Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sepo Suorsa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Margit Päätalo johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 0503509660 margit.paatalo@avi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 11.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - ylijohtaja Terttu Savolainen, johtaja Margit Päätalo 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä - Uudistukseen liittyvä keskeinen linjaus on, että sillä turvataan kuntalaisten oikeus lähipalveluihin. Lähipalvelujen saatavuus on väestön tasavertaisuuden näkökulmasta keskeistä niin kasvukeskuksissa, maantieteellisesti isoissa kunnissa kuin harvaan asutuissa kunnissa. Etenkin harvaan asutuilla alueilla, mutta myös toiminta-alueeltaan isoissa kunnissa oleellista kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta tulee olemaan, ettei palveluja tarvitseva väestö jää palvelujen ulkopuolelle pitkien matkojen ja niistä aiheutuvien kustannusten vuoksi. On syytä huomioida viime vuosina tapahtunut harvaanasuttujen alueiden julkisten liikennepalvelujen heikkeneminen. Liikkuvat palvelut voivat tuoda palvelut lähelle kuntalaista silloin, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjällä ei ole mahdollisuutta niitä pysyvän lähellä tuotettavan palvelun kautta sitä järjestää. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä
10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Lakiesityksessä korostetaan kunnan velvollisuuksia ja tehtäviä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, seurannassa ja raportoinnissa. Järjestämislakiluonnoksen 16 :n mukaan hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen säädettäisiin vain erityisvastuualueen tehtäväksi. Terveydenhuollon laitoksen (THL) tehtävänä on tutkia, seurata, arvioida, kehittää ja ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi. Kunta vastaa kaikissa palvelujen järjestämis- ja tuottamistilanteissa kuntalaisten hyvinvoinnista, joten Järjestämislaissa tulisikin hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen säätää 2 luvussa ennen muuta kuntien tehtäväksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet kunnissa ovat vielä varsin uudet ja hauraat. Jos hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen säädettäisiin erityisvastuualueen tehtäväksi, riskinä on nyt kunnissa alkumetreillä olevien hyte rakenteiden rapautuminen. Hyvin toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kaventavat osaltaan ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Meneillään olevissa uudistuksissa keskeinen tavoite on siirtää painopiste ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin ja vahvistaa peruspalveluja. Tavoite on oikea, mutta miten varmistetaan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, jos palvelut keskittyvät. Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnin avulla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista maan eri osissa. Kansalaisten yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa maan eri osissa on keskeinen periaate tilanteessa, jossa alueellinen erilaistuminen todellisuutta 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: Kyllä - Tarve suurempiin sosiaali- ja terveydenhuollon alueisiin on laajasti tiedostettu peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisen näkökulmasta. Kainuun hallintokokeilusta saadut tulokset osoittavat, että palvelujärjestelmää on maakunnallisen ratkaisun turvin kyetty kehittämään palvelujärjestelmää kokonaisvaltaisesti toteuttaen sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio.
12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Riittävän suuriin sosiaali- ja terveysalueisiin perustuva järjestämisrakenne voisi olla järjestämisvastuun näkökulmasta toimivalta- ja vastuusuhteiden kannalta selkein vaihtoehto. Palvelutuotannosta voisivat vastata riittävän kokoiset alueelliset tuottajat. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? - Riittävän suuriin sosiaali- ja terveysalueisiin perustuva järjestämisrakenne voisi olla järjestämisvastuun näkökulmasta toimivalta- ja vastuusuhteiden kannalta selkein vaihtoehto. Palvelutuotannosta voisivat vastata riittävän kokoiset alueelliset tuottajat.
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Riittävän suuriin sosiaali- ja terveysalueisiin perustuva järjestämisrakenne voisi olla järjestämisvastuun näkökulmasta toimivalta- ja vastuusuhteiden kannalta selkein vaihtoehto. Palvelutuotannosta voisivat vastata riittävän kokoiset alueelliset tuottajat. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Erityisvastuualueen tehtäväksi määriteltäisiin mm. asukkaiden yhdenvertaisuuden turvaaminen sekä palvelujen päällekkäisyyden, kilpavarustelun ja palvelukatveiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus. Esitetyt erityisvastuualueiden tehtävät ovat luonteeltaan kansallista koordinaatiota edellyttäviä. Kehittämisen tehtävät on luontevaa hoitaa sote-alueelle, jotta kehittämistyö on lähellä päätöksentekoa. Tutkimuksen ja kehittämisen alueellinen koordinaatio voidaan toteuttaa esim. sote-alueiden yhteisessä neuvottelukunnassa vrt. alueelliset Kaste johtoryhmät. Aluehallintolain mukaan varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen, valmiusharjoitusten järjestäminen sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen on aluehallintoviraston tehtävä. KASTE-ohjelman toimeenpanossa on luonteeltaan kyse valtion ohjausinstrumentista, johon liittyy valtionavustusten suuntaamista. Ohjelma sisältää useita sellaisia sisältöjä, että Kaste-ohjelman alueellinen koordinaatio- ja toimeenpanotehtävä sopisi hyvin lainsäädännön toimeenpanotehtäviä muutoinkin hoitavalle aluehallintovirastolle. Kuntien näkemystä Kaste-ohjelman alueelliseen toimeenpanoon voitaisiin saada esim. sote-alueiden yhteisessä neuvottelukunnassa (vrt. Kaste-aluejohtoryhmä). Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaus ja tietojärjestelmien yhteen toimivuuden edistäminen ja varmistaminen on kansallinen tehtävä. Ohjauksen mukainen toimeenpano sosiaali- ja terveydenhuollossa voi olla sote-alueen tehtävä. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Sote -palveluja koskevia päätöksiä tehtäisiin neljässä erilaisessa kuntapohjaisessa organisaatiossa. Mikäli sote-alueeseen kuuluisi myös perustason alueita tai perus-tason palvelut erikseen järjestäviä kuntia, on sote-alueen yhteisessä toimielimessä oltava esityksen mukaan eri kokoonpanot. Näiden lisäksi erityisvastuualue muodostaa oman hallinnollisen päätöksenteko-organisaationsa
19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Oikeudellinen vastuu järjestämisestä olisi vastuukunnalla, mutta ei välttämättä todellista päätösvaltaa järjestämisvastuun toteuttamiseksi. Yhteisen toimielimen tehtävänä olisi huolehtia järjestämisvastuun toteuttamisesta. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? mikään edellä olevista, koska - Vastuukunnan ohella kuntayhtymä tulee olla vaihtoehto kaikissa tilanteissa, mikäli kunnat näkevät sen parhaaksi toteuttamismalliksi. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa kunnille lakiesitystä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko alueita vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla.
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset: Kyllä - Vastuukunnan ohella kuntayhtymä tulee olla vaihtoehto kaikissa tilanteissa, mikäli kunnat näkevät sen parhaaksi toteuttamismalliksi. Lainsäädännön tulisi mahdollistaa kunnille lakiesitystä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko alueita vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - Alueeseen kuuluvan kunnan edustuksen rajaaminen sote-alueen yhteisestä toimielimestä synnyttää demokratiavajetta, joten jokaisella alueeseen kuuluvalla kunnalla tulisi demokratian varmistamiseksi olla edustus yhteisessä toimielimessä. 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Erityisvastuualue muodostuu periaatteessa kunnista. Hallituksessa olisi esityksen mukaan sote -alueiden edustus. Sote -alueet voivat olla myös kuntayhtymiä, jolloin erva on ikään kuin kuntayhtymien kuntayhtymä. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Erityisvastuualue muodostuu periaatteessa kunnista. Hallituksessa olisi esityksen mukaan sote -alueiden edustus. Sote -alueet voivat olla myös kuntayhtymiä, jolloin erva on ikään kuin kuntayhtymien kuntayhtymä. Lisäksi hallituksen kokoonpano vaihtelee asioittain.
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? -. Päätösvalta on luonteeltaan yhdistelmä ohjauksesta ja ennakollisesta valvonnasta. Ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa kunnalliselle toimijalle julkisen vallan sellaisia viranomaistehtäviä, joissa valvovalla viranomaisella on mahdollisuus valvontatehtävissään käyttää valvovan viranomaisen toimivaltuuksin lainsäädännön mukaisia pakkokeinoja (esim. antaa velvoittavia määräyksiä, keskeyttää toiminta ja mahdollisuus tehostaa em. uhkasakolla ja tuomita uhkasakko). Tehtävät, jotka ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä ja joihin liittyy julkisen vallan käyttöä, ja joilla olisi oikeudellisia vaikutuksia asukkaiden yhdenvertaisuuteen palvelujen saatavuudessa, olisi tarkoituksenmukaista hoitaa aluehallintovirastossa. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Järjestämislain mukaisesta alueellisesta ohjaus- ja kehittämisrakenteesta on tulossa moniportainen. Riskinä on, että osin päällekkäistä ohjausta on liian monen toimijan vastuulla. Ohjausta ja kehittämistä sekä niiden koordinaatiota säädettäisiin lain eri kohdissa alueellisesti sosiaali- ja terveysalueelle, erityisvastuualueen, vastuukunnille. Kuntatason vastuu tulisi olla sosiaali- ja terveysalueilla ja vastuukunnilla. Huomionarvoista on, että luvussa, jossa säädettäisiin ohjauksesta, suunnittelusta ja kehittämisestä, ei mainita mitään valtion aluehallinnon tehtävistä. Sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden ja erityisvastuualueiden palvelurakenteen, toiminnan ja niiden järjestämien palvelujen lainmukaisuuden valvonta ja siihen liittyvä ohjaus kuuluu aluehallintovirastolle toimialueellaan. Tähän liittyen virastot voivat tehdä ohjausja arviointikäyntejä sosiaali- ja terveysalueille, perustason alueille ja erityisvastuualueille liittyen 62 :n mukaiseen tehtävään. Hyvin toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kaventavat osaltaan ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Meneillään olevissa uudistuksissa keskeinen lähtökohta on siirtää painopiste mm. oikea-aikaisiin palveluihin ja vahvistaa peruspalveluja. Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnin avulla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista maan eri osissa. Kansalaisten yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa maan eri osissa on keskeinen periaate tilanteessa, jossa alueellinen erilaistuminen todellisuutta. Järjestämislaissa tulisi olla säädös aluehallintovirastojen tekemän peruspalvelujen arvioinnin hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisessa ohjauksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on myös alueellisesti monia toimijoita (maakuntaliitto, sairaanhoitopiiri, kuntayhtymiä). Eri organisaatioiden rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä olisi tärkeä tuoda selkeästi esille. Nykyinen tilanne aiheuttaa hämmennystä ja epätietoisuutta myös kunnissa. Aluehallintoviraston tehtävänä on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lainmukaisuuden valvonta ja siihen liittyvä ohjaus, esim. terveydenhuoltolain mukaiset toimintasuunnitelmat ja terveyden edistämisen rakenteet. Lain soveltamiskäytännössä on tärkeää varmistaa voimavarojen riittäminen myös hyvinvoinnin ja terveyden
edistämiseen kohdentuvaan toimintaan. KASTE -ohjelmassa voidaan asettaa mm. sellaisia valtion sosiaali- ja terveydenhuollon keskus- ja aluehallintoon kohdistuvia ohjelman toteuttamista koskevia keskeisimpiä tavoitteita ja toimenpidesuosituksia, jotka ovat perusteltuja kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi. KASTE -ohjelman toimeenpanossa on luonteeltaan kyse valtion ohjausinstrumentista, johon liittyy valtionavustusten suuntaamista. Ohjelma sisältää useita sellaisia sisältöjä, että Kaste-ohjelman alueellinen koordinaatio- ja toimeenpanotehtävä sopisi hyvin lainsäädännön toimeenpanotehtäviä muutoinkin hoitavalle aluehallintovirastolle. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Kuntien kustannusosuuksien määritys sekava. Sote-alueen määriteltävä maksuosuudet eri perustein perustasolle ja sote-alueen kunnille. Painotettu kapitaatiomalli pienentää pienempien kuntien satunnaisvaihteluriskiä. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee olemaan monentasoista ja erityyppistä valvontaa. 62 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden ja erityisvastuualueiden palvelurakenteen, toiminnan ja niiden järjestämien palvelujen lainmukaisuuden valvonta ja siihen liittyvä ohjaus kuuluu aluehallintovirastolle toimialueellaan ja Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastolle (Valvira). Ehdotuksen mukaan aluehallintovirasto ja Valvira voivat tehdä 63 :n perusteella ohjaus- ja arviointikäyntejä sosiaali- ja terveysalueille, perustason alueille ja erityisvastuualueille liittyen 62 :n mukaiseen tehtävään. Kyseessä olisi luonteeltaan ohjaava vuorovaikutteinen valvonta. Perustellusta syystä aluehallintovirasto ja Valvira voivat toteuttaa myös ns. tiukempaa valvontaa. 64 pykälä antaa tarkastusoikeuden, 65 mahdollisuuden määräyksiin ja pakkokeinoihin ja 66 hallinnolliseen ohjaukseen ja kehotuksiin. Ohjaus-ja arviointikäynnit ovat uusi tapa toteuttaa ennakollista valvontaa ja ohjausta, mikä on parannus nykyiseen ja lisää kuntien ja valvovien viranomaisten vuorovaikutusta. Luonnoksen perusteella voi tulkita, että Valviralle tulee entistä suurempi ja aluehallintovirastoa laajempi viranomaisohjaustehtävä. Aluehallintovirasto korostaa, että työjako viranomaisohjauksessa on oltava selkeä ja on selkiytettävä, mitä Valviralle kuuluvalla viranomaisohjauksella tarkoitetaan. Aluehallintoviraston rooli valvonnassa ja siihen liittyvässä ohjauksessa tulisi oli luonnosta korostetumpi. 39 antaa erityisvastuualueelle sosiaali- ja terveysalueita ja perustason alueita sitovaa päätösvalta niiden järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen tuottamisesta. Päätösvalta on luonteeltaan yhdistelmä ohjauksesta ja ennakollisesta valvonnasta. Ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa kunnalliselle toimijalle julkisen vallan sellaisia viranomaistehtäviä, joissa valvovalla viranomaisella on mahdollisuus valvontatehtävissään käyttää valvovan viranomaisen toimivaltuuksin lainsäädännön mukaisia pakkokeinoja (esim. antaa velvoittavia määräyksiä, keskeyttää toiminta ja mahdollisuus tehostaa em. uhkasakolla ja tuomita uhkasakko). Tehtävät, jotka ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä ja joihin liittyy julkisen vallan käyttöä, ja joilla olisi oikeudellisia vaikutuksia asukkaiden yhdenvertaisuuteen palvelujen saatavuudessa, olisi tarkoituksenmukaista hoitaa aluehallintovirastossa. Järjestämislain mukaan aluehallintoviraston ja Valviran valvontatoiminta tulisi kohdistumaan erityisvastuualueiden palvelurakenteen, toiminnan ja niiden järjestämien palvelujen lainmukaisuuden valvontaan. Väestön itse hankkimien palvelujen valvontaa säädellään erityislainsäädännössä. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa koskeva lainsäädäntö tulee ajan tasaistaa ja vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Jatkossa olisi syytä arvioida, olisiko tarkoituksenmukaista säätää erillinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvontaa koskeva erillinen valvontalaki, jolla säädettäisiin valvontaviranomaisten valvonnasta. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - Kuntarakennelain mukaiset kuntarakenneselvitykset tulee myös saada päätökseen. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Aikataulu on liian kireä. Lain hyväksymisen jälkeen tarvitaan riittävästi aikaa perustason ja sote-alueiden muodostamiseen. Kuntarakennelain mukaiset kuntarakenneselvitykset tulee myös saada päätökseen.
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? ota kantaa
46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä