Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Pohjanmaan liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anne Sormunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Anne Sormunen Yhteyspäällikkö 040 6845 997 anne.sormunen@keski-pohjanma a.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 17.02.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Maakuntahallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: Ei - joissakin tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista muodostaa perustason alue esimerkiksi asiakaslähtöisyyden turvaamiseksi 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
Avoimet vastaukset: Ei - Alueen taloudellinen kantokyky varmistettava. Sote-alueen ja perustason alueen työnjako on osin epäselvä ja voi aiheuttaa sekavuutta järjestämisvastuussa ja pirstoutumista palvelujen järjestämisessä. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja - ks vastaus kohta 11 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? - Huomioitava päätösten valmistelu yhdessä sote-alueiden kanssa. Sallittava tarkoituksen mukainen yhteistyö sote-alueiden välillä myös erva-rajat ylittäen. 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä
18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - mutta käyttöön tulevasta vastuukuntamallista tarvitaan selvitykset jotka ovat yhteensopivia perustuslain kanssa 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - vastuun jakautuminen vastuukunnan/kuntayhtymän ja muiden kuntien/perustason alueen, edustajainkokouksen ja yhteisen toimielimen kesken vaatii selkiyttämistä ja simulointia mahdollisista ristiriitatilanteista ja riskeistä
20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska - myös kuntayhtymän tulisi olla vastuukunnan ohella tasavertainen vaihtoehto alueen kuntien sitä niin halutessa. Esityksen mukaan Keski-Pohjanmaan maaseutualueen kunnilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa malliin edes enemmistönä. Sotealue voi kuitenkin ylittää myös nykyisen maakunnan rajat. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - Kuntayhtymä on osoittautunut sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa toimivaksi. Sen tai jonkin muun mallin tulee olla vaihtoehto jos kunnat niin haluavat.
22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Avoimet vastaukset: Ei - kunnallinen demokratia huomioitava. Koko palvelualueen edustuksellisuus varmistettava asiakastarpeiden ja paikallistuntemuksen kytkemiseksi. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei - 1-2 edustajaa jokaiselta sote-alueelta. Lisäksi päätösten valmisteluun luotava toimielin.
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - alueen tasavertaisten palveluiden varmistamisessa. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Sosiaalialan osaamiskeskus-, erikoissairaanhoidon- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne tulisi yhdentyä Sote-alueittain tukemaan integroidusti sosiaali- ja terveyden huoltoa. Sote-alueiden osaamis- ja kehittämisrakenteet muodostavat erva-alueittain jaetun TK-resurssin. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - mahdollisen perustason mukanaolo monimutkaistaa 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Kysymys kustannuksista suhteessa siirtymäkauden aiheuttamiin lisäkustannuksiin. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? - yksi rekisterinpitäjä takaa tietojen käytettävyyden hoitoketjuissa. Voisi olla myös erva-tasoinen rekisteri. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä
40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Avoimet vastaukset: Ei - siirtymäaikataulut ovat nopeita ja osin määrittämättömiä. Esimerkiksi muun kuin maakunnan keskuskaupungin muodostaman sote-alueen tulisi ilmoittaa siitä valtioneuvostolle X.X.2014 mennessä, edustajankokoukset koolle jo Xkuussa 2015. Tarkempi esitys siirtymäajoista ja kuntarakenneuudistuksen vaikutuksista muutosprosessissa on tarpeen. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa
43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Aikataulujen tarkennosta ja joustoa muutosprosessin aikatauluissa huomioiden kuntarakenneuudistusten
vaikutukset ja haasteet. Riskien simulointia juridisten ja taloudellisten järjestelyiden osalta. Koulutusta. Informaatio-ohjausta. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä