Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Päivämäärä 25.11.2013 1510005009 YLÖJÄRVEN YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA-ALUE, POHJAVESI-, SEDIMENTTI- JA HULEVESISELVITYS JULKUJÄRVEN VANHA SO- RANOTTOALUE, POHJAVEDEN LAADUN TARKKAILU 2011
YLÖJÄRVEN YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA-ALUE POHJAVESI-, SEDIMENTTI- JA HULEVESISELVITYS Päivämäärä 25.11.2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jukka Huppunen Selvitys Viite 1510005009 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
POHJAVESI-, SEDIMENTTI- JA HULEVESISELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTIEDOT 1 2.1 Osayleiskaava 1 3. YLÖJÄRVENHARJUN POHJAVESIALUE 2 3.1 Alueen pohjavesiolosuhteet 2 3.2 Pohjaveden suojelusuunnitelma 4 4. SAURION VEDENOTTAMON ALUE 4 4.1 Saurion vedenottamo 4 4.2 Saurion alueen pohjaveden pinnankorkeus sekä pohjaveden muodostumismäärä ja laatu 4 4.3 Suojapumppaus 6 4.4 Saurion vedenottamon bakteeriselvitys 7 5. HULEVESISELVITYKSET 8 5.1 Aikaisemmat hulevesiselvitykset 8 5.2 Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys 2013 8 6. RAKENTAMISEN VAIKUTUS POHJAVETEEN 9 7. KEIJÄRVEN VEDENLAATUTIEDOT JA SEDIMENTTISELVITYKSET 9 7.1 Keijärven vedenlaatutiedot 9 7.2 Sedimenttitutkimukset 10 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET 1 PIIRUSTUKSET 1510005009-001 Sijaintikartta 1:20 000 1510005009-002 Kaava-alue ja pohjaveden muodostumisalueet 1:5000 LIITTEET Sedimenttinäytteiden tutkimustodistukset (4 kpl) 1510005009
1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on tehnyt Ylöjärven keskustan osayleiskaavaan liittyviä selvityksiä sekä koonnut aikaisempien selvitysten tuloksia tähän raporttiin, jossa tarkastellaan pohjaveden laatua ja riittävyyttä. Lisäksi on tarkasteltu Keijärven sedimentin koostumusta sekä järven vedenlaatua. Selvitysten perusteella määritellään Keijärven rantarakentamisen ja vesistörakentamisen vaikutusta pohjaveteen ja sitä missä määrin alueen vedenotto ja Keijärvi sallivat rakentamista ja miten voidaan varmistaa alueen toteuttamiskelpoisuus. Työstä vastasi Ramboll Finland Oy:ssä projektipäällikkönä FM ja alueen hyvin tuntevana asiantuntijana ins. YAMK Jukka Huppunen. Hulevesien kattavuustarkastelun on tehnyt DI Päivi Paavilainen. Sedimenttinäytteenotosta vastasivat ins.amk Hannu Harmoinen ja ins. opp. Salla Sillanpää. 2. LÄHTÖTIEDOT 2.1 Osayleiskaava Osayleiskaava laaditaan Ylöjärven kaupungin ydinkeskustaan osalle Kirkonseudun, Soppeenmäen ja Elovainion alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 600 ha ja alueella asuu noin 5000 asukasta. Kaava-alueen rajaus ilmenee alla olevasta kuvasta (kuva 1). Alueen sijainti on esitetty myös piirustuksessa 1510005009-001. Kuva 1. Osayleiskaava-alueen sijainti (rajaus mustalla). Alueen pinta-ala on noin 600 ha. Selvityksessä tarkasteltava alue on rajattu kuvaan punaisella. Osayleiskaavoituksen keskeisinä tavoitteina ovat mm. keskustan eri osa-alueiden eheyttäminen ja tiivistäminen. Asuinrakentaminen on pääosin kerrostalovaltaista ja kaupunkimaista. Vaasantien varteen rakentuva uusi alue tarjoaa tulevaisuudessa viihtyisän asuinympäristön 10000-15000 uudelle asukkaalle ja noin 3000 uutta työpaikkaa. 1510005009
Yleiskaavan toteutettavuus varmistetaan eri tilanteissa sovittaen yhteen maankäytön ja asumisen, palvelurakenteen ja elinkeinojen toimintaedellytykset. Pohjaveden turvaaminen on yksi keskeisiä asioita, koska lisärakentamista on osoitettu Saurion vedenottamon (kuva 2) alueen lähiympäristöön. Myös hulevesien käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kuva 2. Lintunäkymä Soppeenmäelle. Saurion vedenottamo rajattu punaisella. (Lähde: Ylöjärven ydinkeskustan suunnittelukilpailu/kuvaliite). 3. YLÖJÄRVENHARJUN POHJAVESIALUE 3.1 Alueen pohjavesiolosuhteet Ylöjärvenharju on Pirkanmaan laajin yksittäinen pohjavesialue. Alue ulottuu Ylöjärven poikki Tampereen rajalta Hämeenkyrön puolelle Pinsiöön asti. Ylöjärven kaupungin vesihuolto on Ylöjärvenharjun pohjaveden varassa. Alueella on käytössä kaksi pohjavedenottamoa, joista saa lupien mukaan pumpata verkostoon 3 500 m 3 /vrk (Ahveniston vo) ja 2 000 m 3 /vrk (Saurion vo). Saurion vedenottoa on vähennetty kohonneiden liuotinpitoisuuksien takia. Saurion vedenotto on nyt noin 1 500 m 3 /vrk. Lähes kaikki helposti hyödynnettävissä oleva pohjavesi on nykyisin käytössä. Saurion alueen vedenoton lisäystä varten on suunnittelutyö käynnissä. Tavoitteena on lisätä alueen vedenottomäärää siten, että alueelta saataisiin hyvälaatuista pohjavettä talousvesikäyttöön noin 3 000 m 3 /vrk. Pohjavesialueella tehtyjen tutkimusten mukaan alueen pohjaveden päävirtaussuunnat ovat harjun pituussuunnassa. Alueen pohjavedenjakajina toimivat kolme selvää kalliokynnystä, joista ensimmäinen sijaitsee noin 1,5 km Julkujärvestä luoteeseen. Toinen kalliokynnys sijaitsee noin 1,4 km Julkujärvestä kaakkoon ja kolmas noin 1 km Saurion lähteestä kaakkoon. Lisäksi Pinsiönkankaalta ulottuu etelään kolme kalliokielekettä, jotka vaikuttavat pohjaveden paikallisiin virtaussuuntiin. 1510005009
Pohjavesimuodostuma on pääosin synkliininen eli vettä ympäristöstä kokoava. Osa muodostumaa ympäröivän alueen pohjavesistä siis virtaa harjuun. Pohjavesi purkautuu harjun liepeillä monin paikoin isoina lähteinä maanpinnalle. Yksi tunnetuimmista lähteistä on Saurion lähde, jonka päälle on rakennettu pohjavedenottamo. Alueella tehdyissä pohjavesitutkimuksissa on havaittu, että Saurion läheisen pohjavesialueen vedet virtaavat kohti vedenottamoa lähempänä harjun ydintä ja harjun reuna-alueilta vettä purkautuu suoraan Keijärveen Saurion lähteen pohjoispuolella. Pohjaveden purkautumista Keijärveen on selvitetty mm. lämpökamerakuvauksilla (kuva 3). Pohjaveden päävirtaussuunta on Saurion alueella kaakosta luoteeseen. Piirustuksessa 1510005009-002 on esitetty pohjaveden virtaussuunnat. Alueella tehdyissä tutkimuksien ei ole havaittu rantaimeytymistä. Mikkolantien itäpuolella Vaasantien ja rautatien alueella on tiiviitä maakerroksia, kuten savea ja silttiä useiden metrien kerroksina. Kuva 3. ARO1 alueella lämpötilan muutos johtuu suojapumppauksesta, koska tälle alueelle johdetaan Ylöjärvenharjun pohjavettä putkilinjaa pitkin. ARO2 alueella sijaitsee todennäköisesti pohjaveden purkauspaikka lämpötilahavaintojen perusteella. Kaikkien vedenottamoiden vesi on laadultaan hyvää talousvettä, mutta ihmistoiminnan vaikutuksia on vedenlaadussa havaittavissa. Näitä ovat esimerkiksi useimmilla vedenottamoilla luontaista tasoa korkeammat kloridi- ja nitraattipitoisuudet sekä Saurion vedenottamolla havaitut liuotinaineet ja bakteerit, joista liuottimia on esiintynyt ajoittain tarkkailunäytteenoton yhteydessä vuodesta 2004 alkaen. Bakteereita havaittiin vuosina 2008 ja 2010. 1510005009
3.2 Pohjaveden suojelusuunnitelma Ensimmäinen Ylöjärvenharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma valmistui 1993. Suojelusuunnitelmaa on sen jälkeen päivitetty Ylöjärven kaupungin ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimesta. Pohjaveden suojelusuunnitelman perusteella suurimmat riskit Ylöjärvenharjun pohjavesille aiheuttavat asutus, liikenne, tiet ja yritykset. Harjun keskeisimmät osat ovat urheilu- ja virkistyskäytössä, mutta pohjavesialueella sijaitsee myös osa Ylöjärven keskustaa, asuinalueita, Soppeenmäen teollisuusalue sekä vilkasliikenteisiä teitä. Liikenteen ja teiden aiheuttamat pohjavesiriskit johtuvat lähinnä vaarallisten aineiden kuljetuksista ja teiden kunnossapidosta talvisin. Pohjavesialueella sijaitsevien teollisuusalan yritysten riskit johtuvat mahdollisista öljy- ja kemikaalipäästöistä. Kaavoituksella ja muulla maankäytön ohjauksella voidaan tehokkaasti vaikuttaa pohjaveden suojeluun. Rakentamisessa voidaan huomioida pohjaveden suojelun tarpeet ja ohjata suurinta riskiä aiheuttavia toimintoja pohjavesialueiden ulkopuolelle. 4. SAURION VEDENOTTAMON ALUE 4.1 Saurion vedenottamo Saurion pohjavesikaivo on rakennettu 1950 luvulla, jolloin lähteen ympärille perustettiin vesiosuuskunta. Saurion rengaskaivo (ø 2,0 m) rakennettiin lähteeseen ja otettiin käyttöön vuonna 1971. Vedenpinta kaivossa on noin tasolla +115,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Vedenottamon läheisyyteen on vuonna 1975 rakennettu vedenkäsittelylaitos, jonka yhteydessä on myös jäteveden pumppaamo. Vedenkäsittelylaitos on saneerattu vuonna 1998 ja pohjavesikaivo vuonna 2009. Vedenkäsittelyalkalointi tehdään teollisuushienokalkilla. Hygieenisyyden varmistamiseksi verkostoveteen syötetään klooria. Vuonna 2009 hygieniatason turvaamiseksi lisättiin vielä UV-käsittely. 4.2 Saurion alueen pohjaveden pinnankorkeus sekä pohjaveden muodostumismäärä ja laatu Saurion alueen muodostuvan veden määräksi on arvioitu keskimäärin 2 000 m 3 /vrk. Alueella on liuotinhavaintojen yhteydessä seurattu pohjaveden pinnanmuutoksia, joissa ei normaalin vedenoton aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Saurion vedenottamon läheisyydessä pohjavedenpinta on vaihdellut vuosien 2006 2010 välisenä aikana 0,1 0,45 m, ollen keskimäärin tasolla +115. Tarkkailujakson 2010 2012 aikana pinnankorkeus on vaihdellut enimmillään noin 0,9 m (Kuva 4). Vuonna 2009 alkanut aina kevääseen 2011 jatkunut pohjavedenpintojen aleneminen johtunee runsassateisen vuoden 2008 jälkeen seuranneista normaalisateisista vuosista. Lisäksi vuonna 2011 helmikuulta toukokuulle lisättiin vedenoton määrää, mikä on todennäköisesti vaikuttanut vedenpinnan laskuun lähialueen pohjavesiputkissa. Vastaavasti pohjaveden pinnankorkeuden nousu vuoden 2012 loppupuolella johtunee aiempia vuosia suuremmista sademääristä. Alimmillaan pohjavedenpinta on Saurion vedenottamon välittömässä läheisyydessä olevassa havaintoputkessa ollut vuonna 2010 tasolla + 114,70. Luonnollinen pohjavedenpinnan taso on arviolta 12 15 m (n. +110) maaperän pinnasta. Pohjavesitutkimusten perusteella pohjavesi nousee havaintoputkissa arvioitua luontaista tasoa korkeammalle tiiviistä maakerroksista johtuen ja on havaintopisteissä noin 9 12 m maanpinnasta. 1510005009
Saurion vedenottamon kaivon pohja on tasolla +113,10 ja kalliohavainto viereisessä putkessa on syvyydeltä +88,48, joten Saurion vedenottamolla pohjavedellä kyllästyneen kerroksen paksuus on noin 20 22 m. Kallion pinnat vaihtelevat alueella kuitenkin merkittävästi tasoilla +86,07 +105,20, jolloin myös vedellä kyllästyneen kerroksen paksuudetkin vaihtelevat välillä noin 5 24 m. Kuva 4. Pohjavedenpinnan tasot (N60), sadanta ja Saurion vedenotto vuosina 2010 2012. Ylöjärven kaupungin antamien tietojen mukaan Saurion vedenottamolta pumpattiin vuonna 2012 vettä yhteensä 599 233,0 m 3, joka vuorokautisena keskiarvona on 1 642 m 3 /vrk (2011: 669 220 m 3 / 1833 m 3 /vrk). Lupaehtojen (LS VO 21.2.1972) mukaisesti Sauriolta saa pumpata vuorokautiskeskiarvona 2 000 m 3 /vrk. Vedenotto ja suojapumppaus ovat olleet yhteenlaskettuna keskimäärin 1 857 m 3 /vrk, mikä alittaa lupaehtojen mukaisen vuorokautismäärän keskiarvon. Vuonna 2011 lupaehdon mukainen vuorokautinen pumppausmäärä ylittyi (2 173 m 3 /vrk). Syynä tähän oli vedenottamon koepumppausjakso, jossa alueen pohjavesikapasiteetin riittävyyttä testattiin. Alueella tehtyjen havaintojen mukaan on todennäköistä, että pohjavettä olisi Saurion vedenottamolta otettavissa enemmän kuin 2 000 m 3 /vrk. Taulukko 1. Saurion alueen vedenottomäärät yhteensä. Vuosi Vesi, yhteensä m 3 /vrk 2007 1 387 2008 1 478 2009 1 767 2010 1 932 2011 2 173 2012 1 642 Saurion vedenottamon läheisyydessä on tutkittu sekä maaperän että pohjaveden pilaantuneisuutta vuosina 2005 2006 ja 2008 2012. Vedenottamolta noin 300 metrin päässä on vanha teollisuuskiinteistö, jonka maaperä on pilaantunut raskasmetalleilla, polttoöljyllä ja liuottimilla. Vedenottamon lähialueelle asennetuissa pohjaveden havaintoputkissa on havaittu tetra- ja trikloorieteeniä. Myös Saurion vedenottamolla on tehty havaintoja kyseisistä liuottimista. Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on aiheutunut alueen vanhasta teollisesta toiminnasta pitkän ajan kuluessa. 1510005009
Ylöjärvenharjun I-luokan pohjavesialueella sijaitsevalla Ylöjärven kaupungin käyttämällä Saurion vedenottamolla on havaittu kloorattuja liuottimia ajoittain vuodesta 2004 alkaen. Liuottimia on tutkittu Saurion vedenottamolta vuodesta 2001 alkaen. Talousvedessä mahdollisesti esiintyville haitta-aineille on Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta asetettu enimmäispitoisuusarvot. Saurion vedenottamolla juomakelpoisuuden määrittävää tetra- ja trikloorieteenin enimmäispitoisuutta 10 µg/l ei ole laboratorioanalyysien mukaan ylitetty. Suurin Saurion vedenottamolla havaittu tetrakloorieteenipitoisuus on ollut 6 µg/l (15.5.2006). Vuosina 2010 2012 vedenottamon näytteissä on havaittu tetrakloorieteenipitoisuuksia välillä <0,5 2,0 µg/l (ka 1,31 µg/l). Muita kloorattuja liuottimia ei ole havaittu. 4.3 Suojapumppaus Alueella on aloitettu pohjaveden suojapumppaus pohjavedessä esiintyvien liuottimien kulkeutumisen estämiseksi vuonna 2007. Suojapumppauksen tavoitteena on turvata Saurion vedenottamon vedenlaatu. Suojapumppauksessa alueelle asennetuista siiviläputkikaivoista pumpataan pohjavettä aktiivihiilisuodatuksen sisältämän käsittelylaitteiston läpi Keijärveen. Käsitelty vesi on täyttänyt määriteltyjen liuottimien osalta talousvesinormit. Suojapumppauksen vesimäärä on suunnitelman ja lupaehtojen mukaan ollut maksimissaan 500 m 3 vuorokaudessa. Vesi johdetaan Keijärven rantaan asti putkilinjoja pitkin. Mikkolantien ja Vaasantien alittavat putket on asennettu olemassa oleviin rumpulinjoihin vuonna 2006. Purkautumispaikalle Keijärven rantaan on rakennettu keilaus pohjasedimentin sekoittumisen estämiseksi vuonna 2006. Vesi on hapekasta (happipitoisuus noin 6 mg/l, ph noin 6,5) ja sen pumppaaminen Keijärveen parantanee järven vedenlaatua lisäämällä veden vaihtuvuutta järven eteläpäässä. Pohjaveden käsittely toteutetaan monivaiheisella ja puhdistustuloksen mukaan ohjatulla käsittelyllä. Ensimmäinen käsittelyvaihe sisältää vaihdettavilla patruunoilla varustetun esisuodatuksen, jossa poistetaan vedestä saostuvat partikkelimaiset epäpuhtaudet, kuten hienoaines, rauta ja mangaani. Toisena käsittelyvaiheena on nelivaiheinen sarjaan kytketty aktiivihiilisuodatus. Aktiivihiilisuodatus tehdään erityisesti klooratuille liuottimille soveltuvalla hiililaadulla. Aktiivihiilet vaihdetaan tarkkailunäytteissä havaittujen pitoisuuksien perusteella noin kerran vuodessa. Suojapumppauksessa alueelle asennetuista siiviläputkikaivoista (K1 K3) pumpataan pohjavettä aktiivihiilisuodatuksen sisältävän käsittelylaitteiston läpi Keijärveen. Suojapumppausmäärä on vaihdellut vuosina 2007 2010 välillä 336 491 m 3 /vrk, jolloin Saurion vedenottoa on vuositasolla laskien samalla vähennetty tasolle 986 1 596 m 3 /vrk, jotta lupaehtojen mukainen vuorokausittainen vedenotto ei ylittyisi. Kuukausitasolla merkittävin vedenoton lisäys oli vuoden 2010 huhtikuussa jolloin Saurion vedenotto oli keskimäärin 2 466 m 3 /vrk ja suojapumppaus huomioiden koko alueen vedenotto oli tuolloin 2 800 m 3 /vrk. Alueen vedenotto on ollut vuoden 2007 suojapumppauksen käynnistämisen jälkeen vuositasolla lupaehtojen mukaisesti keskimäärin 1 387 1 932 m 3 /vrk. Taulukossa 1 on esitetty Saurion alueen vedenottomäärät yhteensä vuosina 2007 2010. Vedenottamolla havaitut liuotinpitoisuudet ovat suojapumppauksen aloittamisen jälkeen olleet alle 2 µg/l, joka on alle talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen 10 µg/l. Pohjavedessä havaittu maksimi TCE/PCE-summapitoisuus on suojapumppauksen aloittamisen jälkeen ollut 323 µg/l. Suojapumpatussa vedessä on vuosien 2007 2010 (yhteensä noin 500 000 m3) aikana ollut liuottimia noin 15 kg (kuvaa 5). Huhtikuun 2010 kokonaisvedenoton ollessa noin 2 800 m 3 /vrk, olivat loppuvuoden liuotinpitoisuudet Saurion vedenottamolla <1 1,8 µg/l. Liuottimet esiintyvät suurimmalta osin kallion pinnan tasolla. 1510005009
KÄSITELTY VESI Pumppausmäärä m3 Käsitelty liuottimia yht. kg 600000 500000 400000 m3300000 200000 100000 0 30 25 20 15 10 5 0 kg ja l pvm Kuva 5. Suojapumppauksella käsitelty vesi- ja liuotinmäärä. 4.4 Saurion vedenottamon bakteeriselvitys Vuonna 2008 Saurion vedenottamolta lähtevässä verkostovedessä havaittiin ulosteperäisiä E. coli ja enterokokki-bakteereita useissa eri näytteissä useilla eri näytteenottokerroilla. Lisäksi pohjavedessä havaittiin jätevesipäästöjä kuvaavia nitraattityppeä ja nitraattia. Mikrobiologiset tutkimukset kohdistettiin tuolloin alueelle asennettuihin pohjaveden havaintoputkiin ja alueen suojapumppauskaivoihin. Vuoden 2010 tarkkailussa bakteereita tutkittiin Saurion talousveden raakavesikaivosta, jossa tehtiin muutamia havaintoja ulosteperäisistä bakteereista. Saurion lähialueen maaperässä on paksut kerrokset suodattavia maa-aineksia, johon bakteereiden voidaan olettaa pidättyvän. Saurion lähialueen pohjaveteen ulosteperäisiä bakteereita onkin saattanut päästä alueelle asennettuja pohjaveden havaintoputkia myöten. Koska Saurion vedenottamon läheisyydessä on vanhaa asutusta ja myös viemäriverkosto on vanhaa betoniputkea, on bakteereiden todennäköisin päästölähde pohjaveteen vanha jätevesiviemäriverkosto. Lisäksi on huomioitava, että vaikka alueella esiintyy liuottimia, tulisi pohjaveden liuotinainepitoisuuksien olla > 60 %:n tasolla, jotta bakteerit kuolisivat, joten alueella esiintyvät liuottimet eivät tapa pohjavedessä esiintyviä bakteereita. Pohjaveden laatua ei voida verrata talousvesiasetuksen mukaisiin kemiallisiin raja-arvoihin. Pohjavedessä esiintyville bakteereille ei ole myöskään olemassa ympäristölaatunormeja. On kuitenkin selvää, että koska pohjaveteen on päässyt ulosteperäisiä bakteereita, saattavat bakteerit vedenkäsittelystä riippuen päästä myös talousvesiverkostoon. Koska bakteereiden on todettu säilyvän olosuhteista riippuen hyvinkin pitkään, voivat verkostossa havaitut bakteerit olla peräisin vanhoista päästöistä. Verkostojen seinämistä voi esim. häiriötilanteissa paineiskujen vaikutuksista irrota bakteereita veteen. Mikäli alueella on jätevesivuotoja, saattaa vesiverkoston korjausten tai huollon yhteydessä jätevesiä päästä talousvesiverkostoon. Mikäli bakteerien reittinä talousvesiverkostoon on talousvesikaivo, on muistettava että vedenkäsittelylaitoksilla oikein mitoitettu ja käytetty UV-käsittely yleensä kuitenkin tappaa koli- ja enterokokkibakteerit ennen talousvesiverkostoon pääsyä, joten Saurion alueen pohjavedestä ei pitäisi päästä bakteereita talousvesiverkostoon. 1510005009
5. HULEVESISELVITYKSET 5.1 Aikaisemmat hulevesiselvitykset Ramboll on tehnyt Ylöjärvelle aiemmin seuraavat hulevesien hallintaa ja johtamista koskevat yleispiirteiset laajan alueen selvitykset: - Tiikonojan ja Työränojan hulevesiselvitys (2009) - Kirkonseudun osayleiskaavan hulevesiselvitys (2011) - Metsäkylän osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys (2012) Alueella on tehty aikaisemmin myös muita selvityksiä kuten Elovainion alueen hulevesien mallinnuksen yleissuunnitelmaa (Airix, 2008), Elovainion koulutuskeskuksen hulevesisuunnitelmaa (Airix, 2009) Lisäksi Ramboll on laatinut 2012 kaksi asemakaavatason tarkastelua Elovainion alueella (Elovainion asemakaavan hulevesiselvitys sekä korttelin 372 hulevesiselvitys). Ydinkeskustan koko osayleiskaava-alue sijoittuu osittain Tiikonojan 2009 laaditun selvityksen tarkastelualueelle, ja lisäksi 2012 valmistuneet asemakaavatason hulevesiselvitykset sijaitsevat osayleiskaava-alueella. 5.2 Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys 2013 Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan hulevesiselvitys on laadittu lokakuussa 2013 (Ramboll Finland Oy). Hulevesiselvityksessä on annettu osayleiskaavatasolla hulevesien hallinnan toimenpidesuosituksia ja tilavarauksia, jotka myöhemmässä vaiheessa ohjaavat asemakaavasuunnittelua. Vaiheessa 1 on selvitetty hulevesien hallinnan painopistealueita ja laadittu ehdotuksia sopivista hulevesien hallintamenetelmistä osa-alueittain. Myöhemmin vaiheessa 2 tullaan tarkentamaan selvitystä mitoittamalla hallinta-alueille riittävät tilavaraukset. Hulevesien hallinnan päämääränä on - säilyttää nykyisen kaltaiset virtaamaolot - säilyttää pohjaveden muodostumisolot ja pitää imeytyvä vesi hyvälaatuisena - taata vastaanottaviin vesistöihin laskevan veden riittävän hyvä laatu sekä - varmistaa nykyisten luontoarvojen säilyminen. Kaava-alue muuttuu nykyisten metsäkaistaleiden erottamista rakennetuista alueista yhtenäiseksi keskusta-alueeksi. Varsinkin alueen läpi kulkevan rautatien ympärillä olevat viheralueet korvataan suurelta osin rakentamisella. Lisäksi nykyisiä rakennettuja alueita tiivistetään, joista merkittävimmät tiivistymiset tapahtuvat Soppeenmäessä kaava-alueen itäpuolella. Suurin muutos kokonaisuuteen on suunniteltu nykyiselle Soppeen teollisuusalueelle, jossa nykyistä teollisuus- ja palvelualuetta on tarkoitus muuttaa pääosin asuinalueeksi. Tiivistyvä rakentaminen lisää suurimmalta osin pintavalunnan määrää ja kasvattaa virtaamia vastaanottavissa uomissa. Lisäksi pohjaveden muodostuminen vähenee. Kasvillisuuden väheneminen ja läpäisemättömän pinnan lisääntyminen lisäävät merkittävästi veden mukana kulkeutuvan kiintoaineksen sekä ravinteiden määrää. Alueen tiivistymisen myötä myös liikenne lisääntyy, joka lisää merkittävästi haitta-aineiden huuhtoutumista ojiin ja sitä kautta Keijärveen. Iso osa haitta-aineista kulkeutuu kiintoaineen mukana. Tämä on ongelmallista, sillä virtaamien kasvaessa ojissa, yhä vähemmän kiintoainesta poistuu vesistä. 1510005009
Ylöjärven ydinkeskustan kehittämisen yhteydessä nykyisin paljon metsää ja viheralueita sisältävä keskusta-alue tiivistyy, kun rakentamattomia alueita aletaan rakentaa. Hulevesien kannalta se tarkoittaa lisääntyviä virtaamia ja vesimääriä hulevesiverkostossa sekä avouomissa. Hulevesien nykyisten virtausreittien varrelle rakennettavat vettä läpäisemättömät pinnat aiheuttavat haasteita hulevesien hallinnalle, kun aiemmin pidättävänä ja puhdistavana pintana toimineet viheralueet poistuvat. Jatkossa yhä enemmän kiintoainesta sekä haitta-aineita päätyy vastaanottavaan vesistöön, Keijärveen. Erityisesti hulevesien laatuun tulee kiinnittää huomiota, sillä alueella olevat päävirtausreitit, Tiikonoja ja Pölhönoja laskevat molemmat suosittujen uimarantojen läheisyyteen. Keijärven rasittumisen lisäksi myös Ylöjärvenharjun pohjaveden muodostuminen saattaa vähentyä ja pienentää näin vedenottamoiden antoisuutta, mikäli riittävästä hulevesien imeytymisestä ei huolehdita jatkossakin. 6. RAKENTAMISEN VAIKUTUS POHJAVETEEN Monin paikoin tiivistyvä rakentaminen lisää päällystetyn pinta-alan osuutta ja lisää näin pintavalunnan osuutta. Ylöjärven ydinkeskusta osayleiskaava-alueelta laaditun hulevesiselvityksessä (Ramboll Finland Oy, 2013) on todettu suurimman vettä läpäisemättömän alan kasvun tapahtuvan Soppeenmäen ydinalueella, jossa läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa nykytilaan verrattuna noin 3,3 ha eli 43 %. Vettä läpäisemättömän alan kasvaessa sade- ja hulevedet, joista pitäisi ajan myötä muodostua pohjavettä, saattavat ohjautua pois pohjavesialueelta, ellei alueen suunnittelussa huomioida riittävästi hulevesien imeyttämistä alueella. Alueen tiivistyessä on myös huomioitava, ettei toiminnoista aiheudu haitallisia päästöjä tai kuormitusta pohjaveteen. Ranta-alueen rakentamisella ei ole vaikutusta pohjaveden muodostumiselle, sillä pohjavesi purkautuu Keijärven suuntaan, eikä rantaimeytymistä tapahdu. 7. KEIJÄRVEN VEDENLAATUTIEDOT JA SEDI- MENTTISELVITYKSET 7.1 Keijärven vedenlaatutiedot Keijärven vedenlaatutiedot ovat Kokemäenjoen vesistönsuojeluyhdistys ry:n sivuilta (www.kvvy.fi). Ylöjärven keskustan itäpuolella sijaitseva Keijärvi kuuluu Keijärven vesistöalueeseen (35.313). Järven pinta-ala on 149 ha, tilavuus 7201667 m 3, kokonaissyvyys 14,5 m ja keskiviipymä 659 vrk. Keijärvi laskee vetensä Myllypuroa pitkin Näsijäven Nuoralahteen. Valuma-alueella (16 km 2 ) sijaitsee runsaasti asutusta. Osa omakotitaloasutuksesta on viemäröimätöntä haja-asutusta. Keijärven ympärillä sijaitsee myös jonkin verran viemäröimätöntä loma-asutusta, joiden lisäksi kuormitusta aiheutuu piha-alueiden ja sadevesiviemäreiden hulevesistä. Valuma-alueella sijaitsee Metsäkylän kaatopaikka, jonka jätevedet on johdettu vuodesta 1989 alkaen viemäriin. Kaatopaikalta tuleva kuormitus on ollut viime vuosina hyvin vähäistä. Valuma-alueella sijaitsee myös jonkin verran peltoa, mutta viljelty peltoala on ollut viime vuosina laskussa. Lisäksi valuma-alueella on vähäisessä määrin kesantoalueita sekä jonkin verran nurmikenttiä, joita mahdollisesti lannoitetaan. Muita kuormittavia tekijöitä ovat Mäkkylässä sijaitseva hevostila sekä Pehkusuon hevostila. 1510005009
Keijärven vedenlaatua seurataan Ylöjärven kaupungin toimesta Metsäkylän kaatopaikan kuormitus- ja vesistötarkkailussa. Keijärven vedenlaatu on vaihdellut eri tutkimusajankohtina melko voimakkaasti näytteenottoajankohdasta ja näytteenottoa edeltäneistä sääolosuhteista riippuen. Keijärven vesi on pääsääntöisesti lievästi ruskeaa ja veden humusleima on soiden vähäisestä määrästä johtuen kohtalainen. Happamuustaso on normaali. Ajoittain veden ph on kohonnut tason 7,0 yläpuolelle levien perustuotannon seurauksena. Puskurikyky happamoitumista vastaan lienee hyvä. Veden sähkönjohtavuus on selvästi luonnontilaisia järvivesiä korkeampi. Pitkällä aikavälillä sähkönjohtavuudessa ei ole todettavissa selvää muutossuuntaa. Ravinnetaso on ollut pintavedessä lievästi reheville vesille ominainen. Järveen kohdistuva ravinnekuormitus on pyrittävä jatkossakin minimoimaan, sillä pienetkin ravinnelisäykset suhteellisen kirkasvetisessä järvessä saattavat aiheuttaa merkittävää levätuotannon kasvua ja siten järven tilan heikkenemistä. Ajoittain levää on todettu melko runsaasti. Pääsääntöisesti levää on ollut kuitenkin lievästi reheville vesille ominaisesti. Happitilanne on pysynyt talvisin pääosin tyydyttävänä, sillä happipitoisuus on ollut hyvä vielä 10 metrin syvyydellä. Aivan pohjan läheisestä vesikerroksesta happi on kuitenkin kulunut lähes loppuun. Kesällä hapen kuluminen on ollut selvästi voimakkaampaa. Happi on kulunut lähes loppuun koko alusvedessä. Vaikka syvänteen pohjalla oleva alusvesi on ollut loppukesällä säännöllisesti lähes hapeton, fosforipitoisuus on pysynyt alhaisena, eikä järven sisäinen kuormitus ole käynnistynyt. Avaintekijä fosforipitoisuuden pysymiseen alhaisena lienee ollut pohjanläheisen veden hyvä nitraattivaranto. Keijärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Vedenlaatua heikentävät kuitenkin happitalouden häiriöt sekä lievä rehevyys. Veden humusleima on vähäinen ja happamuustaso on normaali. Lähde: www.kvvy.fi 7.2 Sedimenttitutkimukset Keijärven pohjasedimentin tilaa on tutkittu aikaisemmin Tie- ja vesilaitoksen (TVL) toimeksiannosta vuonna 1989 (lausunto 13.3.1989) ja Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta vuonna 1997 (raportti 23.4.1997). Tutkimuksen suoritti vuonna 1989 Tampereen kaupungin elintarviketutkimuslaitos ja vuonna 1997 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Mittaukset tehtiin vuonna 1989 Keijärven eteläpään sedimentistä (lietenäytteestä) ja vuonna 1997 Keijärven syvänteen (14 m) pohjasedimentin pintakerroksesta (0-5 cm). Vuoden 1997 tutkimuksessa todetaan Keijärven pohjasedimentin ravinnepitoisuuksien edustavan normaalia tasoa. Myöskään metallipitoisuuksissa ei ole havaittu selviä merkkejä kuormituksesta. Sedimenttinäytteet otettiin kahdesta eri kerroksesta. Tulosten perusteella metallikuormituksessa ei ole tapahtunut muutoksia kun verrataan profiilien edustamia ajankohtia toisiinsa. Keijärven pohjasedimentin metallipitoisuudet olivat myös yleisesti ottaen alempia kuin pääreitillä Näsijärven-Pyhäjärven alueella. Vuonna 2013 sedimenttinäytteitä otettiin rautatien rajaamalta matalalta vesialueelta pisteistä P3 ja P4. Näytepisteiden sijainti on esitetty kuvassa 5. Pehmeästä pohjasta näytteet otettiin Limnos-näytteenottimella ja kovasta pohjasta kierreputkinäytteenottimella (suokaira). Näytteet otettiin seuraavilta syvyyksiltä: 0 0,05 m ja 0,05 0,15 m. 1510005009
Kuva 5. Näytepisteiden NP3 ja NP4 sijaintipaikat. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (2004) on arvioitu sedimenttien läjityskelpoisuutta lähinnä merialueilla. Koska sisävesien sedimenteille ei ole olemassa omaa ohjeistusta, käytetään annettuja pitoisuustasoja yleisesti myös järvisedimenttien pilaantumisen arviointiin. Ohjeen mukaan järvisedimenttien läjitys tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Mutta toisaalta sedimenttien analysointia ei pidetä aina tarpeellisena, jos vesistö ei sijaitse kuormituslähteiden vaikutuspiirissä, eikä ole aihetta olettaa sedimenttien pilaantuneen. Ohjeessa sedimentit jaetaan pilaantumisen perusteella kolmeen ryhmään: Haitaton ruoppausmassa, jossa pitoisuudet ovat alle tason 1. Pitoisuudet ovat mereen läjityksen kannalta merkityksettömiä. Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jossa pitoisuudet ovat tasoa 1 korkeammat, mutta eivät ylitä tasoa 2. Läjitysmahdollisuudet mereen on arvioitava tapauskohtaisesti. Pilaantunut ruoppausmassa, jossa pitoisuudet ylittävät tason 2. Pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta, paitsi jos läjittäminen maalle on ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto. 1510005009
Haittaaine Tutkimus 1989 Tutkimus 1997 Tutkimus 2013 P3 0-0,05 m Tutkimus 2013 P3 0,05-0,15 m Tutkimus 2013 P4 0-0,05 m Tutkimus 2013 P4 0,05-0,15 m Sedimenttien ruoppausja läjitysohje Taso 1. Elohopea, 0,1 <määri- <määri- <määri- <määri- 0,1 Hg tysrajan tysrajan tysrajan tysrajan mg/kg ka Kadmium, 0,17 0,44 1 0 1 1 0,5 Cd mg/kg ka Kromi, 40,9 50 45 49 58 50 65 Cr mg/kg ka Kupari, 27,6 37 73 39 102 38 50 Cu mg/kg ka Lyijy, Pb 6,4 23 17 12 21 10 40 mg/kg ka Nikkeli, 25,4 44 37 49 37 45 Ni mg/kg ka Sinkki, 84,3 197 167 308 179 170 Zn mg/kg ka Arseeni, 19 18 15 14 15 As mg/kg ka Taulukko 1. Sedimentin normalisoidut pitoisuudet. Sedimenttien ruoppausja läjitysohje Taso 2. 1 mg/kg ka 2,5 mg/kg ka 270 mg/kg ka 90 mg/kg ka 200 mg/kg ka 60 mg/kg ka 500 mg/kg ka 60 mg/kg ka Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa annettuihin laatukriteereihin verrattaessa sekä vuoden 1989 että vuoden 1997 sedimenttinäytetulokset alittivat tason 1. Vuoden 2013 pitoisuudet ylittävät tason 1 pitoisuudet. Kuparipitoisuus ylittää yhden näytteen osalta tason 2 pitoisuuden. Vuoden 2013 tuloksia ei voi verrata aikaisemmin otettuihin näytteisiin, sillä tutkimuspisteet sijaitsevat eri puolilla järveä. 1510005009
1-1 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Saurion vedenottamon pohjaveden muodostumisalueesta 26 % kuuluu kaava-alueeseen, joten rakentamisen aiheuttama muutos ei kohdistu koko muodostumisalueeseen. Pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota tiiviin kaupunkirakenteen osuuden kasvaessa. Vaikka Saurion läheisyydessä kulkevan rautatien ympärillä olevat viheralueet korvataan suurelta osin rakentamisella, ei tämä kuitenkaan vaikuta pohjaveden muodostumiseen. Rantarakentamisen alueet eivät sijaitse pohjaveden muodostumisalueella ja lisäksi alueella tehdyissä pohjavesitutkimuksissa on havaittu, että Saurion läheisen pohjavesialueen vedet virtaavat kohti vedenottamoa lähempänä harjun ydintä ja harjun reuna-alueilta vesi purkautuu osittain Keijärveen. Alueella tehdyissä tutkimuksien ei ole havaittu rantaimeytymistä, joten rantarakentaminen ei vaikuta pohjaveden muodostumisen määrään tai laatuun. Ylöjärvenharjun pohjaveden muodostuminen saattaa vähentyä ja pienentää vedenottamoiden antoisuutta, mikäli riittävästä hulevesien imeytymisestä ei huolehdita. Kaava-alueelle tulee rakentamisen tiivistämisen lisäksi todennäköisesti lisää myös asfaltoituja pihateitä ja katuja, joten riittävästä hulevesien imeyttämisestä tulee huolehtia alueiden suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Tällä tavoin maaperän vesitase muuttuu mahdollisimman vähän. Lisäksi toiminta pohjavesialueella olisi pidettävä sellaisena, että se ei aiheuta pohjaveden likaantumista. Erityisesti kiinteistöjen tonteilla olevien viemäreiden ja öljysäiliöiden kunnosta sekä öljysäiliöiden sijoittamisesta ja suojauksesta on huolehdittava hyvin. Mikäli rata-alueen rajaamalla alueella tulee ruoppaustarvetta, tulee tutkimuksia tarkentaa ja mahdolliseen metallien kulkeutumiseen kiinnittää huomiota. Alueelle ollaan suunnittelemassa uuden vedenkäsittelylaitoksen perustamista, koska veden laadun turvaamiseksi jäteveden pumppaamo ja talousveden käsittely siirretään erilleen. Uudelle vedenkäsittelylaitokselle on varattava kaavassa riittävä tilavaraus. Tampereella 25. marraskuuta 2013 Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Jukka Huppunen Avainasiakaspäällikkö 1510005009
Y:\YMPÄRISTÖLUVAT, EDD\1510005009 YLÖJÄRVEN YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI-, SEDIMENTTI- JA HULEVESISELVITYS\PIIRUSTUKSET\01_SIJAIN Tulostettu: 25.11.2013 k.osa/ kylä Rakennustoimenpd i e Rakennuskohte e n nimia j osoite Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) kor tteli/ tila Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaava-alueen pohjavesi-, sedimentti- ja hulevesiselvitys Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Piirustuslaji Piu ir stuksen sisältö Suunn. ala Piirustusnro Piirt. Työnro Hyv. KOHDE Pvm Mittakaava Sijaintikartta 1:20000 YMP 1510005009 1 Tid e osto Muutos AKol 19.11.2013
k.osa/ kylä kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaava-alueen pohjavesi-, sedimentti- ja hulevesiselvitys Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Mittakaava Kaava-alue ja 1:5000 pohjaveden muodostumisalueet Suunn.ala Työnro YMP 1510005009 Piirustusnro Tiedosto Muutos 2 Piirt. AKol Hyv. Pvm 19.11.2013
Scientific Finland Oy Ramboll Finland Oy PL 718 33101 TAMPERE Tutkimustodistus Ì31JO2NÎ Todistus: AR-13-FN-002004-02 Asiakaskoodi: FN0000007 Näytenumero: Näyte: Asiakkaan viite: Näyte-erän tunniste: 494-2013-00002776 P4 0,05-0,15 1510005009/ Näyte-erän ottaja: Näyte-erän ottopäivä: Näytteet vastaanotettu: 27.05.2013 Tutkimus Tulos Yksikkö U Menetelmä Laboratorio (a) AN01C Kuiva-ainepitoisuus 24.4 % EN 14346 EUDEFR (a) AN02B Hehkutushäviö 11.9 % ka SFS-EN 15169:2007 muunneltu EUDEFR (a) JE08N Savi < 2 µm 8.7 % ka ISO 11277 mod EUDEJE Typpihappohajotuksella: EUDEFR (a) AN1EE Alumiini (Al) 15000 mg/kg ka (a) AN14B Antimoni (Sb) < 1 mg/kg ka (a) AN14C Arseeni (As) 11 mg/kg ka (a) AN14D Barium (Ba) 140 mg/kg ka (a) AN04W Beryllium (Be) 0.5 mg/kg ka (a) AN1C4 Boori (B) 1 mg/kg ka (a) AN018 Elohopea (Hg) < 0.07 mg/kg ka EN 1483 EUDEFR (a) AN057 Fosfori (P) 750 mg/kg ka (a) AN14F Kadmium (Cd) 0.5 mg/kg ka (a) AN050 Kalium (K) 2980 mg/kg ka (a) AN04Y Kalsium (Ca) 4960 mg/kg ka (a) AN14G Kromi (Cr) 34 mg/kg ka (a) AN14I Kupari (Cu) 29 mg/kg ka (a) AN0HV Lyijy (Pb) 8 mg/kg ka (a) AN053 Magnesium (Mg) 6510 mg/kg ka (a) AN1C3 Mangaani (Mn) 1300 mg/kg ka (a) AN14J Molybdeeni (Mo) < 2 mg/kg ka (a) AN056 Natrium (Na) 590 mg/kg ka (a) AN14K Nikkeli (Ni) 20 mg/kg ka (a) AN04Z Rauta (Fe) 42600 mg/kg ka (a) AN0IU Rikki (S) 650 mg/kg ka EN ISO 11885 EUDEFR (a) AN058 Seleeni (Se) < 1 mg/kg ka (a) AN14M Sinkki (Zn) 120 mg/kg ka (a) AN1EF Tina (Sn) < 3 mg/kg ka (a) AN05B Titaani (Ti) 1290 mg/kg ka (a) AN14L Vanadiini (V) 51 mg/kg ka (a) = Akkreditoitu menetelmä U = Laajennettu mittausepävarmuus, k=2 Laboratoriolyhenteet EUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 EUDEJE - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Jena), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 1/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504
Scientific Finland Oy Todistus: AR-13-FN-002004-02 Tiedoksi: Tampere 25.06.2013 Anni-Kaisa Kurri ASM, Kemisti +358 3 230 6501 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 2/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504
Scientific Finland Oy Ramboll Finland Oy PL 718 33101 TAMPERE Tutkimustodistus Ì31JN2JÎ Todistus: AR-13-FN-002003-02 Asiakaskoodi: FN0000007 Näytenumero: Näyte: Asiakkaan viite: Näyte-erän tunniste: 494-2013-00002775 P4 0-0,05 1510005009/ Näyte-erän ottaja: Näyte-erän ottopäivä: Näytteet vastaanotettu: 27.05.2013 Tutkimus Tulos Yksikkö U Menetelmä Laboratorio (a) AN01C Kuiva-ainepitoisuus 30.8 % EN 14346 EUDEFR (a) AN02B Hehkutushäviö 9.6 % ka SFS-EN 15169:2007 muunneltu EUDEFR (a) JE08N Savi < 2 µm 5.8 % ka ISO 11277 mod EUDEJE Typpihappohajotuksella: EUDEFR (a) AN1EE Alumiini (Al) 14000 mg/kg ka (a) AN14B Antimoni (Sb) < 1 mg/kg ka (a) AN14C Arseeni (As) 11 mg/kg ka (a) AN14D Barium (Ba) 110 mg/kg ka (a) AN04W Beryllium (Be) 0.4 mg/kg ka (a) AN1C4 Boori (B) 2 mg/kg ka (a) AN018 Elohopea (Hg) < 0.07 mg/kg ka EN 1483 EUDEFR (a) AN057 Fosfori (P) 690 mg/kg ka (a) AN14F Kadmium (Cd) 0.6 mg/kg ka (a) AN050 Kalium (K) 3470 mg/kg ka (a) AN04Y Kalsium (Ca) 5500 mg/kg ka (a) AN14G Kromi (Cr) 36 mg/kg ka (a) AN14I Kupari (Cu) 69 mg/kg ka (a) AN0HV Lyijy (Pb) 16 mg/kg ka (a) AN053 Magnesium (Mg) 7190 mg/kg ka (a) AN1C3 Mangaani (Mn) 760 mg/kg ka (a) AN14J Molybdeeni (Mo) < 2 mg/kg ka (a) AN056 Natrium (Na) 600 mg/kg ka (a) AN14K Nikkeli (Ni) 22 mg/kg ka (a) AN04Z Rauta (Fe) 3360 mg/kg ka (a) AN0IU Rikki (S) 1940 mg/kg ka EN ISO 11885 EUDEFR (a) AN058 Seleeni (Se) < 1 mg/kg ka (a) AN14M Sinkki (Zn) 180 mg/kg ka (a) AN1EF Tina (Sn) < 3 mg/kg ka (a) AN05B Titaani (Ti) 1290 mg/kg ka (a) AN14L Vanadiini (V) 50 mg/kg ka (a) = Akkreditoitu menetelmä U = Laajennettu mittausepävarmuus, k=2 Laboratoriolyhenteet EUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 EUDEJE - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Jena), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 1/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504
Scientific Finland Oy Todistus: AR-13-FN-002003-02 Tiedoksi: Tampere 25.06.2013 Anni-Kaisa Kurri ASM, Kemisti +358 3 230 6501 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 2/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504
Scientific Finland Oy Ramboll Finland Oy PL 718 33101 TAMPERE Tutkimustodistus Ì31JM2FÎ Todistus: AR-13-FN-002002-02 Asiakaskoodi: FN0000007 Näytenumero: Näyte: Asiakkaan viite: Näyte-erän tunniste: 494-2013-00002774 P3 0,05-0,15 1510005009/ Näyte-erän ottaja: Näyte-erän ottopäivä: Näytteet vastaanotettu: 27.05.2013 Tutkimus Tulos Yksikkö U Menetelmä Laboratorio (a) AN01C Kuiva-ainepitoisuus 29.7 % EN 14346 EUDEFR (a) AN02B Hehkutushäviö 10.4 % ka SFS-EN 15169:2007 muunneltu EUDEFR (a) JE08N Savi < 2 µm 8.9 % ka ISO 11277 mod EUDEJE Typpihappohajotuksella: EUDEFR (a) AN1EE Alumiini (Al) 14000 mg/kg ka (a) AN14B Antimoni (Sb) < 1 mg/kg ka (a) AN14C Arseeni (As) 14 mg/kg ka (a) AN14D Barium (Ba) 130 mg/kg ka (a) AN04W Beryllium (Be) 0.6 mg/kg ka (a) AN1C4 Boori (B) 2 mg/kg ka (a) AN018 Elohopea (Hg) < 0.07 mg/kg ka EN 1483 EUDEFR (a) AN057 Fosfori (P) 750 mg/kg ka (a) AN14F Kadmium (Cd) 0.4 mg/kg ka (a) AN050 Kalium (K) 3080 mg/kg ka (a) AN04Y Kalsium (Ca) 5280 mg/kg ka (a) AN14G Kromi (Cr) 33 mg/kg ka (a) AN14I Kupari (Cu) 29 mg/kg ka (a) AN0HV Lyijy (Pb) 10 mg/kg ka (a) AN053 Magnesium (Mg) 6610 mg/kg ka (a) AN1C3 Mangaani (Mn) 1300 mg/kg ka (a) AN14J Molybdeeni (Mo) < 2 mg/kg ka (a) AN056 Natrium (Na) 580 mg/kg ka (a) AN14K Nikkeli (Ni) 20 mg/kg ka (a) AN04Z Rauta (Fe) 45900 mg/kg ka (a) AN0IU Rikki (S) 1160 mg/kg ka EN ISO 11885 EUDEFR (a) AN058 Seleeni (Se) < 1 mg/kg ka (a) AN14M Sinkki (Zn) 110 mg/kg ka (a) AN1EF Tina (Sn) < 3 mg/kg ka (a) AN05B Titaani (Ti) 1320 mg/kg ka (a) AN14L Vanadiini (V) 48 mg/kg ka (a) = Akkreditoitu menetelmä U = Laajennettu mittausepävarmuus, k=2 Laboratoriolyhenteet EUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 EUDEJE - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Jena), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 1/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504
Scientific Finland Oy Todistus: AR-13-FN-002002-02 Tiedoksi: Tampere 25.06.2013 Anni-Kaisa Kurri ASM, Kemisti +358 3 230 6501 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 2/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504
Scientific Finland Oy Ramboll Finland Oy PL 718 33101 TAMPERE Tutkimustodistus Ì31JL2BÎ Todistus: AR-13-FN-002001-02 Asiakaskoodi: FN0000007 Näytenumero: Näyte: Asiakkaan viite: Näyte-erän tunniste: 494-2013-00002773 P3 0-0,05 1510005009/ Näyte-erän ottaja: Näyte-erän ottopäivä: Näytteet vastaanotettu: 27.05.2013 Tutkimus Tulos Yksikkö U Menetelmä Laboratorio (a) AN01C Kuiva-ainepitoisuus 35.2 % EN 14346 EUDEFR (a) AN02B Hehkutushäviö 7.3 % ka SFS-EN 15169:2007 muunneltu EUDEFR (a) JE08N Savi < 2 µm 8.1 % ka ISO 11277 mod EUDEJE Typpihappohajotuksella: EUDEFR (a) AN1EE Alumiini (Al) 11000 mg/kg ka (a) AN14B Antimoni (Sb) < 1 mg/kg ka (a) AN14C Arseeni (As) 14 mg/kg ka (a) AN14D Barium (Ba) 100 mg/kg ka (a) AN04W Beryllium (Be) 0.4 mg/kg ka (a) AN1C4 Boori (B) 1 mg/kg ka (a) AN018 Elohopea (Hg) < 0.07 mg/kg ka EN 1483 EUDEFR (a) AN057 Fosfori (P) 720 mg/kg ka (a) AN14F Kadmium (Cd) 0.4 mg/kg ka (a) AN050 Kalium (K) 2860 mg/kg ka (a) AN04Y Kalsium (Ca) 4420 mg/kg ka (a) AN14G Kromi (Cr) 30 mg/kg ka (a) AN14I Kupari (Cu) 49 mg/kg ka (a) AN0HV Lyijy (Pb) 13 mg/kg ka (a) AN053 Magnesium (Mg) 5890 mg/kg ka (a) AN1C3 Mangaani (Mn) 760 mg/kg ka (a) AN14J Molybdeeni (Mo) < 2 mg/kg ka (a) AN056 Natrium (Na) 580 mg/kg ka (a) AN14K Nikkeli (Ni) 23 mg/kg ka (a) AN04Z Rauta (Fe) 33700 mg/kg ka (a) AN0IU Rikki (S) 1670 mg/kg ka EN ISO 11885 EUDEFR (a) AN058 Seleeni (Se) < 1 mg/kg ka (a) AN14M Sinkki (Zn) 120 mg/kg ka (a) AN1EF Tina (Sn) < 3 mg/kg ka (a) AN05B Titaani (Ti) 1020 mg/kg ka (a) AN14L Vanadiini (V) 40 mg/kg ka (a) = Akkreditoitu menetelmä U = Laajennettu mittausepävarmuus, k=2 Laboratoriolyhenteet EUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 EUDEJE - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Jena), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 1/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504
Scientific Finland Oy Todistus: AR-13-FN-002001-02 Tiedoksi: Tampere 25.06.2013 Anni-Kaisa Kurri ASM, Kemisti +358 3 230 6501 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 2/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504
Y:\YMPÄRISTÖLUVAT, EDD\1510005009 YLÖJÄRVEN YDINKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI-, SEDIMENTTI- JA HULEVESISELVITYS\PIIRUSTUKSET\01_SIJAIN Tulostettu: 25.11.2013 k.osa/ kylä Rakennustoimenpd i e Rakennuskohte e n nimia j osoite Su unn. (nimi, tutkinto, all ekirj. ) kor tteli/ tila Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaava-alueen pohjavesi-, sedimentti- ja hulevesiselvitys Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Piirustuslaji Piu ir stuksen sisältö Suunn. ala Piirustusnro Piirt. Työnro Hyv. KOHDE Pvm Mittakaava Sijaintikartta 1:20000 YMP 1510005009 1 Tid e osto Muutos AKol 19.11.2013
k.osa/ kylä kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaava-alueen pohjavesi-, sedimentti- ja hulevesiselvitys Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Mittakaava Kaava-alue ja 1:5000 pohjaveden muodostumisalueet Suunn.ala Työnro YMP 1510005009 Piirustusnro Tiedosto Muutos 2 Piirt. AKol Hyv. Pvm 19.11.2013
Scientific Finland Oy Ramboll Finland Oy PL 718 33101 TAMPERE Tutkimustodistus Ì31JL2BÎ Todistus: AR-13-FN-002001-02 Asiakaskoodi: FN0000007 Näytenumero: Näyte: Asiakkaan viite: Näyte-erän tunniste: 494-2013-00002773 P3 0-0,05 1510005009/ Näyte-erän ottaja: Näyte-erän ottopäivä: Näytteet vastaanotettu: 27.05.2013 Tutkimus Tulos Yksikkö U Menetelmä Laboratorio (a) AN01C Kuiva-ainepitoisuus 35.2 % EN 14346 EUDEFR (a) AN02B Hehkutushäviö 7.3 % ka SFS-EN 15169:2007 muunneltu EUDEFR (a) JE08N Savi < 2 µm 8.1 % ka ISO 11277 mod EUDEJE Typpihappohajotuksella: EUDEFR (a) AN1EE Alumiini (Al) 11000 mg/kg ka (a) AN14B Antimoni (Sb) < 1 mg/kg ka (a) AN14C Arseeni (As) 14 mg/kg ka (a) AN14D Barium (Ba) 100 mg/kg ka (a) AN04W Beryllium (Be) 0.4 mg/kg ka (a) AN1C4 Boori (B) 1 mg/kg ka (a) AN018 Elohopea (Hg) < 0.07 mg/kg ka EN 1483 EUDEFR (a) AN057 Fosfori (P) 720 mg/kg ka (a) AN14F Kadmium (Cd) 0.4 mg/kg ka (a) AN050 Kalium (K) 2860 mg/kg ka (a) AN04Y Kalsium (Ca) 4420 mg/kg ka (a) AN14G Kromi (Cr) 30 mg/kg ka (a) AN14I Kupari (Cu) 49 mg/kg ka (a) AN0HV Lyijy (Pb) 13 mg/kg ka (a) AN053 Magnesium (Mg) 5890 mg/kg ka (a) AN1C3 Mangaani (Mn) 760 mg/kg ka (a) AN14J Molybdeeni (Mo) < 2 mg/kg ka (a) AN056 Natrium (Na) 580 mg/kg ka (a) AN14K Nikkeli (Ni) 23 mg/kg ka (a) AN04Z Rauta (Fe) 33700 mg/kg ka (a) AN0IU Rikki (S) 1670 mg/kg ka EN ISO 11885 EUDEFR (a) AN058 Seleeni (Se) < 1 mg/kg ka (a) AN14M Sinkki (Zn) 120 mg/kg ka (a) AN1EF Tina (Sn) < 3 mg/kg ka (a) AN05B Titaani (Ti) 1020 mg/kg ka (a) AN14L Vanadiini (V) 40 mg/kg ka (a) = Akkreditoitu menetelmä U = Laajennettu mittausepävarmuus, k=2 Laboratoriolyhenteet EUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 EUDEJE - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Jena), GERMANY - DIN EN ISO/IEC 17025:2005 D-PL-14081-01-00 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 1/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504
Scientific Finland Oy Todistus: AR-13-FN-002001-02 Tiedoksi: Tampere 25.06.2013 Anni-Kaisa Kurri ASM, Kemisti +358 3 230 6501 Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Hatanpäänkatu 3 A 33900 Tampere Finland Sivu 2/2 Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus 1514462-1 www.eurofins.fi Environment@eurofins.fi ResultsEnvironment@eurofins.fi p. 03 230 6504