ELÄKEUUDISTUS 2017
Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi joukko työssäkäyviä suomalaisia rahoittaa kasvavan ikäihmisten joukon etuudet ja palvelut. Ilman rakenteellisia muutoksia joko eläkemaksuja jouduttaisiin nostamaan rajusti tai eläke-etuuksia leikkaamaan. Myös EU-komissio ja OECD ovat kehottaneet Suomea arvioimaan työeläkejärjestelmää ja eläkeikää elinajanodotteen kasvun vuoksi. 2
Huoltosuhteen kehitys 2011-2060* 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 2041 2042 2043 2044 2045 2046 2047 2048 2049 2050 2051 2052 2053 2054 2055 2056 2057 2058 2059 2060 *0-14 -vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhde työikäisiin Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012 3
4 Etunimi Sukunimi
Uudistuksen tavoitteet Eläkejärjestelmä on taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä myös tulevaisuudessa. Työssäolovuodet lisääntyvät: ihmisten elinajan pidentyessä osa lisävuosista käytetään työntekoon. Varmistetaan työeläkkeiden rahoitus riittävät eläkkeet sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus 5
Stubbin hallituksen ohjelma: Hallitus on sitoutunut edistämään eläkejärjestelmän uudistusta työurasopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman ehdotuksen pohjalta. Hallitus toteaa työmarkkinakeskusjärjestöjen sitoutuneen sellaisen neuvotteluratkaisun löytämiseen eläkeuudistuksesta, joka pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta runsaan 1 prosenttiyksikköä, nostaa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä ja on valmis syksyyn 2014 mennessä. 6
Suomessa eläketurva koostuu työeläkkeestä, jota kertyy ansiotyöstä tai toiminnasta yrittäjänä kansaneläkkeestä, joka turvaa toimeentulon, jos työeläke on pieni tai sitä ei saa lainkaan takuueläkkeestä, joka varmistaa vähimmäiseläkkeen, jos kansaneläke ja muut eläkkeet eivät siihen riitä. 7
Kokonaiseläke vuonna 2014 Eläke /kk 2 000 1 750 Lähde: ETK 1 500 1 250 1 000 750 500 250 0 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Työeläke Kansaneläke Takuueläke Netto Palkka /kk 8
Nykyinen työeläkejärjestelmä Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63 68-vuotiaana. Vanhuuseläkkeen lisäksi työeläkejärjestelmään kuuluvat osa-aikaeläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke. Eläkettä kertyy kaikista yli 18-vuotiaana saaduista ansioista sekä alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidon ja tutkintoon johtavan opiskelun ajalta. Elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä, kun keskimääräinen elinikä nousee. Vaikutusta voi vähentää tai poistaa kokonaan olemalla pitempään töissä. Indeksit turvaavat eläkkeen ostovoiman säilymisen. 9
Eläkettä karttuu iän mukaan Työeläke = vuosityöansiot x karttumisprosentti x elinaikakerroin Lähde: ETK 18 v. 53 v. 63 v. 68 v. 4,5 % 1,5 % 1,9 % 10
Milloin eläkkeelle ja millä eläkkeellä? Suomalaiset jäivät vuonna 2013 työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaina. Vanhuuseläkkeelle jäädään keskimäärin 63,6- vuotiaana. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeellejäämisikä on noussut, mutta nyt nousu on hidastunut. Eläkkeellä oli vuoden 2013 lopussa 1 385 750 suomalaista. Keskieläke on 1549 /kk. Miesten eläke on keskimäärin 1760 /kk, naisten 1376 /kk. 11
Työeläkkeiden rahoitus Vuonna 2014 työnantajan keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 17,75 % palkasta. Alle 53- vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 5,55 % palkasta ja 53 vuotta täyttäneiden maksu 7,05 % palkasta. Työeläkemaksuina kerättiin 23,8 miljardia euroa vuonna 2013 Työeläkkeitä maksettiin 23,4 miljardia euroa vuonna 2013. Kansaneläkkeitä maksettiin 2,6 miljardia euroa. Työeläkevaroja oli vuoden 2013 lopussa noin 162 miljardia euroa, ja niiden sijoitustuotot olivat noin 12 miljardia. 12
Edellinen suuri eläkeuudistus tehtiin vuonna 2005 Siirryttiin joustavaan 63-68 vuoden eläkeikään. Työeläkettä alkoi karttua 18-vuotiaasta alkaen (ennen 23 vuotta). Eläkettä alkoi karttua enemmän lähempänä eläkeikää ja varsinkin sen jälkeen töissä jatkaville (nk. superkarttuma). Eläkettä alkoi karttua myös erilaisista ansiosidonnaisista sosiaalietuuksista sekä tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidon ajalta. Varhaiseläkkeitä karsittiin ja niiden alaikärajoja nostettiin. Työttömyyseläkkeestä luovuttiin asteittain. Työeläke alettiin laskea koko työuran ansioiden perusteella. Elinaikakerroin otettiin käyttöön sopeuttamaan eläkkeitä eliniän pitenemiseen. 13 Etunimi Sukunimi
Miten vuoden 2005 uudistus on vaikuttanut? Varhaiseläkkeisiin ja työttömyyseläkkeeseen tehdyt tiukennukset pidensivät työuria. Vanhuuseläkkeen muutokset eivät pidentäneet työuria odotusten mukaisesti. Elinaikakerroin ei ole vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen riittävästi. Koska ihmiset eivät ole juurikaan korvanneet elinaikakertoimen vaikutusta jatkamalla töissä pitempään, elinaikakerroin leikkaa eläkkeen määrää odotettua enemmän. Eläkkeelle jäämisikä on noussut, mutta ei riittävästi, jotta vuodelle 2025 asetetut tavoitteet saavutettaisiin ilman uusia toimia. 14 Etunimi Sukunimi
Eläkeratkaisu 15
Ketä uudistus koskee ja ketä se ei koske? Syksyllä 2014 tehty eläkeratkaisu koskee kaikkia työeläkkeitä. Julkisen sektorin ja merenkulkijoiden eläkejärjestelmien erityispiirteet otetaan huomioon valmistelussa. Uudistus ei koske jo maksussa olevia eläkkeitä eikä ennen vuotta 2017 karttuneita eläkkeitä. Uusi eläkeikä koskee vain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. 16
17
Mikä muuttuu? Eläkeikä Työuraeläke Elinaikakerroin ja tavoite-eläkeikä Eläkkeen varhentaminen Eläkkeen karttuminen ja työeläkemaksun huomiointi Eläkemaksut 18
Eläkeikä nousee vähitellen Eläkeiän nousu koskee vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä Eläkeikä nousee vuodesta 2017 alkaen 3 kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohden, kunnes se on 65 vuotta. Eläkeikä nousee asteittain niin, että vuonna 2025 eläkeikä on 65 vuotta 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta Eläkeikä on edelleen joustava. 19 Etunimi Sukunimi
Eläkeikä vuoden 2025 jälkeen Vuodesta 2025 alkaen eläkeiän alaraja sidotaan elinajanodotteeseen niin, että osa eliniän pitenemisestä käytetään työssäoloon. Ensimmäisen kerran tarkistus tehdään vuonna 2030. Eläkeikää nostetaan enintään kahdella kuukaudella vuodessa. Jos työurat ovat pidentyneet odotusten mukaisesti, eläkeiän tarkistusta ei tarvitse tehdä. Eläkeiän ala- ja ylärajan ero on viisi vuotta alaikärajan muutoksista riippumatta. 20 Etunimi Sukunimi
Työuraeläke Työkyvyttömyyseläkettä täydennetään nk. työuraeläkkeellä, joka on uusi eläke-etuus. Se takaa vähintään 38 vuoden työuran tehneille 63 vuotta täyttäneille ihmisille mahdollisuuden jäädä eläkkeelle fyysisesti tai psyykkisesti raskaasta työstä ennen vanhuuseläkeikää. Eläkkeen määrä on työkyvyttömyyseläke ilman tulevan ajan osuutta. Yksityiskohdat tarkennetaan lakien valmistelussa. 21 Etunimi Sukunimi
Elinaikakerroin ja tavoite-eläkeikä Kun eläkeikä on noussut 65 vuoteen, elinaikakerrointa lievennetään. Elinaikakertoimen vaikutusta selvennetään työntekijöille: 5 vuotta ennen vanhuuseläkeiän alarajan saavuttamista työntekijälle annetaan työeläkeotteella arvio elinaikakertoimesta sekä tavoite-eläkeikä. Tavoite-eläkeikä kertoo, mihin asti työssä pitää jatkaa, jotta elinaikakertoimen vaikutus kumoutuu. 22 Etunimi Sukunimi
Eläkkeen varhentaminen Nykyinen osa-aikaeläke poistuu. Se korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen on oikeus 61 vuotta täyttäneillä työntekijöillä vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka. Vuoden 2025 alusta alaikäraja on 62 vuotta. Eläkkeen määrä on 25 % tai 50 % eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä, joka on tarkistettu elinaikakertoimella ja 0,4 %:n varhennusvähennyksellä jokaista vanhuuseläkkeen alarajan täyttymistä edeltävää eläkekuukautta kohti. Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei vaadi osaaikatyötä eikä palkkaa tai työaikaa seurata. 23 Etunimi Sukunimi
Eläkkeen karttuminen Työntekijän ikään sidotut karttumaprosentit muuttuvat ja nk. superkarttumasta luovutaan. Eläkettä kertyy 17-vuotiaasta saakka koko työuran ajalta 1,5 % vuodessa eläkkeen perusteena olevista tuloista. Siirtymäkausi: vuoden 2025 loppuun asti 53-62-vuotiaalle kertyy eläkettä 1,7 % vuodessa Eläkkeellä tehdystä työstä kertyy uutta eläkettä edelleen 1,5 % vuodessa. Eläkemaksuja ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta palkasta eli eläke lasketaan suuremmasta palkasta kuin nyt. Jos työntekijä jatkaa töissä vanhuuseläkkeen alarajan jälkeen, karttuneeseen eläkkeeseen tehdään 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaista lykkäyskuukautta kohden. 24 Etunimi Sukunimi
Eläkemaksut Yli 53-vuotiaan työntekijän korotetusta eläkemaksusta luovutaan. Eläkemaksuprosentti on sama kaikille iästä riippumatta. Siirtymäaika: 53-62-vuotiaana korotettua karttumaa saavan työntekijän eläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin nuoremmilla. Työnantajan ja työntekijän yhteenlaskettu työeläkemaksu on 24,4 % vuonna 2016, mutta tilapäisen maksualennuksen vuoksi vain 24,0 % 24,4 % vuosina 2017-2019 25 Etunimi Sukunimi
Muuta Perhe-eläkkeiden kehittämisvaihtoehdot selvitetään kolmikantaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä. Selvitystyön jälkeen neuvotellaan ja päätetään mahdollisista muutoksista perhe-eläkkeisiin. Ikääntyneiden työntekijöiden työttömyysturvan lisäpäiväoikeutta tarkastellaan viimeistään vuonna 2019. Lisäksi sopimukseen sisältyi ehdotuksia kuntoutuksen tehostamisesta ja sairauspoissaolojen vähentämisestä. 26 Etunimi Sukunimi
Uudistuksen aikataulu Neuvotteluratkaisu käynnistää hallituksen esityksen valmistelun sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun aikana ratkaistaan STM:n johdolla kolmikantaisesti yksityiskohdat, jotka eivät sisältyneet järjestöjen sopimukseen. Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Uudistetut eläkelait tulevat voimaan vuoden 2017 alusta, mutta siirtymäaikojen vuoksi koko uudistus tulee asteittain voimaan vuoteen 2025 mennessä. 27
28 Etunimi Sukunimi