Projektisuunnitelma Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1 Projektin tavoite...4 1.2 Projektin kattavuus...4 1.3 Tuote ja ympäristö...5 1.4 Oikeudet työn tuloksiin...5 2. Termit ja määritelmät...6 3. Asiakkaan nykyinen ratkaisu...7 4. Projektin toteutusperusteet...8 4.1 Projektin budjetti...8 4.2 Mahdolliset muutokset projektiin...9 4.3 Projektin ohjaus...9 5. Projektin organisaatio...10 5.1 Projektiryhmän esittely...10 5.2 Digitan projektiorganisaatio...11 5.3 Teknillisen korkeakoulun yhteyshenkilöt...11 6. Projektin tavoitteet ja päättäminen...12 6.1 Projektiryhmän tavoitteet...12 6.2 Asiakkaan tavoitteet...13 6.3 Projektin keskeyttämiskriteerit...13 6.4 Projektin päättämiskriteerit...14 6.5 Projektin päättämiseen liittyviä muita asioita...15 7. Projektin resurssit...17 7.1 Työtilat...17 7.2 Työvälineet...17 7.3 Muut resurssit...17 8. Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut...18 8.1 Työkalut...18 8.2 Menetelmät...18 9. Projektin ositus, vaiheistus ja resurssointi...19 9.1 Vaiheet ja niiden sisältö...19 9.1.1 Projektin suunnittelu 25.9.- 2.11.2001...20 9.1.2 Toteutusvaihe 1 3.11.- 14.12.2001...20 9.1.3 Toteutusvaihe 2 15.12.2001-15.2.2002...22 9.1.4 Toteutusvaihe 3 16.2.- 29.3.2002...24 9.1.5 Luovutus 30.3.2002-26.4.2002...24 9.2 Tehtävätason suunnittelu ja ohjaus...24 10. Standardit, direktiivit ja määräykset...25 11. Riskienhallintasuunnitelma...26 12. Koulutussuunnitelma...27 12.1 Projektiryhmän sisäinen koulutussuunnitelma...27 12.2 Asiakkaalle tarjottava koulutussuunnitelma...27 13. Asennussuunnitelma...28 14. Käyttöönottosuunnitelma...29 Projektisuunnitelma 2
15. Lähteet...30 16. Liitteet...31 Versio- ja muutoshistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 2.10.01 Tapio Nissilä Ensimmäinen luonnos 1.0 16.10.01 Tapio Nissilä Ensimmäinen täysiversio 1.02 24.10.01 Tapio Nissilä Muutokset asiakkaan kommenttien perusteella 1.03 29.10. Tapio Nissilä Viimeistely ps-vaiheen julkaisua varten 1.04 2.11. Tapio Nissilä T1 vaiheen tehtävät 1.05 3.11. Tapio Nissilä T1 vaiheen tehtävien viimeistely 1.06 22.11. Tapio Nissilä T1 vaiheen lisäykset ja tarkennukset, termit ja määritelmät 1.07 3.12. Tapio Nissilä T2 vaiheen tehtävien hahmottelu, termit 1.08 5.12. Oskari Pirttikoski Riskienhallintaosuus siirretty omaan dokumettiinsa 1.09 11.12 Tapio Nissilä Asiakkaan top 10 lista ja T2 vaiheen tehtävien viimeistely, julkaisu Tallennettu: 11.12.2001 12:13 Tulostettu: 11.12.2001 12:37 Projektisuunnitelma 3
1. Johdanto Tässä projektisuunnitelmassa kuvattavan projektin tarkoituksena on tutkia ja kehittää menetelmä jolla digi-tv ympäristöön voidaan toteutettaa viedokuvan kanssa synkronoituja sovelluksia. Projekti tehdään Teknillisen Korkeakoulun kurssin T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö harjoitustyönä ja se kestää lukuvuoden, arviolta 20.9.2001 30.4.2002. Projektiryhmän jäsenet (seitsemän henkilöä) ovat TKK:n opiskelijoita. Projekti tehdään Digita Oy:lle. Projektin toteutuksesta, oikeuksista sekä korvauksesta projektiryhmälle on sovittu erikseen. Projektiryhmälle jää tekijänoikeudet projektin tuotoksiin. Digitalle myydään käyttö- ja jatkokehitysoikeus projektin tuotoksiin. 1.1 Projektin tavoite Projektin tavoite voidaan tiivistää yhdeksi lauseeksi seuraavasti: Projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa ohjelmisto jonka avulla on mahdollista tuottaa digi-tv ympäristöön kuvasignaalin kanssa synkronoituja sovelluksia. 1.2 Projektin kattavuus Itsenäisten sovellusten kehittäminen digi-tv:hen on suhteellisen yksinkertaista. Jotta olisi mahdollista tuottaa kaupallisesti mielekkäitä ja toimivia sovelluksia, on synkronointi kuvasignaalin kanssa välttämätön. Standardeissa ei ole yksiselitteisesti kerrottu miten tämä toteutetaan. Myöskään työkaluja synkronoinnin toteuttamiseksi ei ole olemassa. Tämä projektin tarkoituksena on selvittää ja keksiä menetelmä synkroinoinnin toteuttamiseksi, sekä mahdollisesti ohjelmallinen sovellus jolla synkronointi voidaan toteuttaa. Projektin pääasiallinen tuote on synkroinoinnin toteuttaminen, mahdollisesti luomalla uusi tiedonsiirtoprotokolla tai muu vastaava tapa linkittää sovellukset kuvasignaaliin. Tässä yhteydessä tullaan toteuttamaan myös muutama työn teolle välttämätön tai hyödyllinen komponentti kuten koordinaattien piirtotyökalu sekä esimerkki Xlet sovellus jolla työn tuloksia testataan ja esitellään. Projektisuunnitelma 4
Ideana on lisätä lähetettävään ohjelmavirtaan parametritietoja videokuvan objekteista. Parametrien lisääminen voi olla automaattista, eli tapahtua esim. hahmontunnistuksen kautta, tai se voi tapahtua jonkin videoeditointijärjestelmän kautta. Tähän sopivan tavan valitseminen tehdään projektin aikana. 1.3 Tuote ja ympäristö Digitan tarkoituksena on käyttää lopputuloksena syntyvää menetelmää sekä ohjelmistoja Digi-tv:n ohjelmasisällön tuottamiseen. Digita Oy tarjoaa asiakkailleen työkalut ohjelmasisällön tuottamiseen. Menetelmää tultaneen käyttämään pohjana uudelle sovelluskehitysprojektille jossa tavoitteena on menetelmän lopullinen, kaupallinen ohjelmistototeutus. 1.4 Oikeudet työn tuloksiin Oikeuksista on sovittu Digitan kanssa erikseen. Projektisuunnitelma 5
2. Termit ja määritelmät Projektisuunnitelmassa käytetyt termit ja määritelmät on kuvattu tässä. Tekniset termit on kuvattu omassa tiedostossa joka liitetään tähän projektin edetessä. Termi Määritelmä Huomioita MHP Multimedia Home Platform, digi-tv:n ohjelmointialusta. Käytössä suomessa, Loppukäyttäjien digiboksissa saksassa, ranskassa. Xlet Java-pohjainen teknologia digi-tv sovelluksille päätelaitteessa Xlet sovellus toimii MHP ympäristössä. Koordinaattieditori Koordinaattilukija Kuvaobjekti Koordinaattimerkintä Koordinaattitiedosto Siirtotiedosto Projektissa tehtävä koordinaattieditori jolla käyttäjä tuottaa tietoa videokuvan sisällöstä Projektissa tehtävä MHP-sovellus joka lukee editorin tuottamaa koordinaattitietoa. Koordinaattilukija toteutetaan Java EJB:nä. Kuvaobjekti on editorilla kuvattava pienin atominen videokuvan sisältöelementti, esim. ympyrä tai neliö. Kuvaobjektitietoon sisältyy objektin nimi, sijainti, aika, koko sekä muita teknisiä tietoja. Editorilla tuotettu tieto kuvaobjekteista sekä näiden ominaisuuksista (koko, muoto, aika, sijainti, jne). Tätä tietoa käytetään hyväksi MHP-sovelluksissa. XML:llä toteutettu tietorakenne objektitiedon tallentamiseen. Tiedostomuoto jossa objektitieto siirretään digi-tv lähetyksen yhteydessä päätelaitteisiin. tunnetaan myös nimellä editori, synkroedit Päätelaitesovellukset käyttävät aina tätä ydinkomponenttia sekä muita sovelluskohtaisia komponentteja synkroreader Koordinaattimerkintä on abstrakti käsite, koordinaattimerkintä voi olla esim. koordinaattitiedostossa tai siirtotiedostossa coordinatefile synkrofile Projektisuunnitelma 6
3. Asiakkaan nykyinen ratkaisu Digitalla ei ole tällä hetkellä mitään ratkaisua jonka tämä projekti korvaisi. Tämä johtuu siitä, että projekti on uudelle sovellusalueelle tähtäävä tutkimusja kehitysprojekti, jonka tavoitteena on osaltaa tukea uuden tuotteen, digitv:n, tuotantoonottoa. Projektisuunnitelma 7
4. Projektin toteutusperusteet Digita Oy vastaa radio- ja televisio-ohjelmien lähettämisestä Suomessa. Toteutamme maanpäällisen radio- ja televisioverkon digitalisoinnin ja kehitämme digi-tv-tuotteita. Digitan tehtävänä on kehittää digi-tv tuotteita joiden avulla television digitalisointia voidaan viedä eteenpäin ja kehittää kaupallisesti menestyviä tuotteita. Tämä projekti on osa digitalisoinnin kehitystyötä, tarkoituksena löytää tapoja televisiokuvan ja digi-tv sovellusten yhteistoiminnan mahdollistamiseksi. Mahdollisia sovelluskohteita tämänkaltaiselle palvelulle on useita, esimerkkinä mainittakoon vedonlyönti autokilpailuilla; autoa klikkaamalla käyttäjä saa tiedot autosta, kuljettajasta sekä mahdollisuuden lyödä vetoa kuljettajan puolesta. 4.1 Projektin budjetti Digitan budjetti tälle projektille on noin 125 000 markkaa. Tämä sisältää projektiryhmän korvauksen sekä kurssille maksettava korvaus 25 000 mk. Muut kustannukset laitteistoihin, välineisiin, tiloihin jne. eivät mene tämän projektin budjetista. Digitan henkilöstön tähän projektiin käyttämä aika on myös laskettava kustannukseksi. Tämä on arviolta n. 50 000 markkaa (kaksi henkilöä osallistuu 10 tuntia / hlö kuukaudessa projektin ohjaamiseen seitsemän kuukauden ajan). On huomattava, että koska mitään vastaavaa järjestelmää ei tällä hetkellä ole käytössä, järjestelmän vaihdosta tulevia riskejä ja kustannuksia ei ole. Projektin onnistuessa tavoitteiden mukaisesti, saa Digita käyttöönsä menetelmän jolla interaktiivisten sovellusten toteuttaminen on mahdollista. Tämä ei ole kuitenkaan lopullinen kaupallinen tuote. Jotta tästä saataisiin tehtyä lopullinen tuote, täytynee ohjelmistototeutus tehdä uudestaa osittain tai kokonaan ja liittää Digitan muuhun tuotantoympäristöön. Lisäksi sovelluksesta tehtäneen muutama eri versio erityyppiseen käyttöön. Tämän kaltaisen tuotteen hyöty Digitalle on suuri, sillä valmiiden määrittelyjen ja teknisen toteutuksen pohjalle on helppoa ja kustannustehokasta tehdä uusi ohjelmistototeutus riskittömästi. Projektin onnistuessa yli odotusten, saa Digita valmiin ohjelmiston jolla on mahdollista toteuttaa interaktiivisia ja synkronoituja sovelluksia digi-tv ympäristöön. Mikäli Digita on ensimmäinen toimija jolla on tällainen teknologia käytössään, on Digitan saavuttaman first mover -aseman kaupallinen merkitys huomattava. Tällöin Digitalla on mahdollisuus olla markkinoilla ensimmäinen toimija ja saada huomattava markkina-asema (markkinat ovat alussa luultavasti suhteellisen pienet). Projektisuunnitelma 8
Riippuu hyvin paljon digi-tv markkinoiden kehitysvaiheesta miten suuri kaupallinen hyöty tästä on saatavilla. Tällä hetkellä digi-tv markkinoilla ei ole kotipäätteitä, joten loppukäyttäjiä ei vielä ole. Tämän takia markkinoiden kokoa ja täten potentiaalia on vaikea hahmottaa. Kilpailijatietoa ei kirjata tähän projektisuunnitelmaa johtuen siitä että tämä projektisuunnitelma julkaistaan TKK:n puolesta internetissä. 4.2 Mahdolliset muutokset projektiin Mahdolliset muutokset projektiin tehdään projektin aikataulun ja työmäärän puitteissa. Työmäärä on arviolta 200 tuntia per henkilö, yhteensä arviolta 1 400 henkilötyötuntia. Projekti sijoittuu aikavälin 24.9.2001 26.4.2002 sisälle valmistuen viimeistään 30.4.2002. Tarkat päivämäärät sovitaan vaihe kerrallaan. Kaikki muutokset projektin sisältöön tehdään kirjallisesti. Muutos on hyväksytty kun sekä Digitan ohjausryhmä että projektiryhmä on muutoksen ja sen seuraukset hyväksynyt. 4.3 Projektin ohjaus Projektin ohjaus tapahtuu projektin vaiheistuksen kautta. Yksi projekti vaihe kestää n. 1 2 kuukautta, ja sen sisältö sovitaan kirjallisesti ennen ko. vaiheen alkua. Yksittäisen vaiheen sisällön ja tavoitteiden määrittely tehdään yhdessä Digitan ja projektiryhmän toimesta kirjallisesti tähän projektisuunnitelmaan. Yksittäisen vaiheen sisältöä ja tavoitetta ei voida muuttaa kesken vaiheen. Mahdolliset muutokset siirtyvät oletusarvoisesti seuraavaan vaiheeseen. Mikäli projektia halutaan muuttaa aikataulun ja työmäärän osalta, tehdään se tämän projektin ja projektisuunnitelman ulkopuolella. Projektisuunnitelma 9
5. Projektin organisaatio Projekti jakautuu kolmeen intressiryhmään; 1. projektiryhmä 2. Digitan ohjausryhmä 3. Teknillinen korkeakoulu (kurssi) Projektiryhmä koostuu Teknillisen korkeakoulun opiskelijoista jotka suorittavat työn. Projektiryhmän koko on seitsemän henkilöä, tarkempi esittely alla. Projektiryhmä kiinnitetään projektiin sopimusten kautta, kukin henkilökohtaisesti. Digitan ohjausryhmä asiakas ja projektin toimeksiantaja. Digita määrittelee ohjausryhmän itse. Teknillinen korkeakoulu liittyy projektiin seurannan ja raportoinnin muodossa. Koska kyseessä on harjoitustyö, raportoidaan työn etenemisestä Teknilliselle korkeakoululle. Digita ja projektiryhmä sopivat erikseen mitkä asiat ovat sellaisia joista ei voi liikesalaisuuksien puitteissa raportoida. On mahdollista, että projektin kuluessa on tarvetta kommunikoida myös muiden tahojen (kuten laitteisto- ja ohjelmistovalmistajat) kanssa. He eivät kuitenkaan ole projektin kannalta interessiryhmiä. 5.1 Projektiryhmän esittely Projektiryhmän yhteystiedot ja esittely ovat ohessa. Jokaisella projektiryhmän jäsenellä on projektitasolla oma rooli. Vastuualueet ja vastaavat nimetään vaihe kerrallaan projektin edetessä. Näin toimitaan siksi, että projektin alkuvaiheessa ei vielä tiedetä työnositusta kovin tarkasti. Nimi Yhteystiedot Rooli Varahenkilö Tapio Nissilä, 44592W tapio.nissila@hut.fi, Projektipäällikkö Mika Ståhlberg 040-701 04 58 Mika Ståhlberg, 41811N mika.stahlberg@iki.fi, 050-5189050 Pääsuunnittelija Nimetään vaihekohtaisesti Oskari Pirttikoski, 45020L oskari@cc.hut.fi, 040-8301158 Testausvastaava Nimetään vaihekohtaisesti Riku Hurmalainen, 46738V rhurmala@cc.hut.fi, 050-5149622 Ohjelmoija Nimetään vaihekohtaisesti Tuomas Lindström, 45545C tplindst@cc.hut.fi, 040-5543412 Ohjelmoija Nimetään vaihekohtaisesti Pekka Koskinen, 45510F pkoskine@cc.hut.fi, 040-5679592 Dokumenttivastaava Nimetään vaihekohtaisesti Ville Vaittinen, 47274C vvaittin@cc.hut.fi, 050-5635809 Menetelmävastaava Nimetään vaihekohtaisesti Projektisuunnitelma 10
5.2 Digitan projektiorganisaatio Digita Oy:n puolelta projektiin osallistuvat seuraavat henkilöt: Nimi Yhteystiedot Rooli Varahenkilö Vesa Erkkilä vesa.erkkila@digita.fi Asiakas Matti Vuorio Matti.vuorio@digita.fi Ohjaaja Mika Sorsa Tekninen henkilö N.N. Tekninen henkilö N.N. Tekninen henkilö N.N. Käyttöliittymähenkilö 5.3 Teknillisen korkeakoulun yhteyshenkilöt TKK:n osuus projektissa on tukea projektiryhmää menetelmien ja työtapojen osalta. TKK:n puolelta projektiin osallistuvat seuraavat henkilöt: Nimi Yhteystiedot Rooli Varahenkilö Cemo Timucin ctimucin@cc.hut.fi Mentor Jari Vanhanen Luennoitsija Projektisuunnitelma 11
6. Projektin tavoitteet ja päättäminen Projektin tarkoituksena on toteuttaa ohjelmistotuote jonka avulla on mahdollista tuottaa digi-tv ympäristöön kuvasignaalin kanssa synkronoituja sovelluksia. 6.1 Projektiryhmän tavoitteet Projektiryhmän tavoitteena on kurssin hyväksytty suorittaminen sekä Digitan kanssa tehdyn sopimuksen täyttäminen. Sisällöltään nämä tavoitteet ovat yhteneviä, sillä projekti täyttää kaikki kurssin kriteerit. Digitan suuntaan tavoitteet ovat kaupallisesti painottuneita, eli ratkaisun pitää olla toimiva sekä mielekäs eteenpäin kehittämisen kannalta. Teknillisen korkeakoulun suuntaan tavoitteena on arvosana 4 (asteikolla 0 5). Tavoitteena on myös tehdä projekti ohjelmistokehityksen menetelmiä järjestelmällisesti käyttäen. Toissijaisina tavoitteina projektiryhmällä on tutustuminen uuteen ja kasvavaan sovellusalueeseen. Aiheen mielenkiintoisuuden takia tehdään projektiryhmän ja Digitan välille aiesopimus digi-tv ympäristöön liittyvän kehitystyön jatkamisesta projektin päätyttyä. Näin projektin osapuolilla on mahdollisuus jatkaa yhteistyötä mikäli se nähdään puolin ja toisin mielekkääksi ja kaupallisesti kannattavaksi. Projektiryhmän tavoitteet esitettynä taulukkona: Tavoite Kuvaus Muuta Kurssin läpäisy Ohjelmistoprojektin läpivienti Digitv tekniikka Ohjelmistotuotannon menetelmät Kurssin hyväksytty suorittaminen Koko projektiryhmälle on tärkeää nähdä miten ohjelmistoprojekti tehdään Digitv:n tekniikka sekä tähän liittyvä kulttuuri ja ideologia Menetelmien soveltaminen käytännössä Arvosanatavoite Tavoitteena arvosana 4 Laatu Ohjelmistotuotteen kaupallistaminen Yritystoiminta Laadun saavuttaminen siten, että omasta tuotteesta voi tuntea ylpeyttä Tuotteen viimeistely ja käyttöönotto Mahdollisuus omalle yritystoiminnalle projektin päätyttyä Projektisuunnitelma 12
Kokemus alihankintatyöstä Asiakasvaatimusten saavuttaminen Asiakkaan vaatimusten ja toivomusten selvittäminen ja hallinta projektin kuluessa 6.2 Asiakkaan tavoitteet Asiakkaan tavoitteet kirjataan vaatimusmäärittelyyn tarkemmin. Tässä asiakkaan 10 tärkeintä toivomusta järjestettynä prioriteeteille 1 3. Ominaisuus Priorit. Huomioita Synkronointi: Dig-TV ohjelman video-objektien koordinaatti- ja aikakooditietojen yhdistäminen 1 Tämä on koko projektin tavoite Editorin käytettävyyden suunnittelu 1 Ohjelmistojen virheettömyyden testaus 1 Siirtomenetelmän tietorakenteiden totetus 1 Editori-ohjelmiston käytettävyyden testaus 2 Ohjelmiston korkealuokkainen dokumentointi 2 Siirtomenetelmän toteuttaminen DVB MHP objektikarusellissa Stream Event-pohjaisena 3 MHP sovelluksen toimivuuden simulointi PC:llä 3 MHP esimerkkisovelluksen toteuttaminen Stream Event-tapahtumia hyödyntäen Hahmontunnistuksen käyttö objektien koordinaattitietoissa 3 Mahdollista mikäli lähetysjärjestelmä ja digiboksi tukevat stream eventejä 3 Voi olla vaikea toteuttaa projektin aikataulussa 6.3 Projektin keskeyttämiskriteerit Projektin toteutuksesta on erillinen sopimus, mikä kattaa myös projektin keskeyttämisen. Teknillisen korkeakoulun suuntaan voidaan projektin keskeyttämisestä todeta seuraavaa: Projektin keskeyttämiskriteerit voivat olla seuraavat: Projektisuunnitelma 13
? Sopimusrikkomus? Digitan tuki projektille loppuu tai oleellisesti vähenee; projektiryhmä ei saa teknistä tukea, työn suorittamiseksi tarvittavia työkaluja ja laitteistoja käyttöönsä? Projektiryhmän koko pienenee oleellisesti; useampi kuin yksi jäsen jättää projektin eikä korvaavia henkilöitä löydetä.? Projektiryhmän tai Digitan työtuntiarviot ylittyvät selkeästi Mikäli joku projektin keskeyttämiskriteeri täyttyy, on ensimmäinen toimenpide projektin tavoitteen tarkistaminen yhdessä projektiryhmän ja Digitan kanssa. Mikäli tavoitetta ei pystytä muuttamaan vastaamaan uutta tilannetta, on projektin keskeyttäminen viimeinen vaihtoehto. Projektin keskeyttämiskriteerit ovat edellä mainitut. Projekti voidaan keskeyttää jonkin edellämainitun seikan toteutuessa. Projektiryhmällä on oikeus käyttää omaa harkintaa näiden tekijöiden osalta. Yhteinen tavoite on, että projektiin osallistuvat tahot tekevät kaikkensa jotta projekti saadaan vietyä läpi menestyksellisesti. Päätös projektin keskeyttämisestä tehdään yhdessä projektiryhmän ja Digitan kanssa ja siitä tiedotetaan kirjallisesti kaikille projektin sidosryhmille välittömästi. 6.4 Projektin päättämiskriteerit Projektin toteutuksesta on tehty erillinen sopimus, joka kattaa myös projektin päättämisen. Teknillisen korkeakoulun suuntaan voidaan projektin päättämisestä todeta seuraavaa: Projektin päättämiskriteerit määrittelevät milloin projektityö on valmis ja projekti voidaan päättää. Projektin mahdolliset päättämiskriteerit voivat olla seuraavat. Projekti on luonteeltaan tutkimus- ja kehitystyötä, joten eksaktin määrittelyn tekeminen projektin alkuvaiheessa on vaikeaa. Alla on muotoiltu suuntaaantavasti projektin päättämiskriteerit. Projektisuunnitelma 14
Ensimmäinen ja tarkimmin määriteltävissä ole kriteeri on projektin aikataulu. Aikataulu on annettu kurssin puolesta, ja samaa aikataulua sovelletaan myös projektiryhmän ja Digitan välillä. Projekti jakautuu seuraaviin päävaiheisiin: 1. Projektin suunnittelu (PS-vaihe) 25.9.- 2.11.2001 (5 viikkoa) 2. Toteutus 1 (T1-vaihe) 3.11.- 14.12.2001 (5 viikkoa) 3. Toteutus 2 (T2-vaihe) 15.12.2001-15.2.2002 (9 viikkoa - joululoma) 4. Toteutus 3 (T3-vaihe) 16.2.- 29.3.2002 (6 viikkoa) 5. Luovutus (LU-vaihe) 30.3.2002-26.4.2002 (4 viikkoa) Projektin suunnittelu tehdään tämän aikataulun mukaisesti. Projekti päättyy 25.4. Toinen kriteeri on työmäärä. Työmääräarvio projektiryhmän henkilöä kohti on 200 tuntia. Tämän lisäksi jonkin verran aikaa kuluu projektin alussa tuottamattomaan työhön, projektin organisointiin, aiheeseen tutustumiseen jne. Tämä tuottamaton työ ei sisälly 200 työtuntiin. Kolmas kriteeri on valmis tuote. Projekti voidaan katsoa päättyneeksi myös aiemmin mikäli projektin tavoite saavutetaan jo aiemmin. Tällöin kriteereinä ovat valmis tuote, valmis dokumentaatio, loppudemonstraation hyväksytty läpivienti sekä testauksen läpivienti. 6.5 Projektin päättämiseen liittyviä muita asioita Projektin päättämiseen liittyvät asiat (korvaus, oikeudet, jne) on määritelty tarkemmin sopimuksessa projektiryhmän jäsenten ja Digitan välillä. Korvaus suoritetaan projektin päätyttyä. Digitan näkökulmasta työt projektin aihealueella jatkuvat tämän projektin päätyttyä. Digita ja projektiryhmä sopivat aiesopimuksella puitteet missä projektiryhmä (tai sen osa) sekä Digita voivat jatkaa yhteistyötään. Projektin päättäminen voidaan hyväksyä projektiryhmän enemmistön sekä projektipäällikön sekä Digitan ohjausryhmän palaverissa. Projektin päättämisestä tehdään erillinen dokumentti missä projektin lopputulokset käydään yksityiskohtaisesti läpi ja projektin päättäminen hyväksytään asiakkaan ja projektiryhmän allekirjoituksin. Projektin luonteesta johtuen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa vielä tietää tarkasti. Tämän takia projektityön luovutukseen liittyvät yksityiskohdat Projektisuunnitelma 15
sovitaan viimeisen vaiheen alkaessa kirjallisesti erikseen. Tämä koskee dokumentointia, ohjelmiston toimitusformaattia, asennuksia, käyttökoulutusta sekä tukea. Projektisuunnitelma 16
7. Projektin resurssit Tässä kappaleessa kuvataan projektin käytössä olevat työvälineet ja tilat. 7.1 Työtilat Työ suoritetaan TKK:n tiloissa, projektiryhmän järjestämissä tiloissa ja Digita Oy:n tiloissa Jämsänkatu 2. Projektiryhmä vastaa siitä, että luottamuksellinen materiaali ja informaatio ei pääse ulkopuolisten tahojen saataville. Tästä tehdään erillinen salassapitosopimus joka koskee sekä tämän projektin tietoja että projektityössä ryhmän haltuun uskottuja muita Digitan tietoja. Huomattavaa on, että Teknillinen Korkeakoulu julkaisee osan projektin tiedoista, tähän projektiryhmällä ei ole vaikutusmahdollisuutta. Digitan tiloihin digi-tv laboratorioon on järjestetty yksi työasema projektin käyttöön. Kuukausittain järjestettäviä projektikatselmuksia varten Digita järjestää Jämsänkatu 2:teen neuvottelutilat riittävillä havaintovälineillä. Projektiryhmä huolehtii omista sisäisistä palavereistaan ja näihin tarvittavista tiloista yms. itse. Palaverit järjestetään perjantaisin klo 14.00 17.00. 7.2 Työvälineet Digita järjestää Linux-käyttöjärjestelmällä varustetun tietokoneen projektin käyttöön. Projektiryhmä vastaa tietokoneen ylläpidosta ja käytöstä. Tarkoituksena on säilyttää projektidokumentaatiota sekä rakennettavan ohjelmiston lähdekoodia tällä palvelimella. Digita ja projektiryhmä yhdessä järjestävät palvelimelle pääsyn julkisesta verkosta ainakin seuraavilla protokollilla: http, https, ssh. Palvelimelle tullaan asentamaan keskusteluryhmäsovellus sekä dokumenttienhallintatyökalut. Ryhmätyöympäristö on julkisessa internetissä osoitteessa: http://www.digitv-synkro.org. 7.3 Muut resurssit Mikäli projektin edetessä ilmenee tarpeita tässä mainitsemattomien resurssien (kuten standardikokoelmat, ohjelmistot, laitteistot, jne) ilmoittaa projektiryhmä näistä kirjallisesti kokousmuistioiden kautta Digitalle. Projektisuunnitelma 17
8. Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut 8.1 Työkalut Työkaluina käytetään seuraavia: Työkalu Käyttötarkoitus Huomioita Alticomposer -ohjelmisto Digi-tv sovellusten rakennustyökalu mahdollista ladata ilmainen kopio internetistä omaan käyttöön Java Ohjelmointikieli MHP sovellusten sekä käyttöliittymäeditorin tekoon MHP emulaattori Testiympäristö MHP Alticomposerin ominaisuus sovellusten ajoa varten Transport Stream Builder Aikakoodatun kuvasignaalin tuottaminen Laitteisto ja käyttökoulutus tarvitaan Digitalta PHPNuke Ryhmätyöohjelmisto projektiryhmän sisäiseen kommunikaatioon Tarvitsee Linux, MySQL, Php ympäristön toimiakseen 8.2 Menetelmät Projektissa sovelletaan seuraavia ohjelmistotuotannon sekä projektihallinnan menetelmiä. Kurssin vaatimuksena on, että jokainen projektiryhmän jäsen toimii vastuuhenkilönä vähintään yhden menetelmän käytön osalta. Tämän lisäksi menetelmien käytöstä raportoidaan projektikatselmusten yhteydessä. Menetelmä Vastuuhenkilö Vaihe Huomioita Dokumenttien elinkaaren hallinta Tapio Nissilä T1 Dokumenttien sisällön hallinta, versiointi, ulkoasun hallinta Ryhmätyö verkon välityksellä Riku Hurmalainen T1 Ryhmätyön toteuttaminen verkon välityksellä tähän soveltuvalla portaaliratkaisulla UML:n käyttö määrittelyssä ja suunittelussa Vaatimustenhallinta Käyttöliittymäsuunnittelun menetelmät Riskien hallinta Oskari Pirttikoski T2 Tuomas Lindström T3 Pekka Koskinen T1 Use Caset sekä Sequence Diagramit ohjelmiston määrittelyssä ja suunnittelussa Ville Vaittinen T2 Mika Ståhlberg T2 Käyttöliittymän suunnittelu menetelmien vertailu ja valinta Projektisuunnitelma 18
9. Projektin ositus, vaiheistus ja resurssointi Projektin aikataulu on yksi korkeakoulun lukuvuosi, käytännössä 24.9.2001 30.4.2002. Projekti jaetaan tämän aikataulun puitteissa pienempiin osiin, joille asetetaan tavoitteet ja tehtävät Digitan toiveiden mukaisesti. Projekti jakautuu viiteen vaiheeseen seuraavasti: 1. Projektin suunnittelu (PS-vaihe) 25.9.- 2.11.2001 (5 viikkoa) Projektikatselmus 2.11.2001, klo 13.00 15.00 Spektri, Kvartti, Kivi 2. Toteutus 1 (T1-vaihe) 3.11.- 14.12.2001 (5 viikkoa) Projektikatselmus 14.12.2001 3. Toteutus 2 (T2-vaihe) 15.12.2001-15.2.2002 (9 viikkoa - joululoma) Projektikatselmus 14.2.2002 4. Toteutus 3 (T3-vaihe) 16.2.- 29.3.2002 (6 viikkoa) Projektikatselmus 26.3.2002 5. Luovutus (LU-vaihe) 30.3.2002-26.4.2002 (4 viikkoa) Projektikatselmus (loppudemonstraatio) 25.4.2002 Projektin jako kolmeen toteutusvaiheeseen mahdollistaa projektin joustavan toteutuksen. Lyhyet toteutussyklit mahdollistavat projektin joustavan ohjauksen esim. tilanteessa jossa projektin tavoite oleellisesti muuttuu tai jossa halutaan painottaa työtä jollekin tietylle osa-alueelle projektin edetessä. Jokaisen vaiheet tavoitteet on mahdollista määrittää irrallaan muista vaiheista. Haasteena tässä mallissa on lopputuloksen epämääräisyys. Kun tavoitteena on joustavuus, ei projektin alkuvaiheessa vielä voida tietää lopputulosta kovinkaan tarkasti. 9.1 Vaiheet ja niiden sisältö Projektiryhmä ja Digita määrittävät yhdessä vaiheen päättyessä seuraavan vaiheen tavoitteet. Nämä täydennetään projektisuunnitelmaan projektin edetessä. Projektisuunnitelma käydään läpi jokaisen vaiheen päättyessä, ja tällöin tarkastetaan miten tavoitteet on saavutettu sekä määritellään seuraavan vaiheen tavoitteet. Lisäksi edistymistä seurataan jokaisen vaiheen päätteeksi Projektisuunnitelma 19
tehtävällä edistymisraportilla. Tavoitteita asettavat Digita ja projektiryhmä yhdessä, sekä Teknillinen korkeakoulu. TKK:n asettamat tavoitteet ovat työmenetelmiin sekä raportointiin liittyviä ja tukevat tältä osin projektin tekemistä. 9.1.1 Projektin suunnittelu 25.9.- 2.11.2001 Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan projektin tekeminen. Tähän sisältyy aiheeseen tutustuminen, kouluttautuminen ja opiskelu ja projektin organisointi. Ensimmäinen vaihe päättyy projektikatselmukseen. Vaiheen tärkeimmät tehtävät? Projektin organisointi? Tehtäväkenttään tutustuminen? Ratkaisun määrittely o Tiedonsiirtoprotokolla ja ohjelmisto o Xlet sovellus o Koordinaattien piirtotyökalu Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio o Riskienhallintasuunnitelma, Oskari o Termit ja määritelmät, Oskari? Vaatimusmäärittely, Pekka, Riku? Edistymisraportti, Tuomas ja Ville? Esitutkimusraportti MHP ympäristöstä, Mika 9.1.2 Toteutusvaihe 1 3.11.- 14.12.2001 Ensimmäisessä toteutusvaiheessa aloitetaan arkkitehtuurin suunnittelu ja laajennetaan vaatimusmäärittelyä toiminnalliseksi määrittelyksi sekä tekniseksi määrittelyksi. Vaatimusmäärittely on projektin suunnittelu vaiheen perusteella hyvin pitkällä, joten sen laajentaminen toiminnallisiksi ja teknisiksi määrittelyiksi on suhteellisen helppoa. Järjestelmän arkkitehtuuri on jaettavissa pääosiin seuraavasti: 1. Koordinaattieditori 2. Siirtomenetelmä 3. Koordinaattilukija (Xlet-sovellus) Projektisuunnitelma 20
Arkkitehtuuri perustuu hyvin pitkälle valittavaan siirtomenetelmään. Standardeissa ei ole selkeästi sanottu miten kuvasignaalin ja sovelluksen synkronointi voidaan toteuttaa, joten toteutusvaiheessa 1 joudutaan tutkimaan useita tapoja synkronoinnin toteuttamiseksi ja valitsemaan paras. Parhaan tavan löydyttyä voidaan siirtomenetelmä suunnitella lopulliseen muotoon. Koordinaattieditori on sovellus, jonka käyttäjinä toimii ohjelmasisällön tuottaja. Tämän takia editorin suunnittelussa painotetaan käyttöliittymäsuunnittelua ja huolellista mallinnusta. Toiminnallisuudet on määritelty hyvin pitkälle vaatimusmäärittelyssä ja niitä laajennetaan vielä toteutusvaiheen 1 aikana. Koordinaattilukija on Xlet-sovellus, joka on tarkoitettu tämän projektin puitteissa todentamaan synkroinnnin onnistuminen vastaanottimen päässä. Sen vaatimukset laajennetaan toiminnalliseksi määrittelyksi toteutusvaiheen 1 aikana. Koordinaattilukija tulee jatkossa muodostamaan päätelaitesovellusten ytimen, koska se tarjoaa sovelluksille yhteisiä palveluita. Siirtomenetelmän raamit määrittyvät lopullisesti kun synkronointitapa on valittu. Synkronointitapa valitaan toteutusvaiheen 1 aikana ja suunnitellaan siten, että se on oma modulaarinen komponenttinsa. On mahdollista, että jatkossa synkronointitapoja on useita, joten arkkitehtuurissa pitää huomioida vaihtokelpoisuus. Ohjelma-ajan (NPT) välitys Tämä komponentti välittää parhaillaan lähetettävän ohjelman ajan (NPT), eli ajan joka on kulunut ohjelman alkamisesta. Komponetti on kaksiosainen. Lähetyspäässä on ohjaava osa joka lähettää synkronointitietoa Stream Event:einä katsojan päätelaitteeseen. Katsojan päätelaitteessa on kuunteleva osa joka ylläpitää ohjelma-aika kelloa synkronointitiedon avulla. Komponenttia ohjataan lähetyspäässä siten että lähetysjärjestelmä antaa tiedon ohjelman alkamisesta komponetille. Komponetille voidaan antaa myös tieto mainoskatkojen alkamisesta ja loppumisesta ohjelman aikana. Ohjelma-ajan välitys komponentti määritellään, suunnitellaan ja toteuttaan vaiheessa T1. Samalla saadaan arvokasta tietoa tiedon välittämisestä Digi-TV järjestelmässä. Projektisuunnitelma 21
Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Editorin toiminnallinen määrittely Pekka Koskinen 16.11. Vaatimusmäärittelyn laajentaminen Editorin käyttöliittymä, Mika 16.11. proton teko Editorin käyttöliittymä, testaussuunnitelma Mika 16.11. Liitetään osaksi Villen tekemää testaussuunnitelmaa Editori, kuvaengine Riku, Tuomas 5.12. MPEG-2 streamin käsittely editorissa Ohjelma-ajan välitys Oskari 5.12. Ohjelma-aika, tiedostoformaatti (XML) Ville 30.11. Tiedostoformaatin selvittäminen ja valinta Xlet, toiminnallinen määrittely Oskari 16.11. Xletin ominaisuuksien kirjaaminen Testaussuunnitelma Ville 5.12. Projektin testaussuunnitelman teko Vaiheen tuotokset ja tekijät? Päivitetty projektisuunnitelma, Tapio? Päivitetty vaatimusmäärittely, Pekka? Toiminnallinen määrittely, Pekka? Tekninen määrittely? Testaussuunnitelma, Ville? Testausraportti, Ville? Edistymisraportti, Tapio Tarkka tehtävien suunnittelu tehdään MS Project ohjelmistolla eikä sitä ole tarkoitus liittää tähän projektisuunnitelmaan. 9.1.3 Toteutusvaihe 2 15.12.2001-15.2.2002 Toteutusvaiheessa 2 jatketaan edellisessä vaiheessa tehtyä työtä. Oleellisimmat muutokset ovat lähdekoodin siirto CVS:n alaisuuteen keskistetysti sekä määrämuotoisen dokumentoinnin aloittaminen ohjelmoinnin osalta. Koordinaattieditorin ominaisuuksia laajennetaan siten, että kuvaobjektien piirtäminen dekoodatun MPEG-2 signaalin päälle lisätään. MPEG-2 dekoodauksen tehokkuutta pitää kasvattaa. T2 vaiheessa jatketaan kaupallisen MPEG-2 dekooderin etsimistä. Projektisuunnitelma 22
T2 vaiheessa editorin tulee pystyä esittämään videokuvaa taustalle sekä mahdollistamaan kuvaobjektien lisäys, muokkaaminen ja poisto kuvan päällä. Editorin käyttöliittymän suunnittelua ja iterointia jatketaan. T2 vaiheessa käyttöliittymä suunnitellaan valmiiksi, mutta sitä ei vielä tässä vaiheessa välttämättä toteuteta lopullisesti. Koordinaattilukija toteutetaan Javalla edellisessä vaiheessa tehdyn teknisen määrittelyn mukaisesti. Koordinaattilukijan tärkeimmät toteutettavat ominaisuudet ovat ohjelma-ajan lukeminen ja siirtotiedoston lukeminen ( aikalistener, koordinaattilistener ). Kolmas oleellinen T2 vaiheen toteutus on koordinaattitiedoston (XMLmuotoinen) Document Type Definition -määrittely. Koordinaattieditori tallentaa koordinaattimerkinnät XML-muotoiseen tiedostoon. Tämän lisäksi XML-tiedostosta tehdään siirtotiedosto digitv-lähetyksiä varten. T2 vaiheessa määritellään koordinaattitiedoston tietorakenne sekä siirtotiedoston toteuttaminen. Neljäs T2 vaiheen työ on testaus. XML tiedosto, editori sekä MHP sovellus testataan. AltiEmulatorilla testataan aikatiedot (mikäli emulaattori mahdollistaa tämän). Käyttöohjeen ensimmäinen versio kirjoitetaan T2 vaiheessa. Se sisältää järjestelmän yleisen kuvauksen sekä koordinaattieditorin käyttöohjeen. Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Koordinaattieditorin piirto-ominaisuudet Riku, Tuomas 5.2. Tulee olla valmis ajoissa jotta ehditään testata Koordinaattilukija Oskari 5.2. Tulee olla valmis ajoissa jotta ehditään testata Koordinaattitiedoston DTD Pekka, Ville 20.1. Tulee olla valmis ajoissa jotta ehditään testata Käyttöliittymä Mika 5.2. Tulee olla valmis ajoissa testaus Testaus Ville 10.2. Käyttöohje Pekka 8.2. Projektisuunnitelma 23
Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio? Koordinaattitiedosto, tekninen määrittely, Ville? Käyttöliittymän testausraportti, Mika? Käyttöliittymän tekninen määrittely, Mika? Koordinaattieditorin tekninen määrittely, Riku, Tuomas? Koordinaattilukijan tekninen määrittely, Oskari? Testausraportti, Ville? Käyttöohje, Pekka 9.1.4 Toteutusvaihe 3 16.2.- 29.3.2002 Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio 9.1.5 Luovutus 30.3.2002-26.4.2002 Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio 9.2 Tehtävätason suunnittelu ja ohjaus Tehtävätason suunnitteluun käytetään MS Project ohjelmistoa. MS Project tiedostoon syötetään tehtävät sekä niiden aikatalu, tekijät ja työmääräarviot. Projektipäällikkö vastaa siitä, että projektin suunnittelu ja seuranta tapahtuvat vaihekohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Seuraavan vaiheen tarkat tehtävät suunnitellaan viimeistään edellisen vaiheen lopussa, kun seuraavan vaiheen tavoitteet ja lopputulokset on tarkennettu. Tehtävätasoa ei esitellä tässä projektisuunnitelmassa. Projektisuunnitelma 24
10. Standardit, direktiivit ja määräykset Ei oleellisia standardeja, direktiivejä eikä määräyksiä. Projektisuunnitelma 25
11. Riskienhallintasuunnitelma Projektin riskienhallintasuunnitelma on erillinen dokumentti. Riskienhallintasuunnitelmassa kuvataan projektissa käytettävä riskienhallintamenetelmä (riskilista) ja riskienhallintakäytännöt, sekä niihin liittyvät vastuut. Projektisuunnitelma 26
12. Koulutussuunnitelma 12.1 Projektiryhmän sisäinen koulutussuunnitelma Ensimmäisessä vaiheessa projektiryhmä kouluttautuu itsenäisesti:? Digi-tv tekninen ympäristö? AltiComposer työkalu? Unified Software Development Process? Unified Modeling Language Tämän lisäksi jokainen projektiryhmän jäsen on velvollinen kouluttautumaan itse tehtäviensä tasalle. 12.2 Asiakkaalle tarjottava koulutussuunnitelma Määritellään tarkemmin toteutusvaiheessa 3. Ensimmäisessä vaiheessa koulutetaan asiakkaalle UML mallinnuksen ja määrittelyn onnistumisen varmistamiseksi. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa tehdyn työn huolellista ja selkeää dokumentointia, notaation selityksiä sekä yhdessä tehtyä vaatimusmäärittelyä. Projektisuunnitelma 27
13. Asennussuunnitelma Määritellään tarkemmin toteutusvaiheessa 3. Projektisuunnitelma 28
14. Käyttöönottosuunnitelma Määritellään tarkemmin toteutusvaiheessa 3. Projektisuunnitelma 29
15. Lähteet www.mhp.org www.alticomposer.com www.mhpdev.net Projektisuunnitelma 30
16. Liitteet Projektisuunnitelma 31