Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1041/2004 vp vahvistaminen ja psykososiaalisen tuen antaminen Eduskunnan puhemiehelle Aasian hyökyaaltokatastrofi ja sen jälkihoito ovat osoittaneet selkeästi sen, että suomalaisten viranomaisten katastrofivalmiutta on kehitettävä. Tuleviin kriiseihin varautumiseksi olisi perustettava eri ministeriöiden yhteinen psykososiaalisen tuen ja palveluiden asiantuntijatyöryhmä. Tällaisen työryhmän perustamista sosiaalija terveydenhuollon keskushallintoon esitettiin jo Myyrmannin räjähdyksen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2004:13), mutta tuolloin valmiutta hoitoprojektin perustamiseen ei ollut. Nyt, kun suurkatastrofi on jälleen kohdannut suomalaisia, olisi hallituksen tehtävä konkreettinen päätös suomalaisuhrien ja heidän läheistensä systemaattisesta psykososiaalisesta auttamisesta, psykososiaalisen tuen keskuksen perustamisesta, ja varata tähän myös riittävät voimavarat. Asiantuntijatyöryhmä voisi kehittää suuronnettomuuksien psykososiaalisen tuen ja palveluiden johtamista, organisointia sekä tutkimus- ja hoitokäytäntöjä. Työryhmä voisi huolehtia suositusten ajantasaistamisesta, koordinoinnista ja koulutuksesta sekä tietopankin luomisesta. Myös tiedotusvälineiden psykososiaalista tukea ja palveluja koskevan tiedonvälitysvalmiuden tukeminen voisi olla työryhmän yksi tehtävä. Esimerkkejä löytyy muista Euroopan maista, kuten Hollannista, jossa terveys-, hyvinvointi- ja urheilu-, puolustus- ja sisäasiainministeriöt yhdessä perustivat vuonna 2002 kansallisen suuronnettomuuden jälkeisen psykososiaalisen hoidon tietokeskuksen nimeltä Impact Foundation. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vahvistamiseksi ja psykososiaalisen tuen keskuksen perustamiseksi? Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2005 Sari Sarkomaa /kok Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1041/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vahvistamiseksi ja psykososiaalisen tuen keskuksen perustamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin johtaa, valvoo ja yhteensovittaa sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikölle valmiussuunnitteluohjeet suunnitelmien laatimiseksi, miten tehtävät hoidetaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi ministeriö on antanut erillisen ohjeen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle psykososiaalisesta tuen palveluista ja niiden järjestämisestä (Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut, Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1998:1). Ohjeisiin perustuen terveyskeskukset, sairaalat, sairaanhoitopiirit ja sosiaalihuollon toimintayksiköt ovat laatineet valmiussuunnitelmat toimintojen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta kaikissa olosuhteissa. Valmiussuunnitelmiin sisältyy myös periaatteet kriisiryhmien toiminnasta ja psykososiaalisen tuen palvelujen järjestämisestä. Yli 90 prosentilla kunnista on omat kriisiryhmänsä. Ministeriön ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoimintasopimukseen perustuen SPR:n valtakunnallinen psykologien valmiusryhmä tukee paikallisia kriisiryhmiä psykososiaalisen huollon toteuttamisessa ja antaa tarvittaessa niille konsultaatioapua. Lisäksi Suomessa toimii 16 Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusta ja 6 7 kunnallista kriisikeskusta. Suuronnettomuuksien yhteydessä tarvittavan psykososiaalisen tuen ja palveluiden nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt selvityksen Myyrmannin räjähdyksen onnettomuuden uhrien ja omaisten psykososiaalisen tuen palveluiden saatavuudesta, laadusta ja toteuttamistavoista. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) on selvittänyt psykososiaalisen tuen palveluiden kattavuutta ja järjestämistapaa maamme kunnissa. Aasian luonnononnettomuuden johdosta sosiaali- ja terveysministeriö on 11.1.2005 asettanut suuronnettomuuden psykososiaalisen huollon asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on varmistaa se, että Kaakkois-Aasian luonnononnettomuuden suomalaisuhreille ja heidän omaisilleen voidaan turvata heidän tarvitsemansa psykososiaalisen tuen laatu ja määrä. Asiantuntijaryhmä aloitti työnsä välittömästi ja sen toimintasuositus on jo annettu kunnille. Kertyneen kokemuksen ja tiedon pohjalta työryhmän tulee tehdä esityksiä keinoista, joilla voidaan parantaa valmiuksia antaa psykososiaalista apua suuronnettomuuksien yhteydessä. Näiden pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö tulee arvioimaan tarvittavat toimenpiteet maamme psykososiaalisen tuen palveluiden kehittämiseksi. 2

Ministerin vastaus KK 1041/2004 vp Sari Sarkomaa /kok Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1041/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att stärka de finska myndigheternas katastrofberedskap och för att inrätta ett centrum för psykosocialt stöd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Social- och hälsovårdsministeriet leder, övervakar och samordnar i samarbete med länsstyrelsernas social- och hälsovårdsavdelningar av socialoch hälsovårdens beredskap vid störningar under normala förhållanden och vid undantagsförhållanden. Social- och hälsovårdsministeriet har till social- och hälsovårdens verksamhetsenheter utfärdat anvisningar om beredskapsplanering för utarbetandet av planer, om hur uppdragen sköts vid störningar under normala förhållanden och vid undantagsförhållanden. Dessutom har ministeriet till kommunernas social- och hälsovård utfärdat separata anvisningar om psykosociala stödtjänster och om ordnandet av dessa (Psykosocialt stöd och tjänster vid traumatiska situationer, Social- och hälsovårdsministeriets stenciler 1998:1) Hälsovårdscentralerna, sjukhusen, sjukvårdsdistrikten och socialvårdsenheterna har på basis av anvisningarna utarbetat beredskapsplaner för hur verksamheten skall ordnas och hur tjänster skall kunna produceras under alla förhållanden. I beredskapsplanerna ingår också principerna om krisgruppernas verksamhet och om ordnandet av psykosocialt stöd och tjänster. Mer än 90 procent av kommunerna har egna krisgrupper. I enlighet med det samarbetsavtal ministeriet och Finlands Röda Kors ingått stöder FRK:s riksomfattande beredskapsgrupp bestående av psykologer de lokala krisgrupperna i genomförandet av psykosocial omvårdnad och ger dem vid behov konsultationshjälp. Dessutom finns det 16 kriscentrum som upprätthålls av Föreningen för Mental Hälsa i Finland och 6 7 lokala kriscentrum. För att utreda nuläget och de utvecklingsbehov det finns när det gäller psykosocialt stöd vid storolyckor har social- och hälsovårdsministeriet låtit göra en utredning om tillgången till, kvaliteten på och genomföringssätten för psykosociala stödtjänster för offren vid explosionen i Myyrmanni och för deras anhöriga. Dessutom har forsknings- och utvecklingscentralen för socialoch hälsovården (Stakes) utrett hur täckande och på vilket sätt de psykosociala stödtjänsterna har ordnats i kommunerna i vårt land. Med anledning av naturkatastrofen i Asien har social- och hälsovårdsministeriet den 11 januari 2005 tillsatt en expertgrupp för psykosocial omvårdnad vid storolyckor. Expertgruppen har till uppgift att säkerställa att kvaliteten och kvantiteten på det psykosociala stöd som de finländska offren för naturkatastrofen i Sydostasien och deras anhöriga erbjuds är tillräckligt. Expertgruppen inledde sitt arbete omedelbart och den har redan gjort kommunerna en rekommendation för verksamheten har redan utfärdats. Arbetsgruppen skall på basis av de erfarenheter och den kunskap den samlat föreslå metoder för att förbättra beredskapen att ge psykosocial hjälp vid storolyckor. Utgående från dessa kommer social- och hälsovårdsministeriet att bedöma vilka åtgärder som behövs för att utveckla vårt lands psykosociala stödtjänster. 4

Ministerns svar KK 1041/2004 vp Sari Sarkomaa /kok Helsingfors den 1 februari 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5