Hakkeen ja klapien asfalttikenttäkuivaus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen
2 Johdanto Energiapuun luonnonkuivausmenetelmät yleensä hitaita uusia nopeita ja edullisia menetelmiä tarvitaan. Asfaltti lämpenee kesällä useisiin kymmeniin asteisiin voidaan hyvin hyödyntää kuivaamiseen.
3 Hakkeen kuivaus Pohjautuu Jussi Laurilan ja Risto Lauhasen selvitykseen. Hakkeen asfalttikenttäkuivaus on jo käytössä oleva menetelmä erityisesti paljon haketta käyttävillä maatiloilla. Koe tehtiin yhteistyössä menetelmää hyödyntävän maatilan kanssa. Kuva: Jussi Laurila
4 Koejärjestely Kokeessa käytettiin kahta päivää aikaisemmin haketettua mäntyhaketta. Hake levitettiin kuivikkeenlevittimellä asfalttikentälle 3 4 cm paksuksi patjaksi. Patjan leveys 2,5 m. Haketta kuivattiin yhden päivän verran n. 12 h. Päivän päätteeksi otettiin näytteet edustavasti useasta kohtaa hakepatjaa. Näytteet analysoitiin uunikuivausmenetelmällä. Koe suoritettiin Lapualla 21.6.2012. Kuva: Enni Kangas
5 Sääolosuhteet ja kuivumistulos Päivä oli aurinkoinen (ylin lämpötila oli 17 ºC ja tuuli 4 m/s). Hake kuivui päivän aikana tuoreesta 23 % kosteuteen. Erittäin todennäköisesti helteellä päästäisiin alle 20 % kosteuteen. Erinomainen tulos!
6 Soveltaminen käytäntöön Kuivikkeenlevittimellä aikaa 20 i-m 3 levittämiseen kuluu 10-15 min. Kuivuminen todennäköisesti hieman nopeutuu, kun hakepatjojen väliin jätetään pieni väli. Tuuli nopeuttaa kuivumista, mutta saattaa viedä pienimmät hakepalat mennessään. Mikäli hake ei huonosta säästä johtuen kuiva päivän aikana tarpeeksi, voidaan kuivausta jatkaa seuraavana päivänä. Päivän päätteeksi hake voidaan kerätä esim. etukuormaajalla. Kuvat: Enni Kangas
7 Klapien kuivaus Tuomas Hakonen & Ismo Makkonen Asfalttikenttäkuivaus toimii erinomaisesti hakkeella kuinka hyvin klapit kuivuisivat?? Kuva: Tuomas Hakonen
8 Koejärjestely Tuoreesta koivurangasta tehtiin klapikoneella klapeja n. 1 irtokuution verran. Klapit halkaisijaltaan pääosin alla 10 cm ja pituudeltaan n. 30 cm. Klapit levitettiin tasaisesti n. 25 neliömetrin alalle yhteen kerrokseen (jokainen klapi asfaltin pintaa vasten). Koe suoritettiin Koulutuskeskus Sedun parkkipaikalla Ähtärin Tuomarniemellä 5.-11.7.2013. Kuva: Tuomas Hakonen
9 Näytteenotto ja näytteiden analysointi Kosteusnäytteitä varten valittiin joka päivä 5 klapia. Näytteet pussitettiin ja pakastettiin. Kosteusnäytteet otettiin joka päivä klo 17 19 välisenä aikana. Kosteus määritettiin uunikuivausmenetelmällä (lämpötila 105 ºC ja aika 24 h). Kuva: Ismo Makkonen
10 Sääolosuhteet Kuivumiskokeeseen valitun viikon aikana satoi yhteensä 7,4 mm (Ähtärin keskimääräinen sademäärä heinäkuussa 18,3 mm/vko) (Pirinen, P. ym. 2012; Ilmatieteen laitoksen tilastot). Jo ensimmäisenä koepäivänä satoi yli puolet viikon kokonaissademäärästä. Ylimmät lämpötilat vaihtelivat viikon aikana 18,9 ºC ja 24,0 ºC välillä. Otolliset olosuhteet klapien kuivumiselle! Kuva: Ismo Makkonen
11 Tulokset Klapien alkukosteus 45,5 % ja loppukosteus 28,9 %. Sateen jälkeen kuivuminen lähes pysähtyy, mutta jatkuu taas poudan kestäessä.
12 Tarkastelua Aivan huippukuivaksi klapia ei viikon aikana saatu, mutta 28,9 % on kuitenkin hyvä tulos. Esim. Halkoliiterin vaatimuksena polttoon myytävälle klapille on alle 25 % kosteus. Muutaman päivän lisäkuivattamisella oltaisiin jo 25 %:ssa. Sadejaksojen aikana klapien kuivuminen asfaltilla hidastuu ja kosteus saattaa kääntyä jopa hitaaseen nousuun. Kuivuminen on poutajaksoilla klapien kastumista nopeampaa normaalina kesänä klapit kuivuvat asfaltilla hyvin. Kokeilemisen arvoinen menetelmä!
13 Mitä klapien asfalttikuivaus vaatii? Vapaata asfalttikenttää. Tilaa voi yrittää säästää laittamalla klapeja useampaan kerrokseen kuivumaan heikentää todennäköisesti kuivumistulosta varsin nopeasti. Sopivan poutajakson. Viitseliäisyyttä. Klapien levittäminen ja korjaaminen asfalttikentältä ei onnistu pelkästään konevoimalla rukkasen jälkiä klapeihin tulee.
Kiitos! 14