös haja-asutusalueille. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden suunnitellut laajennukset vuosille 2015 2020 2025 on esitetty suunnitelmakartalla, piirustuksessa 102. Liitteeseen 6 on koottu suunnitellut vesihuoltoverkostohankkeet sekä asemakaavoitettavilla että haja-asutusalueilla. Nastolan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden uusi rajausehdotus on valmistelussa. Toimintaalueita määritettäessä tulee huomioida asemakaavoitettujen alueiden lisäksi myös alueet, joilla on tiheää asutusta tai jotka sijaitsevat toiminta-alueiden lievealueilla myös ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt vaikuttavat yhteisen vesihuollon tarvealueisiin. Vesihuoltolaitoksella on hulevesiverkoston toiminta-alueita asemakaava-alueella muutamilla tiiviisti rakennetuilla asuin- ja teollisuusalueilla. Rakennettuja hulevesiverkostoja on myös hulevesiverkostojen toiminta-alueiden ulkopuolella, joille hulevesiverkostojen toiminta-alueita voitaisiin laajentaa. Vesihuoltolain 10 mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on oikeus ja velvollisuus liittyä vesihuoltoverkostoon. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen liittämisvelvollisuudesta, esim. huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista varten tarkoitettuun viemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi tulee voida poistaa muutoin asianmukaisesti. Hulevesiä ei tule johtaa jätevesiviemäriin. Vesihuoltolaitoksen liittymismaksuihin vaikuttavat kiinteistön sijainti, käyttötarkoitus ja palveluiden käyttö. Vesihuoltolain (119/2001) 18 mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Teknisessä lautakunnassa (1.5.2011) on hyväksytty Nastolan vesihuoltolaitoksen taksat. Liittymismaksut ja perusmaksu voidaan asettaa eri alueille erisuuruisiksi vesihuollon investointikustannuksista riippuen. Liittymismaksussa huomioidaan kaavoituksen yhteydessä määritettävä aluekerroin, jota korotetaan mikäli alueen vesihuollon kustannukset nousevat normaalia suuremmiksi. Kustannusten ollessa tavanomaisella tasolla liittymismaksu on luokkaa 4000 /kiinteistö. Yli 300 kerrosala-m 2 rakennuksien sekä toiminta-alueen ulkopuolelta liittyvien kiinteistöjen liittymismaksut määritetään erikseen. Perusmaksu on vuosikulutuksesta riippuen 88,50 480 /a (alv 0 %). Käyttömaksut ovat vedelle 1,33 /m 3 ja jätevedelle 2,13 /m 3 (alv 0 %). Vesihuoltolaitoksen voimassa olevat taksat ovat Nastolan kunnan internetsivuilla. Liitteessä 7 on esitetty toimenpideohjelma vesihuoltolaitoksen tässä suunnitelmassa tarkastelluista vesihuollon kehittämishankkeista. Hankkeiden investointikustannukset on arvioitu ja esitetty ohjeellinen aikataulu. 4.5.1. Verkostot Vesihuoltoverkostojen kunnosta tarvitaan lisää tietoa saneeraustarpeen määrittämiseksi ja ongelma-alueiden selvittämiseksi. Verkostojen saneeraukseen tulee varata resursseja riittävästi. Verkostojen tasearvo oli vuonna 2009 noin 6,35 M. Verkostojen saneeraussyklin tulisi olla noin 40 50 vuotta, tällöin vuosittaisen investoinnin tulisi olla luokkaa 400 000. Nastolassa on käytössä erillisviemäröinti. Viemäriverkostojen suunnitelmallinen saneeraus kohdistetaan ensin alueille, joilla hule- ja kuivatusvesiä pääsee jätevesiviemäriin. Kyseisten alueiden selvittämiseksi ja saneeraustoimenpiteiden kohdistamiseksi viemäriverkostossa tullaan suorittamaan savukokeita erityisesti vanhoilla asuinalueilla sekä Kouvolantien teollisuusalueella. Vesihuoltolaitoksen numeerisia verkostokarttoja ylläpidetään Lahti Aquan lisenssillä X-pipe ohjelmistossa. Ohjelmiston avulla laaditaan järjestelmällinen saneeraussuunnitelma huomioiden verkostojen iät ja materiaalit, tavoitteena on kohdistaa saneeraukset ongelma-alueille. Saneerausten kohdistamiseen tarkemmin voitaisiin tehdä lisäksi alueellisia vuotovesiselvityksiä.

9 Vesistöön upotettuja vanhoja linjoja pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan käytöstä. Iso-Kukkasen pohjassa Pajulahden urheiluopistolle kulkeva linja on poistettu käytöstä ja huuhdeltu. Putket tullaan poistamaan järven pohjasta. Pikku-Kukkasen vesistössä kulkee kaksi linjaa. Vuolenkoski-Pajulahti vesihuoltolinjan valmistuessa Salmenmäen linja jää varayhteydeksi. Uusi linja on suunniteltu lähemmäs Karhusiltaa. Linja toteutettaneen vesistön alituksella suojaputkella sekä kaukovalvontaan yhdistetyllä virtaaman mittauksella. Luomaniemen putki jää vesistöön. Hulevesien hallintaan laaditaan yleissuunnitelma vuonna 2012, jolloin laajennetaan hulevesiverkostojen toiminta-alueita rakennettujen hulevesilinjojen alueille. Tällöin voitaisiin ko. alueen kiinteistöt velvoittaa liittymään hulevesiverkostoon, jollei hulevesiä pystytä käsittelemään asianmukaisesti kiinteistöllä. Hulevesiin liittyvää lainsäädäntöä ollaan muuttamassa, jatkossa hulevesien hallintaan voidaan laatia määräyksiä liittyen mm. hulevesien viivyttämiseen, maahan imeyttämiseen, laatuun, käsittelyyn kiinteistöllä ja kiinteistön liittämiseen kunnan hulevesijärjestelmään. Merkittävä osa hulevesien sisältämistä ympäristölle haitallisista aineista, raskasmetalleista ja ravinteista on sitoutunut huleveden kiintoaineeseen. Hulevesien käsittely, lähinnä kiintoaineen poisto, voi olla aiheellista mm. seuraavan tyyppisillä alueilla; rakennustyömaat, voimakkaasti liikennöidyt alueet, teollisuusalueet, jätehuoltoalueet, kaatopaikat ja maankaatopaikat. 4.5.2. Vedenottamot Automaation ja kaukovalvonnan ohjauksen muutosprojekti on käynnissä. Vedenottamoiden pumppausta ohjataan taajuusmuuttajilla ja pumppaus tulee olemaan jatkuvatoimista. Vesitornilla tasataan kulutusvaihteluita. Tavoitteena on tasata paineenvaihteluita verkostossa sekä pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita. Vedenottamoilla on suunniteltu alkaloinnin muuttamista kalkkikivialkaloinniksi. Kalkkikivialkaloinnin investointikustannus vedenottamoa kohden on luokkaa 300 000 500 000 käsiteltävistä vesimääristä riippuen. Vedenottamoiden alkaloinnin saneerauksia on suunniteltu tehtävän yksi vuodessa ja kaikki neljä käsittelylaitosta on tarkoitus saneerata. 4.5.3. Jätevedenpuhdistamo Nastolan jätevedenpuhdistamon laajamittainen saneeraus valmistui kesäkuussa 2010. Laitoksen kapasiteetti on riittävä vuoden 2025 kuormitustilanteessa, jolloin puhdistamon tulovirtaaman on ennusteissa (liite 3) arvioitu olevan noin 3400 m 3 /d, kun huomioidaan kunnallisen kuormituksen kasvu. Merkittävät tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset teollisuusvesikuormituksessa on tarkasteltava tarvittaessa hyvissä ajoin ennen niiden toteutumista. Puhdistamon käsittelytehokkuus on erityisen korkea johtuen teollisuusvesien edullisista hiili-ravinne suhteista (BOD:N:P). Käsiteltävä vesi on myös tavanomaista lämpimämpää johtuen teollisuusvesikuormituksesta. Teollisuusjätevesien osuus on orgaanisesta kokonaistulokuormasta n. 35-40 %. Toisaalta ajoittain teollisuuskuormitus aiheuttaa kuormituspiikkejä, jotka häiritsevät biologisen prosessin toimintaa. Kunnallisen kuormituksen osalta verkoston saneeraus tulee pienentämään vuotovesiä, mikä parantaa puhdistamon toimintaedellytyksiä erityisesti hulevesiaikana, kun virtaamapiikit ja lämpötilojen romahtamiset pienenevät. Laitoksen maksimituntivirtaama (q MAX ) on nykytilanteessakin varsin alhainen käsiteltäviin kokonaisvesimääriin verrattuna. Virtaamien osalta puhdistamon toimintaedellytykset ovat tulevaisuudessa hyvät. Prosessin toiminnan kannalta oleellista on kehittää edelleen yhteistyötä teollisuusvesikuormittajien kanssa siten, että tulokuormitus pysyisi mahdollisimman tasaisena ja biologisen prosessin käsittelykyvyn rajoissa. Teollisuusjätevesien laatu ja prosessille haitalliset muutokset, tulisi huomioida ja pyrkiä tasaamaan. Toimenpiteitä ovat laitokselle johdettavien jätevesimäärien ja laadun tasaus lähtöpäässä, neutralointiaseman toiminnan optimointi ja tarvittaessa olemassa olevan tasausaltaan käyttö puhdistamolla poikkeustapauksissa. Oleellista on myös jatkuva keskusteluyhteys ja raportointi sekä lyhytaikaisissa poikkeustilanteissa (päästöt jne.) että pidemmän aikavälin

10 kuormituskehityksessä (ennusteet teollisuuskuormituksen muutoksista). Teollisuusvesikuorman merkittävä kasvu tai pieneneminen vaikuttaa laitoksen toimintaedellytyksiin. Tulevaisuudessa saatetaan joutua varautumaan lupaehtojen kiristymiseen typenpoiston, fosforinpoiston ja vesistöön johdettavan jäteveden desinfioinnin osalta. Tämä tarkoittaisi lämpötilarajoitteen poistoa typenpoistovaatimuksesta ja fosforin jäännöspitoisuutta 0,3 mgp/l. Typenpoistovaatimusten muutos ei aiheuta lisäinvestointeja, mikäli kuormituskehitys jatkuu edellä kuvatulla tavalla. Fosforin poistovaatimus pystytään myös täyttämään normaalitilanteessa. Jälkikäsittelylaitteiston hankkimista on tutkittu, puhdistamolla on koeajettu jälkidesinfiointia vuonna 2011. Tutkimusten perusteella bakteerireduktiot ovat laitoksella niin korkeita, ettei lähtevän veden desinfiointia nähdä purkuvesistölle tarpeellisena. Käsitellyn veden desinfiointi tarkoittaa käytännössä investointia UV-käsittelylaitteistoon tai kemiallista jälkikäsittelyä. Jälkikäsittelylaitoksen investointi olisi suuruusluokkaa 1-1,5 M. Käyttökustannuslisä (kemikaalit, sähkö, huolto) olisi noin 1-2 snt/m 3 käs. jv. Käsittelyn kokonaiskustannuslisä olisi investoinnin takaisinmaksuajalla 15 vuotta ja korkokannalla 5 % alustavan arvion mukaan suuruusluokkaa 11 snt/m 3 käs. jv. Hakemus voimassa olevien ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi tehtiin vuoden 2011 lopussa.

11 5. MUUT VESIHUOLTOLAITOKSET Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000) koskee laitosta, jos se toimittaa vettä tai vastaanottaa jätevettä yli 10 m 3 /d tai palvelee yli 50 henkilöä. Vesiyhtymän velvollisuuksiin kuuluvat tällöin vesihuoltoverkostojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös talousveden jakeluun ja jäteveden poisjohtamiseen liittyvät asiantuntijuutta vaativat tehtävät. Terveydensuojelulain (763/1994, muutos 24/2006) 18 mukaan talousvettä toimittavan laitoksen on haettava toimintansa hyväksymistä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Hyväksymistä on haettava myös jos vedenottoa ja vedenkäsittelyä olennaisesti muutetaan. Hankittaessa talousvesi ostopalveluna toiselta vesihuoltolaitokselta tulee sopimuksia laadittaessa huomioida myös mahdollisten ongelmatilanteiden vastuunjaot. Toimintatavat ja vastuutahot erityistilanteissa, esim. mahdollinen epidemiatilanne, tulee esittää myös laitoksen erityistilannesuunnitelmassa. Vesiosuuskunnan tulee vahvistuttaa vedenjakelun ja viemäröinnin toiminta-alueet kunnassa. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella kiinteistöillä on oikeus ja velvollisuus liittyä yhteiseen vesihuoltoon. Vesihuoltolaitosten perustamisvaiheessa tulee suunnitella laitoksen toiminnan koko elinkaari. Verkostojen käyttö- ja kunnossapito sekä yhtymän hallinto vaativat resursseja. Verkostoja suunniteltaessa tulee huomioida myös mahdollinen laajentumistarve, maankäytön suunnitelmat ja asutuksen sijoittuminen. Pajulahti-Vuolenkoski runkolinja on linjattu Kumiantien varrelle. Kunta rakennuttaa vesihuollon runkolinjan, mikäli hankkeelle myönnetään valtion vesihuoltoavustusta. Kumiantien vesiosuuskunnan jakelu- ja keräilyverkostot Kumian ja Luhtaanmaan väliseltä alueelta voidaan liittää suunnitellulle runkolinjalle. Vuolenkoski-Pajulahti runkolinjalle on suunniteltu liittyvän myös Ruuhijärven kylän. Ruuhijärvelle ei ole muodostettu vesiosuuskuntaa, mutta yhteistyömahdollisuuksia Kumiantien osuuskunnan kanssa on tarkasteltu. Nastolan kunnan alueella ei ole vesiosuuskuntien rakennettuja vesihuoltoverkostoja. Yksityisten rakentamia vesihuoltolinjoja on Sylvöjärven eteläpuolella.

12 6. TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Haja-asutusalueella vesihuollosta vastaa kiinteistön omistaja tai haltija. Vesihuoltolain (119/2001) 6 mukaan, jos suurehkon asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, tulee kunnan huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kunnan tulisi järjestää alueelle keskitetty vesihuolto, vaan kunta voi täyttää huolehtimisvelvollisuutensa esimerkiksi auttamalla asukkaita perustamaan vesiosuuskunnan, joka toteuttaa alueelle keskitetyn vesihuollon. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevat, tiheästi rakennetut hajaasutusalueet tulee viemäröidä ja jätevedet johtaa käsiteltäviksi pohjavesialueiden ulkopuolelle. Kiinteistön kannattaa ensimmäisenä vaihtoehtona liittyä yhteiseen vesi- ja viemäriverkostoon, myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen lievealueilta, aina sen ollessa mahdollista. Nastolan vesihuoltolaitoksen taksapäätöksen mukaan toiminta-alueen ulkopuolelta liittymismaksut ovat kustannusperusteisia. Alueilla, joille yhteistä vesihuoltoa ei ole teknis-taloudellisesti kannattavaa toteuttaa, tulee vesihuolto toteuttaa kiinteistökohtaisilla tai useamman kiinteistön yhteisillä menetelmillä. Liitteessä 4 on lisätietoa vesihuollon toteuttamisesta keskitetyn vesihuollon ulkopuolisilla kiinteistöillä. Kiinteistökohtaisia vesihuoltojärjestelmiä tulee käyttää ja huoltaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Talousveden laatu kannattaa tutkituttaa esim. kolmen vuoden välein. Porakaivoista tulee tutkia lisäksi veden radon-, uraani-, arseeni- ja fluoridipitoisuudet. Talousveden laadun tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) vaatimukset. Kiinteistöllä niin vakituisella kuin loma-asunnolla, muodostuvat jätevedet tulee käsitellä tehokkaasti. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet heikentävät asuinympäristön hygieenistä tilaa sekä pinta- ja pohjavesien laatua. Pohjavesien pilaantuminen voi ilmetä talousvesikaivon vedenlaadussa. Kiinteistökohtaisista jätevesienkäsittelymenetelmistä Lahden seudun ympäristöpalvelut suosittelevat ensimmäisenä vaihtoehtona kuivakäymälää ja harmaidenvesien maaperäkäsittelyä. 6.1. Keskitetyn vesihuollon laajennushankkeet haja-asutusalueilla Yhteisen vesihuollon kehittämistarvealueiden määrittämiseen vaikuttavat asutustiheyden lisäksi maankäytön suunnittelu sekä alueen kehittyminen, tiedossa olevat talousveden laatu- ja riittävyysongelmat, ympäristönsuojelulliset seikat sekä alueiden vesihuoltoverkoston arvioidut investointikustannukset. Investointikustannukset kasvavat mikäli alue sijaitsee etäällä nykyisistä vesihuoltoverkostoista tai asutuksen ollessa liian harvaa. Yleisesti kokonaistaloudellisesti vesihuoltoverkoston rakentaminen on kannattavaa kun linjakilometrillä on olosuhteista riippuen 5-10 liittyvää kiinteistöä. Paikalliset olosuhteet tulee huomioida rakentamispäätöstä tehtäessä. Vesihuoltoverkostoja suunniteltaessa tulee selvittää kohdekohtaiset edellytykset asentaa laajakaistakaapeli tai -suojaputki vesihuollon rakentamisen yhteydessä. Vesihuoltohankkeisiin voidaan hakea valtiolta tukea. Liitteessä 1 on koottuna erilaisia tukimuotoja. Hankkeesta riippuen tuet ovat olleet luokkaa 20 40 % hankkeen investointikustannuksista, tuen saamiseen sekä määrään vaikuttavat mm. hankkeen teknis-taloudellinen kannattavuus, vaikutukset vesihuollon toimintavarmuuteen. Liitteessä 6 on koottu tarkastellut vesihuoltoverkostojen kehittämistarvealueet, joiden kustannusarvioissa ei ole huomioitu mahdollisen valtion tuen vaikutusta. Hankkeille on esitetty ohjeellinen aikataulutus sekä vastuutahot. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen resurssit eivät riitä kaikkien tarkasteltujen verkostohankkeiden toteuttamiseen. Kunta rakennuttaa lähinnä ylikunnallisia vesihuollon runkolinjoja hajaasutusalueille. Näille alueille vesiosuuskuntamuotoista toteutusta on esitetty jakelu- ja keräilyverkostojen osalta. Vesihuollon toteutuminen riippuu asukkaiden aktivoitumisesta vesiosuuskunnan perustamiseksi. Vesiosuuskuntamuotoista toteutusta esitettäessä ohjeellinen aikataulutus on esitetty hankkeiden keskinäisen kiireellisyyden kannalta arvioiden.

13 Tarkastelluilla keskitetyn vesihuollon tarvealueilla on noin 1400 vakituista asukasta. Joillakin alueista on tiivistä loma-asutusta, jonka varustelutaso ei ole tiedossa. Vesihuoltoratkaisun kannattavuuteen vaikuttaa myös loma-asutuksen liittymisaste. Esim. Pärnämäen alueella on vain muutama vakituinen asukas, mutta paljon loma-asuntoja Oksjärven rannalla. Loma-asutuksen liittymisasteeksi on tässä suunnitelmassa oletettu 30 %.

14 7. KOKO KUNNAN ALUE 7.1. Vaikutusten arviointi Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on vesihuoltoverkostojen kehittämistarvealueita määritettäessä huomioitu niin suunniteltu kuin olemassa oleva asutus sekä palvelu- ja teollisuustoiminnot. Tarkoituksena mahdollistaa yhdyskuntarakenteen kehittyminen maankäytön suunnittelun mukaisesti. Nastolassa on käynnissä useita ylikunnallisia vesihuoltohankkeita, jotka toteutuessaan lisäävät vesihuollon toimintavarmuutta. Alueellista yhteistyötä on vireillä naapurikuntiin, laajimpana yhteishankkeena 5-kunnan vesihuoltolinjahanke, joka toteutetaan vuoteen 2013 mennessä. Kehittämissuunnitelmassa esitetyillä hankkeilla pyritään pohja- ja pintavesien suojeluun, esittämällä tiheästi asuttuja ranta- ja pohjavesialueita viemäröitäviksi. Nastolassa on runsaat pohjavesivarannot, joiden laadun parantamiseksi ja turvaamiseksi pohjavesien suojelusuunnitelmaa päivitetään ja toimitaan suunnitelman mukaisesti. 7.1.1. Vesihuoltohankkeet, kustannukset ja aikataulut Suunnitelmassa esitettyjen vesihuoltoverkostohankkeiden kokonaiskustannukset ovat luokkaa 17 M, josta suuria runkolinjahankkeita on noin 3,8 M. Runkolinjahankkeille haetaan valtion vesihuoltoavustusta, jonka myöntämisestä linjojen toteutuminen riippuu. Suunnitellut verkostohankkeet on esitetty liitteessä 6. Saneerausinvestoinnit kohdistuvat verkostosaneerauksiin, vedenottamoihin sekä jätevedenpuhdistamolle. Saneerauksiin on arvioitu tarvittavan investointeja suunnitelman tarkastelujaksolla noin 9,3 M eli keskimäärin 660 000 vuodessa. Vesihuoltolaitoksen tulee kattaa vesihuoltomaksuilla investoinnit. Vesihuoltolaitoksen liittymismaksuja ollaan muuttamassa kustannusperusteisiksi, huomioiden vesihuollon investointikustannukset alueilla. Vesihuollon liittymismaksut tulevat olemaan eritasoisia asemakaava- ja hajaasutusalueilla. Tarkastelluille vesihuollon tarvealueille on laadittu alustavat kustannusarviot ja arvioitu kustannusten suuruusluokka kiinteistöä kohden kullakin alueella. 7.1.2. Vesihuollon toimintavarmuus Nastolan kunnalla on käynnissä useita ylikunnallisia runkolinjahankkeita. Vesijohtoverkostojen yhdistämisellä lisätään vedenjakelun toimintavarmuutta. Nastolassa on runsaat pohjavesivarat, joiden laadun turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Pohjavesien suojelusuunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Vedenottamoilta saadaan laadukasta vettä riittävästi ja käytössä on neljä vedenkäsittelylaitosta, joiden kapasiteetti riittää täyttämään vedentarpeen vaikka 1 2 laitosta jouduttaisiin poistamaan käytöstä. Vedenkäsittelylaitoksilla on UV-laitteistot veden desinfiointiin ja verkoston klooraukseen tarvittaessa on valmius. Vedenjakelun keskeytyessä, esim. pitkäkestoisen sähkökatkon vuoksi, veden jakeluun kanisteritäytöllä on varauduttu Mälkösen vedenottamolla. Vedenottamoiden alkaloinnin muuttaminen kalkkikivialkaloinniksi poistaa lipeän yliannostelun mahdollisuuden ja parantaa työturvallisuutta. Vedenottamoiden valvontatutkimusohjelmat on päivitetty. Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelmaa sekä kriisiviestintäohjetta laaditaan parhaillaan. Sammutusvesisuunnitelmaa laaditaan parhaillaan yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. Verkostossa on riittävästi paloposteja ja verkoston laajentuessa huomioidaan myös sammutusveden tarve.

15 Jätevedenpumppaamot ovat akkuvarmennetun kaukovalvonnan piirissä ja toimintahäiriöistä lähtee hälytykset päivystäjälle. Vesistöjen välittömässä läheisyydessä olevilla pumppaamoilla on ylivuotosäiliöt. 7.2. Vesihuollon organisaatiot ja työnjako Kunnallisen vesihuoltolaitoksen organisointiin ei ole tulossa muutoksia. Kunnan rakennuttamille runkolinjoille liittyviä vesihuoltoverkostoja voidaan rakentaa useamman vesiosuuskunnan toimesta. Pieniä vesiosuuskuntia ei nähdä tarkoituksenmukaisiksi muodostaa, jotta hallinnointi sekä verkostojen huolto ja saneeraus ovat kestävällä pohjalla. 7.3. Alueellinen yhteistyö Nastolan kunnalla on vireillä useita ylikunnallisia runkolinjahankkeita. Runkolinjahankkeisiin haetaan valtion vesihuoltoavustusta, josta niiden toteutuminen on riippuvainen. Yhteistyön eri osapuolien vastuut ja velvoitteet tulee määrittää riittävän yksityiskohtaisesti laadittavissa sopimuksissa ja huomioida myös asianomaisten tahojen erityistilannesuunnitelmissa. 5-kunnan vesihuollon runkolinja Lahden, Heinolan, Asikkalan, Nastolan ja Hollolan kuntien yhteishankkeena on toteutumassa vesihuollon runkolinjoja, joiden arvioitu valmistumisaika on vuoden 2013 aikana. Vesijohtolinjan tarkoituksena on turvata vedenhankinnan toimintavarmuutta kuntien verkostojen yhdistämisellä sekä Syrjälänkankaan suunnitellulla vedenottamolla. Vesihuollon runkolinjoihin olisi mahdollista liittää haja-asutusalueiden tiiviitä asutuskeskittymiä; Pyhäntaka, Mäkelä ja Siltala-Haikula. Tiiviiden asutuskeskittymien viemäröinnillä olisi ympäristönsuojelullisia etuja, erityisesti vesistöjen ranta-alueilla. Pajulahti-Vuolenkoski vesihuollon runkolinja Runkolinja on suunniteltu Iitin Vuolenkoskelta Nastolan Ruuhijärven ja Luhtaanmaan kylien kautta Kumialle. Runkolinjaosuudelle Pajulahti Luhtaanmaa on saatu osarahoitus. Nastolassa linjalle voidaan liittää Ruuhijärven ja Luhtaanmaan kylien tiiviin asutuksen alueet, jakelu- ja keräilyverkostot on tarkoitus rakennuttaa vesiosuuskunnan toimesta. Yhdysvesijohto Kolava-Villähde Lahden Kolavan alueelle on suunniteltu yhdysvesijohto (Ramboll, viite 82116342). Linjalla voitaisiin yhdistää Lahti Aquan ja Nastolan vesihuoltolaitoksen verkostot ja lisätä vedenjakelun toimintavarmuutta. Linjalle tarvitaan paineenkorotusta. Raakavesijohto Iittiin Iitin Hiisiön, Jokueen ja Mankalan kylien vesihuollon hankesuunnitelmassa (Ramboll, viite 82121340, 8.9.2008) on tarkasteltu vesihuoltoyhdyslinjan mahdollisuutta Nastolan kuntaan. Hankesuunnitelmassa tarkasteltiin kylien viemäröintiä Nastolaan, mutta päädyttiin esittämään viemäröintisuunnaksi Iitin keskustaajamaa. Suunnitelmakartalle 102 on karkeasti linjattu vesijohto, jolla voitaisiin johtaa raakavettä Alimmaisen vedenottamolta Iittiin. Yhdysvesijohdolla turvattaisiin Iitin kunnan vedenhankintaa.

16 Taulukko 7.1 ylikunnalliset suunnitellut vesihuollon runkolinjat Runkolinja investointi aikataulu Huomiot 5-kunnan hanke 1 174 000 2013 Yhdyslinja Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Asikkala. Kustannuksissa valtion avustus 40 % on huomioitu. Pajulahti-Vuolenkoski* 2 030 000 2013 Yhdyslinja Iittiin Kolava- Villähde* 252 000 vesijohto Alimmainen-Iitti* raakavesijohto Iittiin * Runkolinjahankkeissa valtion vesihuoltoavustuksen saaminen on toteutumisen edellytyksenä. 7.4. Tiedottaminen Vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnos käsiteltiin teknisessä lautakunnassa 7.2.2012. Lausunnot pyydettiin naapurikuntien teknisiltä lautakunnilta, ELY:stä, sekä Kumian vesiosuuskunnalta maaliskuussa 2012. Saadut lausunnot huomioitiin suunnitelmaa viimeisteltäessä. Kehittämissuunnitelma on nähtävillä kunnan Internet-sivuilla ja kunnantalolla maaliskuussa 2012. Suunnitelma valmistui heinäkuussa 2012. 7.5. Suunnitelman ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta Kehittämissuunnitelmassa tarkasteltujen vesihuollon kehittämishankkeiden tilanne päivitetään vuosittain suunnitelman liitetiedostoihin. Samassa yhteydessä laaditaan tarkemmat hankkeiden toteuttamisaikataulut. Koko suunnitelmaa päivitetään harvemmin noin 5 vuoden välein.

17 8. TIIVISTELMÄ Nastolan kunnan vesihuollon tila on kohtuullinen. Vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkoston liittymisprosentti on noin 78 %, liittyjiä vuonna 2009 oli vesijohtoon 11789 ja viemäriin 11697 asukasta. Yhteisen vesihuollon ulkopuolella on noin 3300 asukasta, joiden vesihuolto perustuu nykyisellään kiinteistökohtaisiin järjestelmiin. Vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön, vuonna 2009 käytössä oli kuusi kunnan vedenottamoa ja yksi JSR Pharman vedenottamo. Vedenkäsittelylaitoksia kunnassa on 4 kpl; Alimmainen, Levonniemi, Mälkönen ja Villähde. Vuonna 2009 pohjavedenotto oli noin 2400 m 3 /d eli noin 25 % pohjavedenoton lupamäärästä 9700 m 3 /d. Vedenottamoilta on saatavissa riittävästi laadukasta vettä ja vedenkäsittelylaitosten kapasiteetti riittää täyttämään vedentarpeen vaikka 1 2 laitosta jouduttaisiin poistamaan käytöstä. Vedenottamoilla on käytössä UV-desinfiointilaitteistot ja verkoston klooraukseen on tarvittaessa valmius. Vedenottamoilla on suunniteltu alkaloinnin saneerausta kalkkikivialkaloinniksi. Pohjavesien laadun turvaaminen ja parantaminen on tärkeää. Pohjavesien suojelusuunnitelman päivitys on käynnissä. Suojelusuunnitelmassa tullaan esittämään pohjavesialueiden suojaustoimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan hyvä kemiallinen tila kaikilla pohjavesialueilla. Vesihuoltoverkostojen saneeraukseen tulee kohdentaa nykyistä enemmän resursseja ja saneeraus kannattaa kohdentaa ongelma-alueille. Nastolassa viemäriverkoston vuotovesiprosentti on 37 % ja vesijohtoverkoston 18 %. Vuotovesien kannalta ongelmallisimpien verkosto-osien paikallistamiseen voidaan käyttää mm. savukokeita ja alueellisia vuotovesiselvityksiä. Puhdistamon kuormituksen osalta verkoston saneeraus tulee pienentämään vuotovesiä, mikä parantaa puhdistamon toimintaedellytyksiä erityisesti hulevesiaikana, kun virtaamapiikit ja lämpötilojen romahtamiset pienenevät. Nastolassa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita laajennetaan asemakaavoitettaville alueille ja resurssien puitteissa myös haja-asutusalueiden asutuskeskittymiin sekä asemakaava-alueiden lievealueille. Toiminta-alueiden uusi rajausehdotus on valmisteilla. Hulevesiverkoston toimintaalueita on muutamilla tiiviisti rakennetuilla asuin- ja teollisuusalueilla. Hulevesiverkoston toiminta-alueita voitaisiin laajentaa rakennetuille hulevesiverkostoalueille. Jätevedenpuhdistamon laajamittainen saneeraus valmistui kesäkuussa 2010. Laitoksen kapasiteetti on riittävä vuoden 2025 kuormitustilanteessa, kun huomioidaan kunnallisen kuormituksen kasvu. Merkittävät tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset teollisuusvesikuormituksessa on tarkasteltava tarvittaessa hyvissä ajoin ennen niiden toteutumista. Tulevaisuudessa puhdistamolla saatetaan joutua varautumaan lupaehtojen kiristymiseen typenpoiston, fosforinpoiston ja vesistöön johdettavan jäteveden desinfioinnin osalta. Typenpoistovaatimusten muutos ei aiheuta lisäinvestointeja, mikäli kuormituskehitys jatkuu edellä kuvatulla tavalla. Fosforin poistovaatimus pystytään myös täyttämään normaalitilanteessa. Kuitenkin tiukentuvan lupaehdon täyttämiseen poikkeustilanteissa olisi varauduttava jälkikäsittelyvaiheella. Käsitellyn veden desinfiointi tarkoittaa käytännössä investointia UV-käsittelylaitteistoon tai kemiallista jälkikäsittelyä. Jälkikäsittelylaitoksen investointi olisi suuruusluokkaa 1-1,5 M. Toiminta-alueiden ja asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolisilla alueilla on tarkasteltu vesihuoltoverkostojen kehittämistarvealueita. Alueiden valinnassa on huomioitu väestötiheys, suunniteltu maankäyttö, tiedossa olevat talousveden laatuongelmat sekä ympäristönsuojelulliset seikat. Alueiden vesihuoltoverkostojen kustannustaso on arvioitu suunnitelman mittakaavassa ja vesihuollon toteuttamisen vastuutahot sekä ohjeellinen aikataulutus määritetty. Alueet on esitetty liitteessä 6 sekä käsitelty kohdassa 6.1. Kunta rakennuttaa ylikunnallisia vesihuollon runkolinjoja haja-asutusalueille. Vesiosuuskuntamuotoisesti on suunniteltu lähinnä jakelu- ja keräilyverkostoja. Kaikkien tarkasteltujen vesihuoltoverkostojen toteutuessa liittymisaste yhteiseen vesihuoltoon nousee tasolle 86 %.