Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentti

Etelä-Suomi Päätös Nro 23/2011/1 Dnro ESAVI/156/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.4.2011 ASIA Puolustusvoimien Porin Prikaatin Säkylän Huovinrinteelle perustettavan panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, Säkylä. LUVAN HAKIJA Puolustusvoimat, Porin Prikaati PL 38 27801 SÄKYLÄ TOIMINNAN SIJAINTI Puolustusvoimien Porin Prikaatin panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikka sijaitsee Säkylän kunnan Huovinrinteen kylässä, kiinteistöillä 783-401-8-51, 783-401-15-155 ja 783-401-15-159, Säkylän ampuma- ja harjoitusalueella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 3) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentti ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 17.6.2009. MERKINTÄ Alueelliset ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa ja ympäristölupavirastoissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminta on uusi, joten sillä ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Lounais- Suomen ympäristökeskus on 19.12.2007 antamallaan päätöksellä (LOS- 2007-Y-986-121) katsonut, että toiminta edellyttää ympäristölupaa. Vaasan hallinto-oikeus on 30.1.2009 antamallaan päätöksellä nro 09/0024/3 pysyttänyt ympäristökeskuksen päätöksen. Toiminnan edellyttämän ampumavallin rakentamista varten Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on myöntänyt maa-ainesluvan hiekan ottamiseen 3.3.2009 ( 34). Satakunnan seutukaavassa (vahvistettu 1.11.1999) panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan aluetta koskevat puolustusvoimien erityistoimintojen alueen (ER-194), Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialueen (pv 385), Säkylänharjun arvokkaan harjualueen (ah 484) ja Pyhäjärven arvokkaan vesistöalueen (av 1) varaukset. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Huovintie (kh 4) kulkee suunnitellun ampumavallialueen länsipuolella. Ympäristöministeriössä on parhaillaan vahvistettavana Satakunnan maakuntavaltuuston päätöksen 17.12.2009/20 mukainen Satakunnan maakuntakaava. Siinä panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan aluetta koskevat merkinnät EAH (ampuma- ja harjoitusalue), SL (luonnonsuojelualue) ja ge1 (maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokas harjualue). Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja maaperä Pohjavesiolosuhteet Ampumavalli on suunniteltu rakennettavaksi Säkylän kunnan Isosäkylän kylään Säkylänharjulle. Kohde sijaitsee Pyhäjärven itäpuolella, noin 10 km:n etäisyydellä Säkylän kuntakeskuksesta kaakkoon. Alue on osa luoteesta kaakkoon suuntautuvaa noin 20 km pitkää pitkittäisharjua. Valli sijoittuu harjun länsireunalle, joka puolestaan rajoittuu suoalueeseen. Maaperä alueella on pääosin hyvin vettä johtavaa hiekkaa. Aluskasvillisuus on niukkaa ja kivennäismaa on osittain paljastuneena. Pohjavettä arvioidaan muodostuvan keskimäärin noin 1 000 m 3 /km 2 vuorokaudessa. Ammuntapaikka sijaitsee Säkylänharjun-Virttaankankaan vedenhankinnan kannalta tärkeällä I luokan pohjavesialueella (0278351). Pohjavesialueen pinta-ala on 80,2 km 2. Suunnitellun hankkeen yhteydessä muokattavan

Luonnonsuojelukohteet alueen pinta-ala on noin 0,05 % koko pohjavesialueen pinta-alasta. Pohjavesiesiintymän vedenjakajan sijaintia ei toistaiseksi tiedetä, mutta uusimpien arvioiden mukaan on todennäköistä, että pohjavedet kulkeutuvat panssarivaunu- ja sinkoammuntapaikalta kaakkoon päin. Pohjavesi esiintyy alueella keskimäärin noin 10 m syvyydellä maanpinnasta, noin tasolla +90 +92 m. Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialueella sijaitsee useita vedenottamoita. Suunnitellun ampumavallin välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan ole vedenottamoita eikä yksityisiä kaivoja. Lähimpänä suunniteltua ampumavallia sijaitsee rakenteilla oleva Virttaankankaan tekopohjavesilaitos, joka sijoittuu noin 3,5 kilometrin etäisyydelle vallista kaakkoon. Tekopohjavesilaitoksen toiminta-alueella sijaitsee useita erillisiä kaivo- ja imeytysalueita. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksella on lupa ottaa vettä enintään 105 000 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna ja enintään 125 000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Ampumavallin luoteispuolella noin viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Porsaanharjun vedenottamo. Valli ei sijaitse minkään vedenottamon suoja-alueella. Alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan luontodirektiivin mukaisena kohteena (FI0200059, Säkylänharju). Lisäksi Säkylänharju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä elää useita paahdeympäristölle tyypillisiä harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja. Natura 2000 -ohjelman tietolomakkeessa Säkylänharjua luonnehditaan poikkeuksellisen suureksi harjumuodostumaksi, jossa esiintyy runsaasti valtakunnallisesti harvinaisia kasveja ja eläimiä sekä merkittäviä luonnon kauneusarvoja. Säkylänharju on geologisesti erittäin merkittävä, maisemallisesti merkittävä ja biologisesti merkittävä/erittäin merkittävä. Alueella esiintyy myös alueellisesti uhanalaista harjumasmaloa ja vuorimunkkia. Luontodirektiivin luontotyyppejä alueella ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset, niukkaravinteiset vedet (< 1%), Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (1 %), harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (90 %) sekä puustoiset suot (2 %, priorisoitu luontotyyppi). Säkylänharjun pohjoisten osien suojelun toteutuskeino on luonnonsuojelulaki, ja alueen suojelusta on toteutunut 97 %; alueen maanomistajana on valtio. Lajisto Säkylänharjun alueella ei tavata luontdirektiivin liitteen II lajeja. Säkylänharjun alueella kasvaa harjumasmaloa, kangasraunikkia (vaarantunut laji), vuorimunkkia ja harjukeltaliekoa. Näistä harjumasmaloa pidetään Suomelle kotoperäisenä. Harjumasmaloa tai vuorimunkkia ei maastokäynnin yhteydessä löydetty suunnitellulta ammuntapaikalta eikä sen välittömästä läheisyydestä. Sinkoammuntapaikan länsipuolella kasvaa myös runsaasti kangasraunikkia, jolle ammuntojen seurauksena on paljastunut lukuisia muusta kasvillisuudesta vapaita, pienialaisia hietikoita. 3

4 Muut kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Alue rajoittuu Metsähallituksen omistamiin kiinteistöihin. Ampumapaikan melualueen vaikutusalueen asianosaiset on määritelty 50 db (L Aeq ) melualueen sisään jääviin kiinteistöihin. Lähimmät asuintalot sijaitsevat ampumapaikalta noin kaksi kilometriä lounaaseen sekä 2,5 kilometriä koilliseen. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Ammuntapaikka on osa Säkylän varuskunnan harjoitusaluetta. Tästä syystä melua aiheutuu myös muualta harjoitusalueelta. Varuskunnan kouluampumaradat sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä luoteen suunnassa. AMMUNTAPAIKAN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Toiminta C-alueella Puolustusvoimat, Porin Prikaati suunnittelee hallinnoimalleen Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueen ns. C-alueelle maavallia. Valli on tarkoitettu vaunu- ja sinkoammuntojen taustavalliksi. Valli tulee sijaitsemaan em. taisteluampuma-alueella. Paikka sijaitsee Pyhäjärven itäpuolella noin 10 km:n etäisyydellä Säkylän kuntakeskuksesta kaakkoon. Alue on osa luode-kaakkosuuntaista noin 20 km pitkää pitkittäisharjua. Valli aiotaan rakentaa harjun länsireunalle. Valli on noin 400 metriä pitkä ja noin 12 metriä korkea. Valli on noin 21,5 metriä leveä ja pinta-alaltaan 9 000 m 2. Valli rakennetaan harjun suuntaisesti siten, että tarvittava maa-aines nostetaan vallin etureunalta maanpintaa leikkaamalla ja tarvittava maa-aines nostetaan tulevan vallin etureunalta maanpintaa leikkaamalla. Leikattavan maa-alueen leveys on noin 70 m. Hanke tullaan toteuttamaan niin, että rakennettava alue ja siinä tapahtuva harjoitustoiminta eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein. Lisäksi vallin rakentaminen ja toiminta on suunniteltu niin, etteivät alueen arvokkaat luontoarvot heikkene. Meluselvityksen mukaan vallin käyttöön liittyvä ampumamelu ei tule ylittämään puolustusvoimien käyttämiä suositusarvoja (L CE < 100 db ja L Aeq,r < 55 db) puolutusvoimien oman alueen ulkopuolella. Säkylän varuskunnan taisteluampuma-alue sijaitsee Huovinrinteellä, Säkylän ja Köyliön kuntien sekä Huittisten kaupungin alueella. C-alue sijaitsee taisteluampuma-alueen kaakkoiskulmassa ja on pinta-alaltaan noin 3 neliökilometriä. Alue on ollut puolustusvoimien ampuma- ja harjoituskäytössä

1960-luvulta alkaen. C-alueella suoritetaan pääasiassa taisteluammuntoja, räjäytyksiä sekä taistelukoulutusta. C-alueelle liikutaan taisteluampuma-alueen tietä. Alueen koko laajuudella toteutetaan ampuma- ja harjoitustoimintaa ja sitä käytetään myös ammuntojen vaara-alueena. Lisäksi se on kokonaisuudessaan varomääräysten määrittämällä tavalla aseiden ja asejärjestelmien maalialuetta. C-alueella voidaan toteuttaa varomääräysten ja ampumaohjelmistojen mukaisia ammuntoja ja räjäytyksiä ympäri vuoden kaikkina vuorokaudenaikoina. Porin Prikaatin komentaja on määrännyt C-alueen pysyvästi sivullisilta suljetuksi alueeksi. Alueen vartioinnista vastaa Porin Prikaatin Operatiivisen osaston vartiosto. Ammuntojen aikana eristyksestä vastaa taisteluampuma-alueen varoupseeri. Seurannan mukaan vuonna 2008 C-alueella on ammuttu noin 450 000 pienikaliiperisten aseiden patruunaa. Sinkoaseiden laukauksia on ammuttu 3 100 kappaletta (harjoitusraketit ja onteloammukset). Kranaatinheittimistöllä on ammuttu alueella noin 400 kranaattia. Ammunnat on toteutettu alueen eri osissa. Laukausmäärät vaihtelevat vuosittain käytössä olevien kiintiöiden ja joukkotuotannossa olevien joukkojen mukaisesti. Uusi taisteluammuntoja varten tehtävä maavalli on suunniteltu kaksiosaiseksi. Vallin luoteenpuoleinen osa on noin 250 m pitkä ja siihen rakennetaan eteen pienempi etuvalli suojaamaan maalilaitteita. Vallin kaakonpuoleinen osa on noin 150 m pitkä. Taisteluammuntojen taustavalliin on tarkoitus suorittaa pienikaliiperisten aseiden, kranaatinheittimistön, vaunuaseiden ja sinkoaseiden varomääräysten ja ampumaohjelmistojen mukaisia taisteluammuntoja. Laukausmäärät vaihtelevat vuosittain koulutuksellisen joukkotuotannon ja vuosikiintiöiden mukaan. Valliin arvioidaan ammuttavan pienikaliiperisilla aseilla noin 80 000 laukausta vuodessa ja sinkoaseilla noin 500 1 000 laukausta vuodessa. Muilla aseilla laukausmäärät jäävät vähäisemmiksi. Taustavalliin kertyvien jäämien arviointi perustuu tällä hetkellä käytössä oleviin kiintiöihin ja ampumaohjelmiin. Toimintoja ohjaavien määräysten ja resurssien muuttuessa ja asejärjestelmien kehittyessä määrät voivat muuttua esitetystä. Keskeisiä jäämiä arvioidaan syntyvän vuosittain seuraavasti: lyijyä 2800 kg/v terästä 3500 kg/v messinkiä 10 kg/v. Muut ainesosat häviävät pääsääntöisesti palamis- ja räjähdystapahtumassa. Taustavallin ampumapäivien lukumäärää vuodessa voidaan arvioida nykyisten ampumaohjelmien ja tarpeiden perusteella. Koulutusta kehitettäessä tarpeet muuttuvat tilanteen mukaan. Käyttöpäiviin vaikuttavat myös am- 5

pumatarvikekiintiöt ja sodanajan joukkojen tuotannon tarpeet. Seuraavassa on esitetty arvio käyttöajoista tämän hetken tiedoilla: noin 80 ampumavuorokautta vuodessa käyttö painottuu huhti-kesäkuuhun ja loka- joulukuuhun yöllä tapahtuvia ammuntoja noin 20 vuorokautena viikonloppuina satunnaisesti. Alueella on ammuttu jo useita vuosia sinkoaseilla, kranaatinheittimistöllä ja pienikaliiperisilla aseilla. Lisäksi suoritetaan räjäytyksiä ympäri vuoden kaikkina vuorokaudenaikoina. Taustavalli mahdollistaa tietyillä aseilla ja asejärjestelmillä ammuttaessa syntyvän vaara-alueen rajoittamisen. Tämä mahdollistaa Porin Prikaatin koulutuksessa olevien joukkojen ammunnat joukoilleen kuuluvalla aseistuksella Prikaatin omalla koulutusalueella. Melupäästöt on arvioitu Säkylän varuskunnan meluselvityksessä (esitetty jäljempänä). Säkylän taisteluampuma-alueen C-alueelle sijoittuvan taustavallin rakentaminen on Porin Prikaatin sodanajan joukkojen koulutustehtävän kannalta välttämätön edellytys. Koulutuskäytössä olevilla asejärjestelmillä tulee kyetä ampumaan joukko-osaston omilla harjoitusalueilla. Toiminta panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikalla Sotilaallinen harjoitustoiminta ja niihin liittyvä ampumatoiminta tulevat vallin rakentamisen jälkeen jatkumaan samanlaisena kuin tähänkin asti. Taustavallin rakentamisen vuoksi ammunnat lisääntyvät alueella jonkin verran, mutta niiden perusluonne ei tule muuttumaan. Taisteluammuntojen taustavalliin on tarkoitus suorittaa pienikaliiperisten aseiden, kranaatinheittimistön, vaunuaseiden ja sinkoaseiden varomääräysten ja ampumaohjelmistojen mukaisia taisteluammuntoja. Laukausmäärät vaihtelevat vuosittain koulutuksellisen joukkotuotannon ja vuosikiintiöiden mukaan. Valliin arvioidaan ammuttavan pienikaliiperisilla aseilla noin 80 000 laukausta vuodessa ja sinkoaseilla noin 500 1 000 laukausta vuodessa. Muilla aseilla laukausmäärät jäävät vähäisemmiksi. Panssarivaunuja sinkoammuntapaikka on osa laajempaa kranaatinheittimistön maalialuetta, mutta siellä ei sijaitse krh-tuliasemia. Alueella suoritetaan lisäksi miinojen ja muiden räjähdyspanosten räjäytyksiä sekä satunnaisesti panssarivaunujen näytösammuntoja valliin enintään 40 mm kaliiperin ammuksilla. C-alueen puolustusammunta-alueella ammunnat toteutetaan siten, että joukot ja niiden panssariajoneuvot ovat pääosin paikoillaan. Puolustavat joukot tukeutuvat alueella jo olemassa oleviin taisteluhautoihin ja tuliasemiin. Tuliasemia tullaan rakentamaan muutamia paikkoja lisää. Tuliasemat ovat noin 5 5 m 2 :n kokoisia maahan tasattuja alueita, eivät varsinaisia rakennelmia. Puolustusammunta-asemien ja ampumavallin väliin 6

jäävä vanha hiekkakumpu tulee säilymään ennallaan. Tuliasemat ovat sen takana rinteessä. Myös uudet tuliasemat rakennetaan samalle alueelle. Hiekkakumpu on todettu aiemmissa luontoselvityksissä erittäin hyvälaatuiseksi paahdeympäristöksi ja Porin Prikaatin koulutusosasto on ottanut sen huomioon aiemminkin harjoitusalueen käytönsuunnittelussa. Hyökkäysammunta-alueella hyökkäävät joukot liikkuvat ja ampuvat liikkuvista panssariajoneuvoista. Alueelle tehdään pieniä hiekkakumpuja tuliasemien eteen. Varsinaisia rakennelmia (pl. hiekkakummut) alueelle ei tule. Hyökkäysammunta-alue on koko C-alueen liikennöidyin. Tällä hetkellä hyökkäysammunta-alueella on kaksi vakiintunutta vaunu-uraa. Vallin rakentamisen yhteydessä uria tehdään kaksi lisää. Hyökkäysammuntaalueella vaunut ajavat vakioituja uria pitkin kuten tähänkin asti. Alueella olevissa harjoituksissa ei ole aiemmin juuri käytetty telakalustoa ja ampumavallin rakentamisenkin jälkeen telakaluston liikkuminen alueella tulee olemaan hyvin satunnaista. Nykyään koko C-alue ei ole täysin avointa, vaan erityisesti sen reunaalueilla kasvaa metsää. Metsää tullaan raivaamaan lisää, jotta ampumanäkyvyyttä saadaan lisättyä vallin suuntaan. Karttakuvassa (päätöksen liite 1) on osoitettu Säkylän ampuma- ja harjoitusalueen C-osasta se alue, josta ammunnat valliin ovat turvallisuusseikat huomioonottaen mahdollisia sekä niiden välialue, joilla joukkojen liikkeitä tapahtuu. Tätä punaisen neliön sisällä olevaa aluetta voidaan pitää sinä alueena, joka koskee kaikkea lupahakemuksen piirissä olevaa valliin kohdistuvaa toimintaa (ampumapaikkoja, ammuntojen taustavallia ja niiden välistä aluetta). Puolustusvoimien käyttämät räjähteet ja ampumatarvikkeet Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueella käytettävien räjähteiden määrä ja tyyppi vaihtelevat. Ammukset sisältävät pääasiassa rautaa ja mangaania. Heittimistön kranaateissa pyrstöosa on alumiinia. Johtorenkaat sisältävät kuparia. Pieniä määriä voi olla myös muita raskasmetalleja (sinkki, kromi, lyijy, nikkeli), jotka höyrystyvät räjähdystapahtumassa. Sytyttimissä käytetty materiaali on joko messinkiä, terästä, alumiinia tai muovia. Sytytin sisältää myös aloite- ja varsinaisia räjähdysaineita. Räjähdysaineena käytetään pääasiassa TNT:tä (trinitrotolueenia). Normaali ammus koostuu kuoresta, räjähdysainetäytteestä, räjäyttimestä, johtorenkaasta, välikappaleesta/väliräjäyttimestä ja sytyttimestä. Ampumatarvikkeiden painosta metallisen kuoren osuus on keskimäärin 77 %, ruudin osuus 10 % ja räjähdysaineen osuus 13 %. Ammuksen kuoret valmistetaan teräksestä. Raudan seosmateriaalina teräksessä käytetään mangaania (0,5 1 %), hiiltä (0,6 %) sekä kromia, nikkeliä ja molybdeenia. 7

8 Taulukko 1.Ammuksissa esiintyviä metalleja ja raskasmetalleja Räjähtävät aineet voidaan jakaa räjähdysaineisiin, ruutiin ja pyroteknisiin tuotteisiin. Yleisimmät sotilasammusten räjähdysaineet ovat trinitrotolueeni (TNT) ja heksogeeni (RDX). TNT:n epäpuhtauksina ammuksissa on myös pieniä määriä muita nitroaromaatteja, kuten dinitrotolueeneja ja trinitrobentseeniä. Dinitrotolueenia on myös ruudeissa. Räjähdysaineista heksogeeni (RDX) ja oktogeeni (HMX) ovat heterosyklisiä yhdisteitä. Oktogeeniä on vain pieniä määriä heksogeenin epäpuhtautena. Räjähteiden käytöstä esim. kranaatin räjähtäessä syntyy pääasiassa kaasumaisia ja haihtuvia aineita CO 2, CO ja NO x sekä pieniä määriä höyrystyviä aineita, kuten naftaleenia ja difenyylioksatsolia. EPA:n asettama talousveden raja-arvo TNT:lle on 0,02 mg/l ja RDX:lle 0,10 mg/l. Muille räjähdysaineille ei ole talousveden raja- tai ohjearvokäytäntöä eikä myöskään maaperän pilaantumista kuvaavaa ohjeistusta. Taulukko 2. Räjähteiden sisältämät yhdisteet ja niiden esiintyminen maaperässä Lyhenne Kokonimi CAS-numero Mahdollisesti alueen maaperässä 2,4,6-TNT 2,4,6-trinitrotolueeni CAS 118-96-7 kyllä 4-AT 4-amino-2,6-dinitrotolueeni CAS 19406-51-0 kyllä 2-AT 2-amino-4,6-dinitrotolueeni CAS 35572-78-2 kyllä 2,4-DNT 2,4-dinitrotolueeni CAS 121-14-2 kyllä 2,6-DNT 2,6-dinitrotolueeni CAS 606-20-2 kyllä 2-A-4-NT 2-amino-4-nitrotolueeni CAS 99-55-8 kyllä (epätodenn.) 3-NT 3-nitrotolueeni CAS 99-08-1 epätodennäköistä RDX heksogeeni CAS 121-82-4 kyllä HMX oktogeeni CAS 2691-41-0 kyllä Tetryyli CAS 479-45-8 epätodennäköistä 1,3-DNB CAS 99-65-0 kyllä 1,3,5-TNB 1,3,5-trinitrobentseeni CAS 99-35-4 kyllä DFA difenyyliamiini CAS 122-39-4 ruudin stabilisaatt. EC etyylisentraliitti CAS 85-98-3 ruudin stabilisaatt. C 2 Cl 6 heksakloorietaani CAS 67-72-1 harmaan savun komponentti

9 Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi Maavalliin asennetaan liikkuvan maalin ammuntoja varten kiskoa pitkin liikuteltava ns. raskas liikemaalilaite (Jaster-800). Dieselöljyllä käyvä moottori sijoitetaan tarkoitusta varten rakennettavaan varastoon, jossa se varustetaan suojakaukalolla polttoainevuotojen varalta. Laitetta tullaan käyttämään noin 10 tuntia viikossa. Polttoainetankin koko on 60 litraa ja kulutus noin 6 litraa tunnissa. Laitetta säilytetään varuskunnassa ja se tuodaan paikalle vain ammuntoja varten. Myös polttoaine tuodaan paikalle vain harjoitusten ajaksi, joten sitäkään ei varastoida alueella. Vastaavaa laitetta ei ole saatavissa sähkökäyttöisenä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueen vallihankkeeseen ei ole suoraan sovellettavissa olevaa BREF-asiakirjoissa kuvattua menetelmää, mutta hanke tullaan toteuttamaan tämänhetkisten tietojen mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, jotta maaperän ja pohjaveden pilaantuminen saadaan estetyksi. Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Porin Prikaati hakee ympäristönsuojelulain 101 :n nojalla lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Taustavallin maanrakennustöille on olemassa Säkylän kunnan 3.3.2009 myöntämä lainvoimainen maaainesten ottolupa, jonka perusteella luvanhakija haluaa aloittaa maanrakennustyöt. Maanrakennustöistä ei hakijan mukaan lupapäätöksiä noudattaen ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Ympäristölupapäätöksen toimeenpano tältä osin ei hakijan mukaan tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Perusteluksi toiminnan aloitusluvalle esitetään, että Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueella on harjoitettu vastaavaa ampumatoimintaa jo kymmeniä vuosia. Hakemuksessa kuvattu toiminta on myös kaavamääräysten mukainen ja sijaitsee kokonaisuudessaan valtion (Metsähallitus) omistamilla maa-alueilla. Metsähallitus on antanut puolustusvoimille luvan taustavallin rakentamiseen ampumatoimintaa varten. Taustavallin rakentaminen on käynnistettävä, jottei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa Porin Prikaatin varusmies- ja kansainvälisten joukkojen kouluttamiselle. Rakennustöiden aikana suurin osa ampuma- ja harjoitusalueesta on mm. turvallisuussyistä käyttökiellossa. Lisäksi hankkeeseen on varattu maavoimien budjettiin hankeraha, jonka siirtäminen myöhemmille vuosille ei ole mahdollista. Hakemuksen mukainen taustavalli pohjavedensuojausrakentein vähentää oleellisesti ampumatoiminnasta aiheutuvaa riskiä maaperälle ja pohjavedelle nykyiseen verrattuna. Lisäksi hakija katsoo toiminnasta olevan vain positiivisia vaikutuksia alueen luontoarvoille, jotka otetaan huomioon lupa-

päätöksessä esitetyin ja metsähallituksen asiantuntijoiden edellyttämin toimenpitein rakentamisen aikana. Puolustusvoimat katsoo, että laki (YSL 101 ) ei edellytä siltä vakuutta lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. 10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu ja tärinä Säkylän varuskunnan ampumatoiminnan aiheuttaman ympäristömelun leviämistä on selvitetty melun mallilaskennan avulla (Akukon Oy 17.2.2009). Laskentaa on täydennetty melupäästöihin ja häiriöille alttiiden kohteiden melutasoihin kohdistetuin mittauksin. Yksittäisten raskaiden aseiden laukausten ja iskemien sekä räjäytysten laskennallinen enimmäismelun äänialtistustaso L CE ylittää puolustusvoimien suositusarvon 100 db alueen eteläpuolella muutamien asuintalojen luona (Uusimaa). Äänialtistustasot ovat lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 101 db. Suurimmat tasot aiheutuvat räjäytyksistä ja kertasinkojen onteloraketeista. Mittauksissa ei suositusarvon ylitystä tapahtunut, vaan tasot olivat talojen luona suurimmillaan noin 90 db. Raskaiden aseiden keskimääräisen harjoituspäivän laskennallisen melun keskiäänitaso L Aeq on lähimpien talojen luona enimmillään noin 44 db. Jos raskaille aseille käytetään impulssikorjauksen arvona noin 10 db:ä, keskimäärin melu ei ylitä asuinalueilla puolustusvoimien käyttämää suositusarvoa 55 db. Sinko- ja panssarivaunuammuntoja varten rakennettavaan valliin on tarkoitus ampua mm. raskaalla singolla. Arvioidun keskimääräisen valliharjoituspäivän melun keskiäänitaso L Aeq on noin 5 db suurempi kuin nykyisen keskimääräisen harjoituspäivän. Enimmäismelun osalta erot nykyiseen ovat pieniä. Enimmäismelu ei ylitä puolustusvoimien suositusarvoa asuntoalueille. Keskiäänitason laskentatulokset ylittävät suositusarvon ainakin yhden asuinkiinteistön (Uusimaa) sekä Toimintaloma-nimisen loma-asuntoalueen mittauspisteiden kohdalla, mikäli käytetään 10 db:n impulssikorjausta. Laskentamallin epätarkkuuden vuoksi ei voida varmasti sanoa, että suositusarvot eivät ylity harjun koillispuolella. Vallihankkeen ekvivalenttitasoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että laukausmäärät on arvioitu siten, että ne jakaantuvat ainoastaan kymmenelle päivälle. Vertailtaessa kaukopisteiden (immissio) laskentatuloksia mittaustuloksiin saatiin tavanomaisesta poiketen osin suurempia melutasoja mittauksin kuin laskennallisesti. Näin tapahtui monissa Säkylänharjun koillispuolen mittauspisteissä, mikä selittyy raportin mukaan pääosin maastomallinnuksen ongelmilla. Näin ollen mittaustuloksia voitaneen harjun koillispuolen kohteissa pitää laskentaa luotettavampina. Ampuma-alueen lounaispuolella sen sijaan tuuli oli lähes joka mittauksessa selvästi vastainen melun etenemissuuntaan nähden, minkä vuoksi mittaustulokset jäivät selvästi las-

kentaa pienemmiksi. Lounaispuolen kohteissa laskenta lieneekin antanut luotettavamman kuvan melun leviämisestä kuin mittaukset. Jätevedet ja päästöt maaperään ja vesiin Hakemuksen mukaan ampuma- ja räjähdysaineiden jäämiä ei pääse maaperään eikä pohjaveteen, koska rakennettava alue eristetään niistä suojarakentein. Eristematriaalina käytetään bentoniittimattoa (4 000 g/m 2 ), jonka päälle asennetaan hitsattu 1,5 mm:n paksuinen LLDPE-kitkakalvo. Kalvon päälle levitetään 100 mm:n paksuinen suojahiekka, ja bentoniittimattoa vasten tulevan materiaalin maksimiraekoko on 32 mm. Kitkakalvon tarkoituksena on varmistaa pohjan stabiliteetti liukumia vastaan. Maavalliin kertyvät sadevedet tullaan johtamaan vallin molempiin osiin rakennettaviin sadevesien keräyskaivoihin. Kaivoja tulee yhteensä neljä kappaletta, kaksi molempiin osiin vallia. Kaivoista vesi johdetaan poispäin maavallista. Kertyvää pintavettä tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa. Vallin molemmille puolille on mahdollista myöhemmin rakentaa pintavesien käsittelyjärjestelmä, mikäli pintaveden tarkkailutulokset sitä edellyttävät. Maavallin sisäosa tuetaan suodatinkangaskerroksilla. Muuten vallin rakentamiseen käytetään alueelta saatavaa hienojakoista maa-ainesta. Vallirakennelman etureunan pintamaaksi tulee kahden metrin paksuinen, raekooltaan 0 30 mm:n murskekerros. Mursketta joudutaan käyttämään puolustusvoimien varomääräysten noudattamiseksi ja rakenteen kestävyyden parantamiseksi. Pintaan tuotava maa-aines on puhdasta kalliomursketta. Taustavallin luoteenpuoleiseen osaan (pituus noin 250 m) tulee maalilaitteisto, joka suojataan pienemmällä, noin 2,5 metriä korkealla etuvallilla. Etuvallin takareuna tulee olemaan noin 10 metrin päässä varsinaisen taustavallin etureunasta. Pohjaveden suojausrakennelma tehdään koko etuvallin ja varsinaisen vallin väliselle, noin 10 m 250 m matkalle. Ammusjätteiden lisäksi se suojaa maaperää ja pohjavettä myös maalilaitteesta mahdollisesti aiheutuvilta polttoainepäästöiltä. Vallin kaakonpuoleisen osan eteen ei tule etuvallia; siinä pohjaveden suojausrakenne tulee olemaan noin 7 metrin etäisyydellä vallin etureunasta. Suojausrakenne ulottuu vallin sisällä aina vallin takareunan tasalle, eli noin 20 metriä vallin sisälle. Tämä riittää keräämään kaikki vallin etureunalta ja päältä kerääntyvät pintavedet. Vallin maa-aineksen läpi suodattuneet pintavedet johdetaan vallin keskiosassa, suojaseinän vieressä olevaan pumpulla varustettuun keräyskaivoon. Keräyskaivosta vesi johdetaan paineviemärinä pohjavesialueen ulkopuolelle. Paineviemärin rakentaminen edellyttää, että alue liitetään sähköverkkoon. 11

Maalilaitteen vaatimalle polttomoottorille rakennetaan alueelle suojakaukalo, jotta mahdolliset polttoainevuodot eivät pääse maaperään eivätkä pohjaveteen. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Päästöt ilmaan Toiminnasta ei synny yhdyskuntajätteitä. Ampumatoiminnasta syntyvät ammusten puiset ja metalliset laatikot ja pakkausmateriaalit kierrätetään puolustusvoimien omien käytäntöjen mukaisesti. Valliin jäävät ammusten osat kerätään vuosittain ja toimitetaan hyödynnettäviksi. Polttomoottorin käytetyt öljyt viedään harjoituksen päätteeksi Säkylän varuskunnan ongelmajätteiden keräyspaikkaan. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat vähäisiä ja paikallisia. 12 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melun ja tärinän vaikutukset Toiminnasta syntyvällä melulla ja tärinällä arvioidaan olevan vähäisessä määrin vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen. Raskaiden aseiden ääni on impulssimaista ja äänen lisäksi ammunta aiheuttaa myös rakenteiden tärinää. Keskeisin vaikutus on häiritsevyys ja sen mukanaan tuomat seuraukset. Toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vaikutuksia on kuvattu tarkemmin raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohjeessa, ampumaratatyöryhmän mietinnössä (Suomen ympäristö 38/2006) ja ampumamelun arviointiselvityksessä (Suomen ympäristö 39/2007). Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Puolustusvoimien ampumatoiminnan ympäristövaikutuksia maaperään ja pohjaveteen on arvioitu useissa tutkimuksissa. Puolustusvoimat on teetättänyt vuonna 2002 laajan selvityksen Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueen hydrologisista olosuhteista ja harjoitustoiminnan aiheuttamista pilaantumisriskeistä (Jaakko Pöyry 2002, Pohjankankaan ampuma-alueen hydrologiset olosuhteet ja pohjaveden pilaantumisriskit). Selvitystyön aikana alueen pohjavedestä otettiin näytteitä kahdeksasta mittauspisteestä. Lisäksi maaperänäytteistä tutkittiin metalli- ja mineraaliöljypitoisuuksia. Pohjavesinäytteistä tutkittiin raskasmetallit, mineraaliöljy, räjähdysaineet ja niiden muuntumistuotteet sekä ruudin stabilisaattorit. Yhdessäkään näytteistä ei havaittu räjähdysaineita tai niiden muuntumistuotteita eikä ruudin stabilisaattoreita. Pohjan-

kankaalla otettujen maa- ja vesinäytteiden perusteella räjähteiden käytöstä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia ei ole voitu todeta, vaikka alueella on ollut ampumatoimintaa yli 70 vuoden ajan. Syy tähän lienee se, että räjähdysaineiden sisältämät kemikaalit kaasuuntuvat räjähdystapahtumassa pääasiassa hiilidioksidiksi, hiilimonoksidiksi ja typenoksideiksi. Puolustusvoimat on hävittänyt Kittilän Hukkakerossa vanhentuneita ampumatarvikkeita massaräjäytyksillä yli 20 vuoden ajan. Hukkakeron ampumatarvikkeiden massaräjäytysten ympäristövaikutusten ja riskien arvioinnista on tehty laaja selvitys, joka valmistui vuonna 2008 (Ramboll Finland Oy 2008, Hukkakeron massaräjäytysten ympäristövaikutusten ja riskien arviointi). Vaikka toiminta poikkeaa oleellisesti normaalin harjoitusalueen toiminnasta, voidaan raportissa tehtyä riskinarviota soveltaa joiltain osin myös Säkylänharjun ampumatoiminnan ympäristövaikutuksiin. Hukkakerossa tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että metallien osalta kulkeutumisriski vesien mukana todettiin merkityksettömäksi. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Jätteet Alueelle on tehty kesällä 2008 selvitys luontoarvoista. Selvityksen perusteella suunnitellun vallin alueella kasvaa nummikeltaliekoa. Kasvuston koot vaihtelevat muutamasta neliömetristä useiden kymmenien neliömetrien suuruisiin klooneihin. Muuten kasvilajisto on erittäin niukkalajista. Suunnitellulla alueella ei kesällä 2008 tehdyn maastokartoituksen perusteella kasva kangasraunikkia. Valli ja sen rakentaminen tullaan toteuttamaan niin, etteivät alueen luontoarvot heikkene. Metsähallituksen luontopalveluilta on saatu 5.11.2008 päivätty asiantuntijalausunto hankkeen vaikutuksista alueen luonnonsuojelullisiin (natura) arvoihin. Lausunto on annettu luonnonsuojelulain (1096/1996 ) 65 mukaisen arvioinnin perusteella. Lausunnon mukaan puolustusvoimien suunnittelemat toimenpiteet eivät vaikuta haitallisesti Natura-alueen luontoarvoihin, vaan edesauttavat oikein toteutettuina arvokkaan hyönteis- ja kasvilajiston säilymistä. Metsähallituksen luontopalveluiden laatimaa alustavaa työsuunnitelmaa tullaan noudattamaan vallihankkeen maansiirtotöihin sisältävällä alueella sijaitsevien harvinaisten kasvien esiintymien turvaamiseksi. Toiminnasta ei synny yhdyskuntajätteitä. Ampumatoiminnasta syntyvät ammusten puiset ja metalliset laatikot ja pakkausmateriaalit kierrätetään puolustusvoimien omien käytäntöjen mukaisesti. Taisteluammuntojen seurauksena valliin ja sen välittömään läheisyyteen jäävät räjähtämättömät ammukset raivataan vuosittain ja hävitetään puolustusvoimien vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti räjäyttämällä paikallaan. Raivauksen yhteydessä alueelta kerätyt metalli- ja puujätteet toimitetaan kierrätykseen. Alueelta kerätyn ammusromun määrät ilmoitetaan vuosiraportoinnin yhtey- 13

dessä. Polttomoottorin käytetyt öljyt viedään harjoituksen päätteeksi Säkylän varuskunnan ongelmajätteiden keräyspaikkaan. 14 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Pohjaveden tarkkailu Säkylän ampuma- ja harjoitusalueen C-alueen taustavalliin ammuttavien taisteluammuntojen määrää seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Aluetta käyttävät puolustusvoimien joukko-osastot tai joukot raportoivat ammutut laukaukset seurantajärjestelmään. Porin Prikaati koostaa käytöstä vuosiraportin, josta ilmenee ammutut laukaukset aselajeittain (pienikaliiperiset aseet, kranaatinheittimistö, vaunuaseet ja sinkoaseet) ja ammuntojen toiminta-ajat (toiminta päivä- ja yöaikaan sekä viikonloppuna). Melupäästöjä ja maaperään jäävien raskasmetallien jäämiä tarkkaillaan vuosittaisten laukausmäärien perusteella. Ampumaradan vaikutustarkkailu tehdään käyttö- ja päästötarkkailun perusteella. Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään tai teetetään YSL 108 :n mukaisesti. Pohjaveden tarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa (kevät, syksy) yhteensä kolmesta pisteestä. Piste HP54 toimii ns. taustapisteenä. Muut havaintopisteet ovat virtaussuunnassa vallialueen alapuolella. Pohjaveden tarkkailupisteet ovat: HP54 HP103 HP1000. Vesinäytteet tutkitaan suodatettuina. Näytteet suodatetaan kentällä näytteenoton yhteydessä. Vesinäytteistä tutkitaan: haju, maku, ulkonäkö happamuus (ph), sähkönjohtavuus, sameus liukoiset metallipitoisuudet (Fe, Mn, Al, As, Cr, Cu, Ni, Pb, Sb, Zn) anionit (fluoridi, sulfaatti ja kloridi) COD Mn, happi nitraatti, nitriitti, ammonium.

Pintavesien tarkkailu Maaperän tarkkailusta Ympäristömelu Puolustushallinnon rakennuslaitos jatkaa Säkylänharjun pohjavedenkorkeuden seurantaa eri suunnitelman mukaisesti. Pintavesien tarkkailua suoritetaan ottamalla vuosittain touko-kesäkuussa pintavesinäytteet purkuputken päästä suolta, joka sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. Ampumavallin etureunassa olevista pintavesien keräilyjärjestelmän kaivoista ei oteta näytteitä, koska purkuputkesta saatava kokoomanäyte on arvioitu riittäväksi. Vesinäytteet tutkitaan suodatettuina. Näytteet suodatetaan kentällä näytteenoton yhteydessä. Vesinäytteistä tutkitaan: haju, maku, ulkonäkö happamuus (ph), sähkönjohtavuus, sameus metallipitoisuudet (Fe, Mn, Al, As, Cr, Cu, Ni, Pb, Sb, Zn) anionit (fluoridi, sulfaatti ja kloridi) COD Mn, happi nitraatti, nitriitti, ammonium. Vesinäytteistä tutkitaan joka toinen vuosi kevään näytteenottokerralla myös räjähdysaineet ja niiden hajoamistuotteet sekä ruudin stabilisaattorit. Näytteenottoa voidaan ensimmäisten näytteenottojen jälkeen harventaa, mikäli näytteistä ei löydy ko. aineiden pitoisuuksia. Vesinäytteiden analysoinnista vasta Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuskeskus (PVTT). Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Syntyvää melun määrää seurataan ampumapaikan päivittäisen ja vuotuisen laukausmäärän perusteella. Ympäristömelutasoja seurataan mittauksin, joita suoritetaan kahtena ensimmäisenä toimintavuonna todellisissa ammuntatilanteissa vähintään kolmessa mittauspaikassa. Mittauspaikoiksi valitaan lähimmät melulle herkät kohteet. Mitattuja äänitasoja verrataan suositusarvoihin ja melualueisiin. Jos radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen. Porin Prikaati vastaa melutilanteen seurannasta ja ilmoittamisesta ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15

Säkylän ampuma- ja harjoitusalueen ampumapaikan melusta aiheutuvat häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin. Raportointi ja seurantaohjelman tarkistus Mahdolliset huomiot seurantaohjelman muutostarpeista esitetään vuosiraporteissa. Seurantaohjelma tarkistetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kanssa tarvittaessa. 16 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien estämiseksi Puolustusvoimien ampumatoimintaa säädellään sen omilla ohjeilla ja varomääräyksillä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 14.9.2009 ja 30.3.2010 pohjaveden suojeluun sekä melun ja tärinän arviointiin liittyvillä tarkennuksilla ja 30.6.2010 toiminta-alueen sijainnin määrittelyllä sekä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella arvioinnilla hankkeen vaikutuksista Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaan alueeseen. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Säkylän kunnan ilmoitustaululla 12.8. 11.9.2009, Huittisten kaupungin ilmoitustaululla 25.9. 26.10.2009, Loimaan kaupungin ilmoitustaululla 25.9. 26.10.2009, Oripään kunnan ilmoitustaululla 24.9. 16.11.2009, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 12.8. 11.9.2009 ja 21.9. 21.10.2009 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta sanomalehti Alasatakunnassa 25.8.2009 ja Loimaan Lehdessä 26.9.2009. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 12.8.2009. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja ampumarata-alueella on suoritettu maastokäynti 22.3.2010. Neuvottelua ja maastokäyntiä koskeva muistio on liitetty asiakirjoihin. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on 29.9.2009 antamassaan lausunnossa katsonut, että ampumavallihanke voidaan toteuttaa ja toimintaa harjoittaa pääpiirteissään niin kuin hakemuksessa on esitetty. Lupapäätök-

sessä on lisäksi annettava koko toimintaa koskevat yksityiskohtaiset määräykset pohjaveden suojaamisesta ja tarkkailusta. Melun ja tärinän mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi hakemuksessa mainittu toiminta-aikojen ja ennakkotiedottamisen suunnittelu tulisi kirjata lupamääräykseksi siten, että tieto mm. raskaiden aseiden ammuntojen ja räjäytysten ajankohdista olisi viranomaisten ja kansalaisten saatavissa etu- ja jälkikäteen mm. internetissä. Oripään kunnan tekninen lautakunta on 22.10.2009 antamassaan lausunnossa pitänyt perusteltuna Päivi ja Erkki Halkivahan vaatimusta toiminnan siirtämisestä lähemmäksi Huovinrinteen varuskuntaa, mikäli se on käytännössä mahdollista. Lautakunta on myös yhtynyt muistuttajien käsitykseen ampumamelun impulssimaisuudesta ja edellyttänyt, että se tullaan ottamaan huomioon sallituista melutasoista annettavissa määräyksissä. Lupapäätöksessä on lisäksi annettava koko toimintaa koskevat yksityiskohtaiset määräykset pohjaveden suojaamisesta ja tarkkailusta. Melun ja tärinän haittavaikutusten pienentämiseksi lupamääräyksissä tulee rajoittaa toiminta-aikaa. Oripään kunnanhallitus on 3.11.2009 yhtynyt teknisen lautakunnan lausuntoon. Loimaan kaupungin ympäristölautakunta on 28.10.2009 antamassaan lausunnossa ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Köyliön kunnanhallitus on 2.11.2009 antamassaan lausunnossa päättänyt yhtyä Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan lausuntoon. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 12.5.2010 antanut hakemuksesta seuraavansisältöisen lausunnon. Ympäristölupaa haetaan Säkylän ampuma- ja harjoitusalueelle rakennettavalle vaunu- ja sinkoammuntojen ampumarata-alueelle. Alueen käyttöpäiviä on vuodessa keskimäärin 145 vuorokautta. Ammuntojen taustavallina on pinta-alaltaan 9 000 m 2, noin 400 metriä pitkä, 12 metriä korkea ja 21,5 metriä leveä maavalli, jonka rakentamiseen Säkylän kunnan maa-aineslupaviranomainen on myöntänyt maaainesluvan 3.3.2009. Valli rakennetaan harjun suuntaisesti siten, että tarvittava maa-aines nostetaan tulevan vallin etureunalta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 19.12.2007 tekemässään päätöksellä katsonut, että ampumaharjoittelupaikan toteuttaminen edellyttää ympäristölupaa. Ympäristökeskuksen päätöksen perustelujen mukaan ampumapaikkaa kiinteine maalialueineen (ampumavalli) ja suoratähtäyksellä toteutettavine ammuntoineen on pidettävä, sen luonne ja ympäristövaikutukset huomion ottaen, ympäristönsuojeluasetuksessa tarkoitettuun ampumarataan rinnastettavana kohteena. 17

18 Kaavoitus Satakunnan seutukaavassa hakemuksen tarkoittamaa aluetta koskee puolustusvoimien erityistoimintojen alueen (ER-194), Säkylänharju- Virttaankankaan pohjavesialueen (pv 385), Säkylänharjun arvokkaan harjualueen (ah 484) ja Pyhäjärven arvokkaan vesistöalueen (av 1) varaukset. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Huovintie (kh 4) kulkee ampumaradan länsipuolella. Hankkeen melu- ja tärinävaikutukset Lupahakemukseen liitetty koko ampuma-aluetta koskeva meluselvitys osoittaa, että nykyisistä toiminnoista aiheutuu ainakin merkittävää viihtyisyyshaittaa. Lupahakemuksen kohteena olevan ampumapaikan käyttöönotto lisää meluvaikutuksia. Lupahakemuksessa ei ole selvitetty minkälaisia meluntorjuntatoimia toiminnoista aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi on käytettävissä ja mikä on ympäristönsuojelulaissa edellytetty paras käytettävissä oleva tekniikka meluntorjunnassa. Lupahakemuksessa ei ole esitetty toiminnasta aiheutuvia tärinähaittoja vaan esitetty niiden mittaamista lähivuosina. Hakemuksessa olisi pitänyt muualla tehtyjen selvitysten perusteella arvioida mitkä ovat ko. toiminnoista aiheutuvat todennäköiset tärinävaikutukset ja mitkä ovat mahdollisuudet torjua tärinää, jos se osoittautuu liian suureksi. Lupahakemuksen liitteenä oleva tarkkailusuunnitelma on yleisluonteinen ja sen vuoksi siitä tulee esittää tarkennettu suunnitelma valvontaviranomaiselle, joka voi tarvittaessa tarkistaa suunnitelmaa. Hakemuksessa esitetään, että luvan saaja laatii melu- ja tärinämittauksista suunnitelman, jonka perusteella lupaviranomainen antaa lisämääräyksiä melun tarkkailusta. ELY-keskus katsoo, että em. vaikutusten tarkkailua koskevat suunnitelmat tulee esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi, koska ne on tarkoituksenmukaista tehdä luvanvaraisten ja ei-luvanvaraisten toimintojen osalta yhdessä koko ampuma- ja harjoitusalueelta. Selvitysten perusteella valvontaviranomainen arvioi meluntorjuntatoimien riittävyyttä ympäristönsuojelu- ja naapuruussuhdelain edellyttämällä tavalla. Suunnitelmat tulee toimittaa ELY-keskukseen 31.12.2013 mennessä. Pohjavedensuojelu Hakemuksen tarkoittama ampuma-alue sijaitsee Säkylänharjun- Virttaankankaan tärkeällä pohjavesialueella (luokka I). Lähimmät pohjavedenottamot ovat Klopinmontun vedenottamo noin kolme kilometriä ampuma-alueesta luoteeseen ja Virttaan tekopohjavesilaitos noin 3,5 kilometriä ampuma-alueesta kaakkoon. Pohjavedenpinnan korkeus on ylimmillään noin tasolla +92,72. Ampumavallin maaleikkaus ulottuu tasolle +102, joten pohjaveden pinnan päälle jää useiden metrien suojakerros maa-ainesta. Hakemuksen tarkoittaman toiminnan pohjavesiriskit liittyvät ampumajätteisiin sekä mahdollisiin maalilaitteen tai taisteluajoneuvojen polttoainepäästöihin. Haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään suojausrakentein. Maavallin sisäosa tuetaan suodatinkangaskerroksilla ja

vallirakennelman etureunan pintamaaksi tulee kahden metrin paksuinen murskekerros. Noin 250 metrin pituudelta vallin etureunaan rakennetaan etuvalli suojaamaan maalilaitteita. Etuvallin ja varsinaisen vallin väliselle, noin 10 m 250 m matkalle tehdään suojausrakennelma. Suojausrakenteena käytetään bentoniittimattoa, jonka päälle asennetaan hitsattu 1,5 mm:n paksuinen LLDPE-kalvo. Vallin pintavedet johdetaan vallin keskiosassa, suojaseinän vieressä olevaan keräyskaivoon, josta vesi johdetaan paineviemärinä pohjavesialueen ulkopuolelle. Taisteluvaunujen ja muiden ajoneuvojen liikkumispaikkoja ei ole toiminnan luonteen takia mahdollista suojata, mutta taisteluvaunut tankataan ainoastaan pohjavesialueen ulkopuolella olevilla tarkoitukseen varatuilla tankkauspaikoilla. Maalilaitteisto toimii polttomoottorilla, joka käyttää dieselöljyä. Polttoainetankin koko on 60 litraa ja kulutus noin 6 litraa tunnissa. Laitetta säilytetään varuskunnassa ja tuodaan paikalle vain ammuntojen ajaksi. Laite liikkuu junakiskolla alueella, jolle rakennetaan pohjaveden suojausrakenteet. Pohjaveden tarkkailuehdotuksen mukaan pohjaveden laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa kolmesta pisteestä (HP54, HP103 ja HP1000). Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että hankkeeseen liittyvät pohjavesiriskit on riittävästi otettu huomioon lupahakemuksessa ja pohjavedensuojausrakenteet on asianmukaisesti suunniteltu. Suojausrakenteiden leikkauspiirustukset ja havainnekuvat olisi kuitenkin suositeltavaa kuvata yksityiskohtaisemmin, jotta rakenteiden toimivuutta voitaisiin tarkemmin arvioida. Lisäksi alueen pohjavedensuojelun kannalta tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavaa: Toiminnan yhteydessä huolehditaan siitä, ettei maaperään tai pohjavesiin pääse ympäristölle haitallisia aineita. Ampumavallialueen suojausten rakentamisen yhteydessä varmistetaan, että suojaukset rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja toteutuksen laadunvarmistus on toimiva. Pohjavesisuojaukset kattavat käytössä olevan ampumavallin koko 400 metrin matkalla. Pohjaveden tarkkailu aloitetaan ennen taustavallin rakentamista. Pohjaveden laadun seurantanäytteiden oton yhteydessä mitataan pohjavedenpinnan korkeus. Esitetyn laadunseurannan lisäksi pohjavesinäytteistä tutkitaan joka toinen vuosi räjähdysaineet ja niiden hajoamistuotteet, ruudin stabilisaattorit sekä mineraaliöljyt. Tarkkailua voidaan myöhemmin muuttaa, mikäli tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. Taustavallin maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava vallin massojen poistamisen yhteydessä sekä viimeistään silloin, kun toiminta loppuu. Porin prikaatin toiminta-alueelle olisi suositeltavaa laatia koko toimintaalueen kattava pohjaveden laadun seurantaverkosto riskitoimintojen vaiku- 19

tusten seurantaa varten, jolloin vaunu- ja sinkoammuntojen ympäristölupavelvoitteen pohjavesiseurannan tulokset olisi mahdollista raportoida koko toiminta-alueen kattavan raportoinnin yhteydessä. Hanke harjujensuojeluohjelman näkökulmasta Hakemuksen tarkoittama ampumarata maavalleineen sijoittuu valtioneuvoston vuonna 1984 hyväksymän valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman alueelle. Harjujensuojeluohjelmaa koskeva valtioneuvoston päätös sisältää kannanoton siitä, että maa-ainesten ottaminen harjujensuojeluohjelman alueilla aiheuttaa yleensä maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja vahingollisia vaikutuksia ja että ns. vanhoilla ottamisalueilla pienimuotoinen alueiden maisemointiin perustuva lisäottaminen saattaa olla mahdollista. Maisemointiin perustuva ottaminen tulee harkita kuitenkin aina tapauskohtaisesti maa-aineslain mukaisen lupamenettelyn yhteydessä. Vanhojen kuoppien maisemointiin tähtäävää ottoa harjujensuojelualueilla on suoritettu, mutta kokonaan uusia ottoalueita ei niille ole muodostunut. Hakemuksen tarkoittamassa tapauksessa toimintaan liittyvän maavallin rakentamisessa on katsottu olevan kyse maa-aineslain 1 :n tarkoittamasta paikalla jalostamisesta, sillä maa-aines hyödynnetään paikalle rakennettavassa maavallissa. Hakemuksen tarkoittama alue sijoittuu Säkylänharjun deltamaiselle tasanteelle. Lounais-Suomen ympäristökeskus (nyk. Varsinais-Suomen ELY) on 27.1.2009 antamassaan lausunnossa maa-aineslupahakemuksesta arvioinut, että delta-alueen vähäinen kuoriminen hankkeen tarkoittamalla tavalla ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueen geologisiin tai maisemallisiin arvoihin. Hankkeen toteuttaminen todennäköisesti lisää myös alueella esiintyvän uhanalaisen paahdelajiston tarvitsemia ympäristöjä, jolloin paahdelajiston mahdollisuudet säilyä alueella myös pitkällä tähtäimellä voivat parantua. Maavallin rakentamisen vaikutukset geologiselle muodostumalle ja alueen maisemakuvalle ovat minimaaliset, kun otetaan huomioon Säkylänharjun harjujensuojelualueen laajuus. Hankkeen vaikutus Säkylänharjun Natura 2000 -alueen luonnonarvoihin Hakemuksen tarkoittama alue on Suomen valtion omistama, Metsähallituksen hallinnassa ja vuokrattuna puolustusvoimille osana Säkylän varuskunnan harjoitusaluetta. Alue on mukana Suomen Natura 2000 -ohjelmassa luontodirektiivin mukaisena kohteena. Taustavallin rakentamisen vaikutuksista Natura-alueen luonnonarvoihin on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi. Arvioinnin mukaan vallin rakentamisella ei ole luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja merkittäviä haitallisia vaikutuksia Naturaalueen luonnonarvoihin. Metsähallituksen luontopalvelut on vallin rakentamista koskevassa lausunnossaan katsonut, ettei vallin rakentaminen ole haitallista niiden luontoarvojen kannalta, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 -ohjelmaan. Omana luonnonsuojelulain 65 :n lausuntonaan maa-ainesten ottamisasiassa Lounais-Suomen ympäristökeskus on katsonut, ettei vallin rakentaminen vaikuta haitallisesti Säkylänharjun Naturaalueen niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 -ohjelmaan. 20

Ympäristölupahakemuksen mukaisesta ampumatoiminnasta ei ole tehty luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia vaikutuksista Natura-alueen luonnonarvoihin, joten hakemus on tältä osin puutteellinen. Johtopäätökset Natura-vaikutusten arvioinnin puutteellisuuden takia Edellä esitetyn perusteella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että hakemusta tulee täydentää toiminnan aikaisten Natura-vaikutusten arvioinnin osalta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen luonnonsuojeluyksikkö antaa lausunnon Natura-vaikutusten arvioinnista hakemuksen täydentämisen jälkeen. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta. AA ja 34 muuta Toimintaloman asemakaava-alueen kiinteistönomistajaa ovat 25.8.2009 jättämässään muistutuksessa tuoneet esiin seuraavaa. Oripään kunnan enklaavialueella sijaitsevalla Toimintaloman asemakaavaalueelle aiheutuvaa meluhaittaa tulee pienentää siten, ettei melun päiväohjearvoja ulkotiloissa eikä yöohjearvoja sisätiloissa ylitetä. Toimintaloman loma-asumisen kaava on vahvistettu vuonna 1991, ja 46 ympärivuotiseen lomakäyttöön tarkoitetusta rakennuspaikasta 28 on rakennettuna. Tiehallinto on viisi vuotta sitten toteuttanut tiellä n:o 213 (Säkylä Loimaa) perusparannuksen rakentamalla uuden tielinjauksen niin etäälle lomaalueesta, että liikenteen melutaso (L Aeq ) Toimintaloman asutuksen mukaisella asemakaava-alueella melutaso alittaa päivällä (klo 7 22) 35 db ja yöllä (klo 22 7) 30 db. Muistuttajat esittävät, ettei ampumapaikkoja saa sijoittaa niin lähelle kaavoitettua loma-aluettaan eikä ammuntoja järjestää niin, että loma-alueelle kohdistuu e.m. ohjearvoja ylittävää melua. Lupamääräyksiin raja-arvoja kirjoitettaessa tulee ampumamelun impulssimaisuus ottaa huomioon; asumisterveysohjeessa esitetään käytettäväksi melutyyppiin perustuvaa impulssimaisuuskorjausta, joka kevyimmilläkin aseilla on noin 10 db. Ohjearvoja voimakkaampi melu on terveydelle vahingollista ja liian lähelle loma-asumista sijoitetut ammuntapaikat aiheuttavat myös yöunta ja keskittymistä häiritsevää tärinää, joka välittyy talojen rakenteiden kautta. Toimintaloman loma-alueella on voimassa oleva loma-asumisen asemakaava, ja impulssimainen melu hiljaisessa ääniympäristössä on häiritsevää ja siten merkittävä viihtyvyyshaitta. BB ja CC ovat 7.9.2009 laatimassaan muistutuksessa tuoneet esiin seuraavaa. 21

Hakijan vastine Hankkeesta tulee laatia ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa on selvitetty useiden vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen hyödyt ja haitat niin hakijan kuin vaikutuspiirissä olevien kannalta. Arviointi tarvitaan, koska: suunniteltu ampuma-alue on liian lähellä muistuttajien omistamaa Harjutupa-nimistä kiinteistöä. Jo nykyisinkin ammunta Prikaatin alueella ylittää aika ajoin ohjearvot. Vaunu- ja sinkoampuma-alue tulee sijoittaa nykyisen ampuma-alueen yhteyteen lähemmäs Huovinrinnettä, jottei melu- ja tärinähaitta muodostu liian suureksi; suunniteltu ampuma-alue lienee pohjaveden muodostumisalueella tai ainakin sen rajamailla. Riskit pohjaveden pilaantumiseksi ovat suuret, kun vaunuissa on öljyä ja polttoainetta, ja lisäksi ammukset sisältävät raskasmetalleja, joita leviää maastoon ja mahdollisesti pohjaveteen; suunniteltu ampuma-alue on kaukana Huovinrinteeltä, jolloin kuluu aikaa ja energiaa siirtymiseen. Tämä lisää pilaantumisvaaraa. Lupaviranomaisen olisi tullut lähettää asiakirjat Oripään kuntaan sekä pyytää lausunto Oripään kunnan ympäristölautakunnalta, koska suurimmat haitat kohdistuvat Oripään alueella sijaitseviin kiinteistöihin. Hakijan puolestaan olisi pitänyt järjestää tiedotustilaisuus hankkeesta sen vaikutuspiiriin kuuluville kiinteistön omistajille. Muistuttajat vastustavat hanketta melun, tärinän, pohjaveden pilaantumisvaaran sekä viihtyvyyshaittojen vuoksi. Jos lupa kuitenkin myönnetään, ammunnan tulee olla sallittua ainoastaan arkisin klo 7.00 18.00. Sunnuntait tulee rauhoittaa kokonaan. Vastaavia rajoituksia on ympäristöluvissa usein asetettu asuntojen läheisyydessä sijaitseville soran- ja kallionmurskauslaitoksillekin. Porin Prikaati on 9.2.2010 aluehallintovirastoon saapuneessa vastineessaan todennut seuraavaa. Pohjaveden suojelusta Valli eristetään pohjavedestä suojarakentein ja alueelle asennetaan pohjaveden tarkkailua varten tarkastuskaivot. Pohjaveden tarkkailua tullaan toteuttamaan lupahakemuksessa esitetyn tarkkailuehdotuksen mukaan. Meluhaitasta Muistutuksessa esitetyt melun raja-arvot kaavoitetulle loma-alueelle on tarkoitettu liikenteen melun arviointiin, eikä niitä voi soveltaa raskaiden aseiden meluun, jolle ei ole annettu virallisia ympäristömelun ohjearvoja eikä arviointiperusteita. Puolustusvoimat on käyttänyt raskaiden aseiden melun arvioinnissa vuonna 2005 tekemäänsä raskaiden aseiden ympäristömelun arviointiohjetta. Ohjeena on, että raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttama melu ei saa 22

ylittää 100 db C-taajuuspainotettuna äänialtistustasona (CE) eikä 55 db A- taajuuspainotettuna keskiäänitasona (L Aeq ). Keskiäänitasoa määritettäessä käytetään 9 db:n impulssikorjausta. Ympäristömeluselvitykseen pohjautuen ympäristölupahakemuksessa on esitetty 60, 55 ja 50 db(l Aeq ) melualueet, joissa on otettu huomioon impulssimaisuuskorjaus +10 db. Melualueiden määritysperusteet on esitetty vastineen liitteessä 1. Näitä melualuemäärityksiä on sovellettu mm. vahvistusvaiheessa olevassa Satakunnan maakuntakaavassa. Maakuntakaavan kartta ja sen selitysosa on esitetty vastineen liitteissä 2 ja 3. Maakuntakaavan suunnittelu- ja rakentamismääräyksissä on esitetty, että melualueen (me-1) 55 db (L Aeq ) sisälle ei tulisi sijoittaa uutta asutusta tai muita melulle herkkiä toimintoja ja melualueen (me-2) 50 db (L Aeq ) sisälle uuden asutuksen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ampumamelu. Säkylän harjoitusalueelle tehdyn melualuemäärityksen perusteella ei melualueelle 2 (L Aeq >55 db) jäänyt yhtään asuinrakennusta. Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat juuri melualueen 3 (L Aeq >50 db) rajalla tai sen ulkopuolella. Näin ollen melulle asetetut ohjearvot eivät ylity ko. kiinteistöjen kohdalla. Lisäksi on otettava huomioon, että ampumatoiminnasta aiheutuu melua vain ajoittain. Toiminta-ajoista Porin Prikaati on oma-aloitteisesti rajoittanut Säkylän taisteluampumaalueella toiminta-aikoja liittyen tulenkuvaamiseen räjähdyspanoksilla asutuksen lähellä olevilla reuna-alueilla. Porin Prikaatin tehtävänä on kouluttaa sekä varusmiehiä, reserviläisiä että sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden vaihtohenkilöstöä. Varusmiespalvelustaan suorittavien miehistötehtävissä palvelevien varusmiesten palvelusaikaa on lyhennetty kahdeksasta kuuteen kuukauteen. Ammuntojen osalta ovat tuntimäärät kuitenkin pysyneet samoina ja joillakin koulutushaaroilla jopa nousseet. Tämä aiheuttaa sen, että ammunnat toteutetaan samansisältöisinä tai jopa laajennettuina samassa palvelusajassa. Sodanajan joukon kouluttaminen edellyttää ammuntojen toteuttamista myös pimeällä. Kriisinhallintaoperaatioiden vaihtohenkilöstön valmistava koulutus on rajoitettu lailla kestämään enintään 45 vuorokautta vuodessa. Kriisinhallintaoperaatioiden vaihtohenkilöstön valmistavia ns. rotaatiokoulutustapahtumia vuonna on 2009 ollut 7 koulutusjaksoa (yhteensä n. 150 vrk). Kriisinhallintaoperaatioiden vaativuuden takia vaihtohenkilöstön koulutus sisältää runsaasti aseenkäsittelyä ja ampumaharjoittelua henkilöstön palvelusturvallisuuden takaamiseksi. Koulutus käsittää myös ammuntoja pimeällä. Porin Prikaati esittää, että valliin raskailla aseilla ammuttaessa päivittäinen ampuma-aika olisi pääsääntöisesti klo 06.00 24.00. Erikseen anottaessa prikaatin komentajan luvalla voitaisiin esim. kesäaikaan ampua pimeäam- 23

muntoja muinakin aikoina. Sunnuntaisin voitaisiin ampua komentajan erillisellä luvalla 25 sunnuntaina vuosittain. Sunnuntaisin ei ammuntoja aloitettaisi ennen klo 12.00:a. Vallin sijainnista Oripään kunnanhallituksen lausunnossa oli ehdotettu Päivi ja Erkki Halkivahan vaatimuksesta vallin sijainnin muuttamista lähemmäs varuskuntaa. Säkylänharjulle suunniteltu raskaiden aseiden taustavalli sijoittuu ampumaja harjoitusalueen C-alueelle. Ampuma-alueen aluejako on esitetty vastineen liitteissä 4 ja 5. Suunniteltu alue on ainoa vaihtoehto, jossa kyseinen maavalli voi toimia raskaiden aseiden taustavallina. Vallin suunnittelussa on otettu huomioon raskaiden aseiden käytön tekniset ja turvallisuuteen liittyvät seikat sekä näille asetetut turvallisuusmääräykset, joissa mm. varoalueet on hyvin tarkkaan määritelty. Nämä määräykset eivät täyty muualla Säkylänharjun ampuma- ja harjoitusalueella. Tiedottamisesta Nykytilanne Ammunnoista ilmoitetaan (viranomaisten tiedonvaihto) ja tiedotetaan (kansalaisten ja sidosryhmien informointi) tällä hetkellä voimassa olevan puolustusvoimien varomääräys D 1.5:n mukaisesti. Puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 2 b :n nojalla Porin Prikaatin komentaja on määrännyt, että ulkopuolisten luvaton liikkuminen puolustusvoimien käytössä olevalla Säkylän varuskunnan taisteluampuma-alueella on 1.1.2008 lukien pysyvästi kielletty. Pysyvän vaara-alueen sisäpuolisesta vaaraa aiheuttavasta toiminnasta alueella ei laadita varosanomia. Tiedottamisen osalta varomääräys D 1.5:ssä todetaan seuraavaa. "Ammunnoista mantereella on tiedotettava ampuma-alueen johtosäännön määräämällä tavalla. Joukko-osastojen tulee harkita muu ammunnan, räjäytysten ja toiminnan edellyttämä tiedottaminen toiminnan luonteen, sijainnin ja ajankohdan perusteella. Harkinnan lähtökohtana tulee pitää ennakoivaa ja informatiivista tiedottamista silloinkin, kun varsinaiset varosyyt eivät erityistä tiedottamista edellyttäisi." Varomääräys D 1.5 uusitaan siten, että uusi versio astuu voimaan alkuvuodesta 2010. Tiedottamisen osalta uuden varomääräyksen määritelmät ovat samat. Tiedottaminen tapahtuu "tarpeen mukaan" paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Periaatteena tulee olla informaation jakaminen siten, että ulkopuoliset toimijat voivat ottaa toiminnassaan huomioon hyvissä ajoin mm. meluhaitat ja liikkumisen rajoittamisen. 24

25 Porin Prikaatin esitys tiedottamisesta valliin ammuttaessa: Tiedottaminen rajataan koskemaan ammuntoja raskailla aseilla sekä valliin kohdistuvien ammuntojen räjäytyksistä tietyin jäljessä mainituin lisäehdoin, kuten Säkylän ja Köyliön ympäristölautakunnan lausunnossa on esitetty. Raskailla aseilla tarkoitetaan puolustusvoimissa aseita tai asejärjestelmiä, joiden kaliiperi on yli 20 millimetriä. Tämän lisäksi esitetään, että ilmoittamisvelvoite koskisi räjäytyksiä, joiden panoskoko on yli 200 grammaa. Tällöin tulenkuvauksesta, jonka panoskoko on rajattu 200 grammaan ja joka aina räjäytetään tulenkuvauksessa pintapanoksena, ei tarvitsisi ilmoittaa; 200 gramman panos ei aiheuta merkittävää meluhaittaa eikä tärinää. Lupaviranomaista pyydetään ottamaan huomioon, että valliin ammutaan kevyiden ja raskaiden aseiden ammuntoja. Räjäytyksistä aiheutuva melu tulee muista osista harjoitusalueelta, eikä sitä näin ollen voida ottaa huomioon tässä ympäristölupakäsittelyssä. Porin Prikaati tulee kuitenkin lisäämään tiedotussuunnitelmaansa myös muualla ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan toiminnan, koska harjoitusalueen vaikutuspiirissä olevat asukkaat eivät voi tietää, miltä alueelta tai mistä toiminnasta äänet ovat peräisin. Edellä kuvatusta toiminnasta ilmoittaminen esitetään tapahtuvaksi julkaisemalla Porin Prikaatin kotisivuilla internetissä tiedote toiminnasta. Tiedote sisältäisi seuraavat tiedot: -ampuva joukko -toiminnan laatu tai aihe -toiminta-aika (päivät, päiväkohtaiset kellonajat) -harjoituksen johtajan yhteystiedot (matkapuhelin). Tiedote julkaistaisiin internetosoitteessa www.mil.fi (Maavoimat/joukkoosastot/Porin Prikaati / Raskasaseammunnat ja räjäytykset) viimeistään seitsemän vuorokautta ennen ilmoitetun toiminnan aloittamista. Lisäksi esitetään, että alueen kuntien kotisivuille liitetään internetlinkki, jolla pääsee Porin Prikaatin ammuntojen sivustolle. Hakijan antamat lisäselvitykset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon johdosta Porin Prikaati on 30.6.2010 täydentänyt hakemustaan mm. luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella arvioinnilla hankkeen vaikutuksista Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen. Lupahakemuksen selvitykset luontoarvoista ja niiden arvioinnista Hakemuksessa olleet selvitykset alueen luontoarvoista ja niiden perusteella annetut lausunnot ovat olleet varsinaisen lupahakemuksen liitteinä. Alueelle on laadittu yksityiskohtainen luontoselvitys vuonna 2008. Lisäksi alueelle on jo aiemmin tehty lukuisia erillisiä luonto- ja perhosselvityksiä. Vuo-

den 2008 luontoselvitys kattaa koko maa-aineksen muokkausalueen. Muokattava alue käsittää varsinainen rakennettavan vallin alueen lisäksi koko sen alueen, josta maa-ainesta tullaan kuorimaan. Koko alue on kooltaan noin 4 ha. Metsähallitus on 5.11.2008 päivätyssä lausunnossaan todennut, että selvitykset ovat olleet riittäviä muokattavan alueen osalta. Tässä vaiheessa ei katsottu tarpeelliseksi tehdä arviointia laajemmalta alueelta, koska sotilaallinen harjoitustoiminta tulee muilta osin alueella jatkumaan kuten tähänkin asti. Metsähallituksen lausunnossa todetaan, että alueelle suunnitellut toimenpiteet (vallin rakentaminen) eivät vaikuta haitallisesti Natura-alueen luontoarvoihin, vaan edesauttavat oikein toteutettuina arvokkaan hyönteisja kasvilajiston säilymistä. Lausunnon lisäksi Metsähallituksen asiantuntemusta tullaan hyödyntämään harvinaisten kasvien (nummikeltaliekojen) siirroissa ennen ja jälkeen varsinaisten rakennustoimenpiteiden. Metsähallituksen 5.11.2008 päivätyssä työsuunnitelmassa on kuvattu, kuinka rakennusvaiheen yli saadaan siirrettyä riittävä määrä kasvien klooneja, jotta niiden säilyminen jatkossa voidaan turvata. Ampumatoimintaa koskeva luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Naturaarviointi 26 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esitetyn vaatimuksen johdosta Porin Prikaati on pyytänyt metsähallitusta selvittämään, onko puolustusvoimien suunnittelemalla Säkylänharjun panssarivaunu- ja sinkoammuntojen taustavallilla ja siihen oleellisesti liittyvällä sotilaallisella harjoitustoiminnalla vaikutuksia alueen Natura-luontoarvoihin. Arvioinnin pohjana metsähallitus on käyttänyt alueelta jo aiemmin tehtyjä selvityksiä, metsähallituksen omia tutkimuksia sekä lausuntoja asiasta. Arviointia on pyydetty täydentämään vain siltä osin kuin aiemmat selvitykset ovat olleet puutteellisia. Arvioinnissa on pyydetty erityisesti ottamaan kantaa siihen, heikentääkö alueella tapahtuva ampumatoiminta ja muu harjoitustoiminta alueen luontoarvoja. Arvioinnissa on otettu huomioon ampumapaikkojen sijoittelun lisäksi niihin oleellisesti liittyvien joukkojen ja ajoneuvojen liikkuma-alueiden vaikutukset luontoarvoiltaan herkällä alueella. Metsähallitus on tehnyt alueella 7.6.2010 maastokartoituksen koko liitteen 1 mukaisella alueella. Arviointi suoritettiin luonnonsuojelulain 65 :n perusteella ns. Natura-arviontina. Metsähallituksen luontopalvelujen lausunnon mukaan vallin ja siihen oleellisesti liittyvien ampumapaikkojen raivaus voidaan tehdä heikentämättä alueen Natura-arvoja merkittävästi. Metsähallitus toteaa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa arvioinnissaan mm. seuraavaa.

Maastokatselmus (7.6.2010) ja hanketta varten kerätyt lajistotiedot ovat riittävät hankkeen lajistovaikutuksen arvioimiseksi. Tiedot tukevat Metsähallituksella jo olevaa tietoa. Suunnitelluilla toimenpiteillä aiheutetaan lyhytaikainen heikentävä vaikutus ihmisen jo aiemmin keinotekoisesti luomiin harjumetsien paahdealueisiin, mutta pitkällä aikavälillä toimenpiteet ylläpitävät paahdealueiden laatua ja myös lisäävät niiden määrää, kun nykyisin talousmetsämäistä ja tasaikäistä puustoa poistetaan avoalueiksi. Jatkossa panssarivaunujen ja sinkojen ammunnat aiheuttavat alueella merkittävästi maastopaloja, joilla parannetaan myös vallin taustan nyt umpeen kasvavan kasvillisuuden avoimuutta. Paahdealueen pioneerikasvillisuuden (kangasajuruoho, kissankäpälä ja harjukeltalieko) siirroilla tuetaan arvokkaan lajiston levittäytymistä alueelle. Lintudirektiivin mukaiseen lajistoon hankkeella ei metsähallituksen mukaan ole sanottavaa vaikutusta. Vallin ja ampumapaikkojen raivaus voidaan toteuttaa heikentämättä alueen Natura-arvoja merkittävästi. Arvokkaan lajiston kehittymistä toimenpidealueella edesautetaan raivauksen jälkeen siirroin ja ohjaamalla myös puolustusvoimien toimintaa siten, että se edesauttaa lajien säilymistä ja leviämistä alueella. Lajiston kehittymistä toimenpidealueella tulisi seurata sekä kasvi- että eläinlajiston osalta aluksi vuosittain kolmen vuoden ajan ja myöhemmin kolmen vuoden välein 12 vuoden ajan. Puolustusvoimien tulee vastata seurannan kustannuksista. Metsähallituksen luontopalvelut avustaa seurannoissa mahdollisuuksien mukaan. ELY-keskuksen lausunto ampumatoimintaa koskevasta luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta arvioinnista Varsinais-Suomen ELY-keskus on 8.7.2010 päivätyssä lausunnossaan todennut pääpiirteittäin seuraavaa. Säkylänharjun alueen tyypilliset sekä harvinaiset ja uhanalaiset lajit, kuten ruususiipisirkka, palosirkka ja harjusinisiipi, hyötyvät sotilastoiminnasta, kuten kivääriampumaradoista ja taisteluampumaradoista sekä toiminnan synnyttämistä maastopaloista. Sotilastoiminta korvaa luontaisista prosesseista metsäpaloja ja laiduntamista. Alueen luonnon monimuotoisuuden huomioon ottavan taisteluharjoittelun suunnittelua tulisi jatkossakin kehittää niin, että armeijan toimenpiteitä voitaisiin edelleen kohdentaa entistä tehokkaammin niin, että uhanalaislajiston elin- ja leviämismahdollisuudet paranevat. Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sihteeristölle vuonna 2009 jätetty maaraportti vahvistaa jo aiemminkin Suomen luonnossa havaitut haitalliset muutokset, joiden seurauksena luonnon monimuotoisuus on vähentynyt. Raportti korostaa erityisesti metsäpalojen puuttumisen kielteisiä vaikutuksia. Armeijan toiminnasta aiheutuva harjuluontotyyppien kohtuullinen häirintä voi näin ollen korvaamalla luontaisia metsäpaloja parantaa useiden harvinaisten lajien menestymismahdollisuutta merkittävästikin. 27

Metsähallitus on arvioinut, että arvokkaan lajiston kehittymistä tullaan edesauttamaan raivausten jälkeen siirroin. Puolustusvoimat on Metsähallituksen lausunnon mukaan lupautunut vastaamaan perustettavan ampumaharjoitusalueen lajistoseurannasta aluksi vuosittain kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen kolmen vuoden välein 12 vuoden ajan. Tehdyn Natura-arvion ja sen täydennyksen perusteella Varsinais-Suomen ELY-keskus arvioi, että hanke voidaan toteuttaa suunnitellusti ja että toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontodirektiivin luontotyyppeihin ja lajeihin tai uhanalaisiin lajeihin. Toiminta parantaa pitkällä aikavälillä alueen harjuluontotyypeille tyypillisten ja harvinaisten lajien suotuisaa suojelutasoa ja verkostoa. Vaikutusta suojelutasoon on Metsähallituksen lausunnon mukaan tarkoitus toteuttaa seurannalla. Seurannan tulokset tulee toimittaa Varsinais-Suomen ELY-keskukseen aina toteutuneen seurantavuoden lopulla. Mahdollisista rauhoitettujen lajien siirtoistutuksista tehdään tarvittaessa Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa erilliset päätökset hakemuksesta. 28 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Puolustusvoimat, Porin Prikaatille ympäristöluvan Huovinrinteen panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toimintaan. Aluetta käytetään seuraavasti eri aseille: taisteluammuntaharjoitukset kevytkaliiperisilla aseilla (alle 20 mm), kuten ilmatorjuntakonekivääri, rynnäkkökivääri, panssariajoneuvojen (pois lukien panssarivaunujen) aseet sekä taisteluammuntaharjoitukset kevyellä ja raskaalla singolla panssarivaunujen satunnaiset näytösammunnat valliin enintään 40 mm kaliiperin ammuksilla miinojen ja muiden räjäytyspanosten räjäytys. Ammuntapaikan alue on esitetty tämän päätöksen liitteenä 1 olevassa kartassa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittojen vähentämiseksi 1. Ammuntapaikan toimintaa on rajoitettava seuraavasti: Kaikki ammunnat valliin kevytkaliiperisilla ja raskailla aseilla sekä valliammuntoihin liittyvät räjäytykset on kielletty seuraavina yleisinä juhlapäivinä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Vuoden aikana sellaisia toimintavuorokausia, joiden aikana suoritetaan ammuntoja valliin, saa olla enintään 90. Näistä enintään viisi vuorokautta saa ajoittua juhannuksen ja 15.8. väliselle ajanjaksolle. Raskaalla singolla ampuminen on kiellettyä ilta- ja yöaikaan (klo 20 7). Raskailla aseilla ampuminen sekä ammuntoihin liittyvä räjäyttäminen on sallittua arkipäivinä (ma pe) klo 7 20. Raskaiden aseiden ammuntoja ja niihin liittyviä räjäytyksiä saa kalenterivuoden aikana järjestää ilta- ja yöaikaan (klo 20 7) enintään 20 vuorokauden aikana sekä enintään viitenä viikonloppuna (la su). Raskaiden aseiden yö- tai viikonloppuammunnoista yhteensä enintään kaksi vuorokautta saa ajoittua juhannuksen ja 15.8. väliselle ajanjaksolle. Kevytkaliiperisten aseiden (alle 20 mm) valliin kohdistettuja ammuntoja saa suorittaa ilta- ja yöaikaan (klo 20 7) enintään 75 vuorokauden aikana. Mikäli sallituksi ajaksi suunniteltu ammunta on keskeytynyt tai pitkittynyt turvallisuus- tai muusta vastaavasta syystä, saa ammunnan jatkaa loppuun saakka edellä asetettujen aikarajoitusten estämättä. 2. Raskaalla singolla saa ampua vuodessa enintään 10 päivänä yhteensä enintään 100 laukausta. 3. Ammuntapaikalla suoritettavien ammuntojen ja sille kohdistettujen kranaatinheitinammuntojen yhteiset melualueet eivät saa laajentua hakemuksessa esitetyistä melualueista, jotka ovat Säkylän varuskunnan ampumatoimintaa koskevassa ympäristömeluselvityksessä (17.2.2009) esitetyt raskasaseammuntojen enimmäismelualueet (raskaan singon, 120 mm kranaatinheittimen ja 12,7 mm it-konekiväärin C-äänialtistustaso L CE ) ja ns. meluisan raskasaseammuntapäivän keskiäänitasoa kuvaavat melualueet (raskaan singon, 120 mm kranaatinheittimen ja 12,7 mm it-konekiväärin L Aeq (7-22) ). Mainitut melualueet on esitetty tämän päätöksen liitteissä 2 ja 3. 4. Ammuntapaikan kokonaiskäytön määrää rajoittamalla, ampuma-aikoja rajoittamalla, ampumasuuntia ja ampumapaikkoja muuttamalla tai meluesteillä ja muilla rakenteilla on pyrittävä supistamaan vuoden 2015 loppuun mennessä vallialueen ampuma- ja räjäytystoiminnan melualuetta asutuksen suunnassa. Asiantuntijan laatima suunnitelma melun vähentämisestä on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunnitelmaan on liitettävä laskelma toimenpiteillä saavutettavasta melutason (L CE ja L Aeq ) alentumisesta. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto voi antaa tarvittaessa määräyksiä ammuntapaikan toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vähentämisestä. 5. Toimintaa tulee harjoittaa siten, että siitä ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli pohjavesitarkkailun perusteella ilmenee aihetta, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. 6. Ampumavalli tulee rakentaa hakemuksessa ja sen täydennykseksi (30.6.2010) toimitetuissa täsmennetyissä kaavakuvissa esitetyllä tai vas- 29

taavalla, vähintään yhtä tehokkaalla tavalla siten, että haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään suojausrakentein. Pintavedet tulee johtaa hakemuksen täydennyksessä (30.6.2010) kuvatulla tavalla pohjavesialueen ulkopuolelle siten, että niitä voidaan tarkkailla. 7. Ammuntapaikan valliin ja sen edustalle kertyvät luodit ja ammusjätteet on kerättävä vuosittain talteen ja toimitettava ensi sijassa hyötykäyttöön. Hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet on toimitettava asianmukaiseen keräys- tai vastaanottopaikkaan. 8. Maalilaitteen käytetty moottoriöljy tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa ottaa vastaan kyseistä ongelmajätettä. Tiedottamista koskevat määräykset 9. Ammuntapaikan raskaiden aseiden ammunnoista (kaliiperi yli 20 mm) ja räjäytyksistä, joissa panoskoko on yli 200 grammaa, on tiedotettava teksti- TV:ssä ja internetissä Porin Prikaatin kotisivuilla. Tiedotteesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: ampuva joukkoyksikkö toiminnan laatu tai aihe käytettävät aseet toiminta-aika (päivät, päiväkohtaiset kellonajat) harjoituksen johtajan yhteystiedot (matkapuhelin). Tiedote tulee julkaista em. tiedotusvälineissä viimeistään 14 vuorokautta ennen ilmoitetun toiminnan aloittamista. Tietojen tulee olla luettavissa Porin Prikaatin kotisivuilta vielä ainakin 7 vuorokautta tapahtuman jälkeen. Tiedottamisessa tulee myös tehdä aloitteita yhteistyön lisäämiseksi alueen kuntien kanssa. 10. Luvan saajan on pidettävä kotisivuillaan internetissä nähtävillä kuluvaa kalenterivuotta koskeva vallialueen käyttövuorotaulukko, joka pidetään jatkuvasti ajantasaisena päivittämällä se viipymättä käyttövuoromuutosten mukaan. Käyttövuorotaulukosta tulee ilmetä tapahtumittain ainakin seuraavat tiedot: Tarkkailumääräykset päivämäärä joukkoyksikkö käytetäänkö pieni- vai isokaliiperisia aseita ja suoritetaanko räjäytyksiä. Kunkin kalenterivuoden käyttövuorotaulukko tulee julkaista viimeistään 30 vuorokautta ennen kyseisen vuoden alkua. Menettely tulee aloittaa viimeistään 2.12.2011 julkaisemalla vuoden 2012 käyttövuorotaulukko. 11. Vallialueen pohjaveden tilaa on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavasti tarkennettuna ja muutettuna. 30

31 Pohjavesinäytteet tulee ottaa ja analysoida vähintään kolmesti vuodessa (keväällä, kesällä ja syksyllä) ja vähintään neljästä pisteestä. Tarkkailupisteinä tulee käyttää lokakuussa 2010 käytössä olleita pisteitä HP54, HP56 ja HP1000. Lisäksi lupahakemuksessa esitetty piste HP103 tulee korvata perustamalla yksi uusi tarkkailupiste vallin luoteispuolelle, enintään 500 metrin etäisyydelle vallista. Pohjaveden laadun seurantanäytteiden oton yhteydessä tulee mitata pohjaveden pinnankorkeus. Esitetyn laadunseurannan lisäksi pohjavesinäytteistä tulee tutkia jokaisella tarkkailukerralla myös räjähdysaineet (alueella käytetyt) ja niiden hajoamistuotteet, ruudin stabilisaattorit sekä mineraaliöljyt. Poikkeavan suurista arvoista on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Ampumavallista kerättävien pintavesien tilaa on tarkkailtava paineviemärin purkupaikasta esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavasti tarkennettuna ja muutettuna: Pintavesinäytteet tulee ottaa ja analysoida vähintään kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä). Esitetyn laadunseurannan lisäksi pintavesinäytteistä tulee tutkia jokaisella tarkkailukerralla myös räjähdysaineet (alueella käytetyt) ja niiden hajoamistuotteet, ruudin stabilisaattorit sekä mineraaliöljyt (C 10 C 40 ). Poikkeavan suurista arvoista on viipymättä ilmoitettava Varsinais- Suomen ELY-keskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Luvan saajan tulee tarkkailla toiminnasta aiheutuvaa melua sekä mittauksin että laskennallisesti ja ilman kautta rakennusten rakenteisiin mahdollisesti välittyvää räminää mittauksin. Melumittaukset Melumittauksia on tehtävä ainakin seuraavissa vuonna 2008 (17.2.2009 päivätyn meluselvityksen liite A1) käytössä olleissa mittauskohteissa: Korpi, Koivuniemi, Koivuniemi itä, Kivimäki, Uusimaa, Toimintaloma, Riittiö, Värivuori, Lomakylä ja Ojala. Mittauspaikat on pyrittävä sijoittamaan melulle altistuvien asuin- tai lomarakennusten piha-alueille melun leviämisen arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisiin kohtiin. Mittaukset on toteutettava vuosittain vuosina 2011 ja 2012, minkä jälkeen ne on suoritettava joka kolmas vuosi. Mittaukset on suoritettava vastaavissa tilanteissa kuin vuoden 2008 mittauksissa, jotta niiden perusteella voidaan arvioida lupamääräyksen 3. toteutuminen. Mittauksin on selvitettävä ainakin L CE - ja L AE -tasot.

Melulaskennat Vuosina 2011 ja 2012 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein on selvitettävä laskennallisesti L CE - ja L Aeq -melualueet sellaisten toteutuneiden tapahtumapäivien osalta, että niiden perusteella voidaan arvioida lupamääräyksen 4. toteutuminen. Räminämittaukset Vuosien 2011 ja 2012 melumittausten yhteydessä on mitattava ilman kautta talojen rakenteisiin mahdollisesti välittyvää räminää ammuttaessa raskailla aseilla tai räjäytettäessä miinoja tai suuria räjähdyspanoksia. Melu- ja räminämittauksia sekä melulaskentoja koskevat raportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lupamääräyksessä 18. tarkoitetun vuosiraportin yhteydessä. Raportissa on esitettävä mittaustulosten lisäksi tiedot mittausolosuhteista, arvio mittaustulosten luotettavuudesta sekä tarkastelu lupamääräyksen 3. vaatimusten toteutumisesta. Raskaiden aseiden melumittaukset on suoritettava noudattaen puolustusvoimien ohjetta "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi". Puolustusvoimien ohje. Pääesikunta 13.7.2005 R 20/22.8/D/I. 14. Kasvi- ja eläinlajiston kehittymistä panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikalla tulee seurata aluksi vuosittain kolmen vuoden ajan ja myöhemmin kolmen vuoden välein 12 vuoden ajan. Seuranta tulee antaa Metsähallituksen tai muun asiantuntijan suoritettavaksi ja seurantaohjelma tulee toimittaa tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Seurannasta on laadittava raportti, joka on toimitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle 3 kuukauden kuluessa kunkin seurantavuoden päätytyä. Mahdollisesti tarvittavista toimista rauhoitettujen lajien suojelemiseksi tai niiden siirtämisestä päättää Varsinais-Suomen ELY-keskus siten kuin luonnonsuojelulaissa (1096/1996) säädetään. 15. Edellä lupamääräyksissä 11. 14. asetettuja tarkkailuvelvoitteita voidaan tarkentaa ja muuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 16. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen, yleisesti käytössä oleva standardi) tai muun, valvontaviranomaisen hyväksymän yleisesti käytössä olevan menetelmän mukaisesti. Raporteissa on mainittava käytetyt mittaus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmät ja niiden epävarmuudet sekä arvio tulosten luotettavuudesta ja edustavuudesta. 17. Ammuntapaikan toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki toiminnan kannalta merkittävät tapahtumat sekä vähintään lupamää- 32

räyksessä 18. tarkoitetut, vuosiraportointia varten vaadittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 18. Luvan saajan on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä on toimitettava raportti ampuma-alueen toiminnasta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, jossa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: vallialueella ammuttujen laukausten lukumäärät aselajeittain suoritettujen räjäytysten määrät (erikseen enintään 200 g:n ja yli 200 g:n panoskoko) ammuntapäivien lukumäärä (ilta- ja yöammunnat sekä päiväammunnat erikseen) talteen kerättyjen luotien ja ammusjätteiden määrät kertyneiden ongelmajätteiden ja tavanomaisten jätteiden määrät jätelajeittain sekä jätteiden keräily-, hyötykäyttö-, käsittely- ja loppusijoituspaikat tiedot suoritetuista tarkkailuista selvitys lupamääräysten noudattamisesta. 19. Luvan saajan on toimitettava kolmen kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkka asemapiirros (mittakaava esim. 1:5000), johon on merkitty sinko- ja vaunuammunta-alueen rajat, vallit, liikkuvan maalilaitteen rakenteet, pohjavesisuojaus, tuliasemat, pintavesiviemäri ja sen purkupaikka sekä pohjavesitarkkailun havaintoputket. Myös hakemuksen täydennyksenä (30.6.2010) esitetyt suojausrakenteiden leikkauspiirustukset ja havainnekuva tulee toimittaa samassa yhteydessä em. viranomaisille. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 20. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Suunnitelman tulee sisältää myös selvitys taustavallin maaperän pilaantuneisuudesta sekä arvio sen puhdistustarpeesta. 33 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupaharkinnassa on luvanvaraiseen toimintaan katsottu kuuluvan panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikalla tapahtuva toiminta, joka käsittää sekä varsinaiset valliin kohdistetut taisteluammunnat kevyt- ja raskaskaliiperisilla aseilla että myös muut alueella toteutettavat ammunnat ja räjäytykset, jotka on kuvattu kohdassa "Luparatkaisu" tämän päätöksen sivulla 28. Vaasan hallinto-oikeus on 30.1.2009 päätöksessään nro 09/0024/3 katsonut, että

panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toiminta edellyttää ympäristölupaa, koska kyse on ampumaratatoimintaan rinnastuvasta toiminnasta, jossa ammunnan aiheuttama maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaara kohdistuu rajatulle rakennetulle maalialueelle ja ammunnan aiheuttama melu leviää ennalta arvioitavissa olevalle alueelle. Ampuma-alueella tapahtuva muu toiminta ei sisälly nyt myönnettävään lupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja annettuja määräyksiä noudattaen, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä luonnonsuojelulain ja sen nojalla säädetyt vaatimukset. Annetut lupamääräykset huomioon ottaen Porin Prikaatin panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Ampumatoiminnassa noudatetaan harjoitusalueen johtosäännön mukaisesti käytäntöjä, joilla myös melun ja tärinän haittoja pyritään ehkäisemään. Meluselvitysten perusteella arvioituna melutaso on pääsääntöisesti lähialueen asuinrakennusten läheisyydessä selvitysten epävarmuushuomioon ottaen alle L Aeq 55 db. Toiminta tapahtuu pääasiassa päiväaikaan. Ampuma-aluetta on lisäksi käytetty jo varsin pitkään eikä uusi panssariajoneuvo- ja sinkoampumapaikan käyttö lisää olennaisesti melu- ja tärinärasitusta ampuma-alueen lähialueella. Alueen pohjavesien tilaa seurataan ja ammunnoista syntyvät jätteet poistetaan alueelta. Puolustusvoimat osallistuu ampumaratojen maaperän pilaantumisen ehkäisemistä koskevaan selvitystyöhön, jonka tulosten perusteella ampumaratojen ja ampumatoiminnan maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi kehitetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ratkaisuja. Harjoitusalueella on Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva Säkylänharju (FI 0200059), joka on samalla myös harjujensuojeluohjelmaan kuuluva kohde (HSO 020032). Harjoitusalueen toiminta on jatkunut pitkään ennen Natura 2000 -ohjelman syntymistä. Puolustusvoimien ampumatoiminta luo alueelle sopivia paahdebiotooppeja ja avoimia alueita, joiden vuoksi alueen luontoarvot osin hyötyvät ampumatoiminnasta. Tehtyjen luontoselvitysten ja luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin perusteella puolustusvoimien toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta alueen suojeluarvojen eikä Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvan kohteen suojeluperusteiden kannalta. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa, vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa haittaa. 34

35 Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Porin Prikaatin sinko- ja vaunuammuntapaikka on ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan seutukaavassa varattu puolustusvoimien erityistoimintojen alueeksi. Alueella on otettava huomioon sekä puolustusvoimien että luonnonsuojelun ja lähiympäristön asutuksen asettamat vaatimukset. Määräyksiä asetettaessa on otettu huomioon, että toiminta on puolustusvoimien harjoitustoiminnan kannalta välttämätöntä. Rasituksen arvioinnissa on otettu huomioon, että ampumamelu sekä raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttamat ilmanpaineiskut ja tärinä on jatkunut alueella suhteellisen kauan. Raskaiden aseiden aiheuttamalle meluhaitalle, tärinälle tai räminälle ei ole Suomessa suoranaisesti terveyshaittaan perustuvia ohjearvoja tai raja-arvoja. Puolustusvoimien käyttämiä ohjearvoja on yleisesti käytetty harjoitusalueiden läheisyydessä tapahtuvassa kaavoituksessa. Yleisenä lähtökohtana on siten pidettävä, että näitä ohjearvoja ei ylitetä. Ilmanpaineiskuista ja tärinästä aiheutuva rakennuksissa havaittava räminäilmiö ja rakenteiden huojunta on kuitenkin erityisesti yöaikana ja loma-aikana katsottava erityisen häiritseväksi ja siten myös viihtyisyyttä huomattavasti alentavaksi. Haittaa on pidettävä tällöin kohtuuttomana rasituksena. Tämän vuoksi rajoitukset on annettu siten, että raskaiden aseiden käytöstä aiheutuvaa haittaa voitaisiin ehkäistä erityisesti yöaikaan ja kesäaikaan. Lupaharkinta on rajattu siten, että se koskee vain ratkaisussa mainittua toimintaa ja kohteita. Määräykset on annettu näiden toimintojen aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ja kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Määräyksiä annettaessa on lisäksi otettu huomioon, että toiminta on järjestetty luonnonsuojelulain vaatimusten mukaisesti. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1. Koska sekä raskaiden että kiväärikaliiperisten aseiden aiheuttama melu koetaan häiritseväksi ja viihtyisyyttä alentavaksi erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina, eikä meluesteiden rakentaminen ole mahdollista tai niiden vaimennusteho jää vähäiseksi, toiminnan toiminta-aikoja on rajoitettava. Toiminta-aikoja on rajoitettu lähinnä ilta- ja yöaikaan, viikonloppuisin sekä kesäaikaan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Harjoituskerran loppuun saattamiseksi voidaan myös kellonaikarajoitus ylittää satunnaisesti, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen toiminnan järjestämisen alueella. Lupamääräys on annettu, jotta toiminnasta aiheutuva melu ja ilman kautta välittyvä räminä eivät aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta lähialueiden asuinkiinteistöille tai loma-asuntojen kiinteistöille. (YSL 43, NaapL 17 )

36 Lupamääräys 2. Raskaiden aseiden käytöstä ja räjäytyksistä aiheutuu melua, tärinää ja ilmanpaineiskun vuoksi räminää, josta voi aiheutua kohtuutonta rasitusta ampuma-alueen lähistöllä. Vallialueen ammunnoissa käytettävistä raskaista aseista meluisimpia ovat raskaat singot. Näiden aseiden käyttö käytännössä määrää raskasaseammunnoista aiheutuvat enimmäismelutasot. Laukausmäärien rajoittaminen yhdessä lupamääräyksessä 2. asetettujen rajoitusten kanssa estävät kohtuuttoman rasituksen ampuma-alueen läheisyydessä. (YSL 43, NaapL 17 ) Lupamääräys 3. Raskaiden aseiden ampumamelun aiheuttaman terveyshaitan ja kohtuuttoman muun haitan ehkäisemiseksi määrätään, ettei raskaiden aseiden aiheuttama meluhaitta-alue saa laajentua. Koska panssariajoneuvo- ja sinkoammuntapaikkaa käytetään myös kranaatinheittimistön maalialueena, luvanvaraisen toiminnan meluhaittaa on tarpeen tarkastella yhdessä kranaatinheitinammuntojen aiheuttaman haitan kanssa. Määräys on annettu kohtuuttoman haitan ehkäisemiseksi asuinalueilla ja lomaasuntojen alueella. (YSL 43, NaapL 17 ) Lupamääräys 4. Raskaan singon, miinojen ja voimakkaiden räjähdyspanosten aiheuttama melu on huomattavan voimakasta ja äkillisesti esiintyessään häiritsevää. Näiden häiriötä aiheuttavien melujen vaimentaminen on tarpeen toiminnasta aiheutuvan rasituksen vähentämiseksi. Raskaan singon käytöstä aiheutuu laaja melualue, jota voidaan mahdollisesti pienentää rakenteilla. Tehokkaiden ja olosuhteisiin soveltuvien meluntorjuntarakenteiden löytämiseksi on tarpeen teettää asiantuntijalla selvitys erilaisista rakenteista ja niillä saavutettavasta melutason vaimenemasta. Rakenteet eivät saa aiheuttaa merkittäviä muutoksia alueen luonnonolosuhteisiin eivätkä haittaa arvokkaalle eliöstölle. Selvitys on tarpeen, jotta rasitusta, jos selvitys antaa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, voidaan edelleen vähentää suunnitelmallisesti tarkoituksen mukaisin menetelmin. (YSL 43, 55, NaapL 17 ) Lupamääräys 5. Koska toiminta sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle ja koska sen alueelta pohjavesi saattaa liikkua Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen suuntaan, tulee toiminnassa noudattaa erityistä varovaisuutta maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. (YSL 7, 8, 43 ) Lupamääräys 6. Maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi valli on tarpeen rakentaa siten, että siihen kertyvistä ammusjätteistä ei pääse suotautumaan maastoon haitallisia aineita. Syntyvät hulevedet on samasta syystä johdettava vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen ulkopuolelle. Hulevesiä on voitava tarkkailla, jotta niiden puhdistustarve pystytään arvioimaan. Hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyt rakennekuvaukset riittävät täyttämään määräyksen tavoitteen. (YSL 7, 8, 43 ja YSA 37 ) Lupamääräykset 7. ja 8. Taustavalliin kertyneet ammusjätteet ja luodit on tarpeen poistaa säännöllisesti maaperän, pohjaveden ja pintavesien suoje-

lemiseksi. Maalilaitteen jäteöljy on ongelmajätettä. (YSL 7, 8 ja 43 ja JäteL 6 ja 19 ) Lupamääräykset 9. ja 10. Ammunnoista tiedottaminen on tarpeen, jotta alueen vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat voivat ennakolta ottaa huomioon ammunnoista aiheutuvat häiriöt. Ennakkotiedon voidaan odottaa myös vähentävän ammunnan aikana koettua viihtyisyyshaittaa. Jotta tiedottaminen olisi tehokasta, Porin Prikaati voi tehdä aloitteita yhteistyöstä alueen kunnille (Säkylä, Loimaa, Huittinen, Oripää, Köyliö), esimerkiksi esittämällä että niiden kotisivuille luodaan internetlinkki Porin Prikaatin ammuntojen sivustolle. (YSL 43, NaapL 17 ) Lupamääräykset 11. ja 13. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen sekä jätteiden tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten tarvittavia tietoja. (YSL 43, 46 ) Lupamääräys 11. Raskaiden aseiden kranaateista ja räjäytyksistä voi päästä maaperään ja pohjaveteen haitallisia aineita. Pohjaveden korkeuden mittaaminen on tarpeen veden virtaussuuntien selvittämiseksi. Laadunseurannassa on tarpeen ainakin alkuun seurata myös räjähdysaineiden ja niiden hajoamistuotteiden, ruudin stabilisaattorien sekä mineraaliöljyjen pitoisuuksia kahdesti vuodessa. Tämä on osoittautunut tarpeelliseksi, kun elokuussa ja lokakuussa 2010 otetuista pohjavesinäytteistä on mitattu TNT:n ja RDX:n osalta pitoisuuksia, jotka ylittävät mm. Yhdysvalloissa käytössä olevan ohjearvon 2 µg/l (TNT:n mitattu pitoisuus 30 ja 40 µg/l ja RDX:n 5 µg/l). Suomessa ei ole käytössä vastaavia ohjearvoja räjähdysaineiden pitoisuuksille. Määräys on annettu pohjaveden tilan seuraamiseksi, jotta pohjaveden laadun muutoksien kautta voidaan ehkäistä pilaantumista ennakolta. (YSL 7, 8, 43, 46 ) Lupamääräys 12. Ampumavallista kertyvät pintavedet johdetaan paineviemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle suoalueelle. Tästä syystä viemärin purkupaikka riittää tarkkailun havaintopisteeksi. Tarkkailukertojen tiheyttä ja tarkkailtavien vedenlaatumuuttujien lukumäärää on kuitenkin tarpeen lisätä määräyksessä esitetyllä tavalla, koska ennen toiminnan aloittamista suoritetussa tarkkailussa pohjavedestä on todettu korkeita tai kohonneita TNT- ja RDX-pitoisuuksia. Myös mahdolliset öljyvuodot polttomoottorikäyttöisestä liikkuvasta maalilaitteesta päätyvät pohjavesisuojauksen kautta pintavesien keruujärjestelmään. (YSL 43 ) Lupamääräys 13. Ammuntojen aiheuttama melu on asutukselle merkittävin haitta. Perusteelliset melun mittaukset kahtena peräkkäisenä vuonna ovat tarpeen melualueen laajuuden määrittämiseksi sekä lupamääräyksen 3. valvomiseksi ja lupamääräyksen 4. mukaisen selvityksen tekemiseksi sekä lupapäätöksen perusteiden oikeellisuuden varmistamiseksi. Melua on tar- 37

peen selvittää sekä laskennallisesti että mittauksin, koska vuoden 2009 ympäristömeluselvityksen perusteella kummankin menetelmän luotettavuudessa on puutteita, joita toinen menetelmä täydentää. Melun lisäksi on tarpeen mitata asuinrakennuksissa esiintyvää räminäilmiötä, josta ei ole tehty varsinaista tutkimusta alueella. Mittauksien perusteella voidaan arvioida muun muassa, aiheutuuko rakenteille vaurioita tai missä rakenteissa ilmenevä räminäilmiö aiheutuu. Mittaukset ovat tarpeen toiminnan käytön suunnittelun kannalta, jotta haitat voidaan ehkäistä mahdollisimman hyvin. (YSL 43, 46 ) Lupamääräys 14. Suoritetun luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvioinnin perusteella eläin- ja kasvilajiston seuranta on tarpeen. Jos seurannassa havaitaan, että alueen kulumisen vuoksi tai muusta syystä kasvillisuus on vahingoittumassa tai alueen luonne muuttumassa, voidaan ryhtyä tarvittaviin toimiin, kuten rauhoitettujen kasvien siirtoistutuksiin, jotta alueen suojellut luontoarvot eivät häviä. Mahdollisesti tarvittavista siirtoistutuksista päättävä, luonnonsuojelulain mukaan toimivaltainen viranomainen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (YSL 42, 43, 46 ) Lupamääräys 15. Tarkkailua on voitava tarkentaa, laajentaa tai supistaa valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailun perusteella muutos katsotaan tarpeelliseksi. (YSL 46 ) Lupamääräys 16. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 108 ) Lupamääräykset 17.ja 19. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. (YSL 43, 46 ) Lupamääräys 19. Määräys toimintapaikkojen sijainnin yksilöidystä esittämisestä on tarpeen toiminnan valvonnan vuoksi. (YSL 43 ) Lupamääräys 20. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Pääosa muistutuksissa ja lausunnoissa esitetyistä yksilöidyistä vaatimuksista on otettu huomioon lupamääräyksissä. Toiminnan kieltäminen tai siirtäminen muualle Porin Prikaatin harjoitusalueella ei ole mahdollista. Porin Prikaatin käytössä olevan raskaan asekaluston käytön hallinta kuuluu olennaisesti Prikaatissa koulutettavien varusmiesten koulutusohjelmaan. 38

39 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 31.12.2018 mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä mm. yhteenveto toiminnan haittavaikutusten vähentämistoimista ja niiden vaikutuksista, tämän päätöksen noudattamisesta sekä yhteenveto ympäristövaikutusten tarkkailuista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Luvan saaja voi aloittaa hakemuksessa esitetyn toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen toimeenpanon. Perustelut Hakemuksessa kuvattu toiminta on kaavamääräysten mukainen ja sijaitsee kokonaisuudessaan valtion (Metsähallituksen) omistamilla maa-alueilla. Metsähallitus on antanut puolustusvoimille luvan taustavallin rakentamiseen ampumatoimintaa varten. Toiminta on tarpeen aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jottei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa Porin Prikaatin varusmies- ja kansainvälisten joukkojen kouluttamiselle. Hakemuksen mukainen taustavalli pohjavedensuojausrakentein vähentää oleellisesti ampumatoiminnasta aiheutuvaa riskiä maaperälle ja pohjavedelle nykyiseen verrattuna.

40 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 78, 90, 96, 100, 101, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16 19, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 65 Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 8 815. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa maksun myöhemmin. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) liitteen mukaan "muun ympäristölupa-asian" käsittelymaksu määräytyy tuntiveloituksena 43 euroa/h. Lupa-asian käsittelyyn käytetty tuntimäärä on 205. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Puolustusvoimat, Porin Prikaati PL 38 27801 SÄKYLÄ Jäljennös päätöksestä Säkylän kunta Loimaan kaupunki Huittisten kaupunki Köyliön kunta Oripään kunta Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta Loimaan kaupungin ympäristölautakunta

41 Ilmoitus päätöksestä Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Oripään kunnan tekninen lautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus Pääesikunta, logistiikkayksikkö Maavoimien esikunta Asianosaisille listan dpoesavi-156-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Säkylän, Köyliön ja Oripään kuntien sekä Loimaan ja Huittisten kaupunkien ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Alasatakunta ja Loimaan Lehti -nimisissä sanomalehdissä.

42 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1. Toiminta-alueen kartta 2. Enimmäismelualueet (C-äänialtistustaso L CE ) 3. Keskiäänitasoalueet (L Aeq (7-22) ) 4. Valitusosoitus Mika Seppälä Pekka Häkkinen Petri Hiltunen Päätöksen ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Mika Seppälä (puheenjohtaja) sekä ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Petri Hiltunen. PHi/sl

Toiminta-alueen kartta Liite 1

Enimmäismelualueet (C-äänialtistustaso L CE ) Liite 2

Keskiäänitasoalueet (L Aeq (7-22) ) Liite 3