TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 2014 Toimialue: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo ja Sipoo 1
2 Sisältö innehåll 1 Johdanto... 2 2 Suunnitelman rakenne...3 3 Terveydensuojelun tehtäväalueiden erilliset suunnitelmat4 3.1 Yleistä... 4 3.2 Valvonnan eri osa-alueille yhteiset tavoitteet... 5 3.3 Elintarvikevalvonta... 6 3.4 Talousveden valvonta... 12 3.5 Uimavesien valvonta... 16 3.6 Asuntojen ja ilmoitusvelvollisten oleskeluhuoneistojen valvonta... 19 3.7 Muiden terveydensuojelulain 13 :n nojalla ilmoitusvelvollisten huoneistojen ja vastaavien valvonta... 23 3.8 Elinympäristön terveellisyyden valvonta... 25 3.9 Kuluttajapalveluiden valvonta... 27 3.10 Tupakkalain sekä lääkelain mukainen valvonta... 29 3.12 Säteilylain ja ympäristönsuojelulain nojalla terveydensuojeluviranomaisen tehtäväksi säädetty valvonta... 33 4 Viestintä... 35 5 Henkilöstön koulutus... 36 6 Suunnitelman toteutumisen arviointi... 37
3 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Elintarvikevalvonnan kohteiden lukumäärä ja tarkastustiheystavoitteet kohderyhmittäin Elintarvikehuoneistojen yleinen näytteenottosuunnitelma Elintarvikelaitosten näytteenoton suunnitelma Hygienianäytteenottosuunnitelma terveydensuojelulain mukaisille kohteille Elintarviketiimin tupakkavalvonta ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta Terveydensuojelutiimin tarkastussuunnitelma, terveydensuojelulain, tupakkalain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaiset kohteet Valvontaan käytettävä työpanos Viestintäsuunnitelma
2 1 Johdanto Tämä Porvoon terveydensuojelujaoston vahvistama terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuodelle 2014 kattaa ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvat tarkastukset ja näytteenotot sekä terveydensuojelun tehtäviin kuuluvan muun valvonnan samoin kuin varautumisen terveyshaittaepäilyjen selvitykseen ja todettujen terveyshaittojen poistamiseen. Suunnitelma on voimassa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon alueilla. Suunnitelman laatimiseen on osallistunut koko valvontahenkilöstö. Valvontasuunnitelma ohjaa terveydensuojelun toteuttamaa valvontaa ja kuvaa valvonnan taustalla olevat periaatteet, valvonnan toteuttamiseen ohjatut resurssit sekä priorisointiperiaatteet. Suunnitelma toimii lisäksi perusteena terveydensuojelun toimintaa säätelevässä lainsäädännössä edellytetylle maksulliselle valvonnalle. 2
3 2 Suunnitelman rakenne Valvontasuunnitelma vastaa pääosin sisällöltään vuodelle 2013 laadittua valvontasuunnitelmaa. Eläinlääkintähuoltoa koskeva kokonaissuunnitelma on laadittu erillisenä asiakirjana. Terveydensuojelun valvontasuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon toimintaa ohjaava lainsäädäntö sekä Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014 (päivitys vuodelle 2014), joka sisältää toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat. Suunnitelman valmistelusta on tiedotettu Porvoon internet-sivuilla sekä alueen virallisissa sanomalehdissä ja radiossa viikolla 48 (Itä-Uusimaa, Borgåbladet, Vartti, Sipoon Sanomat, Loviisan Sanomat ja Östra Nyland, YLE). Valvontasuunnitelma jakautuu kaikkia terveydensuojelun tehtäväalueita koskevaan yleiseen osaan sekä kutakin terveydensuojelun tehtäväaluetta koskevaan erillisosioon. Yleisessä osassa on kuvattu toimivallan delegointi, laatujärjestelmään liittyvät asiat ja valvontakohderekisteri sekä suunnitelmallisen valvonnan yleiset priorisointiperiaatteet. Yleisessä osassa on lisäksi määritelty valvontatarkastuksen ja tarkastuksesta tehtävän pöytäkirjan sisältö. Erillisosioissa on kuvattu kunnan tehtäväksi säädetyt, kyseiseen tehtäväalueeseen kuuluvat valvontatehtävät, valtakunnallisten valvontaohjelmien tai kohdekohtaisten riskiluokitusten mukainen resurssitarve, terveydensuojelun käytössä olevat henkilöstöresurssit, resurssitilanteesta johtuva toiminnan priorisointi, valvonnan tavoitteet ja keinot, valvontatietokantaan kirjattavat suoritteet, tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit sekä valvontaan liittyvä raportointi. Lisäksi suunnitelmassa on kuvattu maksullisen valvonnan osuus eri valvonnan alueilla. Liitteissä on kuvattu yksityiskohtaisemmat tavoitteet tarkastustiheyksille ja näytteenotoille tehtäväalueittain. 3
4 3 Terveydensuojelun tehtäväalueiden erilliset 3.1 Yleistä Toimivallan delegointi viranhaltijalle suunnitelmat Porvoon terveydensuojelun valvontahenkilöstölle on delegoitu eräiden lausuntojen antamiseen sekä ilmoitusten, lupien ja hyväksymispäätösten käsittelyyn ja toiminnalle käsittelyn yhteydessä annettaviin ehtoihin liittyvää päätösvaltaa terveydensuojelulain ja -asetuksen, elintarvikelain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain, lääkelain sekä tupakkalain osalta. Viranhaltijoille siirretty päätösvalta on kuvattu tarkemmin laatukäsikirjassa. Kohderekisteri Porvoon, Askolan, Pornaisten, Sipoon sekä Loviisan ja Lapinjärven valvontakohteet on rekisteröity valvontatietokantaan (Digian Tarkastaja-ohjelma), johon tallennetaan myös tarkastusten ja näytteenottojen tulokset sekä kohdetta koskevat päätökset. Valvontakohteiden sekä valvontasuoritteiden tiedot päivittyvät automaattisesti valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmään. Terveydensuojelun valvontasuoritteet on määritelty laatukäsikirjassa, samoin kuin valvonnan dokumentointi. Tarkastusten yksityiskohtaisempi sisältö käy ilmi eri valvonnan osa-alueiden valvontaohjeista, -lomakkeista ja tarkastuslistoista. Käytössä olevat tarkastus-, mittaus- ja näytteenottolomakkeet sekä valvontaohjeet on liitetty terveydensuojelun laatukäsikirjaan. Valvontasuoritteiden kuukausikertymät sekä suoritteiden jakautuminen yhteistyöalueen kuntien välillä tilastoidaan ja raportoidaan viraston johtoryhmälle kuukausittain. Suoritetilastot ja talousarvion toteumatiedot raportoidaan lisäksi yhteistyöalueen kunnille neljän kuukauden välein. Valvontakohderekisteriä koskevat tietojärjestelmäselosteet on nähtävillä terveydensuojelun toimistossa ja Porvoon ATK-toimistossa. Valvonnan priorisointi Vakavien tai suurta ihmisjoukkoa koskevien elinympäristön terveyshaittojen selvitys, merkittävien terveyshaittariskien kartoittaminen keskusvirastojen aloitteesta sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely priorisoidaan suunnitelmallisen valvonnan edelle. Suunnitelmallinen valvonta kohdennetaan ensisijaisesti niihin kohteisiin, 1) joissa on todettu turvallisuuteen ja / tai hygieniaan vaikuttavia puutteita edellisellä valvontatarkastuksella taikka valvontanäytteiden tulosten perusteella 2) joiden toiminnasta terveydensuojelu on vastaanottanut asiakasvalituksia tai ilmoituksia asiakkaiden sairastumisista / loukkaantumisista 3) joissa on tapahtunut toiminnanharjoittajan vaihdos 4
5 4) jotka hakevat aluehallintoviranomaiselta lupaa yksityisen sosiaali- tai terveyspalvelun tuottamista varten Suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheyttä voidaan lisätä yksittäisessä kohteessa 2 3 - kertaiseksi, mikäli tarkastuksilla havaitaan säädöstenvastaisuuksia. Suunnitelmallista tarkastusta voidaan aikaistaa, jos ilmenee perusteltu syy epäillä kohteessa säädösten vastaisuuksia. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheyttä voidaan laskea yksittäisessä kohteessa enintään puoleen, mutta ei kuitenkaan alle 1/5 vuotta, mikäli valvonnassa ei ole havaittu lainkaan huomautettavaa. Valvonnan resursointi ja valvonnasta saatavat tulot Terveydensuojelun henkilöstöön kuuluu yhteensä 11 terveystarkastajan, kaksi terveydensuojelusuunnittelijan, kolme hygieenikko-eläinlääkärin ja kuusi praktikko-eläinlääkärin virkaa sekä kaksi toimistosihteerin tointa. Suunnitelmallinen näytteenotto on pääosin ulkoistettu kaupungin elintarvikelaboratorion hoidettavaksi. Asiakkaille maksuttomaan näytteenottoon ja näytteiden tutkimiseen esimerkiksi projekti- ja eräät terveyshaittaepäilynäytteet on varattu talousarviossa noin 10 000 (sisäiset laboratoriopalvelut ja asiantuntijapalvelut). Valvonnasta arvioidaan saatavan tuloja vuonna 2013 yhteensä 187 500. Terveydensuojelun taksa päivitetään joulukuussa 2013. Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2014 alusta lukien kirjataan kaikki valvontasuoritteet tietojärjestelmään valtakunnallisen kohderekisterin vaatimalla tavalla. Henkilöstön koulutus toteutetaan vuoden alussa. Vuoden 2013 aikana lihantarkastus on siirtynyt kokonaan kunnalta valtion tehtäväksi. Elintarvikevalvonnassa siirryttiin valtakunnallisten julkisten OIVAraporttien käyttöön 1.5.2013. Tällöin luovuttiin Porvoon omien elintarvikehuoneistojen perustarkastuslomakkeiden käytöstä ja omasta riskinarviointimallista. Oiva-raportit tulee toimijan julkaista yrityksen sisäänkäynnin yhteydessä 1.1.2014 alkaen. Idättämöt muuttuivat hyväksyttäviksi alkutuotantopaikoiksi 1.7.2013. Kulutustavaroiden tuoteturvallisuuden valvonta siirtyy kokonaan kunnista TUKESille vuoden 2014 alusta lukien. Myös kemikaalivalvonta siirtyi kokonaisuudessaan TUKESille 1.9.2013 lukien. Toiminnan suunnittelussa varaudutaan mahdollisiin kunta- ja sote uudistuksista johtuviin muutoksiin Terveydensuojelun yhteistoiminta-alueessa. 3.2 Valvonnan eri osa-alueille yhteiset tavoitteet Laatukäsikirja ja laatutyö Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää valvonnan suunnitelmallisuutta, laadukkuutta, tehokkuutta ja oikeudenmukaista kohdistamista. Valvonnan tulee myös muulla tavoin olla hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista ja sille tulee varata riittävät voimavarat. Elintarvikelain mukaan kunnan elintarvikeviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä. Porvoon terveydensuojelun laatujärjestelmän runkona toimii laatukäsikirja, johon linkitetään terveydensuojelun toimintaan liittyvä ohjeisto sekä lakisääteiset valvonta- ja 5
6 varautumissuunnitelmat. Sisäisiä auditointeja tehdään laatukäsikirjaan liitettävän auditointiohjelman mukaisesti. Erityisiä kehittämiskohteita vuonna 2014 on aloittaa lomakkeiston uusiminen sähköisiin palveluihin soveltuvaksi sekä valvontaan liittyvän kirjaamistyön tehostamismahdollisuuksien selvittäminen mobiililaitteiden avulla. Vuonna 2014 jatketaan terveydensuojelun prosessien kuvaamista Porvoon kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Valvontakohteiden riskiluokitus Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on antanut Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassaan yleisiä ohjeita kohdekohtaisen riskinarvioinnin tekemiseen. EVOn mukaan Evira on kehittämässä riskinarvioinnin periaatteisiin perustuvaa tietokoneavusteista luokittelumallia ja tavoitteena on, että se otetaan käyttöön kunnissa valvontakohteiden riskiperusteisen luokittelun työkaluna suunnitelmakaudella (2012-2015). TUKES on julkaissut kunnallisen tuoteturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristön. Valvira on julkaissut internet-sivuillaan valvontatarpeen arviointityökalut erityyppisille valvontakohteille. Porvoon terveydensuojelu on luopunut omasta elintarvikevalvonnan riskinarviointimallista. Muun valvonnan osalta ei toistaiseksi laadita erillistä riskinarviointimallia. 3.3 Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajia harhaan. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Elintarvikelain (23/2006) mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) pitää rekisteriä elintarvikehuoneistoista, ensisaapumispaikoista, ensisaapumistoimijoista, hyväksytyistä laboratorioista ja ruokamyrkytyksistä. Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Elintarvikelain mukaan kunnan elintarvikevalvontatehtäviä ovat kunnan valvontaan kuuluvien elintarvikehuoneistojen hyväksyminen (eläinperäiset elintarvikkeet ja idättämöt) tai elintarvikehuoneistoista tehtävien ilmoitusten rekisteröinti (ilmoitettu elintarvikehuoneisto), alkutuotantopaikkojen, elintarvikehuoneistojen sekä muiden elintarvikealan toimijoiden valvonta, kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ja elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen valvonta ja elintarvikkeiden markkinoinnin valvonta. Eläinperäisiä elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevien elintarvikehuoneistojen lupahakemukset tulee käsitellä 60 vuorokauden sisällä hakemuksen saapumisesta. Ilmoitetun elintarvikehuoneiston toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset. Kunnan tehtäviin kuuluvat lisäksi elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien 6
7 neuvonta ja tiedottaminen, valtion viranomaisten avustaminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä elintarvikemääräysten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen aluehallintoviranomaiselle ja Eviralle. Myös ruokamyrkytysten selvittäminen ja varautuminen erityistilanteisiin ovat elintarvikelain mukaan kunnalle määrättyjä tehtäviä. Kunnan valvontaviranomaisen tulee ylläpitää Eviran pitämää rekisteriä valvomistaan elintarvikehuoneistoista. Lisäksi kunnan tulee pitää ajan tasalla Eviran alkutuotantopaikkarekisteriä. Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa naudanlihan merkitsemisestä säädetään kunnan tehtäväksi huolehtia naudanlihan merkintöjen valvonnasta alueellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston sekä komission asetusten mukaisesti (1203/2001). Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen valvonnasta annetussa asetuksessa (859/1990) säädetään kunnan tehtäväksi valvoa alueellaan sopimuksen noudattamista. Viranomaisen on tarvittaessa annettava toimijalle tarpeellisia ohjeita ja kehotuksia elintarvikemääräysten noudattamiseksi ja omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi (elintarvikelaki 53 ). Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Valvonnan toteuttaminen Uudet valvontakohteet tulevat terveydensuojelun tietoon toiminnanharjoittajan pyytäessä lausuntoa tilaa ja toimintaa suunniteltaessa ja viimeistään ennen huoneiston käyttöönottoa hyväksymiskäsittelyn yhteydessä tai toimijan tehdessä kirjallisen ilmoituksen elintarvikehuoneiston käyttöönotosta. Luvan hakemisen ja ilmoituksen tekemisen laiminlyövät yrittäjät pyritään saamaan valvonnan piiriin ilmoituksia ja tiedotusvälineitä seuraamalla. Porvoon terveydensuojelun säännöllisessä elintarvikevalvonnassa käytetään valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman (EVOn) taulukon 3 kohderyhmäkohtaista tarkastusten ohjeellista määrää ja aikaa. EVOn taulukon 3 tarkastuskertoja voidaan vähentää ainoastaan perustellusta syystä. Tarkastuskertoja voidaan lisätä, kun havaitaan sellaisia riskitekijöitä, jotka eivät ole hallinnassa. Myös suositeltua tarkastusaikaa voidaan perustelluista syistä lisätä tai vähentää. Säännöllisen elintarvikevalvonnan kohteet, EVOn taulukon 3 tarkastustiheys ja Porvoon terveydensuojelun suunnitelma kohteissa, joissa on perusteltu syy poiketa EVOn mukaisesta tarkastustiheydestä ja ajasta ovat liitteessä 1. Porvoon terveydensuojelussa katsotaan perustelluksi syyksi vähentää EVOn ohjeellisia tarkastuskertoja: Oiva-tarkastuksella Oivallisen (A) arvosanan saaneet kohteet Pitkän erinomaisen omavalvonta- ja valvontahistorian omaavat kohteet Toiminnan suppeus ja/tai vähäriskisyys 7
8 Toiminnan pienuus Toiminnan osa-aikaisuus. Kaupallisten tarjoilupaikkojen tarkastustiheys on kuitenkin vähintään kerran vuodessa lukuun ottamatta pubeja, joissa ei ole elintarviketoimintaa ja ns. kesäpullakahviloita. Tarkastuskertoja voidaan lisätä, kun havaitaan sellaisia riskitekijöitä, jotka eivät ole hallinnassa. Porvoon terveydensuojelussa tällaiseksi kohteeksi katsotaan Oiva-tarkastuksella Korjattavaa (C) tai Huono (D) arvosanan saaneet kohteet. Näille tehdään aina määräajan jälkeen uusintatarkastus. Kohteet, jotka edellisen vuoden aikana ovat saaneet Oiva-tarkastuksella Korjattavaa (C) tai Huono (D) arvosanan, tarkastetaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Myös suositeltua aikaa voidaan perustelluista syistä lisätä tai vähentää. Porvoon terveydensuojelussa perustelluksi syyksi katsotaan: Kohteissa, joissa toiminta on laajaa, kuten laitoksissa voidaan tehdä pidempiä tarkastuksia ja kohteissa, joissa toiminta on suppeaa, tarkastusaikaa voidaan lyhentää. Perustellut syyt poiketa EVO tarkastustiheydestä ja ajasta merkitään kohde- ja tarkastajakohtaiseen tarkastussuunnitelmaan. Perustellut syyt on tarkemmin määritelty Porvoon terveydensuojelun laatujärjestelmässä menettelyohjeessa: Elintarvikehuoneiston valvontaohje. Valvontasuunnitelma on laadittu vuodelle 2014 KUTI-luokittelun mukaisesti siten, että kohteiden lukumäärä määräytyy riskialttiimman toiminnan mukaan. Tavoitteena on ennen perusteltuja poikkeamia EVOn taulukon 3 mukaisesti yhteensä 1790 säännöllisen valvonnan tarkastusta vuonna 2014. Näistä noin 15 % on uusintatarkastuksia ja noin 100 kpl huoneiston käyttöönottotarkastusta. EVOn mukaan laskettu elintarvikevalvonnan ohjeellinen minimiresurssitarve säännöllisen valvonnan tarkastuksiin on 4,6 henkilötyövuotta. Säännöllisen valvonnan tarkastukseen on laskettu tarkastuskäyntiin kuluva aika sekä tarkastuspöytäkirjan laatimiseen kuluva aika. Lisäksi elintarvikkeisiin ja elintarvikehuoneistoihin liittyvien lupien ja ilmoitusten käsittelyyn, valitusten ja epidemiailmoitusten käsittelyyn, neuvontaan, perehtymiseen, suunnitteluun, seurantaan ja muuhun hallintoon arvioidaan tarvittavan resursseja yhteensä noin 3,6 henkilötyövuotta. Elintarvikehuoneistoihin liittyvät hakemukset ja ilmoitukset pyritään käsittelemään 60 vuorokauden sisällä. Alkutuotantopaikat maidontuotantotiloja lukuun ottamatta - eivät ole säännöllisen valvonnan piirissä vuonna 2014. Näytteenotolla pyritään seuraamaan elintarvikkeiden mahdollisia riskejä sekä omavalvonnan toimivuutta. Näytteenotto pyritään kohdentamaan tuotteisiin ja ominaisuuksiin, joihin kohteen toimija voi itse vaikuttaa. Liitteessä 2 on esitetty elintarvikelain mukainen näytteenottotiheystavoite ja tutkittavat parametrit. Näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon Mikrobikriteeriasetus (EY) N:o 2073/2005 ja Eviran ohje 10502/1: Elintarvikkeiden mikrobiologinen näytteenotto ja analyysit. Elintarvikealan toimijoita ohjataan ottamaan ja tutkituttamaan itse omavalvontanäytteitä. Omavalvonnan toimivuuden toteamiseksi viranomaisnäytteitä tutkitaan liitteen 2 mukaisella tiheydellä, mikäli yritys ei omavalvonnassaan seuraa tuotteittensa ja 8
9 prosessiensa laatua vähintään vastaavalla tiheydellä. Muussa tapauksessa näytteenottotiheyttä voidaan pienentää kymmenesosaan suunnitelmassa esitetystä. Ilmoitetuista elintarvikehuoneistoista otettavien viranomaisnäytteiden kokonaismäärä on vuonna 2014 noin 150 kpl. Eläinperäisiä elintarvikkeita käsitteleville elintarviketuotantolaitoksille on laadittu erilliset kohdekohtaiset näytteenottosuunnitelmat, liite 3. Laitoksista otettavien viranomaisnäytteiden kokonaismäärä on noin 180 kpl. Vuonna 2014 terveydensuojelu tekee 5 omaa valvontaprojektia, joista tehdään loppuraportti: 1. Kalatuotteiden laatu palvelumyynnissä. 2-vuotinen näytteenottoprojekti vuosina 2014 2015, näytteiksi otetaan graavikaloja, kylmäsavu- ja lämminsavukaloja sekä myymälässä valmistettuja kalastustuotteita sisältäviä salaatteja. Näytteistä tutkitaan viimeisenä käyttöpäivänä toimijan kustannuksella näytteenottosuunnitelman (liite 2) mukaiset analyysit ja Porvoon terveydensuojelun kustannuksella Listeria monocytogenes. Näyte korvaa yhden toimijan omavalvontanäytteen. Näytteenotto tehdään ennalta ilmoittamatta ja samalla tarkastetaan kalojen myynti- ja säilytyslämpötilat ja olosuhteet sekä myynti- ja pakkausmerkinnät. Yhteensä näytteitä otetaan 40 kpl. 2. Terveydensuojelu tutkii kustannuksellaan vuosittain 10 kpl luonnon keräilytuotteiden säteilypitoisuuden (Cs-137). Näytteet otetaan toimialueelta kerätyistä ja/tai myynnissä olevista luonnonmarjoista, kauppasienistä, makean veden kaloista ja riistasta. Porvoon elintarvikelaboratoriolta tilataan seuraavat näytteenotto- ja tutkimusprojektit: 3. Tarjoilupaikkojen tarjolla olevista ruoka-annoksista tutkitaan suolapitoisuus. Vuosittain jatkuva näytteenottoprojekti toimijoiden kustannuksella, jos toimija ei ole omavalvonnassaan tutkinut suolapitoisuutta. Yhteensä näytteitä otetaan 30 kpl. 4. Tarjoilupaikkojen uppopaistorasvoista tutkitaan happoluku. Näytteenottoprojekti vuonna 2014 toimijoiden kustannuksella, jos toimija ei ole omavalvonnassaan tutkinut happolukua. Yhteensä näytteitä otetaan 30 kpl. 5. Leipomoiden leivän suolapitoisuus ja uppopaistorasvan happoluku. Näytteenottoprojekti vuonna 2014 toimijoiden kustannuksella, jos toimija ei ole omavalvonnassaan tutkinut suolapitoisuutta ja happolukua. Yhteensä näytteitä otetaan 40 kpl. Eviran ja aluehallintoviranomaisen valvontaprojekteihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan limittäen projekteihin liittyvät tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti muuhun valvontaan. Vuonna 2014 osallistutaan EVO-hankkeeseen elintarvikkeiden kontaktimateriaalien valvontahanke. Ensisaapumistoimijoiden valvonta Porvoon terveydensuojelu on tehnyt Eviran kanssa sopimuksen ensisaapumisvalvonnasta 1.5.2008 lähtien. Ensisaapumisvalvonnasta huolehditaan sopimuksen ja kuntakohtaisen ensisaapumisvalvontasuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 suunnitellaan tehtävän 2 kpl ensisaapumistarkastusta. 9
10 Tarkastusten määrittely Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY) 882/2004 minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Elintarvikevalvonnan tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta ja silloin, kun kohteessa on toimintaa, jotta voidaan arvioida myös toiminnan hygieniaa. Tarkastuskäynnillä voidaan tarkastaa koko valvontakohde ja sen toiminnot tai vai jokin osa-alue. Tarkastukseen voi sisältyä näytteenottoa ja mittauksia. Tarkastuksen laajuus riippuu kohdetyypistä sekä siitä onko kyseessä aloitustarkastus vai muu suunnitelmallinen tarkastus. Tarkastus sisältää yleensä aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. Pelkkää näytteenottoa kohteessa ei katsota tarkastukseksi. Tarkastuksen tekeminen on tarkemmin määritelty Porvoon terveydensuojelun laatujärjestelmässä menettelyohjeessa: Elintarvikehuoneiston valvontaohje. Valvonnan maksullisuus Elintarvikealan toimijoilta peritään taksan mukainen maksu eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevien elintarvikehuoneistojen ja idättämöjen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä, ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen rekisteröintitodistuksista, kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta, Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa sekä elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvasta tarkastuksesta. Maksu on määritelty siten, että sen suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. Henkilöstöresurssit ja tutkimuslaboratoriot Elintarvikevalvontaan on varattu terveystarkastajien henkilöstöresursseja yhteensä noin 6,6 henkilötyövuotta ja kaupungineläinlääkäri-hygieenikkojen noin 1,5 henkilötyövuotta. Tästä lupien ja ilmoitusten käsittelyyn ja muuhun hallintoon kuluu: 1 kaupungineläinlääkäri-hygieenikon ja 1,7 terveystarkastajien henkilötyövuotta. Ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen säännöllisen valvonnan tarkastuksiin on varattu 60 % säännöllistä valvontaa hoitavien terveystarkastajien työajasta eli 3 henkilötyövuotta. Tästä 15 % eli 0,45 henkilötyövuotta varataan seurantatarkastuksia varten. Kaksi terveystarkastajaa hoitaa elintarvikelain mukaisten ilmoitusten käsittelyä muiden tehtäviensä ohella sekä viisi terveystarkastajaa hoitaa säännöllisen valvonnan tarkastuksia. Lomien ja vapaiden aikana paikalla olevat elintarvikevalvonnasta vastaavat tarkastajat jakavat kiireelliset valvontatehtävät. Eläinlääkärille määrätyistä elintarvikevalvonnan tehtävistä vastaavat II ja III kaupungineläinlääkärihygieenikko. Porvoon seudulla neljä kaupungineläinlääkäri-praktikkoa ja Loviisan seudulla kaksi kunnaneläinlääkäri-praktikkoa vastaa eläintautien valvonnasta mm. salmonellavalvonnasta elävissä tuotantoeläimissä, maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksista ja elävien eläinten vierasainevalvonnasta. Hygieenikkoeläinlääkärit sijaistavat toisiaan lomien ja muiden vapaiden aikana ja kaupungin praktikkoeläinlääkäreille palkataan ulkopuoliset kesälomasijaiset. Porvoon terveydensuojelu ostaa Porvoon elintarvikelaboratoriolta mm. omavalvonnan valvontanäytteiden ottopalvelut 0,1 htv sekä pääosan elintarviketutkimuspalveluista. Myös säteilytutkimukset ostetaan Porvoon elintarvikelaboratoriolta, joka on tehnyt Säteilyturvakeskuksen kanssa sopimuksen analyysilaitteistosta. Tarpeen mukaan elintarviketutkimuspalveluja ostetaan myös MetropoliLabilta Helsingistä sekä Tullilaboratoriosta. Näytteenottajan lomien aikana sekä elintarviketoimijan kieltäytyessä luovuttamasta 10
11 elintarvikenäytteitä näytteenottajalle hakee terveystarkastaja suunnitelman mukaiset näytteet. Toiminta terveysvaaraepäilyissä Elintarvikevalitusten ja ruokamyrkytysepäilyjen yhteydessä terveydensuojelu tutkituttaa mahdolliset asiakkaiden tuomat valitusnäytteet ja hakee vastanäytteet, jos niitä on saatavilla. Kiireellisissä, terveydelle vaarallisten elintarvikkeiden takaisinvetotilanteissa, Eviran kautta tulevien RASFF -ilmoitusten yhteydessä (RASFF = Rapid Alert System for Food and Feed) sekä elintarvikelaboratorion tekemän terveysvaaraan viittaavaa tutkimustulosta koskevan ilmoituksen yhteydessä terveydensuojelu varmistaa kyseisten elintarvikkeiden poistamisen paikallisilta markkinoilta ottamalla yhteyttä elintarvikeyrityksiin ja suorittamalla tarvittaessa tarkastuksia. Muut elintarviketurvallisuusviraston tuotteiden takaisinvetoa koskevat ilmoitukset kuin RASFF - ilmoitukset terveydensuojelu kirjaa tiedoksi ja pyrkii varmistamaan takaisinvedon onnistumisen muun valvonnan yhteydessä. Epidemiaepäilyn selvitystä varten on kirjallinen ohje ja selvitystyö priorisoidaan suhteessa muuhun valvontaan, jotta epidemian leviäminen voidaan ehkäistä mahdollisimman pian. Terveydensuojelussa on valmius epidemioiden tilastolliseen selvitykseen. Epidemiaselvitysten yhteydessä terveydensuojelu tekee läheistä yhteistyötä tartuntatautilääkäreiden, elintarvikelaboratorion ja ao. kliinisten laboratorioiden kanssa. Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon epidemiaselvitystyöryhmässä ovat edustettuina alueen kuntien terveydenhuolto sekä terveydensuojelu. Säteilyvaaratilanteessa toteutetaan elintarvikkeiden säteilytutkimuksia Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaan. Elintarvikevalvonnan yhteydessä havaitut terveydelle haitalliset elintarvike-erät asetetaan myyntikieltoon siihen asti, kunnes ne on korjattu vastaamaan elintarvikelainsäädännön vaatimuksia tai hävitetty sopivalla tavalla. Terveydensuojelu ilmoittaa Eviralle epäillystä tai todetusta terveydelle vaaraa aiheuttavasta elintarvikkeesta, jos asia ei muutoin ole Eviran tiedossa. Raportointi ja tiedottaminen Elintarvikevalvonnan kohdekohtaiset tarkastustulokset julkaistaan Eviran määräämällä tavalla Oiva raportteina valtakunnallisen järjestelmän kautta internetsivuilla www.oivahymy.fi. 1.1.2014 alkaen tarjoilu- ja myyntipaikoissa myös toimijan tulee asettaa oivaraportti asiakkaiden sisäänkäynnin yhteyteen nähtäville. Elintarvikevalvonnan tulokset käsitellään vuosittain terveydensuojelujaostossa ja raportoidaan aluehallintoviranomaiselle. Lisäksi elintarvikevalvonnan resurssit ja toteutuma raportoidaan vuosittain aluehallintoviranomaiselle, joka raportoi tiedot edelleen Eviralle (ELTU/KUTI-raportti). Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) mukaisesta hyväksymishakemuksesta sekä hakemukseen liittyvästä tarkastuskäynnistä ilmoitetaan sen kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka toimialueella huoneisto sijaitsee, ja alueen pelastusviranomaiselle. Aluehallintoviranomaisen ja Eviran koordinoimien projektien paikallisten valvontatulosten yhteenvedot tiedotetaan tarkastusten toteuttamisen jälkeen, mikäli yksittäisen toiminnanharjoittajan tiedot eivät ole tunnistettavissa yhteenvedosta. Samoin omien valvontakampanjojen sekä projektien tulokset tiedotetaan ensi tilassa yhteenvedon valmistumisen jälkeen. 11
12 Valvonnassa kirjattavat suoritteet Elintarvikevalvonnassa kirjataan seuraavat suoritteet valvontatietokantaan tai käsikirjanpitoon: tarkastus näytteenotto kirjaus saapuneeksi (ilmoitukset, selvitykset, toimenpidepyynnöt liittyen valvontakohteisiin) neuvottelu sekä puhelinneuvottelu (liittyen valvontakohteisiin tai vireillä oleviin terveyshaittaselvityksiin) tiedote, luento lausunto, kirjallinen ohje valitus päätösten lukumäärä (elintarvikehuoneiston hyväksyminen, omavalvontasuunnitelman hyväksyminen) rekisteritodistusten määrä (uusi ilmoitettu huoneisto ja toimijan vaihtuminen) Mittarit /Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi tarkastusten, näytteenottojen ja muiden suoritteiden lukumäärä päätösten lukumäärä (elintarvikehuoneiston hyväksyminen, omavalvontasuunnitelman hyväksyminen) rekisteritodistusten määrä (uusi ilmoitettu huoneisto ja toimijan vaihtuminen) annettujen kirjallisten korjauskehotusten tai vahvempien hallinnollisten toimenpiteiden määrä ja syyt terveyshaittaepäilyjen lukumäärä sekä syyt, trendi alkaen vuodesta 2009 elintarvikevalvonnan kattavuus (tarkastettujen kohteiden % osuus kaikista) elintarvikevalvonnan intensiteetti suunniteltuun nähden (suunniteltujen tarkastusten osuus tavoitteeseen ja tarkastusten kokonaismäärään nähden) 3.4 Talousveden valvonta Talousveden valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä talousvedestä aiheutuvia sairastumisia kunnan alueella. Terveydensuojeluviranomainen: valvoo, että talousvettä toimittavien laitosten veden laatu täyttää lainsäädännön vaatimukset tiedottaa vesihuoltolaitosten jakeluverkkojen ulkopuolella asuvia kuntalaisia paikallisista kaivoveden erityisongelmista antaa tarvittaessa ohjeita tai määräyksiä talousveden käyttöön tai käsittelyyn liittyen 12
13 Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava talousvettä toimittavan laitoksen jakaman veden laatua ja tankeissa, pulloissa tai säiliössä myytäväksi tarkoitetun talousveden laatua sekä vesilaitosten vedenkäsittelyn riittävyyttä. Jos talousveden laatu ei täytä annettuja laatuvaatimuksia, on kunnan terveydensuojeluviranomaisen ryhdyttävä lain vaatimiin toimenpiteisiin. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee lisäksi käsitellä vettä jakavien laitosten hyväksymishakemukset ennen laitosten tai niissä tehtyjen muutosten käyttöönottoa. Hyväksymispäätöksessä tulee kuvata laitoksen vedenottotapa, veden käsittelyn riittävyys ja veden jakeluun liittyvät asiat ennen laitoksen tai laitoksessa tehtävien muutosten käyttöönottoa ja antaa tarvittaessa määräyksiä talousveden laadun turvaamiseksi (TsL 18 ja 20 ). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tilaisuus antaa hakemuksesta lausunto. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lisäksi lähetettävä hakemus tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten niiden kuntien terveydensuojeluviranomaisille, joiden alueelle talousvettä toimittava laitos toimittaa vettä tai joiden alueelta se ottaa vettä, sekä vastaavasti asianomaisille alueellisille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja aluehallintoviranomaiselle. Valvontatutkimusohjelmat Jokaiselle talousvettä yli 50 hengelle taikka elintarvikehuoneiston käyttöön jakavalle laitokselle tulee laatia ns. valvontatutkimusohjelma. Valvontatutkimusohjelman laadinnassa otetaan huomioon vettä jakavan laitoksen ominaispiirteet ja vedenottamoon ja muuhun toimintaan liittyvät mikrobiologiset, kemialliset, aistinvaraiset ja muut talousvesiriskit. Vesilaitosten ja säännöllisesti valvottavien talousvesikaivojen valvontatutkimusohjelmat tulee STM:n asetuksen 461/2000 8 :n nojalla tarkistaa vähintään viiden vuoden välein. Tuusulan seudun vesi toimittaa talousveden Sipoon kunnan verkostoon ja sen valvontatutkimusohjelma on päivitetty sekä vahvistettu vuonna 2011 Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksessa. Porvoon veden ja Loviisan vesiliikelaitoksen valvontatutkimusohjelmat on päivitetty vuonna 2012. Pornaisten kunnan vesihuoltoa hoitavan Mäntsälän veden ja Askolan kunnan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelmat on päivitetty vuonna 2013. Lapinjärven kunnan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman päivitystyö on aloitettu ja se saatetaan loppuun vuonna 2014. Myös vesiosuuskuntien vanhentuneiden valvontatutkimusohjelmien päivitystyötä jatketaan. Suurien tuotantolaitosten omien vesilaitosten valvontatutkimukset on päivitetty seuraavasti: Neste Oil Oyj 2011, Fortum Power and Heat Oy 2011 ja Massby facility & services Ltd 2008. Tavoitteena on saattaa kaikki valvontatutkimusohjelmat ajan tasalle siten, että jatkossa päivitykset voidaan hoitaa ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Yksittäisten talousvesikaivojen, joiden vettä käytetään elintarvikehuoneistoissa tai osana kaupallista taikka julkista toimintaa, säännöllisistä valvontatutkimuksista on määrätty erillisessä, kaivon valvontaa koskevassa päätöksessä. Valvontaa koskevat päätökset päivitetään tarvittaessa. Valvonnan toteuttaminen Terveydensuojelu tutkituttaa vesinäytteitä vettä jakavien laitosten osalta valvontatutkimusohjelmien sekä säännöllisesti valvottavia talousvesikaivoja koskevien päätösten mukaisesti vedenottamoista sekä verkostosta. Vahvistettujen valvontatutkimusohjelmien perusteella laaditaan vuosittain erilliset näytteenottosuunnitelmat. Vuonna 2014 tehtävien talousvesinäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin on esitetty liitteessä 6. Talousvesinäytteitä otetaan vuosittain noin 450 kpl, joista valtaosa on vettä jakavien laitosten jatkuvan ja jaksottaisen 13
14 valvonnan näytteitä. Valvottavien kaivojen käyttökelpoisuusnäytteitä tutkitaan vuosittain noin 60 kpl. Edellä kuvatusta poiketen Tuusulan Seudun Vesi hoitaa verkostoveden näytteenoton Sipoon kunnan alueella Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistaman valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Porvoon terveydensuojelu ottaa kuitenkin harkintansa mukaan vesinäytteitä Sipoon kunnan vesijohtoverkostosta tai Sipoossa sijaitsevilta vedenottamoilta vedenlaatuhäiriöiden ja terveyshaittaepäilyjen selvittämiseksi. Sipoon kunnan vesilaitokselle aloitetaan valvontatutkimusohjelman laatiminen vuoden 2014 aikana. Talousvesitutkimusten avulla varmistetaan, että talousvesi täyttää STM:n asetusten 461/2000 ja 401/2001 vaatimukset. Valvonnassa varaudutaan talousvesiperäisten epidemioiden selvittämiseen. Terveydensuojelulla on erillinen ohje epidemioiden selvittämistä varten. Havaittaessa mahdollisesti terveydelle haitallisia vedenlaatupoikkeamia (laatuvaatimukset eivät täyty) selvitetään yhdessä talousveden toimittajan kanssa syy tähän ja määrätään veden toimittaja pikaisesti korjaamaan tilanne. Veden käyttäjille annetaan tarpeelliset määräykset ja ohjeet terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Havaittaessa muita vedenlaatupoikkeamia (laatusuositukset eivät täyty) selvitetään, voiko raja-arvon ylitykseen liittyä terveyshaittoja ja annetaan laitokselle tarvittaessa määräys korjaustoimenpiteisiin ryhtymisestä. Talousvettä jakavien laitosten veden käsittely, vedenottamot ja ottamoiden lähiympäristö sekä ylävesisäiliöt pyritään tarkastamaan vähintään kerran vuodessa. Kaikkien vettä jakavien laitosten valvontatutkimusohjelmat pyritään tarkastamaan kerran viidessä vuodessa. Vettä jakavien laitosten, joilla ei ole omaa vedenottoa, tarkastukset ovat asiakirjatarkastuksia ja käsittävät lähinnä valvontatutkimusohjelmien tarkastuksen. Valvontatutkimusohjelmien tarkastuksen yhteydessä varmistetaan, että laitokset ovat varautuneet erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin. Säännöllisesti valvottavia kaivoja (alle 50 käyttäjälle taikka alle 10 m 3 päivässä vettä toimittavat kaivot) ei suunnitella tarkastettavaksi tällä suunnittelukaudella. Kaikkien kaivojen, vedenottamoiden, vedenkäsittelylaitosten ja ylä- tai alavesisäiliöiden suunnitelman mukaisia tarkastuksia voidaan kuitenkin aikaistaa tai lisätä veden tutkimustulokseen tai valitukseen perustuvan epäilyn perusteella. Terveydensuojeluun toimitetut lupahakemukset käsitellään ensi tilassa, uusia vesilaitoksia tai - ottamoita koskevat lupahakemukset kuitenkin 3 kk:n sisällä ja vesilaitoksia koskevia olennaisia muutoksia koskevat hakemukset 30 vrk:n sisällä hakemuksen vireille tulosta ellei niiden käyttöönottoaikataulusta muuta johdu. Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymisestä haettuun poikkeukseen annetaan lausunto ensi tilassa. Yksityiskaivojen vedenlaatuongelmien osalta annetaan neuvontaa paikallisiin kaivovesien laatuongelmiin, vesitutkimuksiin, näytteenottoon ja korjaustoimenpiteisiin liittyen. Epäiltäessä yksityisen kaivoveden saastumista muusta kuin kaivon kuntoon liittyvistä syystä, selvitetään saastumisen syy. Tarvittaessa annetaan talousvesikaivon veden valvontaa, puhdistusta ja käyttöä koskevia määräyksiä talousvedestä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Valvonnan maksullisuus Terveydensuojelulain nojalla tulee terveydensuojeluviranomaisen periä suunnitelman mukaisista tarkastuksista, ehtojen ja määräysten valvontaan liittyvistä tarkastuksista, suunnitelman mukaisista näytteenotoista, näytteiden lähettämisestä ja muusta käsittelystä sekä talousveden laboratoriotutkimuksista maksu talousveden toimittajalta. Myös vesilaitosta koskevan luvan käsittelystä tulee periä maksu. Lisäksi peritään maksu yksityiskaivon veden laatuun liittyvästä 14
15 tutkimuksista. Näytteiden lähettämisestä ja tutkimisesta peritään maksu toteutuneiden kustannusten perusteella. Maksut perustuvat hyväksyttyyn taksaan. Vesiepidemiaepäillyn selvittämiseen liittyvistä näytteenotoista tai tutkimuksista sekä terveydensuojelun toteuttamaan talousveden alueelliseen kartoitusprojektiin liittyvistä tutkimuksista ja näytteenotoista ei peritä maksua. Henkilöstöresurssit ja tutkimuslaboratoriot Talousvesivalvonnan suunnittelusta, koordinoinnista, raportoinnista sekä asiakasneuvonnasta vastaa kaksi terveydensuojelusuunnittelijaa muiden tehtäviensä ohella. Valtaosa näytteenotoista sekä tutkimukset ostetaan Porvoon elintarvikelaboratoriolta. Lisäksi resursseja varataan valvontatutkimusohjelmien ja näytteenottosuunnitelmien laatimiseen, perehtymiseen, tutkimustulosten seurantaan, poikkeavien tutkimustulosten selvitykseen, neuvontaan sekä vesihuoltolain mukaisten lausuntojen valmisteluun. Valvontaan ohjataan henkilöstöresursseja yhteensä noin 1,8 henkilötyövuotta, mihin on laskettu mukaan ostopalveluina hankittu näytteenottajaresurssi noin 0,5 htv. Raportointi ja tiedottaminen Talousvesivalvonnan toteuma ja tulokset raportoidaan kerran vuodessa terveydensuojelujaostolle. Suurten vedenottamoiden (yli 5000 asukkaalle vettä toimittavat laitokset) tutkimustulokset raportoidaan lisäksi kerran vuodessa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI). Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen (Valvira) sekä aluehallintoviranomainen saavat tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja sekä valvontaa koskevat muut valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten tarvittavat tiedot suoraan valtakunnallisesta valvontarekisteristä. Talousveden laatupoikkeamista tiedotetaan yhteistyössä vesilaitosten kanssa siten, että lähtökohtaisesti tiedottamisvastuu on vesilaitoksilla. Mikäli vettä jakavan laitoksen verkosto on osa laajempaa vesijohtoverkostoa, tiedotetaan talousveden laatuongelmista myös niille terveydensuojeluviranomaisille, joiden alueelle vesijohtoverkosto ulottuu. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle (ELY) tiedotetaan välittömästi sellaisista talousveden laatupoikkeamista, joissa talousveden laatuvaatimus ei täyty ja epäillään sen johtuvan raakaveden saastumisesta. Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselle tiedotetaan välittömästi sellaisista valvontatutkimusten tuloksista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia (STM:n asetus 461/2000 14). Valvonnassa kirjattavat suoritteet Talousvesivalvonnassa kirjataan seuraavat suoritteet sekä niihin käytetty työaika valvontatietokantaan: Ilmoitusten/hakemusten käsittely Valvontasuunnitelmaan sisältyvä tarkastus Valvontasuunnitelman ulkopuolinen tarkastus Yhteydenotto Näytteenotto 15
16 Lausunnot ja selvitykset Muu viranomaistyö Mittarit Talousvesivalvonnan suoritteiden kokonaismäärä Tarkastettujen vesilaitosten % -osuus suunnitellusta ja tarkastusten lukumäärä kohderyhmittäin Talousvesinäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin Suunniteltujen näytteiden toteutuminen, % suunnitellusta Laatuvaatimukset ja suositukset täyttävien tulosten % -osuus kaikista näytteistä (vesilaitokset ja valvonnassa olevat kaivot) Tavallisemmat poikkeamat laatuvaatimuksista ja suosituksista (vesilaitokset ja valvonnassa olevat kaivot) Käsiteltyjen ilmoitusten ja annettujen määräysten lukumäärä Valitusten lukumäärä 3.5 Uimavesien valvonta Uimaveden valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä uimavedestä aiheutuvia sairastumisia kunnan alueella varmistamalla, että yleisten uimarantojen ja uimahallien vesi täyttää lainsäädännön vaatimukset. Tarvittaessa kunnan terveydensuojeluviranomainen voi antaa ohjeita tai määräyksiä uimapaikan käyttöön tai uimaveden käsittelyyn liittyen. Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava yleisten uimarantojen, uimaloiden ja uimahallien uimaveden laatua (TsL 29 ). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on laadittava yleisistä uimarannoista ns. uimarantaluettelo sekä seurantakalenteri ennen kunkin uimakauden alkua. Lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomainen arvioi ja luokittelee kunkin suuren uimarannan eli EU-rannan uimaveden laadun uimaveden valvontatutkimustulosten perusteella. EU-rannan omistajan tai haltijan on yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa laadittava rannalle uimavesiprofiili. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että yleisölle annetaan mahdollisuus saada tietoja sekä tehdä uimarantaluettelon laatimista, tarkistamista ja ajan tasalle saattamista koskevia ehdotuksia ja huomautuksia. Terveydensuojeluviranomaisen on myös tarkastettava yleisen uimarannan tai uimahallin käyttöönottoa koskeva, toiminnanharjoittajan tekemä ilmoitus ennen uimarannan tai uimahallin käyttöönottoa veden laatuun vaikuttavien riskitekijöiden ja uima-altaissa lisäksi vedenkäsittelyn tehokkuuden ja riittävyyden osalta, ja annettava tarvittaessa määräyksiä terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi.(tsl 13). Valvontatutkimusohjelmat Uima-allasvesiä varten tulee laatia valvontatutkimusohjelmat, joissa näytteenottotiheys määräytyy muun muassa käyttäjien lukumäärän ja uimaveden omavalvonnan tason mukaan. 16
17 Valvontatutkimusohjelmat on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Viiden uimaallastoiminnanharjoittajan valvontatutkimusohjelma puuttuu tai on vanhentunut. Niiden päivitystyöt saatetaan loppuun vuoden 2014 aikana, jonka jälkeen päivityksiä tehdään suunnitelmallisesti viiden vuoden välein. EU-uimarantojen uimavesiluokitukset ja uimavesiprofiilit Ensimmäiset EU-uimarantojen laatuluokitukset ja uimavesiprofiilit tehtiin vuoden 2011 syksyllä neljän vuoden uimavesinäytteiden tulosten perusteella. EU-uimarantojen laatuluokitukset ja uimavesiprofiilit päivitetään tarvittaessa uuden kauden tulosten perusteella. Vuoden 2012 uimakaudesta alkaen EU-uimarannoilla tulee olla esillä määrämuotoinen kyltti uimaveden laatuluokasta. Valvonnan toteuttaminen Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna terveydensuojelun laatujärjestelmään sisältyviä valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Terveydensuojelulain nojalla säännöllisesti valvottavat kohteet ja tavoitteelliset tarkastustiheydet sekä näytteenottotiheydet on esitetty liitteessä 6. Vahvistettujen uima-altaiden valvontatutkimusohjelmien sekä yleisten uimarantojen osalta STM:n asetusten 177/2008 ja 354/2008 perusteella laaditaan vuosittain erillinen näytteenottosuunnitelma. Uimavesitutkimustuloksia seurataan ja niiden avulla varmistetaan, että uimavesi täyttää STM:n asetusten 315/2002, 177/2008 ja 354/2008 vaatimukset. Lopullinen uimarantaluettelo ja näytteenottoviikot vahvistetaan vuosittain huhtikuun aikana, sen jälkeen kun alueen asukkailla on ollut mahdollisuus ehdottaa muutoksia luetteloon. Uimavesinäytteenoton yhteydessä tarkastetaan uimarannan lähiympäristö ja uima-altaan ympäristö sekä arvioidaan uimaveden laatua aistinvaraisesti. Tarvittaessa otetaan lisänäytteitä sinilevän tms. varalta. Uima-altaiden ylläpitäjien toteuttaman omavalvonnan tulokset sekä vedenpuhdistuslaitteistot tarkastetaan kerran vuodessa. Valvonnassa varaudutaan uimavesiperäisten epidemioiden selvittämiseen. Epidemioiden selvittämisessä sovelletaan elintarvike- ja talousvesiepidemioiden selvitysohjetta. Valvonnan maksullisuus Terveydensuojelulain nojalla tulee terveydensuojeluviranomaisen periä suunnitelman mukaisista tarkastuksista, näytteenotosta, näytteiden lähettämisestä ja muusta käsittelystä sekä uimaveden laboratoriotutkimuksista maksu yleisen uimarannan tai uima-altaan ylläpitäjältä. Myös yleistä uimarantaa ja uimahallia tai kylpylää koskevan ilmoituksen käsittelystä tulee periä maksu. Tarkastuksista, näytteenotosta ja ilmoituksen käsittelystä peritään taksan mukainen maksu. Muista edellä mainituista tehtävistä maksu peritään toteutuneiden kustannusten perusteella. Henkilöstöresurssit ja tutkimuslaboratoriot Porvoon terveydensuojelussa uimavesivalvonnan suunnittelusta, koordinoinnista, tulosten seurannasta sekä raportoinnista vastaa kaksi terveydensuojelusuunnittelijaa muiden tehtäviensä ohella. Valvontaan liittyvistä tarkastuksista ja näytteenotoista vastaa neljä terveystarkastajaa sekä terveydensuojelusuunnittelijat muiden tehtäviensä ohella sekä allasvesinäytteiden oton osalta elintarvikelaboratorion näytteenottajat. Lisäksi henkilöstövoimavaroja varataan näytetulosten seurantaan ja poikkeavien tulosten selvittelyyn, suunnitteluun ja raportointiin sekä 17
18 asiakasneuvontaan. Elintarvikelaboratoriolta ostettava näytteenottajaresurssi on noin 0,1 htv. Uimavesien valvontaan ohjataan henkilöstöresursseja noin 0,4 henkilötyövuotta. Uimavesinäytteiden tutkimukset teetetään Porvoon elintarvikelaboratorioissa. Raportointi ja tiedottaminen Uimavesivalvonnan toteuma ja tulokset raportoidaan kerran vuodessa terveydensuojelujaostolle. EU-rantoja (yli 100 kävijää / kaunis kesäpäivä) koskeva uimarantaluettelo raportoidaan aluehallintoviranomaiselle kunkin vuoden osalta viimeistään 30.4. ja vesinäytetulokset raportoidaan aluehallintoviranomaiselle viimeistään 30.9. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen (Valvira) sekä aluehallintoviranomainen saavat tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja sekä valvontaa koskevat muut tarvittavat tiedot valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten suoraan valtakunnallisesta valvontarekisteristä. Uimarantaluettelon tarkistamisesta tiedotetaan internet-sivuilla ja paikallisten tiedotusvälineiden avulla huhtikuussa. Yleisten uimarantojen vesitutkimuksista tiedotetaan internet-sivuilla sekä paikallisissa tiedotusvälineissä tulosten valmistuttua. Valvonnan yhteydessä varmistetaan, että uimarannan / uimahallin ylläpitäjä tiedottaa ilmoitustaululla kävijöille viimeisimmät tutkimustulokset ja EU-rantojen osalta uimaveden laatuluokituksen. Uimakielloista ja varoituksista tiedotetaan lisäksi erikseen tiedotusvälineiden kautta sekä uimarantojen ilmoitustauluilla / erillisillä kylteillä. Valvonnassa kirjattavat suoritteet Uimavesien valvonnassa kirjataan seuraavat suoritteet sekä niihin käytetty työaika valvontatietokantaan: Ilmoitusten/hakemusten käsittely Valvontasuunnitelmaan sisältyvät tarkastukset Valvontasuunnitelman ulkopuoliset tarkastukset Yhteydenotto Näytteenotto Seurantakalenterin keskeytys (EU-uimarannat) Uimaveden laaturaportointi Lausunnot ja selvitykset Muu viranomaistyö Mittarit Uimavesivalvonnan suoritteiden kokonaismäärä Tarkastusten kattavuus % ja lukumäärä kohderyhmittäin 18
19 Tutkittujen uimavesinäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin Kehotusten ja toimenpidemääräysten lukumäärä sekä tavallisimmat syyt Laatuvaatimukset täyttävien tulosten %-osuus kaikista näytteistä Tavallisemmat poikkeamat laatuvaatimuksista ja suosituksista 3.6 Asuntojen ja ilmoitusvelvollisten oleskeluhuoneistojen valvonta Oleskeluhuoneistojen valvonnan tavoitteena on ehkäistä ja poistaa huoneistoissa esiintyviä, terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Terveydensuojelulain 26 :n mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla siinä määrin melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa että niistä voisi aiheutua terveyshaittaa. Terveydensuojeluasetuksen 15 :n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on asuntoja ja oleskelutiloja valvoessaan kiinnitettävä huomiota siihen, aiheutuuko maaperän saastumisesta tai muusta siihen verrattavasta syystä terveyshaittaa rakennuksessa tai sen läheisyydessä oleskeleville, onko kylmänä vuodenaikana asumiseen tai oleskeluun käytettävien tilojen lämmitys järjestetty tarkoituksenmukaisesti, onko rakennus käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävän tiivis ja onko siinä riittävä lämmöneristys, täyttääkö rakennus fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden osalta terveydensuojelulain nojalla annetut määräykset ja ohjearvot sekä onko rakennuksessa riittävä ilmanvaihto ottaen huomioon siellä olevien ihmisten määrä ja harjoitettava toiminta. Päiväkodeille, kouluille ja vanhainkodeille ei ole lainsäädännössä annettu erillisiä vaatimuksia, mutta Porvoon terveydensuojelujaosto on vahvistanut vuonna 2002 paikallisesti päiväkotiympäristöä koskevat tarkemmat vaatimukset (terveydensuojelujärjestys). Koulutilojen käyttöönottoa koskevien ilmoitusten osalta käytetään ohjeellisena suosituksena Opetushallituksen v. 2005 julkaisua Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje ja -opas sekä vuoden 2014 aikana voimaan tuleva Asumisterveysasetus koskevat kaikkia sisätiloja. Sisäilmaongelmia selvitettäessä sovelletaan Porvoon terveydensuojelun menettelytapaohjetta asunnon ja muun oleskelutilan terveyshaittaepäilyn selvittämisestä (10/2009), KTL:n laatimaa ohjetta Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot (9/2007) sekä STM:n ja STAKE:sin ohjetta Päiväkotien turvallisuussuunnitteluohje (Oppaita 71/2008). Kunnan tehtäviksi säädetyt valvontatehtävät Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee terveydensuojelulain 13 ja 15 :n nojalla tarkastaa toiminnanharjoittajan ennen tilojen käyttöönottoa tekemä ilmoitus julkisesta huvi-, kokoontumis- ja majoitushuoneistosta sekä sellaisen muun huoneiston tai laitoksen perustamisesta tai käyttöönotosta, jonka hygieenisille olosuhteille on sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen asetettava erityisiä velvoitteita. Näitä huoneistoja ja laitoksia ovat Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 167/2003 nojalla muun muassa päiväkodit, koulut, vanhainkodit ja vastaavat hoitokodit sekä sellaiset kuntosalit ja liikuntatilat, joiden käyttöoikeutta ei ole rajoitettu. Terveydensuojelulain 13 :n mukaisesta ilmoitusmenettelystä on annettu seuraavat soveltamisohjeet: Sosiaalialan laitokset ja huoneistot sekä Julkiset huvi-, kokoontumis- ja majoitushuoneistot. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee lisäksi antaa pyynnöstä lausunto 19