ESITYS SAKSANSEISOJAKERHO RY: n SÄÄNNÖIKSI Esityksestä päätetään Saksanseisojakerhon vuosikokouksessa keväällä 2018. Esitykseen liittyvät kysymykset, huomautukset ja korjaustarpeet voi osoittaa sähköpostilla osoitteeseen heikki.pollanen1(at)gmail.com 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saksanseisojakerho ry, ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Yhdistyksen tarkoitus Yhdistys on mannermaisten kanakoirien jalostusta ja käyttöä johtava, vaaliva ja edistävä Suomen Kennelliittoon kuuluva rotujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää mannermaisia kanakoiria terveinä ja hyväluonteisina metsästyksen monitoimikoirina, sekä edistää kanakoiraharrastusta koiranomistajien keskuudessa. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan jäsenistönsä metsästysetiikkaan ja ympäristön mielipiteisiin metsästyskoirien aseman ja käytön turvaamiseksi. 3. Yhdistyksen toimintamuodot Yhdistys toimii rotujaan tasapuolisesti kohdellen: - järjestämällä roduille yhteisiä näyttelyitä ja katselmuksia sekä kokeita ja kilpailuja - julkaisemalla jäsenlehteä ja ylläpitämällä yhdistyksen kotisivuja - ylläpitämällä mannermaisten kanakoirien tietokantaa, johon tallennetaan tietoa koirien näyttely- ja koetuloksista sekä terveydentilasta ja luonteesta - antamalla jalostus- ja pentuneuvontaa sekä ohjeita koirien koulutukseen - huolehtimalla ulkomuoto- ja koetuomareiden koulutuksesta - tiedottamalla toiminnasta sidosryhmilleen ja kanakoiraharrastuksesta kiinnostuneille 4. Yhdistyksen jäsenet Yhdistyksen jäseninä voivat olla yksityiset henkilöt ja rekisteröidyt yhdistykset. Yksityiset henkilöt voivat olla vuosi-, kunnia-, tuomari-, perhe- tai kasvattajajäseniä. Jäsenyhdistykset ovat vuosijäseniä. Jäsenet hyväksyy hallitus. Jäseneksi haluavan tulee ennen jäseneksi hyväksymistä ilmoittaa nimensä ja osoitteensa yhdistyksen määräämälle henkilölle, sekä maksaa jäsenmaksu. Kunniajäseneksi vuosikokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen ja sen tavoitteiden hyväksi. Tuomarijäseneksi hallitus voi kutsua yhdistyksen jäsenen, joka on yhdistyksen rotujen ulkomuoto- tai koetuomari. Tuomarijäsenyys voi jatkua hallituksen päätöksellä arvosteluoikeuksien päätyttyä.
Perhejäseneksi voidaan ottaa vuosi-, kunnia- tai tuomarijäsenen ruokakuntaan kuuluva henkilö. Perhejäsenelle ei lähetetä jäsenjulkaisuja. Kasvattajajäsen on kasvattajan ilmoittama ja maksama pennun ostanut uusi jäsen yhden toimintavuoden ajan. 5. Jäsenluettelo Hallituksen on pidettävä yhdistyksen jäsenistä luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen täydellinen nimi, osoite ja kotipaikka. Yhdistyksen jäsenellä on tarvittaessa oikeus tutustua jäsenrekisterissä oleviin tietoihin. 6. Jäsenmaksu Yhdistyksen jäsenet, lukuun ottamatta kunniajäseniä ja tuomarijäseniä, ovat velvollisia suorittamaan vuosikokouksen päättämän jäsenmaksun. Kasvattajajäsenen jäsenmaksun maksaa pennun kasvattaja. Perhejäsenen ja kasvattajajäsenen jäsenmaksu voi olla vuosijäsenen jäsenmaksua pienempi. 7. Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä koska tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistys voi erottaa jäsenen, jos jäsen on - jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut - menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä - kenneltoiminnassaan tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta menetellyt yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti tai vilpillisesti Erottamisesta päättää hallitus. Päätöksen tulee olla yksimielinen. Mikäli jäsen jättää yhdistyksen jäsenmaksun määräaikaan mennessä maksamatta, jäsenjulkaisujen tulo keskeytetään, ja hallitus tekee päätöksen jäsenen erottamisesta kyseisen toimintavuoden päättyessä. Jos jäsen eroaa tai erotetaan, menettää hän luottamustoimensa yhdistyksessä. 8. Vuosikokous Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää vuosikokous, joka on pidettävä vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Kokouskutsussa on mainittava asiat, joista kokouksessa päätetään. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä mikäli kokous niin päättää, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä
sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle, jonka on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. Kutsu vuosikokoukseen ja ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen on julkaistava joko yhdistyksen omassa jäsenjulkaisussa, yhdistyksen internet- sivuilla tai lähetettävä kirjallinen kutsu jokaiselle jäsenelle vähintään kuukautta ennen kokousta. 9. Äänioikeus Vuosikokouksessa ja ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Jäsen voi valtuuttaa yhdistyksen muun jäsenen käyttämään äänivaltaa puolestaan. Jäsen voi yhdistyksen kokouksessa edustaa itsensä lisäksi kolmea muuta jäsentä, joiden allekirjoittamat ja yksilöidyt valtakirjat hänen on esitettävä kokouksessa. Yhdistysjäsenen äänivaltaa käyttävän on esitettävä yhdistyksen valtakirja. 10. Päätöksenteko Jos säännöissä ei ole toisin määrätty, yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Menettely koskee myös yhdistyksen puheenjohtajan vaalia. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Jos hallituksen jäsenten tai muiden toimi- tai luottamushenkilöiden vaalissa valittavia on enemmän kuin yksi, toimitetaan vaali siten, että jokainen äänioikeutettu voi merkitä äänestyslippuunsa enintään niin monen ehdokkaan nimen kuin valittavia on. Tällöin jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhden äänen. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 11. Vuosikokouksessa käsiteltävät asiat 1. kokouksen avaus 2. kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen 3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä osanottajien ja äänimäärien toteaminen 4. kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5. kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijoiden valitseminen 6. toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilin- tai toiminnantarkastajien lausunnon esittely 7. toimintakertomuksen hyväksyminen, tilinpäätöksen vahvistaminen sekä tili- ja vastuuvapaudesta päättäminen 8. jäsenmaksuista ja jäsenille tulevista muista maksuista päättäminen, sekä kulukorvausten ja palkkioiden vahvistaminen 9. toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen 10. yhdistyksen puheenjohtajan valitseminen joka toinen vuosi 11. hallituksen jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle
12. jalostustoimikunnan jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle 13. kahden toiminnantarkastajan valitseminen 14. muut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään tammikuun loppuun mennessä. 12. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Puheenjohtajana toimii yhdistyksen puheenjohtaja. Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain varapuheenjohtajan. Yhdistyksen puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Hänet voidaan valita tehtävään enintään kolmeksi peräkkäiseksi kaudeksi. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Heistä kaksi on vuosittain erovuorossa. Hallituksen jäsen voidaan valita tehtävään uudelleen ilman toimiaikarajoitusta. Hallituksen jäsenellä on oikeus erota tehtävästään ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä on läsnä. Hallitus voi valita yhdistykselle ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarpeellisiksi katsomansa toimihenkilöt. 13. Tilikausi ja nimenkirjoitusoikeus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja hallituksen kokousten kokouspöytäkirjat on toimitettava toiminnantarkastajille helmikuun loppuun mennessä. Tarkastus on suoritettava maaliskuun loppuun mennessä. Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa. 14. Jalostustoimikunta Yhdistyksellä on pysyvä jalostustoimikunta, jonka tehtävä on Kansainvälisen koiranjalostusliiton (FCI) hyväksymien rotumääritelmien pohjalta työskennellä yhdistyksen edustamien rotujen terveyden, luonteen ja rotuominaisuuksien parantamiseksi ja säilyttämiseksi. Jalostustoimikunta seuraa rotujen kehitystä Suomessa, ulkomailla ja erityisesti rotujen kotimaissa ja tekee hallitukselle niiden johdosta tarvittavia esityksiä, sekä antaa jäsenille
jalostuksenohjausta ja tietoa. Jalostustoimikunnan tulee noudattaa Suomen Kennelliiton antamia jalostustoimintaa koskevia ohjeita. Jalostustoimikunnan jäsenen toimikausi on kolme vuotta, ja häntä kutsutaan jalostusneuvojaksi. Rodulla tai useamman rekisteröintimäärältään pienen rodun muodostamalla roturyhmällä voi olla 1-4 jalostusneuvojaa, joiden lukumäärän yhdistyksen hallitus vahvistaa ennen vuosikokousta jalostustoimikunnan ohjesäännön mukaisesti. Kukin rotu tai roturyhmä tekee esityksen jalostusneuvojien valinnasta oman rotunsa osalta. Päätös esityksestä tehdään kunkin rodun tai roturyhmän kokouksessa, joka pidetään ennen vuosikokousta. Rodun tai roturyhmän kokouksessa yhdistyksen jäsenellä on yksi ääni, valtakirjoja ei käytetä. Jalostustoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Toimikunnan on annettava vuosikokoukselle toiminnastaan kertomus, joka toimitetaan yhdistyksen hallitukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Jalostustoimikunnan ohjesäännön hyväksyy vuosikokous jalostustoimikunnan esityksestä. 15. Muut toimikunnat Yhdistyksen hallitus voi perustaa muita toimikuntia, joihin se nimeää puheenjohtajan ja jäsenet, sekä vahvistaa tehtävät. Toimikuntien on laadittava toiminnastaan kertomus yhdistyksen hallitukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 17. Yhdistyksen toiminnan lopettaminen Yhdistyksen toiminnan lopettamisesta on tehtävä päätös kahdessa vähintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joissa lopettamista kannattaa vähintään 2/3 annetuista äänistä. Jos yhdistyksen toiminta lopetetaan, sen varat on luovutettava samaa tarkoitusta edistävälle rekisteröidylle yhdistykselle tai oikeuskelpoiselle yhteisölle siten kuin yhdistyksen lopettamisesta päättävässä jälkimmäisessä kokouksessa päätetään.