Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Utajärven kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Haapapuro 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Kyösti Juujärvi kunnanjohtaja 0500 586 152 kyosti.juujarvi@utajarvi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 17.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Säännös ei ole lähipalvelujen määritelyn, eikä saatavuuden suhteen tarpeeksi täsmällinen. Se ei näin ollen turvaa riittävästi kaukana keskuskaupunkia asuvien ja harvaan asuttujen alueiden kuntalaisten lähipalveluja. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Säännöksillä ei pystytä turvaamaan etäällä kaupunkikeskuksia asuvien ja harvaan asuttujen alueiden kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Kielellisten oikeuksien lisäksi tästä pitäisi säätää erikseen.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: Kyllä 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Sosiaali- ja terveysalue tulee voida muodostaa myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kuntayhtymämalli tuee olla kaikissa vaihtoehdoissa vastuukuntamallin vaihtoehto. Perustason alue on käsitteenä tarpeeton. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Perustason alue käsite on tarpeeton. Sosiaali-terveysalue on riittävä. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Perustason alue käsite on tarpeeton. Sosiaali-terveysalue on riittävä. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Vaikuttavia palveluita tavoiteltaessa on muistettava, että niiden keskiössä on asiakas itse. Mikäli erva vastaa koko alueen kaikkien toimintojen ohjauksesta ja koordinoinnista, on olemassa vaara, että hallinto ja päätöksenteko karkaavat liian kauaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden arjesta. Keskitetyn hallinnon ja hajautetun palvelutuotannon mallissa on pidettävä erityisesti huolta siitä, että palvelutuotannossa vastuu ja valta kulkevat samassa suhteessa. Erva-alueen vastuulle tulisikin siirtää ainoastaan ne tehtävät, jotka sinne todella kuuluvat kuten erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksien ja kilpavarustelun estämiseen liittyvät tehtävät. Paikallisista olosuhteista ja asiakkaan palvelutarpeesta paras ymmärrys on kuitenkin niillä henkilöillä, jotka kulloisessakin tilanteessa ovat läsnä. Laissa on turvattava, että kunnallinen työterveyshuolto voi jatkossakin tuottaa työterveyshuollon palveluja alueensa yksityisille yrityksille.
18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Kuntayhtymämalli tulee olla kaikissa tapaukssa vastuukuntamallin vaihtoehtona. Perustaso käsitteenä tarpeeton. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Kuntayhtymämalli tulee olla kaikissa tapauksissa vastuukunnan vaihtoehto. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
mikään edellä olevista, koska - Pienten kuntien asukkaiden oikeus päättää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämismallista edellyttää sellaista mallia, jossa keskuskaupunki ei voi tosiasiassa yksin päättää siitä, että onko kuntayhtymämalli vastuukuntamallin vaihtoehto. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - Kuntayhtymällä tulee aina olla vastuukuntamallin vaihtoehto 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - Jokaisella kunnalla tulee olla sellainen edustus toimielimessä, että kuntalaiset voivat tosiasiallisesti vaikuttaa oman kuntansa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Vastuukuntamalli ei ole järkevä toimintamalli näin laajojen järjestämisvastuiden osalta. Koska kunnat edelleen rahoittavat palvelut, tulee niillä olla mahdollisuuus päättää myös palvelujen sisällöstä ja siitä mihin rahat käytetään.
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Vastuukuntamalli ei ole järkevä toimintamalli näin laajojen järjestämisvastuiden osalta. Mikäli vastuukuntamalliin päädytään, tulee tilinpäätös hyväksyä yksimielisesti, koska kunnilla on myös rahoitusvastuu. Lain perusteluissa todetaan, että ylijäämäisestä tuloksesta toimielimellä olisi mahdollista tehdä investointivaraus. Tätä varausta rajoittaisi kunnan kokonaistuloksen kehitys. Sote-alueen rahoitus tulee sen jäsenkunnilta, tällöin ei vastuukunnan kokonaistaloudellinen kehitys saa vaikuttaa sote-alueen toimintaan ja talouteen. Jäsenkuntien kanavoimat varat sote-alueen infran investointeihin tuee käyttää täysimääräisesti siihen osoitettuun tarkoitukseen eikä vastuukunnan taloudellinen tilanne voi tähän vaikuttaa. Sote-alueen ja kuntien välisen infran omistuksen suhteen on myös vielä paljon epäselvyyksiä, jotka tulee ratkaista. 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Ervalle suunniteltuja tehtäviä tulee rajata. Alueelliset tehtävät tulee antaa kuntayhtymämallilla hoidettavien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden hoidettavaksi 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen?
- Hallituksen kokoonpanossa tulee huomioida arva-alueen hyvin erilaiset toimentaympäristöt. Erva-alueen hallituksessa tulee olla edustus sote-alueiden erilaisista toimintaympäristöistä esim. kaupunkiseudut, maaseutu. Alueiden erilaiset olosuhteet on otettava huomioon alueen toimintoja suunnitellessa. 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Erityisvastuualueiden yhtymäkokouksilla ollaan antamassa oikeus tehdä peruspalveluiden vastuukuntia sitovia päätöksiä mm. tilanteessa, jossa palvelun järjestäminen edellyttää kalliita investointeja. Mikäli omaisuus kuitenkin jää kuntien ja kuntayhtymien vastuulle, ei kyseisellä toimielimellä voi olla päätäntävaltaa. Päätösvalta asioissa on ko.kunnan valtuustolla tai kuntayhtymän valstuustolla. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? ota kantaa - Perustaso käsitteenä ei ole tarpeellinen.
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Kapitaatioperusteinen malli on sinällään oikea. Tämä parantaa kuntien budjetoinnin ennustettavuutta. Koska valtionosuuslainsäädännön uudistus on edelleen kesken, sen sekä sotejärjestämislain yhteensovittamisessa on huolehdittava siitä, että syrjäisten, harvaanasuttujen, korkean sairastavuuden kuntien meno-tulosuhde on saatava oikeudenmukaiselle ja kestävälle tasolle. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Kyllä - Perustaso alue on käsitteenä tarpeeton.
35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? - Rahoitusvastuun siirtyminen saattaisi johtaa siihen, että palvelun järjestäjälle on edullista siirtää asiakas laitoshoidon piiriin toisen järjestäjän aluelleelle, jolloin asiakkaan aiheuttamista kustannuksista päästään eroon. Nykyisellä kunta- ja sote-rakenteella kyseinen malli aiheuttaisi kustannuksia sellaisille kunnille, joiden alueella sijaitsee perhekoteja, laitoshoitopaikkoja ja asumispalveluyksiköitä. Osa kunnista ja kuntayhtymistä ostaa palveluita muiden kuntien alueelta, koska oman kunnan alueella ei palveluja ole tarjolla tai kyseiset yritykset ovat pärjänneet tarjouskilpailussa. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Kyllä - Kuntayhtymä, ei vastuukunta
39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Perustason alue on käsitteenä tarpeeton. Vastuukunnan rinnalle tulee nostaa kuntayhtymä tasavertaiseksi vaihtoehdoksi. Sosiaali- terveydenhuollon järjestämisen sitominen väestökriteereihin ei ole tarpeellista. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Aikataulu ei ole sopiva, sillä järjestämislakiesitys ei ole valmis, siinä on lukuisia perustuslakiin liittyviä ongelmia, vaikutusarvioita, kustannusarvioita, eikä vaihtoehtoisia tapoja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ei ole esitetty. Järjestämisen rahoituksen selvittäminen on kesken, samoin kytkentä valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
- Ei ole hyväksyttävää, että Uudenmaan alue käsitellään muusta maasta erillisena alueena. Maakunnallista ratkaisua esitetään Uudellemaalle, mutta sitä ei esityksen mukaan sallita muualle Suomeen. 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Perustaso on käsitteenä tarpeeton. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - Ei ole hyväksyttävää, että sosiaali- jaterveydenhuollon henkilöstöä kohdellaan eri tavalla kuin muuta kunnan henkilöstöä. Mikäli muutosturvaa muutetaan, tulee muutoksen koskea koko kunta-alan henkilöstöä. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?
Avoimet vastaukset: Kyllä 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Lain tarkoitus ja tavoitteet ovat hyväksyttäviä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ainakin vaativien sosiaalipalvelujen integraatio on toteutettava. On selvitettävä ja toteutettava yksikanavainen rahoitusmalli, missä valtion, kunnan ja ainakin osittain KELAn rahat ohjattaisiin järjestäjälle. Kuntarahoitus tulisi järjestää kapitaalimallilla, joka tulisi painottaa väestön ikärakenteella ja sairastavuudella. Pohjois-Pohjanmaalla järkevin ratkaisu on rakentaa koko maakunnan laajuinen sote-kuntayhtymä, joka järjestää ym.palvelut. Sote-alueille tulee rakentaa alueittaiset palvelustrategiat, jossa päätettäisiin tuotantoon liittyvät asiat, mukaan luettuna yksityissektori ja kolmas sektori. Palvelusstrategiassa ja/ tai lainsäädännöllä tulee määritellä lähi-, alueelliset- ja keskitetyt palvelut. Erityisesti tulee huomioida harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien alueiden ihmisten palvelujen turvaaminen, mm.uutta teknologiaa hyväksi käyttäen.