Käsikirjoitus
ENSIMMÄINEN AVAINKOHTAUS INT. KEITTIÖ - AIKAINEN AAMU Pikkuinen Amina istuu mutustelemassa leipää, äiti Safia korjaa tytön lettejä. Samalla Amila harjaa äitinsä paksua, mustia hiuksia. Äiti, missä se uusi hiuskampasi on? Laitetaan se tänään hiuksiisi. Kaapissa, siinä peltilaatikossani. Äidin tuttu peltilaatikko on pullollaan tavaraa. Amila hymyilee. Hymy häviää kun hän löytää rahakuoren jossa lukee "Aminan leikkausrahat". Amilan takana Safia ja Amina hyräilevät lastenlaulua yhdessä. Amila tuijottaa kuorta. Aioitko edes kertoa minulle? Safia hiljenee mutta jatkaa letittämistä. Miksi, äiti? Äiti tekee mitä äidin on tehtävä. Amila menee äidin luo, äiti ei katso tytärtään, jatkaa vaan letittämistä. Miksi? Kumpikaan meistä ei halunut tätä. Muistatko äiti? Muistatko? Safia kääntyy tyttäreensä päin. Mitä sinä tiedät äitinä ja naisena olemisesta? Mitä sinä muka tiedät jota minä en tiedä paremmin? Mitä? Amila perääntyy hyökkäyksen edessä mutta ei anna periksi. Minä tiedän omasta tuskastani ympärielikkauksen jälkeen. Äiti, sinä kerroit omasta tuskastasi. Niin paljon minä tiedän.
JATKUU: 2. Sinä et tiedä mitään. Safia kääntyy ja keskittyy taas Aminan hiuksiin, Safian mielestä aihe on loppuunkäsitelty. Amila ei tahdo luovuttaa. Äiti, katso Aminaa, katso häntä! Amina on vasta neljä! Äiti!? Safia vastaa. Hän puhuu Aminan päälle, takaraivolle je leteille. Minä katson, joka päivä. Ja päivä päivältä näen enemmän ja enemmän suomalaista tyttöä. Safia kääntyy Amilaan päin ja äiti ja tytär katsovat toisiaan silmiin. Tyttärellä on yhä kädessään rahakuori. Ja joka päivä minä haluaisin nähdä enemmän somalityttöä. Sen minä tiedän. Ibrahim ja Mahad tulevat. Safia jatkaa letittämistä. Amila kääntää katseensa lattiaan ja hiljenee. TONEN AVAINKOHTAUS INT. N MAKUUHUONE - ILTA Amila ja Henry makaavat sängyllä hämärässä huoneessa. Katossa loistaa itsevalaisevat muovitähdet Sinä tuoksut hyvälle, erilaiselle. Se on kai oliivisaippuaa, Saanakin tykkää siitä. Henry silittää Amilan rintoja puseron päältä ja siirtää kätensä vatsan paljaalle iholle. Amila ei vastustele, vaan tuntuu nauttivan. Henry muuttuu rohkeammaksi. Käsi puseron ei saa Amilaa kieltämään ja Henryn käsi hakeutuu minihameen alle.
JATKUU: 3. Älä. Henry. Älä. Ei. Henry ei anna Amilan vastustelujen häiritä. Hän hiljentää Amilan painamalla suunsa tiukasti Amilan suuta vasten. Pojan polvi työntyy tytön reisien väliin ja pakottaa ne levälleen. Amilan pikkuhousut repeävät helposti ja Henry viskaa riekaleet lattialle. Henry raiskaa Amilan. Henry tajuaa kuitenkin että jokin on pahasti pielessä. Hän nousee ylös ja sytyttää valot. Amila vaikeroi sängyllä. Verta on kaikkialla. Henry tuijottaa veristä kaluaan kauhuissaan. Ja nyt sä ämmä muuten lähdet vittuun täältä. Ja vittu heti. Henry pakottaa Amilan takaovesta ulos. Itkevä Amila pyytää Henryltä laukkuuaan ja kaapuaan. Painu vituun saatanan somalineekerihuora. Henry vetää takaoven kiinni perässään. KOLMAS AVAINKOHTAUS INT. ABDULLAHIEN OLOHUONE - MYÖHÄINEN ILTA Amila makaa sohvalla. Tyttö on peitetty viltillä. Isoveli Mahad tulee huoneeseen, Amila näkee veitsen veljensä kädessä. Isä ei tee sitä, eihän? Äiti lupasi minulle. Mahad polvistuu sohvan viereen. Kädessä oleva veitsi roikkuu alhaalla oikealla niin että terävä veitsi viistää lattiaa. Mahad, eihän isä tapa minua? Mahad katsoo hänelle niin rakasta ja läheistä sisarta ja pudistaa päätään, isä ei tapa tytärtään. Kyyneleet valuvat Mahadin poskia pitkin, hän ei yritä pyyhkiä tai peittää niitä. Mahad nostaa molemmat kätensä ja nojaa kyynärpäillään sohvan tyynyyn. Veitsi on yhä Mahadin kädessä. Amila katsoo veljeään ja ymmärtää.
JATKUU: 4. La ilaha illal Lah, ei ole muuta jumalaa kuin allah.