Päätös Nro 191/2017/1 Dnro ESAVI/5945/2017. Annettu julkipanon jälkeen Broilerikasvattamon toiminnan laajentaminen, Oripää

Etelä-Suomi Päätös Nro 191/2017/1 Dnro ESAVI/5945/2017 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2017 ASIA Broilerikasvattamon toiminnan laajentaminen, Oripää HAKIJA Lankisen Broileri Oy Yläneentie 869 32500 ORIPÄÄ Y-tunnus: 2535259-8 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee olemassa olevan 60 000 broilerin kasvattamon toiminnan laajentamista 123 500 broilerin kasvattamoksi Oripään kunnassa kiinteistöllä Katajamäki 561-403-1-96 osoitteessa Naaranojantie 9. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 31.5.2017. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti ja 29 :n 1 momentti. Kyseessä on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukainen direktiivilaitos (yli 40 000 siipikarjapaikkaa). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 34 :n 1 momentin kohta 1 ja 4 momentti, 35 sekä valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentti ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (25) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA PÄÄTÖKSET Lounais-Suomen ympäristökeskus on 28.8.2007 (nro 75 YLO, dnro LOS- 2006-Y-1270-113) myöntänyt Lankisen Tila Oy:lle ympäristöluvan 680 yli 8 kuukauden ikäisen naudan ja 220 alle 8 kuukauden ikäisen naudan sekä 60 000 broilerin kasvattamolle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty sopimus Biolan Oy:n kanssa 2 000 m 3 :n lannan vastaanottomäärästä. Sopimus on voimassa 21.2.2020 saakka ja sen jälkeen 6 kk:n irtisanomisajalla. Hakemusasiakirjoihin on liitetty maanvuokrasopimus broilerikasvattamojen tontista, jonka vuokra-aika kestää 1.1.2057 saakka, sekä toistaiseksi voimassa oleva maanvuokrasopimus yhteensä 14,95 hehtaarin peltoalasta Oripään kunnassa. Lisäksi hakemus sisältää lannanluovutussopimuksen 100 840 m 3 :n kuivikelantamäärälle eli 50 120 hehtaarin peltoalalle Oripään kunnassa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa Loimaan seudun maakuntakaava, jossa broilerikasvattamo sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Broilerikasvattamo sijaitsee Yläneenjoen vesistöalueella (34.047). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Broilerikasvattamon etäisyys Yläneenjoesta on noin 400 metriä. Broilerikasvattamon ympäristö on peltoa. Lähin asuinrakennus sijaitsee kasvattamon lounaispuolella noin 50 metrin päässä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläinsuojat ja tuotanto Olemassa olevan 60 000 broilerin kasvatustoiminta on tarkoitus laajentaa 123 500 broilerin kasvatustoiminnaksi siten, että nykyisten kiinteistöllä Katajamäki sijaitsevien kasvattamorakennusten yhteyteen rakennetaan uusi 78 000 broilerin kasvattamorakennus. Laajennuksen jälkeen Katajamäen tilalla tullaan tuottamaan vuosittain noin 1,38 miljoonaa kiloa broilerinlihaa. Olemassa olevat kasvatushallit ovat käytössä siten, että hallissa 3 ja 4 kasvatetaan 15 500 broileria ja hallissa 5 kasvatetaan 30 000 broileria,

3 (25) kaikkiaan 45 500 broileria. Kiinteistöllä Mäkitalo 561-403-2-127 sijaitseva 15 000 broilerin kasvattamo (hallit 1 ja 2) jää pois käytöstä uuden kasvattamorakennuksen valmistuttua. Hakija esittää, että vuonna 2014 nautakasvattamo ja broilerikasvattamo on erotettu omiksi yhtiöikseen, ja pyytää, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 28.8.2007 (nro 75 YLO, dnro LOS-2006-Y-1270-113) myöntämä ympäristölupa jää voimaan Lankisen Tila Oy:lle kiinteistöllä Mäkitalo sijaitsevan 680 yli 8 kuukauden ikäisen naudan ja 220 alle 8 kuukauden ikäisen naudan kasvattamon osalta. Toiminta tulee tapahtumaan kolmessa kasvattamorakennuksessa. Kasvatushallien lattiamateriaali on asfaltti. Broilereita tuotetaan turvepohjaisella kasvatusalustalla untuvikoista teurasbroilereiksi. Kasvatusalusta uusitaan jokaisen kasvatuserän jälkeen eli noin 6 7 kertaa vuodessa. Pääosa lannasta kuormataan heti kasvattamon tyhjennyksen yhteydessä kuljetettavaksi eteenpäin Biolan Oy:Ile jatkojalostukseen tai sopimustilalle. Hallien pesu tapahtuu jokaisella erätauolla kuumavesipesurilla. Broilerikasvattamorakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto. Hallissa 5 poistohormit sijaitsevat katolla ja korvausilma otetaan sivuseiniltä. Halleissa 3, 4 ja 6 poisto tapahtuu seiniltä ja korvausilma otetaan seiniltä. Lisäksi kasvattamorakennusten päädyissä sijaitsevat jättipuhaltimet. Lannan ja jätevesien varastointi Kasvattamosta tuleva lanta (1 852,5 m³ kuivikelantaa vuodessa) viedään pääosin jatkojalostettavaksi Biolan Oy:lle. Kuivikelantaa välivarastoidaan tilan omassa katetussa lantalassa vähäisiä määriä. Tilalla on kasvattamojen välittömässä läheisyydessä lantavarasto, joka on suuruudeltaan 469 m 2 ja johon tarvittaessa mahtuu koko vuoden lantamäärä. Hallien pesussa muodostuvat jätevedet johdetaan kahteen olemassa olevaan ja yhteen rakennettavaan umpisäiliöön (20 m 3, 20 m 3 ja 150 m 3 ). Eläinsuojan WC:n jätevedet johdetaan omaan umpisäiliöönsä (3 m 3 ) ja ne levitetään omille pelloille sulan maan aikana. Lannan levitys ja jätevesien hyödyntäminen Osa lannasta levitetään hakijan hallinnassa oleville pelloille (14,95 ha) ja sopimuspelloille (50 120 ha) pääsääntöisesti keväisin. Pesuvedet levitetään lannanlevitysajankohtina tilan pelloille. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuolleet linnut (noin 30 tonnia vuodessa) varastoidaan kylmäkontissa ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Vaaralliset jätteet välivarastoidaan kasvattamorakennuksessa sijaitsevassa lukittavassa varastotilassa ja toimitetaan vaarallisten jätteiden keräyspaikkaan. Sekajätteiden keräyksestä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa.

4 (25) Energian ja veden käyttö Broilerikasvattamorakennusten lämpö tuotetaan rakennettavassa omassa hakelämpökeskuksessa (500 kw). Polttoaineella toimivat öljykattilat (2 kpl) ovat kasvattamojen varalämmönlähteenä. Sähköä kasvattamoiden käyttöön tuotetaan kasvattamolaajennuksen jälkeen noin 20 % omalla aurinkovoimalajärjestelmällä. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan omasta porakaivosta. Varavesijärjestelmänä on Oripään kunnan vesiliittymä. Broilerikasvattamotoiminnan vuosittainen kokonaisvedenkulutus on noin 5 180 m 3, josta lintujen juomavetenä 5 000 m 3 ja hallien pesuvetenä 180 m 3. Polttoaineet ja kemikaalit Broilerikasvattamorakennusten yhteydessä on kaksi maanpäällistä polttoainesäiliötä eläinsuojien lämmitystä varten. Polttoainesäiliöiden tilavuudet ovat 5 000 litraa ja uusi 2 000 litraa. Säiliöt on varustettu katoksella, ylitäytönestimillä, laponestolaitteilla ja lukituksella. 5 000 litran säiliö on pinnoitettu kesällä 2017 ja sillä on 10 vuoden takuu. Polttoainesäiliö on viimeksi tarkastettu 5.4.2017 Öljykolmio Oy:n toimesta. Pesuaineet (0,5 l) säilytetään broilerikasvattamon WC-tilassa ja desinfiointiaineet säilytetään broilerikasvattamon betonilattialla varustetussa rehustamon viemäröidyssä ja lukitussa tilassa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Broilerikasvattamo tyhjennetään 6 7 kertaa vuodessa, jolloin tilalta viedään broilereita ja lantaa sekä tilalle tuodaan kuivikkeita ja untuvikkoja. Rehuja tuodaan kahdeksan kertaa joka kasvatuserän aikana. Tilalla käytetään täysrehua noin 2 170 tonnia vuodessa sekä omaa vehnää noin 500 tonnia vuodessa. Hakijan arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavilla toiminnan osa-alueilla käytettävät tekniset ratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: Broilerien ruokinnassa käytetään ns. nelivaiheruokintaa, jossa täysrehun koostumus on optimoitu linnun iän perusteella. Tila käyttää ruokinnassa myös kokonaista vehnää, joka on viljelty omilla ja naapuritilojen pelloilla. Tuotannon tehokkuutta parannetaan ja typpipäästöjä vähennetään esimerkiksi broilerien aminohappojen saannin optimoinnilla, jolloin valkuaisen hyväksikäytön tehokkuus paranee ja typeneritys vähenee. Täysrehujen entsyymilisäyksellä voidaan parantaa kasviperäisen fosforin hyväksikäyttöä. Fytaasientsyymin käyttö on vähentänyt lintujen ulosteiden

5 (25) fosforipitoisuutta keskimäärin neljänneksen verrattuna aikaan ennen fytaasin käyttöä. Fytaasin vaikutukset eivät kohdistu pelkästään fytiinifosforin vapauttamiseen. Myös kalsiumin ja eräiden hivenaineiden, kuten sinkin, hyväksikäytön on todettu parantuvan. Kotimaisessa viljassa on luonnollista fytaasiaktiivisuutta, jolloin kivennäisfosforia tarvitsee lisätä hyvin vähän. Täysrehujen rakeistaminen vähentää rehun pölyämistä ja parantaa kasvattamon ilman laatua. Kasvattamot pestään tehokkaalla kuumavesipesurilla jokaisella erätauolla. Pesu kuumalla vedellä ja höyryllä vähentää veden kulutuksen noin puoleen. Pesuvedet johdetaan umpisäiliöihin, joista ne levitetään pelloille ja vesien sisältämät ravinteet tulevat kasvien käyttöön. Broilerikasvattamoiden kuivikemateriaalina käytetään turvetta. Turpeella on paras ammoniakin sitomiskyky. Jokaisen kasvatuserän jälkeen turvelanta poistetaan kasvattamosta ja kuormataan suoraan kuormalavoille, joilla se kuljetetaan Biolan Oy:hyn jatkojalostukseen. Mikäli lanta ei mene Biolan Oy:lle, niin se toimitetaan lannanvastaanottosopimuksen tehneelle tilalle. Lannan kuormaus tapahtuu tehokkaasti ja sen aikana syntyvä hajuhaitta on näin ollen myös lyhytaikainen. Kasvattamojen tyhjennys tapahtuu 6 7 kertaa vuodessa erätaukojen lukumäärästä riippuen. Kasvattamoiden vesinippalinjastot pidetään hyvässä kunnossa ja nipat tarkistetaan joka erätauolla. Näin estetään vesinippojen vuodot ja turvelannan kastuminen kasvatuksen aikana. Kasvattamon ilman laatu pysyy hyvänä, kun pohjat ovat kuivat. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely ja varastointi. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan toimittamalla pääosa lannasta suoraan jatkojalostukseen tyhjennyksien yhteydessä. Hallien pesuvedet varastoidaan erillisiin tiiviisiin umpisäiliöihin. Päästöt ilmaan muodostuvat ilmanvaihdon poistoilman aiheuttamasta hajuhaitasta painottuen kasvatuserien loppuun. Hajuhaitat ympäristöön pidetään vähäisinä käyttämällä turvetta kuivikkeena ja käyttämällä hyvälaatuisia juomalaitteita, joilla estetään kuivikkeen kastuminen. Lieviä hajuhaittoja esiintyy ympäristöön lannan tyhjennyksen aikana. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä.

6 (25) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tulipalon syttyessä tehdään ilmoitus hätäkeskukseen. Paikallinen VPK on käynyt tutustumassa tilan rakennuksiin ja heillä on käytössä asemapiirros. Tilalla on alkusammutuskalustoa sekä palo- ja pelastussuunnitelma. Poikkeuksellisen päästön tai saastumisen aiheuttamassa tilanteessa tehdään ilmoitus ympäristöviranomaiselle. Tilalla on käytössä kasvatuserien aikana ympärivuorokautinen automaattinen hälytysjärjestelmä ja varallaolopäivystys. Mahdolliset hälytykset mm. sähkökatkoksista, lämpötilan muutoksesta yli raja-arvojen sekä ruokintalaitteissa tapahtuvista häiriöistä menevät automaattisesti päivystäjien kännyköihin. Sähkökatkosten varalta tilalla on aggregaatti, joka käynnistyy automaattisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kasvattamorakennusten ja laitteistojen kuntotarkastus sekä tarvittavat korjaustoimenpiteet tehdään aina kunkin erätauon aikana. Polttoainesäiliöiden kuntotarkastus teetetään Öljykolmiolla tai vastaavalla yrityksellä tarkastuksessa suositeltavina ajankohtina. Kasvattamoiden pesuvedet johdetaan umpisäiliöihin, joista ne levitetään pellolle lannanlevitysajankohtina. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu perustuu päästökertoimeen perustuvaan arvioon. Broilerin päästökerroin on 0,16 kg/nh 3/eläinpaikka/vuosi. Broilerikasvattamoiden kuivikemateriaalina käytetään turvetta, jolla on paras ammoniakinsitomiskyky. Jokaisen kasvatuserän jälkeen turvelanta poistetaan kasvattamosta ja kuormataan suoraan kuormalavoille, joilla se kuljetetaan Biolan Oy:hyn jatkojalostukseen, tai lanta toimitetaan lannanvastaanottosopimuksen tehneelle tilalle. Lannan kuormaus tapahtuu tehokkaasti ja sen aikana syntyvä hajuhaitta on lyhytaikainen. Kasvattamojen tyhjennys tapahtuu 6 7 kertaa vuodessa. Kuolleet ja karsitut broilerit kirjataan kasvatuspäiväkirjaan. Ketjuinformaatiolomake sekä lisäsivu toimitetaan jokaisesta kasvatuserästä HKScan Finland Oy:lle ja tarkastuseläinlääkärille. Vuosittain toimitetaan Varsinais- Suomen ELY-keskukselle vuosiraportointi eläinmääristä, lantamääristä ym. MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PERUSTILASELVITYS Hakijan mukaan toiminnasta ei ole tarpeen tehdä ympäristönsuojelulain 82 :n mukaista maaperän ja pohjaveden perustilaselvitystä. Perusteluna hakija esittää, että tilan polttoaineet varastoidaan katetuissa tiloissa. Polttoainesäiliöt on varustettu lukoilla, ylitäytönestimillä, laponestolaitteilla ja 2-vaippasäiliöllä. Öljysäiliöiden tarkastus on tehty ja kasvatta-

7 (25) mon yhteydessä oleva 5 000 litran säiliö on pinnoitettu. Tilalla ei ole ollut öljyvahinkoa. Desinfiointiainetta tilalla varastoidaan lukitussa tilassa pieniä määriä. Pesun jälkeisen desinfioinnin suorittaa urakoitsija, jolla on mukana omat desinfiointiaineet. Tilalla ei säilytetä kasvinsuojeluaineita, koska kasvinsuojelun hoitaa urakoitsija. Tilalla syntyvät jätteet, kuten öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, toimitetaan Oripään ja Yläneen jäteasemille. Tila kuuluu järjestetyn jätehuollon piiriin. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Yleiset päätelmät Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu 21.2.2017. Lankisen Broileri Oy:n pääasiallista toimintaa koskevat siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmät. Toimintaa koskevia muita merkityksellisiä päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat materiaalien varastointia ja käsittelyä koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2006 (EFS), energiatehokkuuden yleisiä näkökohtia koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2009 (ENE) sekä mm. ilma- ja vesipäästöjen tarkkailua koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2003 (ROM). Näiden dokumenttien siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevat pääasiat on sisällytetty myös siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmiin. Hakemukseen on liitetty BAT-selvityslomake, jossa on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen tilan siipikarjatuotannossa tiivistetysti seuraavasti: BAT 1. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on luoda ympäristöjärjestelmä ja seurata sitä (EMS). Tilalla tehdään viljelykiertosuunnitelma viiden vuoden välein. Viljely-, lannoitus- ja kasvinsuojelusuunnitelma tehdään vuosittain ja niiden tekoon pyritään hankkimaan viimeisintä tietoa alalta. Peltolohkoille perustetaan suojakaistoja ympäristön suojelun kannalta järkeviin paikkoihin. Osallistutaan peltoviljelyä ja ympäristön suojelua koskeviin koulutuksiin. Jokaiselle broilerikasvatuserälle tehdään oma ruokintasuunnitelma hyödyntäen rehutoimittajalta saatavaa viimeistä tietoa rehuista. Lisäksi noudatetaan broilerien kasvatuksessa eläintenhyvinvointikorvauksen ehtoja.

8 (25) BAT 2. Toiminnanharjoittajan mukaan hyvät toimintatavat toteutuvat sijainnin valinnassa ja toimintojen sijoittelussa. Tilalle on tehty palo- ja pelastussuunnitelma. Häiriöiden ja vikojen havaitsemiseen on hälytysjärjestelmä. Kasvattamorakennusten ja laitteistojen kuntotarkastus sekä tarvittavat korjaustoimenpiteet tehdään aina kunkin erätauon aikana. Polttoainesäiliöiden kuntotarkastus teetetään Öljykolmiolla tai vastaavalla yrityksellä tarkastuksessa suositeltavina ajankohtina. Kuolleet ja karsitut broilerit kirjataan kasvatuspäiväkirjaan. Ketjuinformaatiolomake sekä lisäsivu toimitetaan jokaisesta kasvatuserästä HKScan Finland Oy:lle ja tarkastuseläinlääkärille. Vuosittain toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle vuosiraportointi eläinmääristä, lantamääristä ym. BAT 3. ja 4. Ruokinnassa käytetään ns. nelivaiheruokintaa, jossa täysrehun koostumus on optimoitu linnun iän perusteella. Tila käyttää ruokinnassa myös kokonaista vehnää, joka on viljelty omilla ja naapuritilojen pelloilla. Tuotannon tehokkuutta parannetaan ja typpipäästöjä vähennetään esimerkiksi broilerien aminohappojen saannin optimoinnilla, jolloin valkuaisen hyväksikäytön tehokkuus paranee ja typeneritys vähenee. Täysrehujen entsyymilisäyksellä voidaan parantaa kasviperäisen fosforin hyväksikäyttöä. Fytaasientsyymin käyttö on vähentänyt lintujen ulosteiden fosforipitoisuutta keskimäärin neljänneksen verrattuna aikaan ennen fytaasin käyttöä. Fytaasin vaikutukset eivät kohdistu pelkästään fytiinifosforin vapauttamiseen. Myös kalsiumin ja eräiden hivenaineiden, kuten sinkin, hyväksikäytön on todettu parantuvan. Kotimaisessa viljassa on luonnollista fytaasiaktiivisuutta, jolloin kivennäisfosforia tarvitsee lisätä hyvin vähän. BAT 5. Vedenkulutuksen seuranta on toteutettu hallikohtaisilla vesimittareilla. Kasvattamoiden vesinippalinjastot pidetään hyvässä kunnossa ja nipat tarkistetaan joka erätauolla. BAT 6. Jätevesien syntymisen vähentämiseksi kasvattamot pestään tehokkaalla kuumavesipesurilla jokaisella erätauolla. Pesu kuumalla vedellä ja höyryllä vähentää veden kulutuksen noin puoleen. BAT 7. Jätevesien aiheuttaman vesistöpäästöjen vähentämiseksi jätevedet johdetaan umpisäiliöihin, joista ne levitetään pelloille ja vesien sisältämät ravinteet tulevat kasvien käyttöön. BAT 8. Energiankäytön tehostamiseksi eläinsuojat ovat lämpöeristettyjä. Rakennuksissa on hyvän hyötysuhteen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät, joiden toiminta on optimoitu. Broilerikasvattamorakennusten lämpö tuotetaan omassa hakelämpökeskuksessa. Sähköä kasvattamoiden käyttöön tuotetaan noin 20 % omalla aurinkovoimalajärjestelmällä. Kasvattamoissa käytetään energiatehokkaita valaistusjärjestelmiä. BAT 10. BAT-tekniikoilla on tarkoitus poistaa tai vähentää melupäästöjä. Tilalla toteutuu riittävä etäisyys maatilan ja herkkien kohteiden välillä, vaikka lähin asuinrakennus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä. Melua aiheuttavat laitteet on pyritty sijoittamaan mahdollisimman kauas häiriintyvistä

9 (25) kohteista ja rehusiilot on sijoitettu siten, että ajoneuvoliikenne maatilalla on saatu minimoitua. BAT 11. Täysrehujen rakeistaminen vähentää rehun pölyämistä ja parantaa kasvattamon ilman laatua. Pöly suunnataan kasvattamoista ilmastoinnilla poispäin yleisestä tiestä. BAT 13. BAT-tekniikoilla on tarkoitus estää tai vähentää hajupäästöjä. Tilalla on riittävä etäisyys maatilan ja häiriintyvien kohteiden välillä. Broilerikasvattamoiden kuivikemateriaalina käytetään turvetta. Turpeella on paras ammoniakin sitomiskyky. Kasvattamoiden vesinippalinjastot pidetään hyvässä kunnossa ja nipat tarkistetaan joka erätauolla. Näin estetään vesinippojen vuodot ja turvelannan kastuminen kasvatuksen aikana. Kasvattamon ilman laatu pysyy hyvänä, kun pohjat ovat kuivat. Eläinsuojien pesussa käytetään kuumavesipesureita. Jokaisen kasvatuserän jälkeen turvelanta poistetaan kasvattamosta ja kuormataan suoraan kuormalavoille, joilla se kuljetetaan Biolan Oy:lle jatkojalostukseen tai se toimitetaan lannanvastaanottosopimuksen tehneelle tilalle. Lannan kuormaus tapahtuu tehokkaasti ja sen aikana syntyvä hajuhaitta on näin ollen myös lyhytaikainen. Kasvattamojen tyhjennys tapahtuu 6 7 kertaa vuodessa erätaukojen lukumäärästä riippuen. BAT 14. Päästöt kuivalannan varastoinnista ovat vähäisiä, sillä kuivalantaa ei pääsääntöisesti varastoida tilalla, vaan se luovutetaan eteenpäin (Biolan Oy tai lannanvastaanottosopimustila) kasvattamoiden tyhjennyksen yhteydessä. BAT 15. Kuivalannan varastoinnista johtuvien maaperä- ja vesistöpäästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi lannan varastointitila on mitoitettu 12 kuukauden lantamäärälle. BAT 20. Lanta levitetään tarkkuuslevittimillä. Viljely-, lannoitus- ja kasvinsuojelusuunnitelma tehdään vuosittain ja niiden tekoon pyritään hankkimaan viimeisintä tietoa alalta. Peltolohkoille perustetaan suojakaistoja ympäristön suojelun kannalta järkeviin paikkoihin. BAT 22. Ammoniakkipäästöjä vähentää lannan multaus. Tavoitteena on suorittaa multaus neljän tunnin sisällä lannan levittämisestä. BAT 23. tarkoittaa koko siipikarjan kasvatuksen tuotantoprosessin ammoniakkipäästöjen vähenemän arviointia/laskentaa koko tuotantoprosessista käytettyjen BAT toimenpiteiden mukaisesti. Tilalla on käytetty päästökertoimeen perustuvaa arviota. BAT 24. Lannan mukana eritetyn kokonaistypen ja kokonaisfosforin määriä ei ole tarkkailtu eläinluokittain. Omille pelloille levitetyn lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin määriä tarkkaillaan peltokirjanpidossa (Peltotukiohjelmisto). Biolan Oy mittaa vastaanottamastaan kuivalannasta kokonaistypen ja -fosforin arvot.

10 (25) BAT 25. Ammoniakin seuranta on toteutettu arviona käyttämällä päästökerrointa 0,16 kg/nh 3/eläinpaikka/vuosi. BAT 27. Pölypäästöjä tullaan seuraamaan käyttämällä päästökertoimia. Kerran vuodessa. BAT 29. Prosessiparametrien seuranta toteutetaan mittareiden ja laskujen avulla sekä olemassa olevien rekistereiden avulla. Ammoniakkipäästöt broilerihalleista BAT 32. Broilerikasvattamossa on koneellinen ilmastointi ja vuotamaton juomajärjestelmä. Kasvatushallien lattiamateriaali on asfaltti. Broilerikasvattamon kuivikemateriaalina käytetään turvetta, jolla on paras ammoniakinsitomiskyky. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 18.6.2017. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä 31.7. 30.8.2017 Oripään kunnan ilmoitustaululla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Auranmaan Viikkolehti -nimisessä lehdessä 1.8.2017. Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Oripään kunnanvirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 24.7.2017 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Oripään kunnanhallitukselta, Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Oripään kunnanhallitus (11.9.2017, 142 ) toteaa lausuntonaan, ettei hanke vaikeuta kaavoitusta, eikä aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölle ja asutukselle. 2) Oripään kunnan tekninen lautakunta (3.8.2017, 44) ilmoittaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomauttamista Lankisen Broileri Oy:n ympäristölupahakemuksesta.

11 (25) 3) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (13.9.2017, dnro VARELY/4756/2017) esittää lausuntonaan, että uusi tuotantorakennus sijoittuu välittömästi nykyisten rakennusten läheisyyteen. Alueella on voimassa Loimaan seudun maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013. Hanke sijoittuu maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Luonnonsuojelun näkökulmasta alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita luontoalueita. Lankisen Broileri Oy:n eläinsuoja sijaitsee Eurajoen-Lapinjoen- Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma-alueella. Eläinsuoja sijaitsee Yläneenjoen valuma-alueella. Jokialueen ekologinen tila on tyydyttävä. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila. Tämä edellyttää kuitenkin tehokkaita vesiensuojelutoimenpiteitä valuma-alueella. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamisella on keskeinen rooli kuormituksen vähentämisessä. Vesistöalueiden tilan arviointi perustuu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuosille 2016 2021. Eläinsuojasta muodostuva kuivalanta toimitetaan Biolan Oy:lle prosessoitavaksi ja Mäntyharjun Tila Oy:lle levitettäväksi pelloille. Kotieläintalouden keskittymäalueilla peltojen fosforitila on yleisesti korkea tai arveluttavan korkea. Lannan levitys pelloille, joiden fosforiluku on korkea tai arveluttavan korkea, on kielletty. Toiminnanharjoittajan tulee ennen toiminnan aloittamista toimittaa selvitys toteutuvan eläinmäärän tuottaman lannan levitykseen tarvittavan soveltuvan peltoalan määrästä, jota enimmäiseläinmäärällä tulee olla vähintään 482 hehtaaria. Selvitys tulee toimittaa sekä hallinnassa olevista pelloista että sopimuspelloista. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Oripäänkangas (I luokka) sijaitsee yli kuuden kilometrin päässä kohteen itäpuolella. Kuivalannan levittäminen pohjaveden hyvin vettä läpäisevälle muodostumisalueelle on pääsääntöisesti kielletty. Kiellosta voidaan poiketa, jos toiminnanharjoittaja on riittävin maaperäselvityksin osoittanut, että pohjavesialueella olevalla peltoalueella on riittävän paksu vettä heikosti läpäisevä maakerros (esim. savikerros) eikä lannan levityksestä voi muutoinkaan aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet, joille lantaa ei levitetä. Polttonestesäiliöiden tulee sijaita säiliön tilavuutta vastaavissa tiiviissä suoja-altaissa. Polttonestesäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella, mielellään myös lukituksella. Tankkausalueen tulee olla tiivis ja muotoiltu niin, etteivät mahdolliset vuodot päädy maaperään.

Muistutukset ja mielipiteet 12 (25) Ilmansuojelun osalta hankkeen vuotuiset laskennalliset ammoniakkipäästöt ovat 21,6 tonnia (kerroin 0,16 kg NH 3/eläinpaikka/vuosi, Grönroos 2010). Toiminnanharjoittajan tulee varautua ammoniakkipäästöjen vähentämiseen seuraamalla parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja lainsäädäntöä. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on ilmoittanut sähköpostilla 20.9.2017, ettei lausuntoihin ole vastattavaa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Lankisen Broileri Oy:lle ympäristöluvan broilerikasvattamon toiminnan laajentamiseen Oripään kunnassa kiinteistöllä Katajamäki 561-403-1-96 siten, että broilerikasvattamoissa voidaan pitää kerrallaan yhteensä enintään 123 500 broileria. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 1. Broilerikasvattamossa muodostuva lanta ja pesuvedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä vähintään 1 852,5 m 3 kuivalantalatilavuutta ja vähintään 86,5 m 3 pesuvesisäiliötilavuutta. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointiajan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristöluvan perusteella. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta haju-, pöly- tai meluhaittaa. 3. Kasvattamorakennusten, kuivalantalan ja pesuvesisäiliöiden rakenteiden tulee estää lannan, pesuvesien ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Pesuvesi- ja lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon on tehtävä kovapohjaisella alustalla, joka kestää koneiden painon ja jolta lanta voidaan tarvittaessa kerätä talteen. Rakenteiden ja laitteiden on

13 (25) lisäksi oltava sellaisia, ettei lannan tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 4. Eläinsuojan sosiaalitiloissa syntyvät WC:n jätevedet on johdettava hakemuksen mukaisesti erillään vesitiiviiseen umpisäiliöön. Mikäli WC:n jätevesiä levitetään pellolle, ne tulee käsitellä asianmukaisesti esimerkiksi kalkitsemalla siten, että niistä ei aiheudu terveys-, ympäristö- tai hajuhaittoja ja pelto on mullattava viipymättä levityksen jälkeen. Lannan hyödyntäminen 5. Lanta ja eläinsuojien pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa ja eläinsuojien pesuvesiä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle (123 500 broileria) on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 440 hehtaaria. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. Päästöt ilmaan Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. 6. Broilerikasvattamosta ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö saa olla enintään 0,08 kg NH 3/eläinpaikka/vuosi. Päästöraja-arvo koskee laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyviä päästöjä. Mikäli broilerikasvattamosta ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää edellä mainitun ammoniakkipäästöraja-arvon, on poistettava ilma käsiteltävä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähennettävä päästöjä siten, että ammoniakkipäästöraja-arvo ei ylity. Jätteet ja jätehuolto 7. Kuolleet eläimet tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Eläinjätteen välivarasto on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettuna ja suojattuna, että haittaeläinten pääsy varastoon on estetty. Varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava siten, ettei varas-

14 (25) toinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket, on varastoitava ennen poiskuljetusta lukitussa ja katetussa tilassa sekä toimitettava ko. jätteiden vastaanottopisteeseen. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi Tarkkailu 9. Polttonestesäiliöiden tulee olla kyseisen polttoaineen varastointiin hyväksyttyjä ja niiden kunto tulee tarkastaa kymmenen vuoden välein tai tarkastuksessa laadittuun pöytäkirjaan kirjattuun määräaikaan mennessä. Täyttöalueiden tulee olla tiiviitä ja muotoiltu siten, että mahdolliset polttoainevuodot eivät valu maaperään ja että ne voidaan ottaa talteen. Säiliöiden täyttöpaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisen vuodon imeyttämistä varten. Muut vaaralliset kemikaalit on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa tiiviissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla siten, että aineita ei voi päästä vahinkotapauksessakaan viemäriin tai ympäristöön. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 10. Eläinsuojien, lantavaraston, polttoainesäiliöiden ja niiden täyttöpaikkojen, umpisäiliöiden sekä niihin liittyvien rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. 11. Lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain ja ne on määritettävä massataseen ja rehunkulutuksen tai lantaanalyysin perusteella taikka muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Seuranta on aloitettava viimeistään 21.2.2021. 12. Toiminnan ammoniakkipäästöä (kg NH 3/eläinpaikka/vuosi) on tarkkailtava ainakin hakemuksen mukaisesti laskennallisesti kertoimiin perustuen vuosittain. Vaihtoehtoisesti ammoniakkipäästö voidaan arvioida vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai määrittää mitattuna päästönä poistoputkista tai muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä menetelmällä. Päästötiedot on liitettävä eläinsuojan kirjanpitoon ja ne on raportoitava määräyksen 14 mukaisessa vuosiyhteenvedossa.

15 (25) 13. Lupamääräyksissä 11 ja 12 velvoitettuja tarkkailuja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Kirjanpito ja raportointi 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lannan määrästä (m 3 ) - levityspeltojen pinta-ala (ha) - muualle kuin peltolevitykseen toimitetun lannan ja pesuveden toimituspaikat tai vastaanottajat sekä määrät ja toimitusajankohdat - tiedot lannan toimituspaikan (Biolan Oy) muuttumisesta - tiedot kuolleitten eläinten määristä, muista jätteistä, niiden toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - toiminnan ammoniakkipäästöt (kg NH 3/eläinpaikka/vuosi) - lannan kokonaistypen (N) ja kokonaisfosforin (P) erityksen määrät (kg/eläinpaikka/vuosi) lupamääräyksen 11 mukaisesti. Kirjanpitotietojen tulee sisältää myös tiedot veden, sähköenergian, polttoaineen ja rehun kulutuksista. Kirjanpitotietojen tulee olla ympäristöluvan valvontaviranomaisen tarkastettavissa tilalla ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa valvontaviranomaiselle (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään toimivaltaisen valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. Poikkeukselliset tilanteet 15. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaisille Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla.

16 (25) Muut määräykset 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 17. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta toimitettava hyötykäyttöön ja muut jätteet ja jätevedet asianmukaiseen keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Käyttöönottoilmoitus 18. Kasvattamon ja pesuvesisäiliön valmistumisesta on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen niiden käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on olemassa olevan eläinsuojan toiminnan laajentaminen, jolla on oltava ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan lupa. Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ympäristönsuojelulain 49 :ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Toiminnassa käyte-

17 (25) tään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ratkaisuja ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä parhaita käytäntöjä, joilla vähennetään toiminnan aiheuttamia haittoja ja niiden riskejä ympäristöön. Lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesiin eikä se siten vaaranna Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren -vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa, vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa haittaa. Hakemuksessa ilmoitettu energiantuotantoyksikön (hakelämpökeskus) polttoaineteho on alle 1 MW, joten eläinsuojaa koskevan hakemuksen käsittelyssä ei sovelleta valtioneuvoston asetusta (750/2013) polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, jossa on annettu yksityiskohtaiset määräykset eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaisesti vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin em. valtioneuvoston asetukseen. Tämä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Yleiset perustelut Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä laitos luokitellaan ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukaiseksi direktiivilaitokseksi, jota koskee lain 75 82. Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu 21.2.2017. Lankisen Broileri Oy:n pääasiallista toimintaa koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty paras käyttökelpoinen tekniikka täyttää siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Käsittelyssä on otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulaissa on määrätty mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen (BREF) sitovuudesta ja erityisesti, mitä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästörajoista on päätelmissä määrätty (BAT-AEL).

18 (25) Lupamääräyksenä annettu ammoniakkipäästön raja-arvo perustuu päätelmien kohdan (BAT 32) taulukon mukaiseen enimmäispäästötasoon (BAT-AEL). Yleisissä BAT-päätelmissä on annettu vaihteluväli BAT-tekniikoiden mukaiselle lannassa eritetylle kokonaistypelle ja kokonaisfosforille. Toiminnan lannan typpi- ja fosforimäärät oletetaan sijoittuvan tälle vaihteluvälille, mutta niistä ei ole kuitenkaan määrätty ehdottomana. Lannan kokonaistyppimäärän minimointi ehkäisee myös ammoniakkipäästöjä. Sen sijaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen seurannasta ja raportoinnista on määrätty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa typen ja fosforin erityksen tarkkailulle tarvittavia laskentamenetelmiä, joten niiden seuranta ja raportointi tulee ottaa laitoksessa käyttöön, kun tarkkailumenetelmä on kehitetty. Aluehallintovirasto katsoo, että tarvittavat ammoniakkipäästöjen vähentämistoimenpiteet on kuvattu hakemusasiakirjoissa, vaikka BATtoimenpiteiden käyttöönottamisesta aiheutuvaa tilakohtaista päästövähenemää ammoniakille ei olekaan esitetty. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan toiminta edustaa laitoksen pääasiallisen toiminnan vertailuasiakirjan päätelmien mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toiminnan pääasialliset päästöt normaalitoiminnassa tai poikkeuksellisissa tilanteissa ovat päästöt ilmaan, maaperään ja vesiin, josta syystä erityisesti sellaisille toiminnoille, joissa kyseisiä päästöjä voi syntyä on annettu lupamääräyksiä. Päätelmiä 9, 12 ja 26 ei ole sovellettu Lankisen Broileri Oy:n siipikarjatuotantoon, koska tila sijaitsee maakuntakaavassa osoitetulla maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M) eikä toiminnasta ole osoitettu aiheutuneen haittaa herkille kohteille. Eläinsuojarakennuksia ei ole varustettu ilmanpuhdistusjärjestelmillä, joten päätelmä 28 ei koske tilan toimintaa. Hakemukseen on liitetty selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä toiminnassa ja arvio ympäristönsuojelulain 82 :n mukaisen maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Aluehallintovirasto pitää arviota riittävänä eikä perustilaselvityksen laatimiselle ole selvityksen perusteella tarvetta. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

19 (25) Lupamääräys 1. Lupamääräyksellä varmistetaan, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakemusasiakirjoihin on liitetty toistaiseksi voimassa oleva sopimus Biolan Oy:n kanssa 2 000 m 3 :n lannan vastaanottomäärästä vuodessa, joten tilalla oleva lantala (469 m 2 ) lannan varastointia varten on riittävä tilalla varastoitavalle lantamäärälle. Lupamääräykset 2. 4. Lupamääräyksillä varmistetaan, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräyksellä 4 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojan yhteydessä olevan sosiaalitilan WC:n jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Hakemuksen mukaan WC-vedet johdetaan tällä hetkellä umpisäiliöön. Lupamääräykset 1. 5. Lupamääräykset on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Hakemusasiakirjojen mukaan lanta viedään pääsääntöisesti jatkojalostukseen, mutta pieni osa levitetään pelloille. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että peltoa ei ylilannoiteta. Lanta on levitettävä sellaisena ajankohtana, ettei suoritetusta levityksestä aiheudu ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levit-

20 (25) tämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Lupamääräys 6. Kasvattamon ammoniakkipäästölle on asetettu siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vaatimuksen tasoinen raja-arvo ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti. Raja-arvo koskee normaalia toimintaolosuhdetta. Ammoniakkipäästön minimoimiseksi myös lannassa eritetyn kokonaistypen määrän oletetaan olevan BAT-päätelmän (BAT 3) mukainen eli enintään 0,6 kg N/eläinpaikka/vuosi. Määräys toiminnan ammoniakkipäästön mahdollisesta rajoittamistarpeesta on annettu, koska kasvattamon ammoniakkipäästöstä ei ollut käytettävissä määritettyä tietoa hakemusasiakirjoissa. Lupamääräykset 7. 9. Lupamääräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräyksellä 7 varmistetaan tilalla kuolleiden eläinten asianmukainen hävittäminen ja ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäisen jätteen käsittely on järjestettävä ja toteutettava sivutuoteasetuksen mukaisesti ja sivutuoteasetuksen valvonnasta vastaavan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Lupamääräykset perustuvat jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :ään, jonka mukaan jäte on pakattava siten, että jätteen säilyttämisestä ja kuljettamisesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja että jätteelle voidaan järjestää sen laadun mukainen käsittely. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 8 :n mukaan on ensisijaisesti vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on

21 (25) kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine käyttämällä se uudelleen tai kierrättämällä se erilaisina tuotteina. Toissijaisesti jäte voidaan hyödyntää energiana, jos se ominaisuuksiensa puolesta siihen soveltuu. Jätteiden käsittely on suunniteltava ja järjestettävä niin, että jätteestä päätyy mahdollisimman vähän loppusijoitukseen. Hakemuksen mukaan tilan polttoainesäiliöiden yhteistilavuus on noin 7 m 3. Säiliöt on varustettu katoksella, ylitäytönestimillä, laponestolaitteilla ja lukituksella. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskevat velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttonestesäiliöiden täyttöpaikan päällystäminen on tarpeen vahinkoriskin pienentämiseksi. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantumista voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Lupamääräykset 10. 13. Lupamääräykset on annettu päätelmissä edellytetyn seurannan ja asetetun päästövaatimuksen seuraamiseksi ja vaatimuksen noudattamisen valvomiseksi. Suomessa ei ole edellytetty typen ja fosforin erityksen vuosittaista seurantaa. Päätelmässä esitettyjen seurantavaihtoehtotapojen tueksi tarvitaan laskentajärjestelmä, jollaista ei vielä ole käytössä vaan vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu siirtymäaika. BAT-päätelmissä on typen ja fosforin eritykselle raja-arvot, joiden rajoissa toimimalla rehun hyväksikäyttöaste sekä päästöriski pysyvät vähintään kohtuullisella tasolla ja mikä myös huomattavasti edesauttaa ammoniakkipäästötasoihin pääsemistä. Broilerituotannossa lannassa eritetyn kokonaistypen vaihteluväli on 0,2 0,6 kg N/eläinpaikka/vuosi ja kokonaisfosforin 0,02 0,11 kg P/eläinpaikka/vuosi. Edellä mainittu fosforiarvo vastaa päätelmässä esitettyä 0,05 0,25 kg P 2O 5/eläinpaikka/vuosi arvoa. P 2O 5- luvut on muunnettu fosforiksi (P) kertoimella 0,44. Määräyksen mukaiset tarkkailuun tehtävät muutokset on delegoitu tavanomaisen käytännön mukaisesti ympäristönsuojelulain 62 :n perusteella valvontaviranomaiselle eli Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Myös aluehallintovirasto voi muuttaa tarkkailumääräyksiä, jos ympäristölupaa muutetaan hakemuksesta. Lupamääräys 14. Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ammoniakkipäästöjen raportointivelvollisuus perustuu