MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKKI PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2017 Asiakkaita: 9 369 (9 120) Vakavaraisuussuhde, 15,93 % (17,27 %) Liikevoitto (1 000 eur): 567 (639) Koko luotonanto (1 000 eur): 171 086 (152 871), josta välitettyjä luottoja 18 747 (12 713) Tase (1 000 eur): 189 326 (166 724) Oma pääoma ja varaukset (1 000 eur): 14 005 (13 205) Kulu-tuotto suhde: 72,1 % (69,8 %) (suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta 1.1.-30.6.2016) Myrskylän Säästöpankin liiketoiminta on katsauskauden aikana jatkunut vakaana. Talletuksien ja luotonannon kasvu ovat olleet pankin tavoitteiden mukaisia. Kesäkuun lopussa talletukset olivat 131 985 tuhatta euroa. Talletukset kasvoivat viimeisen 12 kk:n aikana 9,1 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 171 086 tuhatta euroa. Kasvu viimeisen 12 kk:n aikana oli 11,9 %. Myrskylän Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankilla on yhteensä 4 konttoria, Myrskylässä, Mäntsälässä, Orimattilassa ja Porvoossa. Myrskylän Säästöpankin palveluksessa on keskimäärin 20 toimihenkilöä. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Myrskylän Säästöpankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Säästöpankkipalvelut Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristön kuvaus Globaali talousnäkymä Vuoden 2017 alkupuoliskolla globaalin talouden kasvunäkymät paranivat merkittävästi. Kasvunäkymien parantuminen oli hyvin laajaalaista. Eurooppa ja kehittyvät talouden ovat kiihdyttäneet kasvuaan ja ottaneet kiinni Yhdysvaltoja. Kehittyvien talouksien näkymät ovat vakautuneet viime vuosista ja sijoittajien usko kehittyvien markkinoiden osalta on vahvistunut. Erityisesti Kiinan talouden hallittu kehityskulku on tukenut globaalia talouskasvua ja kauppaa. Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta Kiinan talouteen liittyvät riskit ovat olleet huomion kohteena ja tältä osin odotuksiin nähden positiivinen kehitys on tukenut sijoitustuottoja. Yhdysvalloissa talouskasvu 1
on saavuttamassa meneillään olevan syklin lakipisteen lähivuosina ja on jo nähtävissä merkkejä siitä, että voimakkain kasvu olisi takana päin. Maailman talouskasvu tulee nousemaan yli 3 prosentin tasolle mahdollisesti jo ensi vuonna. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että talouskasvu tulisi saavuttamaan finanssikriisiä edeltävän tason. Euroopassa nähty talouskasvun nousu on kiihtynyt ja merkille pantavaa on myös teollisuuden näkymien elpyminen. Työmarkkinoiden vuonna 2013 käynnistynyt elpyminen on jatkunut ja työttömyysaste on laskenut euroalueella 9,3 prosentin tasolle. Teollisuustuotannon ja bruttokansantuotteen kasvu jatkuivat vakaina vuoden 2017 alkupuoliskolla. Kapasiteetin käyttöaste on noussut korkeimmalle tasolle sitten finanssikriisin ja tämä heijastelee teollisuuden luottamusindikaattoreiden vahvaa nousua. Kotitalouksien tilanne vahvistui ja kuluttajien luottamus on noussut voimakasta vauhtia. Alhainen korkotaso ja energianhinta kasvattavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Myös asuntojen hintojen nousu ja sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys ovat vahvistaneet kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan keskuspankki valmistautuu rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Muutokset rahapolitiikassa tullaan toteuttamaan asteittain pitkällä aikavälillä, sillä inflaatio-odotukset ovat edelleen alhaisella tasolla eikä toteutunut inflaatio ole noussut odotettua vauhtia. Euroopassa poliittisten riskien merkitys korostui useiden vaalien vuoksi. Ranskan presidentinvaalien tulos kuitenkin oli markkinoille suosiollinen ja vakautti odotuksia Euroopan unionin tulevaisuudesta. Isossa-Britanniassa järjestetyt parlamenttivaalit olivat istuvalle hallituspuolueelle pettymys. Tämä osaltaan voi vaikeuttaa Brexit-neuvottelujen etenemistä tänä ja ensi vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvusykli on jatkunut jo ennätyksellisen pitkään ja vuoden 2017 alkupuoliskolla on ollut jo nähtävissä hidastumisen merkkejä. Työmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen hyvä ja työttömyysaste on laskenut historiallisesti tarkasteltuna alhaiselle 4,3 prosentin tasolle. Kuitenkin uusien työpaikkojen syntyminen on hidastunut. Myös yritysten tuloskasvu Yhdysvalloissa on hidastunut, vaikkakin on edelleen hyvällä tasolla. Alhainen korkotaso ja palkkainflaatio tukevat yritysten tulosmarginaaleja. Teollisuustuotanto jatkaa kasvuaan ja globaalin talouden kasvu näkyy kapasiteetin käyttöasteen nousuna. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin valtakausi alkoi haastavissa merkeissä. Useat lakimuutokset kokivat vastarintaa kongressissa ja odotukset Trumpin uudistusohjelman osalta laskivat merkittävästi. Yhdysvaltojen keskuspankki FED jatkoi rahapolitiikkansa kiristämistä, mutta inflaation hidas nousu Yhdysvalloissa laskee koronnostopaineita. Korkoympäristö Korkotaso on säilynyt matalana eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa lähiaikoina. Vallitsevan korkokäyrän muoto on hyvin lattea mikä yhdistettynä matalaan perustasoon tuo pankkitoiminnan rahoituskatteelle haasteita. Lisäksi rahoitus-katetta rasittavat likviditeetin sääntelyvaateet (LCR maksuvalmiusvaade) ja Euroopan Keskuspankin negatiivinen talletuskorko. Sijoitusmarkkinat Sijoitusmarkkinoille vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on ollut hyvin suotuisa. Yritysten tuloskasvu Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla on yllättänyt positiivisesti mikä on tukenut osakemarkkinoiden tuottoja. Odotuksiin nähden pitkien korkojen alhainen taso ja yrityslainojen kaventuneet riskimarginaalit ovat nostaneet korkosijoitusten tuottoja. Sijoittajien luottamus on ollut hyvin vahvaa mikä näkyy erityisesti volatiliteetti-indeksien historiallisen alhaisena tasona. Poliittisten riskien hälveneminen Euroopassa on osaltaan tukenut osaketuottoja. Seuraava merkittävä riskitekijä on Italian parlamenttivaalit alkuvuodesta 2018. Kehittyvien markkinoiden osalta tuotot ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen ja pitkien korkojen lasku ovat tukeneet yritysten kasvunäkymiä. Kehittyvien markkinoiden valuuttaindeksit ovat vahvistuneet vuosia jatkuneet heikentymistrendin jälkeen. Loppuvuoden osalta globaali talouskehitys tulee jatkumaan suotuisana. Sijoitusmarkkinoilla tuotto-odotukset ovat laskeneet korkeiden sijoitustuottojen myötä, mutta tunnistettuja riskitekijöitä on vähemmän kuin vuosi sitten. Kiinan kansantalouden korkeaan velkataakkaan liittyvät ongelmat tai Yhdysvaltojen talouskasvun hiipuminen laskisivat globaalin talouden kasvunäkymiä nopeasti. Tällä olisi myös merkittävä negatiivinen vaikutus osake- ja yrityslainatuottoihin. Yritysten tuloskasvu on kuitenkin hyvällä tasolla tässä tilanteessa osakemarkkinoiden trendinomainen heikentyminen ei ole todennäköistä. Suomen taloustilanne Suomen taloustilanteessa on nähty selkeä käänne parempaan. Parantuneen tilanteen taustalla on investointien ja kulutuksen kasvu sekä viennin voimakas elpyminen. Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on kohentunut merkittävästi. Kuluttajien luottamus on noussut ennätyksellisen korkeaksi, kun samaan aikaan kotitalouksien säästämisaste on kääntynyt negatiiviseksi. Yritysten halukkuus uusinvestointeihin on noussut mikä näkyy luoton kysynnän kasvuna. Myös yritysten työvoiman kysyntä on kasvanut suotuisasti mikä osaltaan luo odotuksia työttömyysasteen laskusta lähivuosina. Pitkäaikaistyöttömyydessä on nähty laskua ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Konkurssien määrä on laskussa ja erityisesti vientimarkkinoiden elpyminen tukee positiivista kehitystä. Julkisen talouden haasteet kuitenkin ovat edelleen suuret ja hallituksen toimenpiteet rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi ovat jääneet puutteelliseksi. Muutokset poliittisessa rintamassa saattavat heikentää hallituksen toimintakykyä ja osaltaan vaarantaa julkisen talouden vakauttamiseksi suunniteltuja toimenpidehankkeita. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen lisää painetta uudistuksille. Suomen talouden näkymät tulevat kuitenkin parantumaan loppuvuoden aikana ja talouskasvu vuoden 2017 osalta nousee lähelle 3 prosentin tasoa. 2
Asuntomarkkinat Suomessa Asuntokauppaa ohjaavat tekijät (työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus) ovat tukeneet positiivista virettä asuntomarkkinoilla. Spekulaatioista huolimatta asuntokauppa Suomessa on kehittynyt ja kehittyy maltillisesti tänä vuonna. Säästöpankkiryhmä ennustaa tälle vuodelle 2-3 prosentin kauppamäärän kasvua. Kiinteistönvälittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppamäärä kasvoi 0,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tosin voimakas uudisrakentaminen aikaansaa eri paikkakuntien välille suuria eroja kauppamäärissä. Sijoitusasuntokysyntä on jatkunut myös vahvana huolimatta siitä, että joillakin paikkakunnilla on jo ylitarjontaa vuokra-asunnoissa. Ylitarjonta johtuu osittain asuntorahastojen aktiivisesta sijoitustoiminnasta. Uudisrakentaminen on tänä vuonna vilkkainta yli 25 vuoteen, mikä osittain johtuu aiemmin mainittujen asuntorahastojen aktiivisuudesta ostaa suuria määriä asuntoja uudiskohteista. Käytettyjen asuntojen hintojen nousua on tapahtunut pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet. Ennustamme käytettyjen asuntojen hintojen nousevan koko maassa noin 1,5-2 prosenttia tänä vuonna. Hintojen nousua hillitsee tarjonnan lisääntyminen voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuen. Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Myrskylän Säästöpankin tuloskehitys on ollut edellisvuotta hieman heikompi. Tuloksen pieni heikkeneminen on kuitenkin johtunut korkosuojausten päättymisestä liiketoiminnan muutoin kehittyessä suotuisasti. Myöskään alkuvuonna ei ole ollut kertaluonteisia tuloja samalla tavoin kuin edellisenä vuonna. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 567 tuhatta euroa (639), joka oli 71 tuhatta euroa pienempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 0,6 % (0,8 %) taseesta. Pankin korkokate oli katsauskaudella 1 207 tuhatta euroa (1 198). Korkokate kasvoi 0,8 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Korkokatteen kasvuun vaikutti varainhankinnan edelleen jatkunut halpeneminen. Osinkotuotot olivat 27 tuhatta euroa (36). Palkkiotuottoja kertyi 767 tuhatta euroa (626). Erityisesti antolainauspalkkiot kasvoivat johtuen vilkkaasta lainakysynnästä. Palkkiokulut olivat 134 tuhatta euroa (152). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 283 tuhatta euroa (125). Tästä myyntivoitot olivat 293 tuhatta euroa. Pankin hallintokulut olivat 1 194 tuhatta euroa (1 109), tästä henkilöstökulut olivat 597 tuhatta euroa (590) ja muut hallintokulut 597 tuhatta euroa (518). Muiden hallintokulujen kasvu johtui lähinnä koulutus ja kehittämiskulujen kasvusta. Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 13,6 % ja oli 189 326 tuhatta euroa (166 724). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 11 456 tuhatta euroa (10 834). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 254 tuhatta euroa (123). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin poistoero oli 10 tuhatta euroa ja vapaaehtoiset varaukset olivat 2 540 tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 3 267 tuhatta euroa (4 027), joista debentuurilainoja 3 267 tuhatta euroa. Vakavaraisuus ja riskiasema Myrskylän Säästöpankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Vuoden 2017 alussa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Myrskylän Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. 3
Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Katsauskaudella luottoriskien määrä on säilynyt ennallaan. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli ainoastaan 309 tuhatta euroa, mikä on 0,2 % omasta luotonannosta ja takauskannasta. Summasta on noin puolet nollakorkoisia, jotka johtuvat viitekorkojen laskusta negatiivisiksi. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana järjestämättömien määrä oli 194 tuhatta euroa. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana -63 tuhatta euroa ja niiden peruutuksia 4 tuhatta euroa. Arvonalentumiset sisältävät kohdistamattomat saamisryhmäkohtaiset arvonalennukset. Rahoitusvakausvirasto päätti 24.5.2017 asettaa Säästöpankkien yhteenliittymälle luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 :ssä tarkoitetun alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärän. Alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärä tulee täyttää 31.12.2018 lukien. Vaade koskee vain yhteenliittymätasoa, mutta Rahoitusvakausvirasto arvioi vaateen asettamista jäsenluottolaitostasolla uudelleen vuonna 2018. Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Olennaiset tapahtumat puolivuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan puolivuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Loppuvuoden näkymät Loppuvuoden aikana pankin vakavaraisuuden ennakoidaan säilyvän nykyisellä tasolla tai hieman paranevan johtuen tasesiirroista yhteenliittymän hypopankkiin ja mahdollisesta debentuurien liikkeeseenlaskusta. Talletusten ja luottojen arvioidaan kasvavan lähes alkuvuoden mukaisesti. Arvonalennukset jäänevät kuluvana vuonna edellisvuoden tasolle. Loppuvuoden tuloksen arvioidaan pysyvän alkuvuoden tasolla. Korkotason mahdollinen nousu vaikuttaisi pankin korkokatteen määrään positiivisesti. Korkotason mahdollisella laskulla sen sijaan ei ole suurta merkitystä korkokatteeseen. 4
Myrskylän Säästöpankki Tuloslaskelma (tuhatta euroa) 1-6.2017 1-6.2016 1-12.2016 Korkotuotot 1 531 1 605 3 257 Korkokulut -325-408 -748 Korkokate 1 207 1 198 2 509 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 27 36 24 Palkkiotuotot 767 626 1 305 Palkkiokulut -134-152 -291 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 283 125 224 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot -9 41 31 Liiketoiminnan muut tuotot 103 250 253 Hallintokulut -1 194-1 109-2 263 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -79-71 -139 Liiketoiminnan muut kulut -343-302 -543 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -59-3 -74 Liikevoitto 567 639 1 037 Tilinpäätössiirrot 13-90 -281 Tuloverot -125-106 -129 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 455 443 627 Tilikauden voitto 455 443 627 5
Myrskylän Säästöpankki Tase Vastaavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Käteiset varat 648 605 692 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 7 089 6 719 6 633 Saamiset luottolaitoksilta 3 663 2 653 5 674 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 152 339 140 158 148 554 Osakkeet ja osuudet 12 603 9 839 9 630 Johdannaissopimukset 105 122 65 Aineettomat hyödykkeet 602 562 588 Aineelliset hyödykkeet 2 253 2 222 2 272 Muut varat 9 538 3 197 32 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 475 625 643 Laskennalliset verosaamiset 12 20 5 189 326 166 724 174 787 Vastattavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Velat luottolaitoksille 38 656 26 915 28 534 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 132 048 121 045 127 668 Muut velat 707 892 1 124 Siirtovelat ja saadut ennakot 568 589 507 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 3 267 4 027 3 267 Laskennalliset verovelat 75 51 52 Poistoero 10 31 23 Vapaaehtoiset varaukset 2 540 2 340 2 540 Peruspääoma 17 17 17 Kantarahasto 5 000 5 000 5 000 Käyvän arvon rahasto 254 123 189 Muut sidotut rahastot 1 661 1 661 1 661 Vapaat rahastot 129 129 129 Edellisten tilikausien voitto 3 940 3 461 3 451 Tilikauden voitto 455 443 627 189 326 166 724 174 787 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 1 437 1 462 1 574 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 6 824 4 933 5 800 6
Johdannaissopimukset Suojaavat johdannaiset Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset 0 5 000 5 000 Osakejohdannaiset 5 121 6 878 6 348 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen 0 92 7 Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen 105 31 58 Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 13 485 12 696 13 123 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -663-714 -736 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 12 822 11 982 12 387 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 0 0 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 12 822 11 982 12 387 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 1 281 1 991 1 526 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0-1 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 1 281 1 990 1 526 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 14 103 13 972 13 913 Riskipainotetut erät yhteensä 88 551 80 921 82 225 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 80 891 74 270 75 025 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 44 181 92 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 927 382 420 josta operatiivisen riskin osuus 6 689 6 088 6 689 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 14,48 % 14,81 % 15,06 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 14,48 % 14,81 % 15,06 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 15,93 % 17,27 % 16,92 % Alkuvuodesta kertynyt voitto 455 tuhatta euroa on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa 7
Pääomavaatimus 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Omat varat 14 103 13 972 13 913 Pääomavaatimus * 9 299 8 498 8 635 Pääomapuskuri pääomavaatimuksen jälkeen 4 804 5 473 5 278 * Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista. Vähimmäisomavaraisuusaste Myrskylän Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 6,70 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ensisijainen pääoma 12 822 11 982 12 387 Vastuiden kokonaismäärä 191 449 172 975 176 694 Vähimmäisomavaraisuusaste 6,70 % 6,93 % 7,01 % Myrskylässä 2. elokuuta 2017 Myrskylän Säästöpankki Hallitus 8
PANKIN KEHITYS 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 Asiakasmäärän kehitys 8817 8986 9120 9076 9369 2000 1000 0 384 723 439 801 478 Asiakasmäärä Uudet asiakkaat 200,0 Kokonaisvarainhankinnan kehitys m 180,0 160,0 140,0 137,0 141,5 151,9 159,4 173,9 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Talletukset Debentuurit Indeksilainat Joukkovelkakirjalainat Talletukset muu luottolaitos 9
200,0 Luotonannon kehitys m 180,0 160,0 140,0 120,0 137,6 10,2 142,3 8,8 152,9 12,7 163,2 14,6 171,1 18,7 100,0 80,0 60,0 127,4 133,5 140,2 148,6 152,3 40,0 20,0 0,0 Luotot Välitetyt luotot 1,00 Järjest.saamiset/luottokanta+taseen ulkopuoliset sitoumukset % 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,21 0,06 0,13 0,08 0,10 0,00 10
1 200,0 Liikevoitto t 1 000,0 1 036,6 800,0 779,3 600,0 400,0 439,6 638,6 567,3 200,0 0,0 2,00 Kulu-tuotto-suhde 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,76 0,79 0,70 0,73 0,72 0,00 11
20,00 Vakavaraisuuden kehitys (%) 18,00 16,00 16,48 18,18 17,27 16,92 15,93 14,00 12,00 8,48 7,68 6,77 6,42 5,43 10,00 8,00 2,50 2,50 2,50 2,50 6,00 4,00 8,00 8,00 8,00 8,00 8,00 2,00 0,00 Vakavaraisuusvaatimus Kiinteä lisäpääomapuskuri Puskuri 16,00 14,00 12,00 10,00 11,96 1,92 Vakavaraisuuden kehitys m 13,90 13,97 13,91 14,10 2,27 1,99 1,53 1,28 8,00 6,00 4,00 10,05 11,63 11,98 12,39 12,82 2,00 0,00 Ensisijainen pääoma Toissijainen pääoma 12