LÄNSI-UUDENMAAN SÄÄSTÖPANKKI PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2017 (Luvut tuhansina euroina ellei muuta mainita. Suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta 1.1.-30.6.2016) Asiakkaita 34 332 (33 478) Vakavaraisuussuhde 20,38 (19,10 %) Liikevoitto 2 449 (2 886) Koko luotonanto 590 574 (565 222), josta välitettyjä luottoja 111 241 (99 180) Tase 665 131 (632 073) Oma pääoma ja varaukset 74 452 (70 425) Kulu-tuotto suhde 62,9 % (56,7 %) Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liiketoiminta on katsauskauden aikana jatkunut vakaana. Talletuksien ja luotonannon kasvu ovat olleet pankin tavoitteiden mukaisia. Kesäkuun lopussa talletukset olivat 502 080 tuhatta euroa. Talletukset kasvoivat viimeisen 12 kk:n aikana 2,0 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 590 574 tuhatta euroa. Kasvu viimeisen 12 kk:n aikana oli 4,5 %. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankilla on yhteensä 10 konttoria, Lohjan keskustassa, Virkkalassa, Lohjan Asemalla, Nummelassa, Kirkkonummella, Karjalohjalla, Saukkolassa, Pusulassa, Sammatissa ja Karkkilassa. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin palveluksessa on 69 toimihenkilöä. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Länsi-Uudenmaan Säästöpankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Säästöpankkipalvelut Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristön kuvaus Globaali talousnäkymä Vuoden 2017 alkupuoliskolla globaalin talouden kasvunäkymät paranivat merkittävästi. Kasvunäkymien parantuminen oli hyvin laaja-alaista. Eurooppa ja kehittyvät talouden ovat kiihdyttäneet kasvuaan ja ottaneet kiinni Yhdysvaltoja. Kehittyvien talouksien näkymät ovat vakautuneet viime vuosista ja sijoittajien usko kehittyvien markkinoiden osalta on vahvistunut. Erityisesti Kiinan talouden hallittu kehityskulku on tukenut globaalia talouskasvua ja kauppaa. Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta Kiinan talouteen liittyvät riskit ovat olleet 1
huomion kohteena ja tältä osin odotuksiin nähden positiivinen kehitys on tukenut sijoitustuottoja. Yhdysvalloissa talouskasvu on saavuttamassa meneillään olevan syklin lakipisteen lähivuosina ja on jo nähtävissä merkkejä siitä, että voimakkain kasvu olisi takana päin. Maailman talouskasvu tulee nousemaan yli 3 prosentin tasolle mahdollisesti jo ensi vuonna. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että talouskasvu tulisi saavuttamaan finanssikriisiä edeltävän tason. Euroopassa nähty talouskasvun nousu on kiihtynyt ja merkille pantavaa on myös teollisuuden näkymien elpyminen. Työmarkkinoiden vuonna 2013 käynnistynyt elpyminen on jatkunut ja työttömyysaste on laskenut euroalueella 9,3 prosentin tasolle. Teollisuustuotannon ja bruttokansantuotteen kasvu jatkuivat vakaina vuoden 2017 alkupuoliskolla. Kapasiteetin käyttöaste on noussut korkeimmalle tasolle sitten finanssikriisin ja tämä heijastelee teollisuuden luottamusindikaattoreiden vahvaa nousua. Kotitalouksien tilanne vahvistui ja kuluttajien luottamus on noussut voimakasta vauhtia. Alhainen korkotaso ja energianhinta kasvattavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Myös asuntojen hintojen nousu ja sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys ovat vahvistaneet kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan keskuspankki valmistautuu rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Muutokset rahapolitiikassa tullaan toteuttamaan asteittain pitkällä aikavälillä, sillä inflaatio-odotukset ovat edelleen alhaisella tasolla eikä toteutunut inflaatio ole noussut odotettua vauhtia. Euroopassa poliittisten riskien merkitys korostui useiden vaalien vuoksi. Ranskan presidentinvaalien tulos kuitenkin oli markkinoille suosiollinen ja vakautti odotuksia Euroopan unionin tulevaisuudesta. Iso-Britanniassa järjestetyt parlamenttivaalit olivat istuvalle hallituspuolueelle pettymys. Tämä osaltaan voi vaikeuttaa Brexit-neuvottelujen etenemistä tänä ja ensi vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvusykli on jatkunut jo ennätyksellisen pitkään ja vuoden 2017 alkupuoliskolla on ollut jo nähtävissä hidastumisen merkkejä. Työmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen hyvä ja työttömyysaste on laskenut historiallisesti tarkasteltuna alhaiselle 4,3 prosentin tasolle. Kuitenkin uusien työpaikkojen syntyminen on hidastunut. Myös yritysten tuloskasvu Yhdysvalloissa on hidastunut, vaikkakin on edelleen hyvällä tasolla. Alhainen korkotaso ja palkkainflaatio tukevat yritysten tulosmarginaaleja. Teollisuustuotanto jatkaa kasvuaan ja globaalin talouden kasvu näkyy kapasiteetin käyttöasteen nousuna. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin valtakausi alkoi haastavissa merkeissä. Useat lakimuutokset kokivat vastarintaa kongressissa ja odotukset Trumpin uudistusohjelman osalta laskivat merkittävästi. Yhdysvaltojen keskuspankki FED jatkoi rahapolitiikkansa kiristämistä, mutta inflaation hidas nousu Yhdysvalloissa laskee koronnostopaineita. Korkoympäristö Korkotaso on säilynyt matalana eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa lähiaikoina. Vallitsevan korkokäyrän muoto on hyvin lattea mikä yhdistettynä matalaan perustasoon tuo pankkitoiminnan rahoituskatteelle haasteita. Lisäksi rahoitus-katetta rasittavat likviditeetin sääntelyvaateet (LCR maksuvalmiusvaade) ja Euroopan Keskuspankin negatiivinen talletuskorko. Sijoitusmarkkinat Sijoitusmarkkinoille vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on ollut hyvin suotuisa. Yritysten tuloskasvu Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla on yllättänyt positiivisesti mikä on tukenut osakemarkkinoiden tuottoja. Odotuksiin nähden pitkien korkojen alhainen taso ja yrityslainojen kaventuneet riskimarginaalit ovat nostaneet korkosijoitusten tuottoja. Sijoittajien luottamus on ollut hyvin vahvaa mikä näkyy erityisesti volatiliteetti-indeksien historiallisen alhaisena tasona. Poliittisten riskien hälveneminen Euroopassa on osaltaan tukenut osaketuottoja. Seuraava merkittävä riskitekijä on Italian parlamenttivaalit alkuvuodesta 2018. Kehittyvien markkinoiden osalta tuotot ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen ja pitkien korkojen lasku ovat tukeneet yritysten kasvunäkymiä. Kehittyvien markkinoiden valuuttaindeksit ovat vahvistuneet vuosia jatkuneet heikentymistrendin jälkeen. Loppuvuoden osalta globaali talouskehitys tulee jatkumaan suotuisana. Sijoitusmarkkinoilla tuotto-odotukset ovat laskeneet korkeiden sijoitustuottojen myötä, mutta tunnistettuja riskitekijöitä on vähemmän kuin vuosi sitten. Kiinan kansantalouden korkeaan velkataakkaan liittyvät ongelmat tai Yhdysvaltojen talouskasvun hiipuminen laskisivat globaalin talouden kasvunäkymiä nopeasti. Tällä olisi myös merkittävä negatiivinen vaikutus osake- ja yrityslainatuottoihin. Yritysten tuloskasvu on kuitenkin hyvällä tasolla tässä tilanteessa osakemarkkinoiden trendinomainen heikentyminen ei ole todennäköistä. 2
Suomen taloustilanne Suomen taloustilanteessa on nähty selkeä käänne parempaan. Parantuneen tilanteen taustalla on investointien ja kulutuksen kasvu sekä viennin voimakas elpyminen. Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on kohentunut merkittävästi. Kuluttajien luottamus on noussut ennätyksellisen korkeaksi, kun samaan aikaan kotitalouksien säästämisaste on kääntynyt negatiiviseksi. Yritysten halukkuus uusinvestointeihin on noussut mikä näkyy luoton kysynnän kasvuna. Myös yritysten työvoiman kysyntä on kasvanut suotuisasti mikä osaltaan luo odotuksia työttömyysasteen laskusta lähivuosina. Pitkäaikaistyöttömyydessä on nähty laskua ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Konkurssien määrä on laskussa ja erityisesti vientimarkkinoiden elpyminen tukee positiivista kehitystä. Julkisen talouden haasteet kuitenkin ovat edelleen suuret ja hallituksen toimenpiteet rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi ovat jääneet puutteelliseksi. Muutokset poliittisessa rintamassa saattavat heikentää hallituksen toimintakykyä ja osaltaan vaarantaa julkisen talouden vakauttamiseksi suunniteltuja toimenpidehankkeita. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen lisää painetta uudistuksille. Suomen talouden näkymät tulevat kuitenkin parantumaan loppuvuoden aikana ja talouskasvu vuoden 2017 osalta nousee lähelle 3 prosentin tasoa. Asuntomarkkinat Suomessa Asuntokauppaa ohjaavat tekijät (työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus) ovat tukeneet positiivista virettä asuntomarkkinoilla. Spekulaatioista huolimatta asuntokauppa Suomessa on kehittynyt ja kehittyy maltillisesti tänä vuonna. Säästöpankkiryhmä ennustaa tälle vuodelle 2-3 prosentin kauppamäärän kasvua. Kiinteistönvälittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppamäärä kasvoi 0,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tosin voimakas uudisrakentaminen aikaansaa eri paikkakuntien välille suuria eroja kauppamäärissä. Sijoitusasuntokysyntä on jatkunut myös vahvana huolimatta siitä, että joillakin paikkakunnilla on jo ylitarjontaa vuokra-asunnoissa. Ylitarjonta johtuu osittain asuntorahastojen aktiivisesta sijoitustoiminnasta. Uudisrakentaminen on tänä vuonna vilkkainta yli 25 vuoteen, mikä osittain johtuu aiemmin mainittujen asuntorahastojen aktiivisuudesta ostaa suuria määriä asuntoja uudiskohteista. Käytettyjen asuntojen hintojen nousua on tapahtunut pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet. Ennustamme käytettyjen asuntojen hintojen nousevan koko maassa noin 1,5-2 prosenttia tänä vuonna. Hintojen nousua hillitsee tarjonnan lisääntyminen voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuen. Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tuloskehitys on ollut edellisvuotta alhaisempi. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 2 449 tuhatta euroa (2 886), joka oli 437 tuhatta euroa pienempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 0,8 % (0,9 %) taseesta. Pankin korkokate oli katsauskaudella 3 132 tuhatta euroa (3 101). Korkokate kasvoi 1 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Osinkotuotot olivat 160 tuhatta euroa (207). Palkkiotuottoja kertyi 3 361 tuhatta euroa (2 927). Välitettyjen luottojen palkkiotuotot ovat 300 tuhatta euroa suuremmat edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Palkkiokulut olivat 508 tuhatta euroa (550). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 818 tuhatta euroa (1 637). Tästä myyntivoitot olivat 1 849 tuhatta euroa. Suojauslaskennan nettotulos käyvän arvon suojauksesta oli -2 tuhatta euroa.. Pankin hallintokulut olivat 4 072 tuhatta euroa (3 675), tästä henkilöstökulut olivat 2 046 tuhatta euroa (1 945) ja muut hallintokulut 2 026 tuhatta euroa (1 729). Ostetut palvelut ja atk-kulut ovat toteutuneet 296 tuhatta euroa suurempana edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 5,2 % ja oli 665 131 tuhatta euroa (632 073). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 56 451 tuhatta euroa (53 352). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 1 608 tuhatta euroa (1 410). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin vapaaehtoiset varaukset olivat 18 001 tuhatta euroa. Katsauskauden päättyessä pankilla ei ollut liikkeeseen laskettuja velkakirjoja (15 372). 3
Vakavaraisuus ja riskiasema Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Vuoden 2017 alussa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Katsauskaudella luottoriskien määrä on hieman kasvanut. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli 4 802 tuhatta euroa, mikä on 1,0 % omasta luotonannosta ja takauskannasta. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana näiden määrä oli 4 352 tuhatta euroa. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana -928 tuhatta euroa ja niiden peruutuksia 228 tuhatta euroa. Rahoitusvakausvirasto päätti 24.5.2017 asettaa Säästöpankkien yhteenliittymälle luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 :ssä tarkoitetun alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärän. Alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärä tulee täyttää 31.12.2018 lukien. Vaade koskee vain yhteenliittymätasoa, mutta Rahoitusvakausvirasto arvioi vaateen asettamista jäsenluottolaitostasolla uudelleen vuonna 2018. Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Olennaiset tapahtumat puolivuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan puolivuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Loppuvuoden näkymät Pankin loppuvuoden tuloskehitys jatkunee alkuvuoden suuntaisena, jolloin koko vuoden liikevoitto tullee budjetoidun mukaisesti jäämään viimevuotista matalammaksi. Liikevoittotasoon tullee vaikuttamaan myös loppuvuoden aikana luottokannasta tehtävien arvonalennusten määrä. Liikevoittotason muutoksella ei kuitenkaan ole vaikutusta pankin vakavaraisuuteen. 4
Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Tuloslaskelma (tuhatta euroa) 1-6.2017 1-6.2016 1-12.2016 Korkotuotot 4 585 5 143 9 822 Korkokulut -1 453-2 041-3 673 Korkokate 3 132 3 101 6 149 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 160 207 246 Palkkiotuotot 3 361 2 927 6 171 Palkkiokulut -508-550 -1 077 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -3-3 -3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 818 1 637 2 909 Suojauslaskennan nettotulos -2 1-4 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 71 224 225 Liiketoiminnan muut tuotot 454 1 109 1 123 Hallintokulut -4 072-3 675-7 336 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -102-50 -113 Liiketoiminnan muut kulut -1 159-1 179-2 087 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -701-863 -1 100 Liikevoitto 2 449 2 886 5 103 Tilinpäätössiirrot 681 2 411 802 Tuloverot -694-1 068-1 185 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 2 436 4 229 4 720 Tilikauden voitto 2 436 4 229 4 720 5
Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Tase Vastaavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Käteiset varat 1 588 1 395 1 512 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 36 206 34 342 39 208 Saamiset luottolaitoksilta 36 943 34 936 54 039 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 479 372 466 083 463 558 Saamistodistukset 23 181 18 035 18 632 Osakkeet ja osuudet 55 218 63 524 53 400 Johdannaissopimukset 2 130 2 749 2 425 Aineettomat hyödykkeet 1 024 550 859 Aineelliset hyödykkeet 7 466 7 479 7 471 Muut varat 19 555 456 93 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 2 374 2 446 2 771 Laskennalliset verosaamiset 72 78 72 665 131 632 073 644 039 Vastattavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Velat luottolaitoksille 80 029 43 212 41 792 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 504 244 495 245 507 869 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 15 372 15 376 Muut velat 3 089 4 476 3 327 Siirtovelat ja saadut ennakot 2 842 2 913 2 312 Laskennalliset verovelat 474 430 509 Vapaaehtoiset varaukset 18 001 17 073 18 682 Peruspääoma 4 4 4 Käyvän arvon rahasto 1 608 1 410 1 748 Muut sidotut rahastot 8 837 8 837 8 837 Edellisten tilikausien voitto 43 566 38 872 38 862 Tilikauden voitto 2 436 4 229 4 720 665 131 632 073 644 039 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 5 123 6 144 5 439 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 44 581 30 394 27 889 6
Johdannaissopimukset Suojaavat johdannaiset Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset 10 000 10 000 10 000 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen 2 130 2 749 2 425 Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 70 835 67 001 69 117 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -1 034-1 725-879 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 69 801 65 276 68 238 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 0 0 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 69 801 65 276 68 238 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 10 0 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0-10 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 0 0 0 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 69 801 65 276 68 238 Riskipainotetut erät yhteensä 342 453 341 820 328 176 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 309 740 304 832 292 645 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 3 208 4 728 4 206 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 3 385 7 778 5 205 josta operatiivisen riskin osuus 26 121 24 481 26 121 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 20,38 % 19,10 % 20,79 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 20,38 % 19,10 % 20,79 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 20,38 % 19,10 % 20,79 % Alkuvuodesta kertynyt voitto 2 436 tuhatta euroa, josta on vähennetty suunniteltu voitonjako 10 tuhatta euroa, on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. 7
Pääomavaatimus Omat varat Pääomavaatimus * Pääomapuskuri pääomavaatimuksen jälkeen * Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista. Vähimmäisomavaraisuusaste Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 10,18 % prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ensisijainen pääoma 69 801 65 276 68 238 Vastuiden kokonaismäärä 685 922 667 056 657 474 Vähimmäisomavaraisuusaste 10,18 % 9,79 % 10,38 % Lohjalla xx elokuuta 2017 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Hallitus 8