Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry.

1 Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2012

Sisällysluettelo 2 Yleistä 4 Tekemisen riemua nuorisoseuratoiminnan suunnat vuosille 2010-2012 1. Nuorisoseuratoiminta Etelä-Hämeessä 6 1.1 Viestintä 7 Uutismaa-lehti 7 Ns-lehti 7 Sähköiset kuukausitiedotteet 8 1.2 Yhteistyöverkostot 8 Johtokuntien ja työntekijöiden koulutuspäivät 8 2. Palvelut jäsenyhdistyksille 8 Etelä-Hämeen alueelliset seuratapaamiset kevät 2012 9 Jäsenhallintarekisteri 10 Media-assistentti 10 2.1. Jäsenyhdistysten toiminnan kehittäminen 10 Seurakäynnit 10 Seurantalot 10 Opintokeskus Kansalaisfoorumi 11 Kurssi- ja kerhotoiminnan tukeminen 11 Vertaisoppiminen opintokerhossa 11 Harrastusalojen ohjaajakoulutus 11 Teatterikasvatus 11 Sirkuskasvatus 11 Tanssikasvatus 11 Järjestöosaamista kehittävä koulutus 11 Virtuaalimaailma Second Life ryhmätoiminnan uutena ympäristönä 11 Järjestötoiminnan markkinointi ja sosiaalinen media 12 Kansalaisyhteiskuntasivuston ylläpitäminen 12 Ohjaajahuolto/ohjaajien olohuone 12 Tanssitalo-ohjaajakoulutus 12 Leipää ja kulttuuria -työllistämishanke 12 Järjestön tanssin osaamiskeskus Etelä-Hämeessä 13 Sähköposti 15 Kotisivut 15 Valtakunnalliset sivustot 15 Tekemisen riemua nuorisoseuratoiminnan suunnat 15 Toimintatilastot vuodelta 2011 15 Nuorisotoiminta 15 H-kiltatoiminta 15 2.2. Koulutus 15 Koulutuskalenteri 15 Neuvonta 15 Nuorten Akatemia 16 Erikoiskurssit 16 Järjestyksenvalvojakoulutus 16 Juontajan juonet parhaat käytänteet 16 Jäsenrekisterikoulutus 16 2.3. Jäsenpalvelut 17 Tarvikevälitys 17 3. Kulttuuri- ja harrastustoiminta 17 3.1. Kehittäminen 17 Tanssitoiminta 17 Ohjaajamatrikkeli 17

Teatteritoiminta 18 Kansanmusiikki 18 Liikunta 18 Nuorisotoiminta 18 Nuorten Akatemia 18 3.2. Koulutus 18 Oma tanssikoulutus 18 Kansantanssin ohjaajakoulutus 18 Kansantanssin ohjelmistokurssi 19 Oma teatterikoulutus 19 Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus 19 Oma kansanmusiikkikoulutus 19 3 3.3. Tapahtumat 19 Omat ja jäsenseurojen tanssitapahtumat 19 MM Mölkky Lahti 2012 19 Hollo ja Martta kv. kansantanssi ja musiikkifestivaali 19 Omat ja jäsenseurojen teatteritapahtumat 20 Omat ja jäsenseurojen kansanmusiikkitapahtumat 20 Takinkääntöviikko 20 Omat ja jäsenseurojen liikuntatapahtumat 20 MM Mölkky Lahti 2012 20 Etelähämäläisen nuorisotyön 120v. vuonna 2013 20 3.4. Valtakunnalliset harrastus- ja koulutustapahtumat 20 Tanssipidot 20 Kalenteri 20 4. Kansainvälinen toiminta 21 4.1 Kehittäminen 21 4.2 Kansainväliset verkostot 21 5. Tukitoiminta 21 5.1. Hallinto 21 Johtokunta 21 Asiantuntijatoimikunnat ja työryhmät 21 Kokoukset: Kevätkokous, Syyskokous 22 Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuustot 22 Nuorisoseurakokous 22 5.2. Toimisto ja henkilöstö 22 Henkilöstö 22 Henkilöstön koulutus 22 5.3. Talous 23 Helvi Jukaraisen kansantanssirahasto 23 Varainhankinta 23 Puvusto 23 Pikkuteatteri ja Hannunsali 23 Yleisavustukset 23 Allekirjoitukset 23 Liitteet Tapahtumakalenteri 2012 24 Jäsenseurat toiminta-alueisiin jaettuna 26 Yhteystiedot 28

4 Yleistä Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toiminnoissa vuonna 2012 toteutetaan nuorisoseurakokouksessa 2009 hyväksyttyä järjestön kolmivuotisohjelmaa: Kolmivuotisohjelma 2010 2012 Tekemisen riemua - nuorisoseuratoiminnan suunnat vuosille 2010-2012 Suomen Nuorisoseurojen Liiton joka kolmas vuosi järjestettävä Nuorisoseurakokous hyväksyi 12.- 13.9.2009 Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä toiminnan suuntaviivat vuosille 2010-2012. Tekemisen riemua! - kolmivuotisohjelma korostaa lasten ja nuorten harrastustoimintaa, nuorten omaa toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä toiminnan talouden vahvistamista: Nuorisoseuratoiminnan juuret ovat syvällä suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Jokainen seura on ainutlaatuinen yhteisö ja tekemisen kirjo niissä on laaja. Yhdistävänä tekijänä paikallisessa, alueellisessa ja valtakunnallisessa toiminnassa on kuitenkin yhteinen arvopohja ja yhteisesti sovitut tavoitteet. Nuorisoseurat sekä vaalivat että uudistavat suomalaista kulttuuria. Toiminnassamme kansainvälisyys saa yhä enemmän painoarvoa, samoin toiminta tietoverkkojen ja sosiaalisen median luomissa yhteisöissä. Seuratoiminta tarjoaa mahdollisuuden niin löyhään, yhden harrastuksen tai tapahtuman varaan rakentuvaan yhteisöllisyyteen, kuin vahvaan koko ihmisen elämänkaaren mittaiseen jäsenyyteen maamme suurimmassa kansalaisjärjestössä. Nuorisoseuroja on tällä hetkellä yli 700 ja niissä on 54 000 jäsentä. Jäsenistöstä puolet on alle 29- vuotiaita ja neljäsosa alle 16-vuotiaita. Nuorisoseurat pitävät yllä 600 nuorisoseurantaloa, jotka ovat monipuolisia toimintakeskuksia omilla alueillaan. Seurojen harrastusryhmiin osallistuu lähes 30 000 eri-ikäistä toimijaa. Keskeisimmät harrastusmuodot ovat tanssi, teatteri ja liikunta. Talkootyötä seuroissa tehdään vuosittain yli 300 henkilötyövuoden verran ja nuorisoseurojen kulttuuritapahtumissa käy vuosittain lähes miljoona osallistujaa. Toimintamme arvot ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus Toiminta-ajatuksemme mukaan nuorisoseurassa lapsella ja nuorella on eri-ikäisten muodostamassa yhteisössä mahdollisuus kasvaa kulttuuristen harrastusten avulla hyväksi ihmiseksi ja kunnon kansalaiseksi. Visionamme on, että vuonna 2015 nuorisoseuratoiminta on tunnettua, arvostettua ja kaikille avointa. Järjestössä harrastaa ja toimii 50000 lasta ja nuorta.

5 Nuorisoseurat Kukin nuorisoseura päättää itse, mikä on seuran toiminnallinen painopiste, miten sitä toteutetaan ja mikä on seuran tavoite. Näistä asioista tullaan yhteisesti keskustelemaan alueellisissa seuratapaamisissa. Kansainvälisyys saa yhä enemmän painoarvoa, samoin toiminta tietoverkkojen ja sosiaalisen median luomissa yhteisöissä. Seuratoiminta tarjoaa mahdollisuuden niin löyhään, yhden harrastuksen tai tapahtuman varaan rakentuvaan yhteisöllisyyteen, kuin vahvaan koko ihmisen elämänkaaren mittaiseen jäsenyyteen. Piirijärjestön rooli Piiritason toiminnasta vastaavat seurojen muodostamat keskusseurat sekä varhaisnuorisotyön osalta Etelä- Hämeen Kalevan Nuoret eli Etelä-Hämeessä piirijärjestö on yhtä kuin keskusseura + Kalevan Nuoret yhdessä. Koulutustoiminnan toteutuksessa keskeisenä yhteistyökumppanina on Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja sen koulutussuunnittelija. Piirijärjestö tukee seurojen toimintaa ja vastaa nuorisoseurojen toimintaedellytysten kehittämisestä omalla alueellaan. Piirijärjestö toimii seurojen yhdyssiteenä. Piirijärjestön palvelutakuu edistää seurojen vapaaehtoistoimintaa, huolehtii seuratoiminnan jäsen- ja toimintatietojen keruusta, järjestää harrastustoimintaa tukevaa koulutusta ja tapahtumia ja antaa seuroille ohjausta ja neuvontaa hanketoimintaan ja seurantalojen ylläpitoon. Piirijärjestöä kehitetään yhdessä liittojen ja jäsenseurojen kanssa. Uuden kolmivuotiskauden tärkein haaste on saada uusi jäsenhallintarekisteri-ohjelma, jokaisen jäsenseuran käyttöön! Piirijärjestö vastaa omalla alueellaan Tekemisen riemua! kolmivuotisohjelmasta, joka korostaa lasten ja nuorten harrastustoimintaa, nuorten omaa toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä pohditaan oman ja seurojen talouden vahvistamista. Järjestön organisaatiomuutoksen osalta Etelä-Häme säilyttää keskusseura-roolinsa ainakin vuoden 2012. Vuoden aikana tutkitaan eri vaihtoehtoja toteuttaa organisaatiouudistus myös Etelä-Hämeessä. Organisaatiouudistus ja siihen liittyvät päätökset lopettavat vuoden 2012 aikana Kalevan Nuorten Liiton toiminnan, joka tarkoittaa myös piirijärjestöjen toiminnan loppumista. Etelä-Hämeessä tullaan lopettamaan Kalevan Nuorten yhdistys. Tästä on tarkemmin Etelä-Hämeen Kalevan Nuorten ry:n omassa toimintasuunnitelmassa. Liittojen rooli Nuorisoseurojen valtakunnalliset keskusliitot, Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liitto, tukevat seurojen ja piirijärjestöjen toimintaa ja vastaavat kaikille yhteisten valtakunnallisten toimintaedellytysten kehittämisestä. Liitot toimivat valtakunnallisina yhdyssiteinä kokoamalla ja välittämällä tietoa, järjestämällä koulutusta ja tapahtumia ja antamalla piirijärjestöille ohjausta ja neuvontaa nuorisoseuratoiminnan kehittämiseen. Liitot vastaavat nuorisoseuratoiminnan toimintaedellytysten edistämisestä valtakunnallisen edunvalvonnan, uusia nuorisoseuratoiminnan muotoja kehittävän hanketoiminnan ja valtakunnallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen avulla. Valtakunnallisen nuorisoseuratoiminnan kehittämis- ja koulutustoiminnan tukena on nuorisoseurojen keskusliittojen lisäksi Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry ja Opintokeskus Kansalaisfoorumi.

6 1. NUORISOSEURATOIMINTA ETELÄ-HÄMEESSÄ Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n tavoitteena on omalla alueellaan vahvistaa järjestön roolia nuoriso-, kulttuuri-, sivistys- ja liikuntakentässä. Missio - Yhdessä tehden Eväitä elämälle Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. toimii ihmisten (perheiden), erityisesti lasten ja nuorten hyväksi, nuorisoseurojen kautta, henkistä kasvua ja yhteistyötä tukien. Visio Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. aktivoi ja innostaa nuorisoseuroja ja tekee nuorisoseuratoimintaa tunnetuksi. Keinoina ovat koulutus, tiedotus ja tapahtumat. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n keskeiset tavoitteet vuonna 2012 ovat tanssin osaamiskeskuksen toiminnan käynnistäminen ja yhteistyöverkoston luominen sekä alueelliset seuratapaamiset. Lisäksi organisaatiouudistukseen liittyen valmistaudutaan loppuvuodesta Etelä-Hämeen Kalevan Nuoret ry:n toiminnan lopettamiseen. Tehdään Liittojen kanssa yhteistyösopimus Etelä-Hämeen roolista ylläpitää tanssin osaamiskeskusta Lahdessa. Liitot tukevat työtä rahallisesti, tiedotuksellisesti sekä materiaalin tuottamisessa. Sopimus tehdään aluksi kaksi vuotisena, kattaen vuodet 2012 ja 2013. Etelä-Häme palkkaa Liittojen tuella yhden henkilön osaamiskeskuksen palvelukseen. Toiminnanjohtaja toimii osaamiskeskuksen johtajana ja lisäksi toiminnanohjaajan osa työtehtävistä liittyy osaamiskeskukseen. Yhtenä tärkeänä tehtävänä tanssin osaamiskeskuksella on yhteistyöverkoston luominen. Järjestön sisällä se tarkoittaa Pispalan Sottiisia, pääkaupunkiseutua (Liiton toimistossa ammattilainen töissä), maantieteellisesti esim. työntekijä pohjoisessa ja Itä-Suomessa. Vuoden aikana jokaisella alueella järjestetään tapaamiset ja jokaiseen jäsenseuraan ollaan yhteydessä ja tavataan seurojen toimijoita. Tapaamisten sisältöjä kehitetään yhteistyössä opintokeskuksen kanssa luoden eri koulutuspaketteja seurojen tarpeisiin. Tavoite on, että jokainen jäsenseura on jäsenhallintarekisterissä vuoden loppuun mennessä. Maakunnalliset koulutukset ja tapahtumat järjestetään yhteistyössä Etelä-Hämeen Kalevan Nuorten kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä Uudenmaan Nuorisoseurain Liiton ja Uudenmaan Piirin kanssa. Syyskokouksen aikoihin pidetään Etelä-Hämeen Kalevan Nuoret ry:n ylimääräinen kokous, jossa tullaan käsittelemään yhdistyksen toiminnan lopettaminen. Etelä-Hämeen tärkein tapahtuma on vuonna 2012: MM Mölkky Lahti 17.-19.8.2012 Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ollaan mukana: Folklandia 13. 14.1. Silja Europa Tanssipidot 13.-17.6. Tampere Nordlek 10.-15.7. Norja Teatterilaiva lokakuussa, Silja Europa Lisäksi jäsenseurojen tapahtumia: Takinkääntöviikko 29.7.- 4.8. Mallusjoella Hollo ja Martta festivaali 28.10.- 3.11. Hollolassa Kannustetaan seuroja osallistumaan näihin paikallisiin ja valtakunnalliseen tapahtumiin tiedottamalla tapahtumista jäsenistölle. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. kuuluu jäsenenä Suomen Nuorisoseurojen Liittoon.

1.1. Viestintä Näkyvyyttä Tarkoituksena on tehdä keskusseuran monimuotoista toimintaa aktiivisesti näkyväksi ja tunnetuksi. Koemme ylpeyttä olla ja tehdä nuorisoseurajärjestöä tunnetuksi. Seurojen, seurantalojen, piirijärjestöjen ja liittojen sivustot ovat ajan tasalla www.nuorisoseurat.fi ja www.seurantalot.fi -palveluissa. Etelä-Hämeellä on omat sivut liittyen Liiton sivuihin. Uusi graafinen ilme on käytössä kaikilla tasoilla. Lisätään kohdennettua tiedotusta ja lähetetään sähköinen kuukausitiedote Herkkumeili alueellisesti sekä valtakunnallisesti kuukausittain tanssin osaamiskeskuksen nimissä järjestön sähköinen tanssitiedote. Uutismaa-tiedotuslehdessä ollaan mukana, jos Uusimaa edelleen lehteä tekee. Autetaan ja rohkaistaan seuroja tekemään omat kotisivut. Pidetään huoli, että omat sivut ovat kunnossa ja ajan tasalla. Muistutetaan seuroja seurantalosivujen päivityksestä. Uusi logo on käytössä ja noudatetaan ohjeistusta. Tiedotetaan asiassa seuroja. Tiedotustoiminnassa hyödynnetään toimihenkilöiden ja johtokunnan jäsenten yhteyksiä eri tiedotusvälineisiin. Piirin tavoitteista ja tapahtumista laaditaan tiedotteita lehdistön ja paikallisradioiden käyttöön. Uutismaa-lehden toimittamisesta ja taitosta vastaa Uudenmaan toiminnanjohtaja. Hänelle toimitetaan aineistoa tarvittaessa. Etelä-Hämeen ja Uudenmaan ja toiminnanjohtajat 7 Uutismaa-lehti NS-Lehti Uutismaa-lehden tavoitteena on toimia maakuntien sisäisen tiedon kulun välineenä sekä antaa ajanmukaista tietoa järjestöstä myös ulkopuolisille. Uutismaa-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa aikakauslehtimuotoisena. Lehti ilmestyy samaan aikaan Nuorisoseuralehden kanssa. 1. nro ilmestyy 7.3., aineistonjättöpäivä 15.2. 2. nro ilmestyy 6.6., aineistonjättöpäivä 18.5. 3. nro ilmestyy 3.10., aineistonjättöpäivä 10.9. 4. nro ilmestyy 12.12., aineistonjättöpäivä 22.11. Uutismaa-lehdestä kerrotaan seurakäynneillä, kokouksissa ja tiedotteissa. Toimihenkilöt, johtokunnan jäsenet ja paikallisseurat laativat juttuja alueeltaan lehteen. Lehti jaetaan mm. kirjastoihin. Uudenmaan toiminnanjohtaja, johtokunnat, toiminnanohjaaja ja jäsenseurat Nuorisoseuralehden tavoitteena on toimia järjestön sisäisen tiedon kulun välineenä sekä antaa ajanmukaista tietoa järjestöstä myös ulkopuolisille. Lehti tulee jokaisen jäsenseuran puheenjohtajalle. Lehti ilmestyy: 10.3., 11.6., 20.9. ja 7.12. Nuorisoseuralehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa aikakauslehtimuotoisena. Liiton suosituksen mukaisesti keskusseura suosittaa, että NS-lehti kytketään seuroissa pääjäsenen jäsenmaksuun. Osa lehdestä julkaistaan sähköisessä muodossa liiton kotisivuilla. Lehteä markkinoidaan seurakäynneillä keskusseuran kokouksissa ja tiedotteissa. Keskusseuran johtokunnan jäsenet ja paikallisseurat laativat juttuja alueeltaan lehteen. Toimihenkilöt hoitavat tiedot maakunnallisista tapahtumista lehteen. Toimihenkilöt, johtokunta ja jäsenseurat

Sähköiset kuukausitiedotteet Sähköinen kuukausitiedote Herkkumeili lähetetään seuroille. Tehdään sähköinen tiedote, johon kerätään liittojen tiedotteista ym. ajankohtaisista asioista sisältö. Toimihenkilöt 8 1.2 Yhteistyöverkostot Kokemusten vaihtoa Nuorisoseurojen vahvuus on erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhteistoiminnassa. Tavoitteet Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eri-ikäisten yhteistyönä, myös verkkoyhteisöissä. Nuorisoseurat jakavat kokemuksiaan ja syventävät yhteistyötään. Toimintaa rikastaa kansainvälistymisen ja maahanmuuton mukanaan tuoma kulttuurinen kirjo. Tiivistä yhteistyötä tehdään ensisijaisesti jäseninä olevien paikallisyhdistysten kanssa sekä Etelä- Hämeen Kalevan Nuorten, Uudenmaan Nuorisoseurain Liiton ja Uudenmaan Kalevan Nuorten piirin kanssa. Yhteistyötä tehdään erityisesti koulutus- ja tapahtumatoiminnan järjestämiseksi. Etelä-Hämeen johtokunnan ja opintokeskuksen koulutussuunnittelijan kanssa pidetään syksyllä yhteinen johtokunnan koulutuspäivä. Edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden lisäksi yhteistyötä tehdään mm. Suomen Nuorisoseurojen Liito, Kalevan Nuorten Liiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin, Lahden kaupungin, Suomen Mölkkyliiton, Päijät-Hämeen Tanssialan Tuen, Lahden Kortteliliigan, Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin teatterin kanssa. Tanssin osaamiskeskuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on luoda yhteistyöverkostoja oman järjestön sisälle, valtakunnallisten kansantanssia harrastavien liittojen sekä eri alueellisten ja valtakunnallisten tanssiyhteisöjen kanssa. Johtokuntien ja työntekijöiden koulutuspäivät Etelä-Hämeen johtokunta pitää oman koulutuspäivän, johon kaikki johtokunnan jäsenet ja toimihenkilöt osallistuvat. Päätetään toimintasuunnitelman ja talousarvion raameista.. Aika ja paikka: Koulutuspäivän sisältö suunnitellaan yhdessä SKAF:n koulutussuunnittelijan kanssa. Etelä-Hämeen johtokunta ja toimihenkilöt sekä SKAF/ok koulutussuunnittelija 22.9. Lahti 2. PALVELUT JÄSENYHDISTYKSILLE Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n jäseninä on 69 toimivaa paikallista yhdistystä (luvussa ei ole mukana nukkuvat seurat). Jäseniä on yhteensä 3000 (alle 16-vuotiaita jäseniä 1000). Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. toteuttaa perustehtäväänsä, paikallisseurojen palvelutoimintaa Opetusministeriön avustuksella, joka on ollut 34 000 euroa. Tukea toimintaan Toiminnan kehittäminen edellyttää, että taloudellista pohjaa vahvistetaan järjestön kaikilla tasoilla. Tavoitteet Nuorisoseurat, piirijärjestöt ja liitot hyödyntävät eri rahoituslähteistä saatavaa projektirahoitusta toiminnan ja seurantalojen kehittämisessä.

Liitto- ja maakuntatason organisaatiota kehitetään niin, että se mahdollistaa resurssien kohdentamisen seuratoimintaan. Uusi jäsenrekisteri helpottaa jäseneksi liittymistä ja mahdollistaa ajantasaisen tiedon toiminnasta ja jäsenistöstä. Jokainen toiminnassa mukana oleva maksaa jäsenmaksun. Monipuolista toimintaa Nuorisoseurat ovat omaleimaisia toiminnallisia yhteisöjä. Opintotoiminta tukee nuorisoseurojen sivistystehtävää. Tavoitteet Toimintaa kehitetään jäsenten ja alueen asukkaiden toiveiden mukaan. Seurat hakeutuvat aktiivisesti yhteistyöhön muiden yhteisöjen kanssa. Nuorisoseurat tarjoavat mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan. Lisäksi Keskusseura antaa seuroille ja jäsenille tarpeellisen ohjauksen ja neuvonnan järjestöllisissä asioissa. Näin seurat kykenevät toimimaan tehokkaasti ja tuloksellisesti jäsentensä parhaaksi ja järjestön aatteellisten päämäärien hyväksi. Järjestökoulutuksen tavoitteena on kehittää ja ylläpitää seurojen toimihenkilöiden tietoja ja taitoja sekä luoda yhteistä näkemystä toiminnan tavoitteista. SKAF-opintokeskuksen tekemiä koulutuspaketteja käytetään aluetapaamisten koulutussisältöinä. Tehdään yksittäisiä seurakäyntejä, mutta pääpainona ovat alueelliset seuratapaamiset. Alueellisten seurakäyntien yhtenä tarkoituksena on räätälöidä alueen seurojen tarpeisiin vastaavaa koulutusta tai luentoja. Kaikissa yhdeksässä aloitetaan vakituiset seurakäynnit, joiden sisällöt räätälöidään yhdessä alueiden toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelma tulee elämään koko ajan ja tapaamisten koulutusaiheet vaihtelevat tarpeen mukaan. Järjestön Internet-pohjainen jäsenhallintarekisteri on vuoden lopussa kaikissa Etelä-Hämeen jäsenseuroissa käytössä. Koulutus, seurakäynnit, seurakirjeet, puhelinkontaktit ja Uutismaa-lehti. Toimihenkilöt, Koulutussuunnittelija 9 Etelä-Hämeen alueelliset seuratapaamiset keväällä: 7.3. Riihimäki, Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi Keskusseuran tsto. 12.3. Lahti Keskusseuran tsto. 15.3. Asikkala Vesivehmaan Ns. 19.3. Orimattila 21.3. Kuhmoinen, Padasjoki Kuhmoisten Ns. 26.3. Sysmä, Hartola Onkiniemen Ns. 28.3. Nastola, Iitti, Artjärvi, Myrskylä, Lapinjärvi Ns. Liekki 29.3. Hollola, Kärkölä, Lammi, HKoski Keskusseuran tsto. 3.4. Tuulos, Hauho, Janakkala, Hämeenlinna Syksyn tapaamiset sovitaan keväällä Jäsenhallintarekisteri: Leipää ja kulttuuria hankeen kautta etsitään ja palkataan työllistämistuella jäsenrekisteriohjaaja vuoden 2012 tammikuusta alkaen. Ohjaaja tulee jatkamaan edellisen ohjaajan työtä ja näin saadaan kaikki jäsenseurat kirjattua rekisteriin vuoden 2012 kuluessa, niin kuin järjestöllinen tavoite on asetettu.

Media-assistentti: Keskusseuran palveluksessa jatkaa media-assistentti Tavoite: on edistää Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen ja sen jäsenseurojen näkyvyyttä Internetissä, tapahtumissa ja muilla asiaankuuluvilla osa-alueilla, sekä toimia MM-Mölkky 2012-kisojen ja muiden tapahtumien markkinoinnin apuna. Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen jäsenhallintarekisterin toiminta varmistetaan siirtämällä sen hoitaminen media-assistentin vastuulle. Toteutus: Tehdään yhteistyössä kaikille halukkaille jäsenseuroille omat yhtenäiset nettisivut, jotka linkitetään Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen uusiin kotisivuihin. Sivustojen sisällöstä vastaa sivuston tilannut seura. Sivustojen päivityksessä opastetaan. Seurojen palveluun kuuluu myös mainosten ja esitteiden suunnittelua ja kuvankäsittelyä. Media-assistentti suunnittelee myös MM-Mölkky 2012 -julisteet, esitteitä ja markkinoi tapahtumaa tarvittaessa erinäisissä tilaisuuksissa. Jäsenhallintarekisteriin liittyvissä asioissa seurat voivat ottaa yhteyttä media-assistenttiin. 2.1 Jäsenyhdistysten toiminnan kehittäminen Yhteydenpito seuroihin: - jäsenkentän ja sen tarpeiden tuntemus Aktiivinen ohjaus ja neuvonta - seurojen toimintaedellytysten kehittäminen - alueelliset tapaamiset 10 Seurakäynnit Aika ja paikka: Seurantalot Seurakäyntien painopisteenä ovat alueelliset seuratapaamiset. Seurakäynneillä käydään läpi ajankohtaisia seuratoimintaan liittyviä kysymyksiä. Alueellisiin tapaamisiin liitetään yhteisesti sovittu koulutusosio. Hyödynnetään opintokeskuksen koulutuspaketteja. Lisäksi tehdään tarpeen mukaan myös seurakohtaisia käyntejä. Kaikki yhdeksän alueellista seuratapaamista järjestetään sekä ollaan yhteydessä puhelimella ja tavataan jokaisen seuran toimijoita. Toimihenkilöt, projektipäällikkö, jäsenrekisteriohjaaja, koulutussuunnittelija ja luottamushenkilöt vierailevat seuroissa. Kts. toteutustapa koko vuosi Tiedotetaan opetusministeriön seurantalojen peruskorjaukseen osoitettujen määrärahojen hakemisesta ja autetaan seuroja tarvittaessa anomusten tekemisessä. Ensisijaisesti kohdistetaan tiedotusta niihin seuroihin, jotka eivät ole koskaan hakeneet avustusta. Tiedotetaan nuorisoseuroja eri toimintaryhmien rahoitusmahdollisuuksista. Internet-kotisivuille tulee maininta kaikista maakunnan seurantaloista yhteystietoineen. Lisäksi seurantalojen tiedot löytyvät Kotiseutuliiton valtakunnallisesta seurantalosivustosta: www.seurantalot.fi. Tiedotus, koulutus ja seurakäynnit. Toimihenkilöt

11 Opintokeskus Kansalaisfoorumi Kurssi- ja kerhotoiminnan tukeminen Kansalaisfoorumin Lahden aluetoimisto antaa suunnitteluapua ja jakaa taloudellista tukea opintokerho- ja kurssitoimintaan. Tavoitteena on saada yhä useampi paikallisseura tietoiseksi Opintokeskuksen toiminnasta ja taloudellisesta tuesta. Vertaisoppiminen opintokerhossa Opintokeskus Kansalaisfoorumin Wiki -opistoon tuottama Vertaisoppiminen opintokerhossa - materiaali löytyy osoitteesta: http://fi.wikiversity.org/wiki/vertaisoppiminen_opintokerhossa Aineisto on vapaasti kaikkien käytössä ja se sisältää opintoaineistoja ja valmiita keskustelufoorumeita. Kokonaisuuteen voi tutustua joko yksin tai itse perustetussa opintoryhmässä opiskellen. Harrastusalojen ohjaajakoulutus Teatterikasvatus Ohjaajakoulutus on valmentavaa ja orientoivaa ja se antaa tietoa ja kokemusta teatterin tekemisestä, ohjaajuudesta ja teatterikasvatuksen perusteista. Tarjolla on useita 0,75 opintopisteen (noin 20 opetustuntia) mittaisia makupaloja, joista kootaan 4,5 opintopisteen ohjaajadiplomi. Ohjaajakoulutusopas löytyy osoitteesta www.kansalaisfoorumi.fi/opiskelu Sirkuskasvatus Ohjaajakoulutusohjelma jatkuu vuoden 2012 aikana. Tanssikasvatus Raakalautametodi poikien tanssinopetuksessa on toimintaorientoitunut metodi, joka lähtee pojille luontaisesta liikekielestä, edeten karkeamotorisesta liikkumisesta hiljalleen vaativampiin liikkeisiin. Toimintavuoden aikana toteutetaan yksi Raakalauta-ohjaajakoulutus. Uutena aluevaltauksena ohjaajakoulutuksen kehittämistyössä on Tutkimusmatkalla tanssiin - sosiaalinen koreografia, jossa lähtökohtana on yhteisöllinen tanssin tekeminen ja merkitysten avaaminen. Ohjaajakoulutus rakennetaan verkkoon. Tavoitteena on järjestää vuoden 2012 aikana yksi pilottikoulutus, jossa kukin osallistuja rakentaa omaa prosessiaan. Tärkeä osa ohjaajuutta on myös arviointi. Vuoden 2012 aikana suunnitellaan ja toteutetaan ohjaajille koulutus työnimellä Arviointi tanssillisen kasvun ja oppimisen tukena. Koulutus tarjoaa ohjaajille ja arvioijille työvälineitä arviointiin ja vertaisarviointiin. Järjestöosaamista kehittävä koulutus Tässä koulutuksessa etsitään seuratoimintaan uusia toiminnallisia tapoja vastaamaan tämän ajan vaatimuksia. Prosessinohjauksessa yhdistykset toteuttavat toimintatapojen pölläytys -strategian ja kokeilun. Prosessiin valitaan 10-12 yhdistystä eri puolilta Suomea. Prosessinvetäjät johdattavat prosessia yhdistystoimijoiden kanssa vuoden 2012 ajan. Yhteisiä tapaamisia per seura on 5-8 kappaletta. Lisäksi tarvittaessa järjestetään alueellisia yhteistapaamisia. Projekti dokumentoidaan blogiin, jossa eri yhdistysten esimerkkejä kuvataan anonymiteetti säilyttäen. Sinne jäsentyvästä materiaalista työstetään yhdistystoimijoiden järjestöllisen toiminnan kehittämiskoulutusohjelmat ja oheismateriaalit. Virtuaalimaailma Second Life ryhmätoiminnan uutena ympäristönä (1 op) Kohderyhmänä pienryhmän-/opintokerhon vetäjät ja yhdistystoimijat, jotka haluavat kokeilla uudenlaista toimintaa virtuaalisessa ympäristössä, aktivoida ryhmän jäseniä ja innostaa uusia jäseniä mukaan toimintaan. Toteutustapana on yhteistoiminnallinen oppiminen. Koulutuksen suunnittelu ja materiaalin valmistaminen tapahtuvat talvella 2012. Ensimmäinen pilottikoulutus toteutetaan keväällä 2012 ja toinen syksyllä 2012.

Järjestötoiminnan markkinointi ja sosiaalinen media Opintokeskus Kansalaisfoorumin tuottama kirja Kiinnostu ja Kiinnosta on tarkoitettu avuksi ja tietopaketiksi, miten yhdistys voi markkinoida toimintaansa sosiaalisessa mediassa.. Opintokeskus Kansalaisfoorumi järjestää tarpeen mukaan koulutusta aiheesta. Kansalaisyhteiskuntasivuston ylläpitäminen www.kansalaisyhteiskunta.fi -sivustolle on koottu keskeinen tieto suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta. Sivustolla on mm. laaja tietopalvelu, jossa on artikkeleita ja kirjaesittelyjä kansalais- ja järjestötoiminnasta sekä kansalaisyhteiskunnasta. Sivustolla julkaistaan myös liiton verkkolehti, esitellään kirjauutuuksia ja hyviä käytäntöjä järjestöissä. Sivustolla voi myös testata tietämyksensä kansalais- ja järjestötoiminnasta. Ohjaajahuolto/Ohjaajien olohuone Ohjaajien olohuone on malli ohjaajahuollon järjestämiseksi. Ohjaajien kohtaamiselle ja ohjaajahuollolle on kova tarve ja ohjaajahuoltoa on saatava mahdollisimman lähelle ohjaajia, joten ajattelemmekin, että Ohjaajien olohuone järjestetään siellä, missä ohjaajia on. Ohjaajien olohuoneessa keskustellaan ohjaamisen ajankohtaisista asioista, kiperistä tilanteista ja ohjaajana jaksamisesta. Ohjaajien olohuone järjestetään kaikkien valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä. Olohuoneen voi järjestää ohjaajatapaamisena myös maakunnallisten tapahtumien yhteydessä. Etelä-Hämeen Kalevan Nuoret järjestävät Ohjaajien olohuoneen Hollolassa 29.9.2012 Hollo ja Martta festivaalin yhteydessä 4.11.2012 Tanssitalo -ohjaajakoulutus Uusi teemapohjainen tanssitalokoulutus alkaa Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus 20.-22.4.Ohkolassa Leipää ja kulttuuria työllistämishanke Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten sosiaalista osaamista ja työvoimapoliittisia valmiuksia työllistämällä heitä kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyviin tehtäviin. Hankkeen kautta voi työllistyä monenlaisiin tehtäviin. 12 Työpaikkoja tarjoavat Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n alueella (Päijät-Häme, Kanta-Häme) toimivat nuorisoseurat ja nuorisoseurojen piirijärjestö sekä läheiset yhteistyötahot. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n alueella toimii 69 nuorisoseuraa. Niiden toiminnan laajuudessa ja aktiivisuudessa on huomattavia vaihteluja, kaikilla seuroilla ei ole realistisia mahdollisuuksia ryhtyä työllistäjäksi. Työllistämisen lisäksi hankkeessa pyritään lisäämään työttömien kiinnostua kansalaistoimintaan ja vahvistaa työllistävien taitoja toimia kansalaisjärjestöissä ja osallistua monimuotoiseen toimintaan. Lisäksi kaikkien Leipää ja kulttuuria - työllistämishankkeiden kokemusten ja tuloksien avulla luodaan nuorisoseuroille valtakunnallinen työllistämismalli ja menetelmä, jotka palvelevat nuorisoseuroja myös hankkeiden päätyttyä. Työllistämällä seuroille avautuu mahdollisuuksia kehittää ja/ tai laajentaa toimintaansa ja uusia näkemyksiä toimintaansa. Jotta seurat voivat työllistää ja hyötyä tukityöllistettyjen osaamisesta on heidän itse sitouduttava työllistämisen lainalaisuuksia ja perehdyttävä sen käytäntöihin. Osassa seuroista on lähdettävä liikkeelle uudenlaisten toimintatapojen opettelusta. Projektipäällikkö ohjaa työnantajiksi ryhtyviä tai sitä suunnittelevia työnantajia työllistämisen kaikissa vaiheissa kunkin työnantajan tarpeiden mukaan. Ja hankkeen kautta järjestetään tarvittavaa koulutusta seuroille toimimisesta palkanmaksajana. Vuoden painopistealue on työllistäminen ja työharjoittelutoiminnan koordinointi.

13 Leipää ja kulttuuria hankkeelle on asetettu tavoitteeksi vuoden 2011 osalta työllistää 10-15 henkilöä. Leipää ja kulttuuria hankkeessa jatketaan aktiivista työllistämistä: rekrytointia sekä työllistettyjen että heidän työantajiensa tukemista ja kouluttamista ja työllistettyjen kannustamista avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Työllistettyjä kannustetaan myös omien työnhakuvalmiuksien kartuttamiseen ja aktiiviseen työhakuun sekä oman elämänhallinnan kannalta merkittävien kokemusten, tietojen ja taitojen hankkimiseen ja aktiiviseen kansalaistoimintaan. Koulutuksissa hyödynnetään Opintokeskus Kansalaisfoorumin asiantuntijuutta ja muita yhteistyötahoja. Leipää ja kulttuuria -hankkeen työllistämismahdollisuuksien markkinointia ja koulutusta sekä hyvien kokemusten levittämistä jatketaan Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n alueella. Seurat työnantajana kurssi 21.4.2012 Lahdessa Huhtikuussa 2012 hankkeen puolesta järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa päivän kestävä kurssi, jonka aiheena on seura työllistäjänä. Kurssi on jäsenseuroille maksuton. Päivän aikana on tarkoitus käydä läpi kaikkia niitä asioita mitä työnantajana toimimiseen tarvitaan: lait, oikeudet/velvollisuudet sekä palkanmaksu ja siihen liittyvät asiat. Muiden Leipää ja kulttuuria -hankkeiden kanssa verkostoitumista, (yhteiset internetsivut ja yhteisesitteet ym) jatketaan ja kehitetään lisää ja pyritään saamaan valmiiksi Nuorisoseurojen oma työllistämismalli, jota kaikki nuorisoseurat valtakunnallisesti voivat käyttää. Lisäksi muita yhteistyökumppaneita koulutusten ym osalta kartoitetaan muista Hämeen Elyn alueen hankkeista. Ja yhteistyö koulutuksissa ym selvitetään ja jos mahdollista toteutetaan vuoden aikana Aika ja Paikka Projektipäällikkö yhdessä Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n seurojen kanssa koko vuosi Päijät-Hämeen Nuorisoseurat ry:n toiminta-alueella Järjestön tanssin osaamiskeskus Etelä-Hämeessä Tanssin osaamiskeskus on kansantanssikenttää palveleva yksikkö, se toimii kansantanssikulttuurin hyväksi paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Se tiedottaa tanssitoiminnasta, edistää tanssitaiteen ja kulttuuripalveluiden saatavuutta sekä tukee kansantanssin ammattilaisten toimintaa ja työllistymistä. Tanssin osaamiskeskuksen tavoitteena on edistää tanssikulttuurin vahvistumista ja monipuolista saatavuutta sekä tukea ammattilaisten ja harrastajien toimintaa ja toimia yhteistyössä muiden tanssijoiden kanssa. Tavoitteena on lisäksi tanssitaiteen tarjonnan kehittäminen ja kasvattaminen myös kaupunkikeskusten ulkopuolella. Yhtenä tärkeänä tehtävänä tanssin osaamiskeskuksella on yhteistyöverkoston luominen. Järjestön sisällä se tarkoittaa Pispalan Sottiisia, pääkaupunkiseutua (Liiton toimistossa ammattilainen töissä), maantieteellisesti esim. työntekijä pohjoisessa ja Itä-Suomessa.

Kansantanssin osaamiskeskus tukee ja järjestää - työpajoja - koulutusta, kursseja - yleisötyötä mm. luennot, keskustelut, seminaarit sekä edistää - taiteiden välistä yhteistyötä - kulttuuriverkostoja - ryhmävaihtoja - tanssitoimintaa valtakunnallisesti - pelimannien ja kansantanssiryhmien yhteistyötä Lisäksi - Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen - kuukausittain lähetettävä järjestön tanssitiedote 14 Osaamiskeskus edistää taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta sosiaalisesti sekä alueellisesti kansantanssitaiteen osalta siellä, missä on jo olemassa olevaa toimintaa sekä toimijoita. Vaikutus näkyy lisääntyneenä kansantanssitaiteen tarjontana ja sen myötä palveluiden suurempana käyttönä eri puolilla maatamme. Kansantanssitaiteen laatu paranee. Osaamiskeskuksen tarkoituksena on lisätä kansantanssitaiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia omalla taiteen alallaan. Vaikutus näkyy tanssin alan rakenteiden kehittymisenä koko maassa ja sen myötä tanssijoiden parempaa työllistymisenä myös kaupunkiseudun ulkopuolella. Osaamiskeskus lisää yhteistyötä alan toimijoihin ja vahvistaa osaamista. Osaamisen vahvistamisen myötä lisääntyy myös korkeatasoisen ja ilmaisuvoimaisen kansantanssitaiteen tarjonta. Tehdään kaksivuotinen (2012-2013) ostopalvelusopimus Suomen Nuorisoseurat ry:n kanssa. Ostopalvelusopimuksessa tullaan tarkemmin määrittelemään ne työtehtävät, jotka osaamiskeskus tekee koko järjestölle kahden seuraavan vuoden aikana. Lisäksi sovitaan taloudelliset korvaukset. Osaamiskeskuksen toiminnasta vastaa toiminnanjohtaja apunaan toiminnanohjaaja sekä kahden vuoden määräaikaisella työsopimuksella palkattava palvelutuottaja. Osaamiskeskukselle näkyy erikseen talousarviossa sekä tilinpäätöksessä. Tanssin osaamiskeskus järjestää loka-marraskuussa Hollo ja Martta-festivaalin yhteyteen DÄÄNS-leirin. Leirille odotetaan 120 tanssijaa ympäri suomen. Leirillä opettaa neljä tanssin ammattiopettajaa kansantanssi pääaineenaan, myös muita tanssilajeja hyödyntäen. Samaan yhteyteen järjestetään ohjaajien olohuone DÄÄNS-leirin ohjaajille. Ollaan mukana järjestelyissä: FolkForum -seminaari / Folklandia risteily Kalevan Nuorten valtakunnalliset luokittelut Rovaniemi / Tampere Tanssitalo-ohjaajakoulutuksen eri muodot Tanssipidot Koreografia-akatemia Ohjelmistokurssit Kansantanssin ohjaajakoulutus Ohjaajien olohuoneet Oriveden kurssi Aika ja paikka: Toiminnanjohtaja, toiminnanohjaaja, palvelutuottaja Aloitus vuoden 2012 alusta.

Sähköposti Ylläpidetään jo rakennettua sähköpostiosoitteistoa, johon on kerätty seurojen johtokuntien, ohjaajien ja aktiivisten toimijoiden osoitteita. Sähköinen kuukausitiedote lähetetään kerran kuussa. Tähän tiedotteeseen poimitaan tärkeimmät seurakohtaiset asiat valtakunnallisista sähköpostitiedotteista, joita ovat teatteri- tanssi ja kv-tiedote. Kotisivut Keskusseuran kotisivut ovat ositteessa. www.etela-hameennuorisoseurat.net sivuja päivitetään aktiivisesti. Sivut tulevat muuttumaan kun järjestön omat uudistetut kotisivut saadaan valmiiksi. Uudistus saadaan valmiiksi vuoden aikana. Valtakunnalliset sivustot Kannustetaan paikallisseuroja toimittamaan omat tietonsa nuorisoseurasivuston ja seurantalosivuston alle. Vapaaehtoistoiminnan edistäminen - rekrytoiminen ja motivoiminen - verkostoitumisen tukeminen Tekemisen riemua - nuorisoseuratoiminnan suunnat vuosille 2010-2012 Tiedotetaan nuorisoseurajärjestön kolmivuotisohjelmasta ja esitellään ohjelmaa seurakäynneillä sekä vuosikokouksissa. Jäsen- ja toimintatietojen kerääminen - jäsenhallintarekisterin käyttöönotto Toimintatilastot vuodelta 2011 Kerätään seuroilta vuoden 2011 toimintatilastot pääsääntöisesti jäsenrekisterin kautta. Tilastot tulee olla jäsenrekisterissä 18.3. mennessä. Lomakkeet lähetetään kuitenkin vielä tänä vuonna sähköisesti seurojen puheenjohtajille (toimii asian muistutuksena). Tilastoista kootaan jäsenseurojen toiminnan tunnuslukuja. 15 Nuorisotoiminta Aika ja paikka: Tiedotetaan seuroille mahdollisuuksista saada erilaisia tukia työllistämiseen, työharjoitteluun ja oppisopimuskoulutukseen. Seuroja aktivoidaan suuntaamaan toiminnan painopistettä entistä enemmän lasten ja nuorten toimintaan. Järjestetään tarpeen mukaan tapahtumia. Tiedotetaan valtakunnallisista tapahtumista Toimihenkilöt ja johtokunnat Koko vuosi H-kiltatoiminta Kilta ei toimi Etelä-Hämeessä. 2.2 Koulutus Koulutuskalenteri Koko maan kattava yhteinen koulutuskalenteri löytyy opintokeskuksen sivuilta: www.kansalaisfoorumi.fi. Tiedotetaan sivuston käytöstä seuroja. Neuvonta Opastetaan paikallisia yhdistyksiä käyttämään Opintokeskus Kansalaisfoorumin tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluja kurssien ja opintokerhojen järjestämisessä. Neuvontaa annetaan puhelimitse, sähköpostilla ja seurakäynneillä.

Järjestökenttää palveleva, perustietoa järjestötyöhön, yhteiskuntaan ja moniin muihin tärkeisiin asioihin löytää Kansalaisfoorumin sivuilta www.kansalaisyhteiskunta.fi 16 Nuorten Akatemia Tiedotetaan Nuorten Akatemian järjestämästä koulutuksesta www.nuortenakatemia.fi sekä välitetään Nuorten Akatemian opintokirjoja. Knoppi-koulutus sisältää Nuorten Akatemian opintokirjan. Erikoiskurssit Järjestetään vuoden aikana tarpeen mukaan erikoiskursseja, jotka ovat mm ensiapu-, hygieniapassi -kurssit. Kursseille osallistuu yhteensä 25 henkeä ja kertaukseen 8 henkeä. Tarpeen mukaan voidaan toteuttaa kursseja alueellisina. EA 1 ja 2 kurssien kertauskurssi 1 päiväisenä. Kouluttajana erikoissairaanhoitaja Marja Nipuli. Kertauskurssi 4-6 h. Hygieniapassi kurssi iltakurssina. SKAF/ok koulutussuunnittelija, toiminnanjohtaja Järjestyksenvalvojakoulutus Yhteistyössä Uudenmaan ja SKAF:n opintokeskuksen kanssa järjestetään järjestyksenvalvojan peruskursseja sekä kertauskursseja (kortin uusiminen). Peruskursseille osallistuvat saavat oikeuden toimia järjestyksenvalvojina julkisissa tilaisuuksissa. Peruskursseille osallistuu yhteensä 20 henkilöä. Järjestetään tarpeen mukaan loppuvuodesta kertauskurssi. Ajat ja paikat: Peruskurssi on kaksi viikonloppua eli 32 h kestävä koulutus, jonka vastaavana kouluttajana toimii rikosylikonstaapeli Timo Komonen. Kertauskurssi on yksi päivänen (8h). Kurssista tiedotetaan jäsenseuroja. SKAF/ok koulutussuunnittelija, toiminnanjohtaja Järjestyksenvalvojan peruskurssi 17.-18.3. ja 31.3..-1.4. Artjärvi Peruskurssin kertauskurssi 18.-19.9. Lahti Järjestyksenvalvojan peruskurssi 6.-7.10. ja 13.-14.10. Munkkivuori Juontajan juonet parhaat käytänteet Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka mielivät juontotöihin tai ovat jo toimineet juontajina. Kaksipäiväinen kurssi ammattilaiskouluttajan opastuksella Aika ja paikka 21.-22.1. Hannunsali Jäsenrekisterikoulutus Koulutus on tarkoitettu seurojen jäsenrekisterivastaaville ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Yksipäiväinen koulutus Aika ja paikka: 21.4. Munkkivuori 2.3 Jäsenpalvelut Tarvikevälitys Välittää jäsenistön tarvitsemaa aineistoa ja tuotteita. Toimihenkilöt, Etelä-Hämeen Kalevan Nuoret.

3. KULTTUURI JA HARRASTUSTOIMINTA Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n keskeisenä toiminta-ajatuksena on luoda edellytyksiä paikallisten yhdistysten monipuoliselle kulttuuri- ja harrastustoiminnalle ja tukea tätä. Keskusseura toteuttaa tehtävää järjestämällä eri harrastusalojen ohjaajakoulutusta, järjestämällä maakunnallisia tapahtumia ja kilpailuita. Keskusseura tuottaa laadukasta ja ajanmukaista ohjaajakoulutusta, tapahtumia ja kilpailuita. Piirin roolia tulee kehittymään ja muuttumaan. Etelä-Hämeen osaamista tanssin ja erityisesti kansantanssin osalta tullaan kehittämään koko järjestöä palvelevaksi tanssinosaamiskeskukseksi. Lapset ja nuoret Nuorisoseuralaisuuden ydin on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Luomme mahdollisuuksia nuorten omalle toiminnalle ja vaikuttamiselle sekä järjestämme laadukasta harrastus- ja kerhotoimintaa. Nuorisoseurat järjestävät lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja luovat edellytykset nuorten omalle toiminnalle nuorisoseurassa. Liitot ja piirijärjestöt tukevat nuorisoseuroja nuorten oman toiminnan kehittämisessä koulutuksen, ohjauksen, hanketoiminnan ja tukimateriaalin avulla. Liitot ja piirijärjestöt järjestävät keskeisten harrastusalojen ohjaajakoulutusta ja tapahtumia kattavasti koko maassa. Nuoret vaikuttamaan Nuorisoseurat kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen. Tarjoamme nuorille mahdollisuuden toimia ja osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon. Nuorisoseurat edistävät lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta. Järjestön kaikilla tasoilla nuoria on toiminnan suunnittelijoina ja päätöksentekijöinä samassa suhteessa kuin heitä on jäsenistössä. Nuorisoseurantaloja kehitetään nuorten toimintatiloina. 3.1 Kehittäminen Kansantanssitoiminnan missio Nuorisoseuraliikkeen kansantanssitoiminta on yhteisöllistä kulttuuritoimintaa. Se tukee yksilön elinikäistä oppimista ja kasvamista vastuulliseksi toimijaksi ryhmässä kehittäen fyysisiä ja motorisia taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia. Toiminta tarjoaa elämyksiä ja tavoitteita kaikenikäisille harrastajille. Nuorisoseuraliikkeen kansantanssitoiminnan painopiste on lasten ja nuorten harrastamisessa. Toiminnassa kunnioitetaan perinteitä samalla uutta luoden. Kansantanssi tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalisesta yhdessäolosta ammattimaiseen näyttämötaiteeseen. Jokaiselle harrastajalle löytyy omien tavoitteidensa mukainen rooli yhteisössä. Harrastuksen myötä on mahdollista kokea kulttuurien erilaisuutta ja tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa. 17 Tanssitoiminta Toiminnassa luodaan edellytykset tanssitoiminnan aktivoimiselle sekä harrastajille että esitystoimintaan keskittyville ryhmille. Toimintaa kehitetään tasokkaalla koulutuksella, jossa ohjaaja- ja tanssijakoulutuksen tulee taata valmistuvalle ohjaajalle hyvä tietotaitotaso koskien sekä tanssi- että opetustaitoa. Etelä-Hämeessä käynnistyy tanssinosaamiskeskus. Koulutustoiminta, tapahtumat, tiedottaminen ja kartoitus. Toiminnanjohtaja Ohjaajamatrikkeli Vuoden 2012 aikana julkaistaan ohjaajamatrikkeli.

Teatteritoiminta Nuorisoseuraliikkeen teatteritoiminta on yleisesti tunnustettua, ajassa elävää, yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua tukevaa, taiteellisia ja kulttuurisia rajoja rikkovaa sekä paikallislähtöistä. Teatteritoiminnan innostavassa ytimessä ovat lapset ja nuoret. 18 Kansanmusiikki Liikunta Nuorisotoiminta Kuluvan kolmivuotiskauden painopiste on lasten- ja nuorten teatteritoiminnan lisääminen ja kehittäminen. Johtokunta suunnittelee toimenpiteitä, jotka lisäävät teatteritoimintaa. Tavoitteena on ryhmien ja ammattitaitoisten ohjaajien määrän kasvattaminen. Seurojen kesäteattereita markkinoidaan www-sivuilla. Valtakunnallista teatteriristeilyä markkinoidaan seurojen harrastajille. Teatteritoiminnan päävastuu on Kalevan Nuorilla. Koulutustoiminta, tapahtumat ja tiedotus. Toiminnanohjaaja Kansanmusiikkitoiminnan toteutuksesta vastaa maakunnallinen kansanmusiikkiyhdistys Etelä-Hämeen Kansanmusiikin Ystävät. Toiminnanjohtaja Tavoitteena on aktivoida seuroja aktiiviseen kuntoliikuntaan eri liikuntamuotojen parissa sekä järjestämään erilaisia liikuntatapahtumia ja tempauksia. Keskusseuran ja seurojen liikuntaharrastuksen pääpaino on perheliikunnalla. Seurat järjestävät aluillaan liikuntatapahtumia. Paikallisseurat Tavoitteena on luoda toimintamalleja nuorten osallistumiseksi maakunnallisiin tapahtumiin ja aktivoi nuoria osallistumaan myös normaaliin seuratoimintaan. Yhteiset kokoukset, tapaamiset ja tapahtumat. Johtokunta Nuorten Akatemia 3.2 Koulutus Oma tanssikoulutus Nuorten Akatemia on nuorten koulutusfoorumi. Akatemian kautta nuoret voivat osallistua korkeatasoiseen koulutukseen nuorisoseuraharrastuksensa ohessa. Akatemian avulla nuoret saavat lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrkiessään siitä, että he toimivat aktiivisesti nuorisoseurassa. Nuorten toiminta nuorisoseurassa kirjataan opintokirjaan. Nuorten toimintoja tukee ja valvoo tutorit. Akatemian puitteissa nuoret voivat toteuttaa myös projekteja. Nuorten Akatemiaa ja sen opintokirjaa markkinoidaan eri yhteyksissä. Keskusseura, asiantuntijakouluttajat Kansantanssin ohjaajakoulutus Koulutus alkaa mahdollisesti vuoden 2012 syksyllä. Asiasta neuvotellaan valtakunnallisessa koulutustyöryhmässä. Kolmiosainen peruskoulutus Tanssin osaamiskeskus

19 Kansantanssien ohjelmistokurssi Tavoitteena on saada vuosiohjelmistot opetettua laajalle joukolle maakunnan kansantanssiväkeä. Kurssille osallistuu yhteensä 20 henkilöä. Käydään läpi järjestön vuosiohjelma: Lasten Kalenat 2013 Lisäksi kurssiin kuuluu muuta ohjelmistokoulutusta Toiminnanohjaajat, SKAF/ok Aika ja paikka: 15.-16.9. Lahti Oma teatterikoulutus Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus Ohjaajakoulutus on valmentavaa ja orientoivaa ja se antaa tietoa ja kokemusta teatterin tekemisestä, ohjaavuudesta ja teatterikasvatuksen perusteista. Tarjolla on useita 0,75 opintopisteen (noin 20 opetustuntia) mittaisia makupaloja, joista kootaan 4,5 opintopisteen ohjaajadiplomi. Oma kansanmusiikkikoulutus Ei järjestetä. Opintojen aikataulu: Suunnittelutuokio lauantaina 15.1. (noin 3h), jossa oppimissuunnitelmat rakentuvat. Pakolliset kurssijaksot ovat Teatterikasvatuksen perusteet ja Ryhmän ohjaaminen 22.- 23.1. ja 5.- 6.2. Lapsi- ja nuorisoteatterin ohjaaminen ja/tai Draamakasvatuksen perusteet. Vapaavalintaiset kurssijaksot (valitaan kaksi) ovat Esityksen ohjaaminen, Dramaturgian aakkoset, Improvisaatio ohjaajan työkaluna ja teatterin tuottaminen. Ohjaajakoulutusopas löytyy osoitteesta www.kansalaisfoorumi.fi/opiskelu 3.3 Tapahtumat Omat ja jäsenseurojen tanssitapahtumat: MM Mölkky Lahti 2012 Kaupungin tuella jatketaan 2011 aloittaneen tapahtumapäällikön palkkaamista vuodelle 2012. Tapahtumaan osallistuu 240 joukkuetta. Lisäksi tapahtumassa on näyttävää ja korkeatasoista oheisohjelmaa, jossa tuodaan esiin alueellista tanssi-, musiikki- ja kuorolauluosaamista. Lisäksi tuetaan muita tapahtumaviikonlopun näkyvyyttä tukevaa oheisohjelmaa. Tapahtumiin osallistuu yleisönä 10000 henkilöä. Yleisöllä on vapaa pääsy seuraamaan ohjelmaa ja pelejä. Keskusseura toteuttaa yhteistyössä jäsenseurojensa kanssa Mölkkyturnauksen, joka pelataan joukkuepelinä. Tapahtuman muita yhteistyökumppaneita ovat: Suomen Kansainvälinen Mölkkyliitto, Tuoterengas, Lahden Kortteliliiga, Koulutuskonserni Salpaus ja Lahden kaupunki. Tapahtuman kesto on perjantaista sunnuntaihin. Tapahtumapäällikkö ja johtokunta Aika ja paikka: Paikka ja ajankohta vahvistetaan marraskuussa 2011 Hollo ja Martta kansainvälinen kansantanssi ja musiikkifestivaali Aika ja paikka: 28.10.-3.11. Hollola ja Lahti

20 Omat ja jäsenseurojen teatteritapahtumat: Tiedotetaan ja esitellään Etelä-Hämeen ja Uudenmaan kesäteatterit. Omat ja jäsenseurojen kansanmusiikkitapahtumat: Takinkääntöviikko Aika ja paikka: 29.7.-4.8. Mallusjoki, Orimattila Omat ja jäsenseurojen liikuntatapahtumat: MM-Mölkky Lahti 2012 Kts. omat ja jäsenseurojen tanssitapahtumat kohdasta. Etelähämäläisen nuorisoseuratyön 120 -vuotisjuhlat vuonna 2013 Aloitetaan vuoden aikana juhlavuoden valmistelut Johtokunta nimeää tapahtumalle oman työryhmänsä. Tapahtumaa tullaan viettämään Asikkalassa. 3.4 Valtakunnalliset harrastus- ja koulutustapahtumat Keskusseura markkinoi Uudenmaa piirijärjestön sekä valtakunnallisten liittojen tapahtumia ja koulutustarjontaa. Kannustaa jäsenistöä osallistumaan niihin. Koulutukset ja tapahtumat on lueteltu liitteenä olevassa tapahtumakalenterissa. Ajantasainen tieto valtakunnallisista koulutuksista ja tapahtumista löytyy Suomen Nuorisoseurojen Liiton kotisivulta www.nuorisoseurat.fi Tanssipidot 13.-17.6.2012 Suomalaisvirolainen kulttuurin suurtapahtuma Suomalaiset ja virolaiset kansantanssi- ja kansanmusiikkijärjestöt toteuttavat Tanssipidot 2012 - tapahtuman Tampereella. Tanssipidot kokoaa suomalaiset ja virolaiset kansantanssijat ja -soittajat toteuttamaan yhteistä tanssin juhlaa. Samanaikaisesti Tanssipitojen kanssa järjestettävä Pispalan Sottiisi -kansantanssifestivaali tuo Tampereelle kansainvälistä folkloretunnelmaa. Juhlaan odotetaan 5000 eri-ikäistä tanssijaa, soittajaa ja laulajaa Suomesta, Virosta ja muista Euroopan maista. Vuoden 2012 Tanssipidot huipentuu Velisinfonia-suurteokseen, joka esitetään Ratinan stadionilla 17.6. Juhlassa esiintyvät kaikenikäiset suomalaiset ja virolaiset kansantanssijat aina pienimmistä lapsista konkareihin saakka. Teos kertoo kahdesta veljeksestä, Kalev ja Kalevi. Huuto merelle, Silta, Kielikylpy, Ihanat naiset, Löylyt, Tango sekä Veren liitto ovat tanssiteoksen osia. Tarinassa veljeyden ja samankaltaisuuden tunnistaminen käännetään voimavaraksi, ja siinä leikitellään kansantanssin lisäksi sananlaskuilla, tapakulttuurin ja kielen eroavaisuuksilla, saunan tervehdyttävällä voimalla sekä tulisella tangolla. Juhlan taiteellisina johtajina toimivat koreografitanssitaiteilija Petri Kauppinen Suomesta ja koreografi-tanssinopettaja Kalev Järvela Virosta. Tavoite: Etelä-Hämeestä osallistuu tapahtumaan 250 henkeä Kalenteri 2012 Ajat ja paikat: FolkForum (kansantanssiseminaari) 12.1. Turku Folklandia-risteily 13.-14.1. Silja Europa Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus 14.-15.1. Helsinki Tempoa Tenaviin täydennyskoulutus 20.-21.1. Munkkivuori Piilometsän tansseja kurssi 21.1. Munkkivuori Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus 4.-5.2. Helsinki Järjestötalouden koulutuspäivät 11.2. Tuusula Teatterikasvatuksen ohjaajakoulutus 11.-12.2. Helsinki

Valtakunnallinen nuorisoseurapäivä 25.3. Sirkuskerhon ohjaajakoulutus Tansitalo-ohjaajien täydennyskoulutus 20.-22.4. Valtakunnalliset lentopallokisat 21.-22.4. Ramppikuume -nuorisoteatterifestivaali 11.-13.5. Young Art lasten ja nuorten teatteripäivät 25.-27.5. Tanssipidot 13.-17.6. Lasten kansantanssiryhmien luokittelu 13.-14.6. Jutajaiset 40v. 27.6.-1.7. Koreografia-akatemia 8.-12.8. Harrastajateatterikesä. Teatterilaiva syyskuu Mukularalli 17.11. Valtakunnallinen tanssikurssi 27.-30.12. Ohkola Iisalmi Mikkeli Rovaniemi Tampere Tampere Rovaniemi Mikkeli Seinäjoki Silja Europa Rovaniemi Orivesi 21 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Tarjotaan mahdollisimman monille erilaisille ryhmille mahdollisuus kansainvälisiin kontakteihin. Välitetään ulkomaisia ohjaajia seurojen harrastusryhmille. Hyödynnetään seurojen ulkomaisia vieraita MM Mölkky Lahti -tapahtuman ohjelmassa sekä kutsutaan suoraan kansainvälisiä vieraita tapahtumaan. Tehdään yhteistyötä Etelä-Hämeen Kalevan Nuorten kanssa. Kokemusten vaihtoa Nuorisoseurojen vahvuus on erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhteistoiminnassa. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eri-ikäisten yhteistyönä, myös verkkoyhteisöissä. Nuorisoseurat jakavat kokemuksiaan ja syventävät yhteistyötään. Toimintaa rikastaa kansainvälistymisen ja maahanmuuton mukanaan tuoma kulttuurinen kirjo. 4.1 Kehittäminen Kannustetaan paikallisia yhdistyksiä kansainväliseen toimintaan, nuorisovaihtoihin ja esiintymismatkoille. Tiedotetaan ja välitetään KN-liiton julkaisemaa KV-tiedotetta jäsenistölle. Keskusseura parantaa valmiuttaan toimia lähettävänä organisaationa erilaisiin kv-vaihtoihin. 4.2 Kansainväliset verkostot Tehdään ja kehitetään yhteistyötä Folklore Suomi Finlandin kanssa. Tiedotetaan henkilövaihdon keskus Cimon tarjoamasta kv-koulutuksesta sekä ryhmävaihdoista. Tiedotetaan mahdollisista leireistä ja tapahtumista. 5. TUKITOIMINTA 5.1 Hallinto Johtokunta Johtokunta työskentelee tehokkaasti ja tulosvastuullisesti. Johtokunnan jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan seurakäynneille ja seurojen juhliin. Johtokunta pitää vuodessa 6-8 kokousta. Johtokunta osallistuu vuoden aikana järjestettäviin koulutus- ym. tapahtumiin. Jokaisella seurakäynnillä on mukana luottamushenkilö. Seurojen juhliin ym. kutsuttuihin tilaisuuksiin osallistuu ensisijaisesti puheenjohtajat. Asiantuntijatoimikunnat ja työryhmät Etelä-Hämeen johtokunnat yhdessä asettavat tarvittavat asiantuntijatoimikunnat tai työryhmät, jotka vastaavat toiminnan kehittämisestä. Toimikuntien toimikauden määrittelee johtokunta tehtävän ja tarpeen mukaan. Toimikunnat/työryhmät nimetään tarvittaessa.