Puhdas Itämeri -uutiset 2 / 2014



Samankaltaiset tiedostot
Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Jukka Nurminen. ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Puhdas Itämeri -uutiset 3 / 2014

Juha Nurmisen puheenvuoro Sanoman yritysvastuupäivässä Hyvät kuulijat, arvoisa Helsingin Sanomien ja Sanoman isäntäväki,

/ Miina Mäki

Toimintasuunnitelma 2011

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

ITÄMERIHAASTEEN KAUDEN PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ HELSINGIN JA TURUN KOLMAS YHTEINEN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Itämeri pähkinänkuoressa

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

VOS10+ museot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna,

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Viestintäsuunnitelma 2009

Itämerihaaste simpukankuoressa

23/ Ohoi, meriministeri näkyvissä! Sauli Ahvenjärvi, kansanedustaja, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä

Utön merentutkimusasema

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä

Itämerihaaste Baltic Sea Challenge

Toimintasuunnitelma 2009

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

John Nurmisen Säätiö 2014

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Itämerihaastetta Uudellemaalle - opit ja haasteet

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Puhdas Itämeri -uutiset 4/2014. Vuosikymmenen paras joululahja Itämerelle: suolapulssi

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

The Tall Ships Races Helsinki Helsingin Hietalahdessa

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1

TURUN KEMISTIKERHO RY

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

VISIO: PUHDAS, TUOTTAVA JA YHTEINEN ITÄMERI

Teollisuusjätevedet kunnallisten vesilaitosten haasteena

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ 2013

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja vesienhoito Helsingin edustan merialueella. Jari-Pekka Pääkkönen

Interreg Itämeren alue

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

2/ To Lue Saunologian arvio: Saunakohde Vantaan Kuusijärven saunat. (Arviossa olevat puutteet ja epäkohdat olisi jo ennalta ehkäisty, jo

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

BEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

Turun panostus Itämeri-työhön. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Ohjeita veneilijöille

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA LPAMIR V-J PENNALA

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

30/2012 Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyötä laajalla rintamalla Erkki Tuomioja, ulkoasiainministeri, ulkoasiainministeriö

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

Itämerihaasteen kuulumisia. Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori, Helsinki

Saaristomeren biosfäärialue

Sata Saarenrantaa Merikarvialla - EU/LEADER-hankkeen tulosten esittely Merikarvialla Krookan sataman Rantahuoneella klo 16.

JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ 2010

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

MATKA 2010 tilastotietoa

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

ParkM8 kummeiksi / (II hakukierros)

Lataa Meren aarteet. Lataa

Geoinformatiikka öljyonnettomuuksien ekologisten riskien hallinnassa

Suomen ja Venäjän yhteistyö meriympäristövahinkojen torjunnassa

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Aika klo Paikka Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26 Lisätietoja Henna Markkanen, ,

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Merimetsokannan erityispiirteitä

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 ( )

lehtipajaan! Opettajan aineisto

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Transkriptio:

Puhdas Itämeri -uutiset 2 / 2014 MAX EDIN Tee kesäinen Kulttuuriretki Suomenlinnaan! John Nurmisen Säätiön kulttuuriteknologian projekti on tuottanut ensimmäisen hedelmänsä! Kulttuuriretki Suomenlinna on mobiililaitteille suunniteltu verkkosivusto, joka ohjaa merellisen linnoituksen kulttuurikohteisiin sekä jakaa kävijöiden kuvia, vinkkejä ja hauskaa historiatietoa maailmanperintökohteen menneisyydestä. Jätä palveluun myös omat suosituksesi! Kulttuuriretki-palvelun avulla voit suunnitella oman näköisesi retken. Se neuvoo suojaan sateella, esittelee erityisesti lapsia kiinnostavat paikat ja listaa erityisesti historiallisesti merkittävät kohteet. Kulttuuriretkelle voit lähteä osoitteessa www.kulttuuriretki.fi tule mukaan ja jaa omat knoppisi! Palvelun käyttö ei edellytä Suomen linnaan matkustamista, vaan voit tutkia sen sisältöä myös kotoa käsin. Tervetuloa kanssamme kesäiselle löytöretkelle! Kulttuuriretki-palvelu on ensimmäinen vaihe projektissa, jonka tavoitteena on tuoda rikas merellinen kulttuuriperintömme uusiin kanaviin, uusien yleisöjen luokse. Tänä kesänä kokeillaan muun muassa, miten kulttuurista voidaan tuottaa ja kerätä kokemusperäistä tietoa ja jakaa sitä eteenpäin sivusuuntiin versoen. English version of this newsletter available at www.cleanbalticsea.fi

PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 2 / 2014 2 Säätiö mukana kesäisissä tapahtumissa Hamina Tattoo 29.7. 2.8.2014 Pelastuuko Itämeri? Kysy mitä tahansa konkarit vastaavat Perjantaina 1.8. klo 12.00 13.00 Speakers Corner Raatihuoneentorilla Keskustelua johdattelee Eeva Vilkkumaa Keskustelemassa: Juhani Kaskeala, amiraali evp, Hamina Tattoon kunniapuheenjohtaja Felix Karmazinov, pääjohtaja, Pietarin kaupungin vesilaitos Seppo Knuuttila, erikoistutkija, Suomen Ympäristökeskus Juha Nurminen, hallituksen puheenjohtaja, John Nurmisen Säätiö Heli Saavalainen, toimittaja, Helsingin Sanomat Hamina maailmankartalle -näyttely Haminan kaupunginmuseossa 1.6.2014 11.1.2015 Tule tutustumaan Haminan kaupunginmuseon näyttelyyn! Näyttelyssä voi tutustua säätiön merikulttuurikokoelman helmiin sekä Jukka Nurmisen vedenalaisiin valokuviin. Viaporin Tuoppi 15.-17.8.2014 Säätiö on mukana yhteistyökumppanina juhlistamassa Viaporin Tuopin 30. juhla vuotta. Tänä vuonna Viaporin Tuoppi täyttää 30 vuotta. Sen kunniaksi tapahtuma on kolmipäiväinen, joista ensimmäinen, perjantai, on lasten ja nuorten päivä. Projektipäällikkö Miina Mäki John Nurmisen Säätiöstä ja tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta esittelivät valmisteilla olevan BEST-hankkeen sisältöä John Nurmisen Säätiö esitteli uusia hankkeita rehevöitymisen estämiseksi Turun Itämeripäivillä Turussa kokoontui kesäkuun alussa yli 1000 osallistujaa EU:n Itämeristrategian vuosikokoukseen sekä Baltic Development Forumin huippukokoukseen. Kokousohjelmassa nousi esiin erityisesti Itämeri-strategian toimeenpano käytännön tasolla. John Nurmisen Säätiö ja Helsingin ja Turun kaupunkien koordinoima Itämerihaaste olivat mukana yhteistyössä järjestämässä Talk about water how to save the sea -ohjelmakokonaisuutta, jossa käsiteltiin muun muassa ravinteidenpoistoa. Säätiö aloitti vuonna 2013 yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa uuden, ravinteiden poistoon keskittyvän BEST-hankkeen (Better Efficiency for Sewage Treatment) valmistelun. Muita kumppaneita hankkeen valmistelussa ovat Pietarin vesilaitos ja Varsovan kaupunki. Hanke sai tammikuussa 2014 EU:n Itämeriohjelman hankevalmisteluun tarkoitetun siemenrahan. BEST-hankkeelle haetaan rahoitusta EU:n Itämeriohjelmasta (vuonna 2015) heti uuden rahoituskauden avautuessa. Turussa hanketta olivat suunnittelemassa ja aiheesta keskustelemassa mm. Varsovan kaupungin infrastruktuurijohtaja Leszek Drogosz, Peteris Gailitis Gdanskin vesilaitokselta ja Krzysztof Maciejewski sekä Jacek Jasiulewicz Szczecinin laitokselta. Säätiö on myös käynnistänyt kevään 2014 aikana ravinnepäästökauppaan ja poistokalastukseen liittyvien hankkeiden esiselvitykset. Säätiöläiset kävivät myös perehtymässä kalastusmenetelmiin paikallisen kalastajan opastamana ja osallistuivat Saaristomeren tutkimuslaitoksen 50-vuotista työtä esittelevään seminaariin. Voice of the Baltic Sea Turku etunenässä Itämeren suojelussa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell korosti Logomossa pidetyssä kokouksessa Turun roolia Itämeren alueen yhteistyön kehittäjänä. Turun kaupunki toimii EU:n Itämeristrategian linkkinä naapurimaihin, Venäjään, Valko-Venäjään ja Norjaan. Otamme tämän roolin vakavasti. Turku aikoo edelleen tehdä parhaansa varmistaakseen, että venäläiset, valkovenäläiset, norjalaiset ja islantilaiset kumppanit tekisivät yhä enemmän yhteis työtä. Vaikka kansainvälinen tilanne saattaa vaikuttaa negatiivisesti virallisiin EU:n ja Venäjän välisiin huipputason suhteisiin, kontaktit alueellisen tason toimijoiden välillä ovat yhä tärkeämpiä. Olemme valmiita aloittamaan uusia hankkeita edistämään käytännön tasoisia, molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. TINA NYFORS

PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 2 / 2014 3 Kiitos Tankkeriturva-hankkeen yhteistyökumppaneille: Aboa Mare, Adage, Arctia Icebreaking, Capgemini, Castrén & Snellman, Consilium Marine, Eniram, Finnpilot Pilotage, Ilmatieteen laitos, Furuno, Liikennevirasto, Merikotka, Merivoimat, Neste Oil, Nixu, Rajavartiolaitos, Trafi, Twinspark, VTT. Tankkeriturva-hankeen vesillelaskua juhlistettiin Neste Oilin isännöimänä Kilpilahden jalostamon alueella. Mukana oli hankkeen esivalmisteluun ja toteutukseen työtään lahjoittaneita yrityksiä sekä muita tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kuvassa John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen kiittää läsnäolijoita. Malja hyvin edenneelle hankkeelle nostettiin Neste Oilin Sandvikenin edustustiloissa. Amiraali Juhani Kaskeala on toiminut Tankkeriturvahankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Ohjausryhmässä ovat olleet edustettuina myös Liikennevirasto, Neste Oil, Trafi, Rajavartiolaitos, Merivoimat ja Finnpilot Pilotage. Kuvassa vasemmalta Juha Savisaari, Veli-Jukka Pennala, Juha Nurminen, Antero Nykänen, Juhani Kaskeala, Markus Aarnio ja tilaisuutta isännöinyt Neste Oilin Osmo Kammonen. ILKKA LASTUMÄKI MAIJA SALMIOVAARA TUULA PUTKINNE Tankkeriturva-hanke vesille laskettu ja viittä vaille valmis John Nurmisen Säätiön vuonna 2009 käynnistämän Tankkeriturva-yhteishankkeen puitteissa on luotu ENSI - navigointipalvelu (Enhanced Navigation Support Information). Palvelu edistää tiedonvaihtoa aluksen ja alusliikenne ohjauksen välillä tuomalla alusten reittisuunnitelmat meriliikenteen ohjauksen tietoon. Näin parannetaan ennakoivaa alusliikenneohjausta, ja samalla alukset saavat järjestelmän kautta tarvitsemaansa navigointiinformaatiota. Tankkeriturva-hanke on säätiön osalta nyt liukumassa kohti päätöstään ja ENSI-palvelun kehittäminen jatkuu Liikenneviraston ohjauksessa. Suomi kärjessä enavigation-palveluissa Vuonna 2013 Liikenneviraston omistukseen siirtynyt ENSIpalvelu on maailmanlaajuisesti yksi ensimmäisistä operatiiviseen vaiheeseen siirtyvistä enavigation-palveluista. Se on jo käytössä Suomenlahden meriliikennekeskuksessa ja otetaan käyttöön Länsi-Suomen meriliikennekeskuksessa kesällä 2014. Liikennevirasto ja John Nurmisen Säätiö allekirjoittivat joulukuussa 2013 sitoumuksen yhteistyön jatkumisesta kesäkuun 2014 loppuun asti. Tänä aikana korjataan järjestelmässä ilmenneet ongelmat ja virheet sekä laajennetaan ENSI-palvelun kattavuutta kaikkiin alustyyppeihin. Yhteistyö jatkuu vielä tämän jälkeenkin. John Nurmisen Säätiö avustaa palvelun käyttöönotossa ja jatkaa uusien varustamoiden kontaktointia. Säätiön on tarkoitus irrottautua hankkeesta siinä vaiheessa, kun on olemassa mekanismi, joka varmistaa ENSI-palvelun käyttöönoton Suomenlahdella liikkuvilla tankkereilla. Keväällä 2014 päättyneessä Helsingin ja Aalto-yliopiston MIMIC-tutkimushankkeessa verrattiin kolmen uuden riskinhallintakeinon kustannustehokkuutta. Tulokset osoittavat ENSI-palvelun olevan kustannustehokkain tapa pienentää öljyonnettomuusriskiä. ENSI-palvelun arvioitiin vähentävän öljyonnettomuuksien määrää 18 20 prosentilla. Useiden tutkijoiden mielestä vakava öljyonnettomuus Suomenlahdella on vain ajan kysymys ja onkin suoranainen ihme, ettei sitä ole vielä tapahtunut. Suomi on varautunut öljyvahinkoihin investoimalla torjuntakalustoon, jonka avulla pystytään tehokkaasti keräämään mereen vuotanutta öljyä. Öljyntorjunnan onnistuminen

PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 2 / 2014 4 Seppo Knuutila riippuu kuitenkin vallitsevista sääoloista eikä vahinkoja meriluonnolle pystytä hyvälläkään säällä täysin estämään. Siksi vähintään yhtä tärkeää kuin valmistautua öljynkeruuseen, on estää öljyn pääsy mereen. (Haapasaari, Lehikoinen, Hänninen) Lue lisää MIMIC-tutkimuksesta huhtikuussa julkaistusta Puhdas Itämeri -blogista. Leväennuste: Sinileväkukintariski Suomen merialueilla paikoin huomattava SYKE SYKEn merikeskuksen kesäkuun alussa julkaiseman leväennusteen mukaan sinilevälauttojen muodostumisriski on Suomenlahden länsiosassa, Saaristomerellä ja eteläisimmällä Selkämerellä kohtalainen. Saaristomeren eteläosissa ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa levälauttojen muodostumisriski on huomattava. Kukintariski on suuri Itämeren pääaltaan länsiosissa. Perämerellä, pääosassa Selkämerta ja Suomenlahden itäosassa riski on vähäinen. Laajojen sinileväkukintojen todennäköisyys Suomen merialueilla on viimevuotista hieman suurempi. Itämeren pääaltaan kohonneeseen riskiin vaikuttaa fosforipitoisen syväveden sekoittuminen pintakerrokseen loppusyksyn ja talven 2013 2014 myrskyjen seurauksena. Lopullisesti vasta kesän sää ratkaisee, milloin ja millä alueilla pintalauttoja esiintyy. Lämmin ja tyyni sää lisää pintalauttojen esiintymisen riskiä. Sinileväkukintojen huippu Suomen merialueilla ajoittunee heinäkuun lopulle ja elokuun alkuun. Itäisellä Suomenlahdella hyvä happitilanne Sinilevien kasvua kiihdyttävää fosforiravinnetta (fosfaatti) on kasviplanktonin keväisen kukintahuipun jälkeen edelleen vähäisiä määriä läntisen Suomenlahden pintakerroksessa, mikä lisää jonkin verran kukintariskiä tällä alueella. Itämeren pääaltaalla, etenkin Gotlannin saaren länsipuolella fosfaattipitoisuudet ovat olleet huomattavan korkeita, mikä nostaa merkittävästi alueen kukintariskiä. Suomenlahden länsiosien syvännealueiden happitilanne on hyvin huono ja alueella havaittiin toukokuussa myös rikkivetyä. Tämä johtuu Itämeren pääaltaan suolaisen ja vähähappisen syväveden kulkeutumisesta Suomenlahdelle. Ilmiö havaitaan aika ajoin ja se liittyy Itämeren normaaliin, mm. sääoloista johtuvaan vaihteluun. Itäisen Suomenlahden happitilanne on erittäin hyvä. Pääaltaan suolainen ja vähähappinen syvävesi ei ole virrannut näin pitkälle itään. Leuto ja vähäjäinen talvi myös mahdollisti alueen vesimassojen tehokkaan sekoittumisen. (SYKE) Sinileväkukintariski Suomen merialueilla on paikoin huomattava.

PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 2 / 2014 5 Vielä ehdit ikuistaa nimesi Itämeren suojelun historiaan! Lahjoittamalla 50 euroa Puhdas Itämeri -hankkeille saat nimikoidun laatan itsellesi tai ystävällesi Horisontti-taideteokseen Helsingin Jätkä saaressa. Välke on mainio valmistujais-, rippi- ja häälahja. Seuraavat välkkeet asennetaan juhannuksen alla ja alkusyksystä. Horisontti-kampanjan tuotot ohjataan rehevöitymisen vähentämiseksi ja niillä hankitaan mm. liikuteltava kemikaalisäiliö, joka tulee ensimmäiseksi käyttöön Hatsinan jätevedenpuhdistamolla. Valmiiseen Horisontti-teokseen mahtuu 4 225 välkettä. Välkkeitä oli kesäkuussa jäljellä reilu 1 000. Tilaa välke: John Nurmisen Säätiön väki toivottaa hyvää kesää ja suotuisia tuulia! Takana vasemmalta: Viivi Moll, Elena Kaskelainen, Annamari Arrakoski- Engardt, Pekka Laaksonen ja Maria Grönroos. Edessä vasemmalta: Tuula Putkinen, Marjukka Porvari, Maija Salmiovirta, Mikko Klang, Anna Herlin ja Anne Mäkijärvi. Taustalla Horisontti-taideteos. MAX EDIN HANNU PUKINNE UUTISKIRJEESTÄ Olemme postittaneet tämän uutis kirjeen rekisterissämme oleville tilaajille sekä yhteistyö kumppaneillemme. Mikäli et jatkossa halua uutis kirjettämme, ilmoita asiasta John Nurmisen Säätiöön Tuula Putkiselle (tuula.putkinen@jnfoundation.fi). Olemme myös kiitollisia parannus ehdotuksista ja palautteesta. Käy tykkäämässä säätiön Puhdas Itämeri -sivustoa osoitteessa http://www.facebook.com/puhdasitameri Sophie von Julinin säätiö jatkaa Puhdas Itämeri -hankkeiden pääyhteistyökumppanina Sophie von Julinin säätiö jatkaa vuonna 2012 alkanutta tukeaan John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille. Bergsrådinnan Sophie von Julinin säätiö tukee pääsääntöisesti Läntisellä Uudellamaalla sairaan hoitoon, kulttuuriin ja ympäristön parantamiseen liittyviä projekteja ja organisaatioita sekä korkeakouluopiskelua. John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Suomenlahden ravinnekuormitus on jo vähentynyt merkittävästi. Haluamme jatkossakin olla mukana tukemassa säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa tehtävää konkreettista ja tuloksellista työtä puhtaamman meren puolesta. Toimimalla nyt voimme vielä turvata meremme säilymisen tuleville sukupolville toteaa hallituksen puheenjohtaja Petter Bruncrona Sophie von Julinin säätiöstä. Itämeri voidaan vielä pelastaa. Toimi Itämeren hyväksi tekemällä lahjoitus John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille www.lahjoitapuhdasitameri.fi Rahaston nimi Puhdas Meri -rahasto Kotimaan maksut NORDEA 159630-76523 FI32 1596 3000 0765 23 NDEAFIHH Keräyslupa John Nurmisen Säätiö/Poliisihallitus 2020/2012/4285, 10.1.2013/10.1.2013-31.12.2014, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta