SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

1. Toimintakertomus Yhteenveto 1 1.1 Johdon katsaus 4 1.2 Vaikuttavuus 5 1.2.1 Tutkimuksen laatu vahvistuu 7 1.2.2 Tutkijanura kehittyy 12 1.2.3 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat 14 1.2.4 Strategiset kumppanuudet vahvistuvat 16 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 22 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus 24 1.3.2 Toiminnan tuottavuus 25 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 26 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 27 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 28 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 28 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 28 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen hallintovirastossa 31 1.5.1 Henkilöstö 31 1.5.2 Työhyvinvointi 33 1.5.3 Koulutus ja kehittäminen 33 1.5.4 Sairauspoissaolot 34 1.5.5 Vaihtuvuus 35 1.5.6 Työvoimakustannukset 35 1.6 Tilinpäätösanalyysi 36 1.6.1 Rahoituksen rakenne 36 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 37 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 39 1.6.4 Tase 40 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 42 1.8 Arviointien tulokset 42 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 43 2. Talousarvion toteutumalaskelma 44 3. Tuotto- ja kululaskelma 46 4. Tase 47 5. Liitetiedot 49 6. Allekirjoitukset 55 LIITE Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian välisen tulossopimuksen liite päivitettynä siten, että se sisältää toteutumatiedot vuosilta 2008 2011

Yhteenveto Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta, tutkimusalojen laajan osaamispohjan vahvistamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä. Akatemialla on keskeinen, selkeä ja arvostettu rooli suomalaisen tieteellisen tutkimuksen korkean laadun ja kansainvälisen tunnettuuden edistäjänä sekä tutkimuksen yhteiskunnallisen arvostuksen vahvistajana. Käytettävissä oleva tutkimusrahoitus kasvoi noin viisi prosenttia. Vuonna 2011 Akatemia teki tutkimusrahoituspäätöksiä 341 miljoonan euron arvosta (324 miljoonaa euroa vuonna 2010). Vuonna 2011 käsiteltyjen hakemusten lukumäärä oli 3 409, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli 4 017. Rahoitettujen hakemusten lukumäärä on laskenut vuosina 2009 2011 (1 663 vuonna 2009 ja 1 289 vuonna 2011). Akatemiahankehaussa rahoituksen saaneista hakemuksista 95 % oli arvioitu erinomaisiksi tai erittäin hyviksi. Akatemiahankehakijoista 19 % sai myönteisen päätöksen, haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 17 % (Vuonna 2010 vastaavat prosenttiosuudet olivat 18 % ja 16 %). Akatemian hallitus nimesi 15 uutta huippuyksikköä kesäkuussa 2011 huippuyksikköohjelmaan 2012 2017. Akatemia myönsi 45 miljoonaa euroa huippuyksikköohjelman 2012-2017 ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle 15 huippuyksikölle. Tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa rahoituksessa oli yhteensä 41 huippuyksikköä: 23 yksikköä vuosien 2006 2011 ohjelmassa ja 18 yksikköä vuosien 2008 2013 ohjelmassa. Akatemia teki tutkimusohjelmien Asumisen tulevaisuus (ASU 2011 2015) ja Laskennallisten tieteiden (LASTU 2010 2015) toisen haun rahoituspäätökset sekä neljän kansainvälisen haun rahoituspäätökset kahdessa ohjelmassa. Vuonna 2011 Akatemialla oli käynnissä yhteensä yksitoista tutkimusohjelmaa. Akatemia rahoitti vuonna 2011 5 miljoonalla eurolla kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuurihankkeita, Integrated Carbon Observing System (ICOS) -hanketta ja biotieteiden hankekokonaisuutta (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). Akatemian rahoittama tutkimus on monimuotoista. Vuonna 2011 Akatemian tutkimusrahoitus jakautui 62 tutkimusalalle yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Akatemian myöntämästä tutkimusrahoituksesta kohdentui 82 % yliopistoille. Suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten julkaisujen lukumäärä jatkoi tasaista kasvua, ollen oli 10 426 vuonna 2011. Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Vuonna 2011 tehtiin valtakunnallinen tohtoriohjelmien tutkijakoulutuspaikkojen ja toiminnan rahoituksen päätökset. Hakemuksia saapui yhteensä 130 kpl (47,7 milj. euroa toiminnan rahoitukseen ja 2 008 koulutuspaikkaa) ja myönteisen rahoituspäätöksen sai 77 (toimintamäärärahaa 9,1 milj. eurolla ja 699 koulutuspaikkaa). Tutkijankoulutusta tuettiin myös ohjelmarahoituksen, huippuyksikköohjelmien ja hankerahoituksen kautta. 1

Akatemia myönsi toimintavuonna 60 uutta akatemiatutkijan tehtävää ja 9 uutta akatemiaprofessorin tehtävää. Akatemialla oli 282 akatemiatutkijan ja 41 akatemiaprofessorin tehtävää (31.12.2011 yhteensä 323 tehtävää). Akatemiatutkijan määrärahaa hakeneista 15 % sai rahoituksen (13 % vuonna 2010). Toimintakertomusvuonna myönnettiin 151 uutta tutkijatohtorin projektin rahoitusta (31.12.2011 yhteensä 609). Tutkijatohtorin projekti -määrärahaa hakeneista 22 % sai rahoituksen (21 % vuonna 2010). Suomalaiset tutkijat menestyivät hyvin European Research Councilin (ERC) hauissa. Kaikkiaan Suomeen on myönnetty 43 ERC-rahoitusta. Akatemia tuki tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä kaikissa rahoitusmuodoissa hakemuksissa esitettyjen liikkuvuussuunnitelmien toteuttamiseksi sekä myöntämällä rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia apurahoja. Akatemia rahoitti suomalaisia tutkijoita pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön lisäämiseksi Suomen ja valittujen yhteistyömaiden välillä. Akatemia toteutti kuusi yhteisrahoitteista tutkimushankehakua keskeisten yhteistyömaiden Intian, Japanin, Kiinan ja Saksan kanssa. Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimintakertomusvuonna Akatemia käynnisti Suomen tieteen tila ja taso 2012 arvioinnin. Samalla arviointiprosessia uudistettiin merkittävästi edellisvuosista. Arviointi valmistuu joulukuussa 2012. Akatemian henkilöstö oli laajasti edustettuna merkittävissä kansallisissa ja kansainvälisissä neuvottelukunnissa, komiteoissa ja työryhmissä. Vuonna 2011 Akatemialla oli käynnissä 11 kansainvälisesti verkostoitunutta tutkimusohjelmaa, joissa oli mukana 22 ulkomaista rahoittajaa kuudestatoista maasta. Yhdeksän kansallista rahoittajaa oli mukana rahoittamassa Akatemian tutkimusohjelmia. Rahoittajana oli myös yrityksiä. Akatemia ja Tekes tekivät yhteistyötä muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Akatemian ja Tekesin yhteistyö oli tiivistä muun muassa kansainvälisessä yhteistyössä, erityisesti EU:n yhteisessä ohjelmasuunnittelussa (Joint Programming) ja puiteohjelmatyöskentelyssä. Vuonna 2011 Akatemia osallistui kahden pohjoismaisen huippuyksikköohjelman sekä yhden huippututkimusaloitteen rahoittamiseen. Akatemia oli vuonna 2011 aktiivisesti mukana 16 ERA-NET -verkoston toiminnassa. Akatemia allekirjoitti sopimuksen yhteen uuteen ja kahteen jatkavaan ERA-NETtiin liittyen. Osa ERA-NETeistä jatkoi ns. ERA-NET Plus -hankkeina, joissa Euroopan komissio toimii tutkimushankkeiden osarahoittajana. Akatemia osallistui aktiivisesti Euroopan tiedesäätiön (ESF) toimintaan. Yhteistyötä tehtiin tiedepolitiikkaa, rahoittajayhteistyötä ja tutkimusrahoitusta koskevissa kysymyksissä. Akatemia liittyi Science Europe organisaatioon. Akatemia järjesti SHOK- aihealueille suunnatun haun ja käynnisti SHOKien ja tohtoriohjelmien välisen yhteistyön. 2

Tavoite 4. Strategiset kumppanuudet ovat Suomen Akatemian tärkeä keino tutkimuksen laadun vahvistamiseksi, tutkijanuran kehittämiseksi sekä tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi. Akatemian toimintaa ja sen rahoittamaa tutkimusta tehtiin tunnetuksi tiedottamalla, toimittajatapaamisissa, tiedeaamiaisissa, tiedotustilaisuuksissa, esittein, verkkosivuilla, sosiaalisen median kautta, verkkolehdellä, uutiskirjeillä ja yleisötapahtumissa. Uusi, sähköinen ohjelmauutiskirje julkaistiin kaksi kertaa vuonna 2011. Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla verkkosivustolla, www.tietysti.fi, kerrotaan yleistajuisesti tieteestä, tutkijoista ja tutkijanurasta. Lukiolaisten tiedekilpailu Viksu järjestettiin edellisvuosien tapaan herättämään nuorten kiinnostusta tieteeseen ja tutkijanuraan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuoden 2011 lopussa Akatemian hallintoviraston henkilökuntaan kuului 151 henkilöä (159 henkilöä vuonna 2010). Edellisten lisäksi 15 henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä väheni 5,3 % vuoteen 2010 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 149,5 henkilötyövuotta, mikä on 3,0 % vähemmän kuin vuonna 2010 (154,2 htv vuonna 2010). Vuonna 2011 toimintamenomomentilta oli palkattu 138,3 henkilötyövuotta, tutkimusmäärärahoista tutkimusohjelmien koordinointitehtäviin 8,6 henkilötyövuotta ja ulkopuolisilla varoilla (mm. ERA-NET) 2,6 henkilötyövuotta (vuonna 2010; 141,2 htv, 10,2 htv, ja 2,8 htv sekä vuonna 2009; 142,7 htv, 10,4 htv ja 4,7 htv). Hallintoviraston voimavarat Vuonna 2011 hallintoviraston kokonaiskustannukset (taulukko 8) olivat 16,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset (ml. palkkiot ja ylityöt) kattoivat 61,1 % kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen osuus oli 20,6 % ja toimitilakustannukset oli 11,2 % kokonaiskustannuksista. Muiden erilliskustannusten, kuten aineiden ja tarvikkeiden, matkakulujen ja painotuotteiden osuudet (ml. laskennalliset erät ja tuotot) olivat yhteensä 7,1, % kokonaiskustannuksista. 3

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2011 oli Suomen Akatemian toiminnassa hyvä ja tuloksellinen. Akatemialla oli mahdollisuus tukea tiedettä enemmän kuin koskaan ennen, yli 340 miljoonalla eurolla. Tieteen vaikuttavuuden edellytyksiä parannettiin mm. entistä suurempien tutkimusohjelmien ja niiden uusien toimintatapojen kautta. Kansainvälisen tieteen edellytyksiä rakennettiin uusille alueille, runsaammin rahoittaen ja menettelyjä kehittäen. Tieteeseen kohdistuu kasvavia odotuksia. Euroopan tiedepolitiikassa nähdään ihmiskunnan suuret haasteet erityisenä perusteena lisätä tieteellistä tutkimusta. Tutkimusohjelmien käynnistämisaikatauluja nopeutetaan. Ihmiskunnan suurten haasteiden joukosta Akatemian hallitus nimesi Suomen kannalta keskeisiksi pohjoisen ilmaston ja ympäristön, kestävän energian, kulttuurien vuoropuhelun, terveen arjen kaikille, oppimisen ja osaamisen mediayhteiskunnassa sekä väestön ja yksilön ikääntymisen. Tällaisiin haasteisiin vastattaessa tieteellinen tieto ja ymmärrys ovat välttämättömiä. Akatemia käynnisti haasteita koskevien toimenpiteiden suunnittelun. Suomen uusi hallitus sisällytti ohjelmaansa useita tieteen kannalta myönteisiä linjauksia. Hallitus lupasi huolehtia koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. Ohjelma sisälsi kuitenkin myös linjauksia, jotka vähentävät tieteelliseen tutkimukseen käytettäviä aineellisia resursseja. Tämä realisoituikin osittain valtion talousarviossa vuodelle 2012 ei kuitenkaan pelätyssä laajuudessa. Samalla kun resurssitilanne on kiristynyt, suomalaiselle tieteelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia muun muassa lisääntyvän EU-rahoituksen ja vahvistuneen kahdenvälisen kansainvälisen yhteistyön ansiosta. Suomalaisten tutkijoiden on syytä pyrkiä hankkimaan entistä voimallisemmin rahoitusta Euroopan unionilta, erityisesti ERC:ltä (European Research Council). Kokemuksemme mukaan tutkijoidemme taso ja kilpailukyky mahdollistavat nykyistäkin paremman menestyksen. Valtioneuvoston vuoden lopulla hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2011 2016 asettaa tavoitteeksi, että korkeakoulumme kaksinkertaistavat EU:lta hankitun tutkimusrahan määrän. Tavoite on kova, mutta mahdollista saavuttaa. Kiinan kanssa tutkimusyhteistyötä on avattu metsäntutkimuksen ja oikeustieteen aloilla. Hyväksyimme viime vuonna myös erityisen Venäjä-toimintaohjelman. Hyvin kiinnostava ja tärkeä avaus oli USA:n kansallisen tiederahoittajan NSF:n kanssa käynnistetty virtuaali-instituutti langattoman tietoliikenteen tutkimuksen alalla. Tällaista toimintamallia on tarkoitus soveltaa myös muilla tutkimuksen aloilla ja muiden maiden kanssa. Suomen Akatemia edistää tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta rahoittamalla maamme strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Akatemia toteutti vuoden aikana keskittymien aloille kohdistuneen erityishaun 7,2 miljoonalla eurolla. Teemoja oli tällä kertaa kaksi: tietovarantojen menetelmät ja sovellukset sekä yksilön infektioalttius ja biomarkkerit. SHOK-rahoituksessakin Akatemia korostaa tieteellistä laatua. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi Suomen Akatemialle kansallisten tutkimusinfrastruktuurien hallinnointitehtävän. Kun tähän liittyy myös lupaus 4-6 miljoonan euron vuosittaisesta rahoituksesta lähivuosille, on tutkimusinfrastruktuurien rahoituskysymyksessä edistytty merkittävästi. On erittäin tärkeää saada maamme tieteellinen infrastruktuuri ennustettavalle kehitysuralle. 4

Alkusyksystä 2011 Suomen Akatemian muutti uusiin toimitiloihin Hakaniemenrantaan. Valoisat ja modernit tilat antavat meille hyvät mahdollisuudet työn iloon ja työhön tieteen hyväksi. Markku Mattila Pääjohtaja 1.2 Vaikuttavuus Vuonna 2011 Suomen Akatemia on vahvistanut sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmätason että omaan toimintaansa liittyvää vaikuttavuuden arviointitoimintaa sekä edellisten nivomista entistä tiiviimmin osaksi Akatemian strategiatyötä. Toimintakertomusvuonna Akatemia käynnisti Suomen tieteen tila ja taso 2012 arvioinnin. Samalla arviointiprosessia uudistettiin merkittävästi edellisvuosista. Arviointi valmistuu joulukuussa 2012. Vuonna 2011 valmistui Tutkimus- ja innovaationeuvoston suositusten pohjalta Akatemian ja Tekesin yhteistyönä toteutettu Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointihanke (VINDI). Hankkeen käytännön työstä vastasivat Gaia Consulting Oy sekä Ramboll Management Consulting Oy. Hankkeen ohjausryhmässä oli Akatemian, Tekesin ja Tutkimus- ja innovaationeuvoston lisäksi edustettuna Tilastokeskus. Hankkeen tuotoksena valmistunut Better results, more value, A framework for analysing the societal impact of research and Innovation on julkaistu Tekesin julkaisusarjassa (288/2011). Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointityötä on määrä jatkaa Akatemian ja Tekesin yhteistyönä vuoden 2012 aikana. Arviointi- ja ennakointiyhteistyötä jatkettiin myös pohjoismaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa NORIA-net - yhteistyöhankkeen Nordic Network for International Research Policy Analysis (NIRPA) -puitteissa. Hankkeessa perehdyttiin erityisesti maailmanlaajuisiin kehitystrendeihin ja niiden tulkintaan. Tavoitteena oli edistää pohjoismaista yhteistyötä lisäämällä ymmärrystä globaalien muutosten vaikutuksista pohjoismaisiin tutkimusjärjestelmiin ja tutkimusrahoitukseen sekä lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden strategisia valmiuksia vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Hankkeen aikana järjestettiin kolme kansainvälistä seminaaria, joista viimeisimmän Akatemia järjesti Helsingissä 22. 23.9. 2011 yhdessä NIRPA:n ja NordForskin kanssa. Hanke päättyi toimintakertomusvuoden lopussa. Akatemia on ollut mukana NordForskin rahoittamassa bibliometriikan alan NORIA-netissä vuodesta 2008 alkaen, jolloin Pohjoismaiden tutkimusrahoittajat käynnistivät yhteistyön bibliometristen menetelmien kehittämiseksi ja Pohjoismaiden julkaisutoiminnan tarkastelemiseksi yhteisen aineiston pohjalta. Työn tuloksia voidaan hyödyntää Suomen tieteen tason kansainvälisissä vertailuissa. Verkosto on julkaissut kolme raporttia, joista vuonna 2011 julkistettu Comparing Research at Nordic Universities using Bibliometric Indicators käsittelee yliopistojen julkaisutoimintaa. Suomesta mukana on 10 julkaisutoiminnaltaan suurinta yliopistoa ja viisi yliopistollista sairaalaa luonnontieteiden ja tekniikan, terveystieteiden sekä maatalous- ja metsätieteiden aloilta. Jatkossa verkostossa keskitytään tarkastelemaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen alojen julkaisutoiminnan mittaamiseen liittyviä erityiskysymyksiä. 5

Akatemia on myös osallistunut korkeakoulujen kansalliseen julkaisurekisteriprojektiin (JURE), jonka Sitaatioindeksi II -työryhmän laatimassa, vuonna 2011 julkistetussa raportissa, tarkastellaan suomalaisten tutkimusorganisaatioiden Web of Science -julkaisuja ja niiden vaikuttavuutta vuosina 1990 2009. Raportti luo yleiskuvan Suomen julkaisutoiminnan kehityksestä ja vertaa kehitystä muihin OECD-maihin. Lisäksi paneudutaan erikseen kansainväliseen yhteisjulkaisemiseen ja sen vaikuttavuuteen. Julkaisutoimintaa analysoidaan sekä tieteenaloittain että tutkimusorganisaatioittain. Työn tuloksia hyödynnetään Tieteen tila ja taso 2012 - arvioinnissa. Esimerkki tutkimusrahoituksen vaikuttavuudesta: Diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuuden tutkimuksen suunnattu haku järjestettiin tammikuussa 2006. Neljä hanketta sai haussa rahoituksen vuosille 2007 2010. Hankkeiden tavoitteina oli kehittää terveydenhuoltoon soveltuvia uusia diagnostiikka- ja hoitotapoja sekä osoittaa tieteellisesti niiden vaikuttavuus. Yksi näistä neljästä hankkeesta oli Tampereen yliopiston professori Markku Mäen ryhmän keliakiatutkimus keliakiavasta-aineista alkavassa keliakiassa ja niiden toiminnasta taudin syntymekanismeissa. Tutkimus tuotti hyvin konkreettisia tuloksia. Ryhmä kehitti keliakian pikatestin, jota myydään apteekissa ja se on hyväksytty myös kotikäyttöön. Tutkimustulosten perusteella päivitettiin keliakian käypähoito-suosituksia ja laadittiin uudet eurooppalaiset diagnostiset kriteerit keliakialle. Tutkimustulosten perusteella on tulevaisuudessa tavoitteena kehittää myös uusia keliakian hoitomuotoja. Esimerkki tutkimusrahoituksen vaikuttavuudesta: Suomen Akatemia, Tekes ja Yhdysvaltojen kansallinen tiedesäätiö National Science Foundation NSF tukivat langattoman tietoliikenteen tutkimusyhteistyötä yhteensä 3,7 miljoonalla eurolla. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta rahoitti kuudesta käynnistyvästä hankkeesta neljää, yhteensä 950 000 eurolla. Samalla rahoittajat sopivat virtuaalisen instituutin perustamisesta mobiilin tiedonsiirron ongelmien ratkaisuun sekä osaamisen ja innovaatioiden kehittämiseen. Wireless Innovation between Finland and US (WIFIUS) -virtuaali-instituutin toimintaan kuuluu tiivis tutkimusyhteistyö, tutkijanvaihto, yhteiset tapaamiset ja yhteisten demonstraatioiden luominen. Instituutin yhteyteen rakennetaan myös opetusportaali tutkijaverkoston käyttöön. Nopeiden mobiilidatayhteyksien lisääntyvä käyttö, langattomat sensoriverkot ja uudet langattoman tiedonsiirron sovellukset lisäävät langattoman tiedonsiirtokapasiteetin tarvetta lähitulevaisuudessa. Toimikunnan syksyllä 2011 aihealueelta toteuttamalla suunnatulla haulla tavoitellaan tieteellisiä läpimurtoja, joita hyödyntämällä voidaan tehostaa taajuusalueiden käyttöä tai ottaa korkeampia taajuusalueita langattoman tiedonsiirron käyttöön. Esimerkki tutkimusrahoituksen vaikuttavuudesta: Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päätti vuonna 2011 varata 2,5 miljoonaa euroa uudentyyppisten ydinreaktorien kehittämistä sekä ydinvoimaloiden turvallisuuden ja luotettavuuden parantamista edistävään tutkimukseen. Suomi on nykyisten poliittisten päätösten pohjalta varautunut ydinvoiman käyttöön useaksi vuosikymmeneksi eteenpäin. Vaikka Suomen ydinlaitokset perustuvat suurelta osin ostettuun ja muualla kehitettyyn teknologiaan, vaatii niiden turvallinen käyttö ja kehittäminen sekä turvallisuusperiaatteiden uudistaminen aina perusilmiöiden syvällistä ymmärrystä ja hallintaa. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on riittävästi alan osaamista. 6

1.2.1 Tutkimuksen laatu vahvistuu Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta, tutkimusalojen laajan osaamispohjan vahvistamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä. Tutkimuksen korkeatasoisuus Suomen tutkimustoiminnan tuloksellisuutta tieteellisten julkaisujen määrinä tarkasteltaessa kehitys on ollut suotuisaa (10 426 julkaisua vuonna 2011) (kuvio 1). Suomalaisten tutkijoiden kansainväliset julkaisut vuosina 1991-2011 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 1. Suomen julkaisumäärä vuosina 1991 2011. Lähde: Thomson Reuters, Web of science -tietokannat, 20.2.2012: SCI-EXPANDED (Science Citation Index Expanded), SSCI (Social Sciences Citation Index), A&HCI (Arts and Humanities Citation Index). Tietokantahaussa ovat mukana tieteelliset artikkelit, katsausartikkelit ja lyhyet uuden asian kertovat kirjoitukset (letter): article, review, letter. Akatemiahankehaussa 19 % sai myönteisen päätöksen; haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 17 %. Vuonna 2010 vastaavat prosenttiosuudet olivat 18 % ja 16 % (kuvio 2). Akatemiahankehaussa ulkomaisten asiantuntijoiden osuus oli 97 % vuonna 2011. Vuonna 2011 akatemiahankehaussa (aik. yleisessä tutkimusmäärärahahaussa) rahoituksen saaneista hakemuksista 95 % oli arvioitu erinomaisiksi tai erittäin hyviksi (arvosana 5 tai 6 asteikolla 1-6). 7

100 % 80 60 40 Hakemusten määrästä 20 Haetusta rahoituksesta 0 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 2. Myöntöjen osuus hakemusten määrästä ja haetusta rahoituksesta akatemiahankehaussa (aik. yleisessä tutkimusmäärärahahaussa) vuosina 2007 2011 (%) Huippuyksikköohjelmat Vuonna 2011 huippuyksikköohjelman 2012 2017 yhteensä 36 toisen vaiheen hakemusten arviointi toteutettiin kansainvälisellä vertaisarvioinnilla ja siinä korostettiin hakevan yksikön tutkimussuunnitelman tieteellistä laatua ja innovatiivisuutta. Asiantuntijoista koostuvat paneelit laativat kirjallisen lausunnon hakemusmateriaalien ja huippuyksikköhakijoiden haastattelujen perusteella. Akatemian hallitus nimesi kesäkuussa 15 uutta huippuyksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 11 yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta. Valituista yksiköistä puolet on uusia huippuyksiköitä, puolet uusiutuneita, aiemmissa huippuyksikköohjelmissa mukana olleita tutkimusryhmiä. Sopimus- ja rahoitusneuvottelut käytiin syksyn 2011 aikana. Kokonaiskustannusmallin mukaista rahoitusta myönnettiin yhteensä 45 miljoonaa euroa ohjelman ensimmäiselle kolmevuotiskaudelle. Huippuyksikkövalinnat perustuivat asiantuntijapaneelien lausuntoihin, vuonna 2009 julkistetun huippuyksikköohjelmien vaikuttavuusarvioinnin suosituksiin, sen pohjalta laaditun huippuyksikköstrategian linjauksiin sekä Akatemian ja opetus- ja kulttuuriministeriön väliseen tulossopimukseen. Akatemia on saavuttanut valinnoillaan tulossopimuksen mukaisen tavoitteen kasvattamalla yksittäisten huippuyksiköiden resursointia lisäämättä rahoitettavien huippuyksiköiden lukumäärää. Akatemian kasvatti myös huippuyksikköohjelman ensimmäiselle kolmevuotiskaudelle myönnettävää kokonaisrahoitusta. Käynnissä olevissa tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa oli vuonna 2011 rahoitettavina yhteensä 41 huippuyksikköä: 23 yksikköä vuosien 2006 2011 ohjelmassa ja 18 yksikköä vuosien 2008 2013 ohjelmassa. Huippuyksikköohjelmien kokonaisrahoitukset ovat vuosien 2006 2011 ohjelmassa 63,1 miljoonaa euroa ja vuosien 2008 2013 ohjelmassa 56,3 miljoonaa euroa. Syksyllä 2011 aloitettiin uuden haun suunnittelu vuosien 2014 2019 huippuyksikköohjelmaksi. Lisäksi käynnistettiin huippuyksikköohjelman 2006 2011 loppuarviointi; se toteutetaan myöhemmin yhdessä huippuyksikköohjelman 2008 2013 kanssa. 8

Tutkimusohjelmat Akatemia teki tutkimusohjelmien Asumisen tulevaisuus (ASU 2011 2015) ja Laskennalliset tieteet (LASTU 2010 2015) rahoituspäätökset sekä neljän kansainvälisen haun rahoituspäätökset kahdessa ohjelmassa (v. 2010: 5, 2009: 3): - Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta (FICCA 2011 2014) - Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA 2006 2011) Toimintakertomusvuonna oli käynnissä yhteensä yksitoista tutkimusohjelmaa: - Asumisen tulevaisuus ASU (2011 2015) - Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät (2010 2013) - lmastonmuutos vaikutukset ja hallinta FICCA (2011 2014) - Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä MOTIVE (2009 2012) - Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelma SALVE: (2009 2012) - Kestävä energia SusEn (2008 2012) - Kestävä tuotanto ja tuotteet -tutkimusohjelma KETJU: (2006 2013) - Laskennalliset tieteet LASTU (2010 2015) - Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS (2010 2014) - Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA (2007 2011) - Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus WORK (2008 2011) Tutkimuksen monimuotoisuus Akatemia otti käyttöön uuden, entistä tarkemman tutkimusalaluokituksen lokakuussa 2010. Se pohjautuu Tilastokeskuksen uusittuun tieteenalaluokitukseen ja Akatemian aiemmin käytössä olleeseen tutkimusalaluokitukseen. Uudessa luokituksessa on 64 tutkimusalaa ja useita tutkimusalojen alaluokkia. Hakemuslomaketta täyttäessään hakija voi merkitä hakemukselle ensisijaisen tutkimusalan lisäksi neljä muuta tutkimusalaa ja alaluokkaa haluamassaan tärkeysjärjestyksessä. Uudistettu tutkimusalaluokitus vastaa paremmin tieteen nykyistä tilaa. Luokituksen avulla autetaan tunnistamaan monitieteisiä ja tieteidenvälisiä hankkeita sekä palvellaan hakemusten arvioinnin järjestämistä. Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta monimuotoisesti (taulukko 1). Vuonna 2011 Akatemian tutkimusrahoitus jakautui monille tutkimusaloille yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Akatemian myöntämästä rahoituksesta kohdentui 82 % yliopistoille (taulukko 2). 9

Rahoituspäätökset tutkimusaloittain 2011 % Arkkite htuuri 307 712 0,1 % Elintarviketekniikka 8 420 0,0 % Energiatekniikka 2 693 690 0,8 % Fysiikka (ml. CERN:n jäsenmaksu 10 981 696 euroa ) 35 976 515 10,7 % Geotieteet 8 353 709 2,5 % Kemia 10 891 429 3,2 % Kone- ja valmistustekniikka 2 147 771 0,6 % Laskennallinen tiede 2 714 983 0,8 % Lääketieteellinen tekniikka 2 541 587 0,8 % Matematiikka 10 276 879 3,1 % Materiaalitiede ja tekniikka 4 900 415 1,5 % Nanotiede- ja tekniikka 4 799 778 1,4 % Prosessitekniikka 4 798 270 1,4 % Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 978 650 0,6 % Sähkötekniikka ja elektroniikka 12 626 492 3,8 % Teollinen biotekniikka 2 912 633 0,9 % Tietojenkäsittelytieteet 16 698 082 5,0 % Tilastotiede 1 714 454 0,5 % Tuota ntota lous 1 231 636 0,4 % Tähtiti ede (ml. ESO:n jäsenmaksu 1 839 000 euroa ) 3 434 589 1,0 % Ympäristötekniikka 1 502 327 0,4 % Biokemia, biofysiikka 5 087 525 1,5 % Ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia 20 613 906 6,1 % Kasvibiologia 5 250 601 1,6 % Kehitysbiologia ja fysiologia 3 993 319 1,2 % Mikrobiologia 5 824 320 1,7 % Perinnöllisyystiede 4 487 112 1,3 % Solu- ja molekyylibiologia 9 692 653 2,9 % Systeemibiologia, bioinformatiikka 1 813 660 0,5 % Ympäristötiede 5 917 879 1,8 % Elintarviketieteet 2 243 289 0,7 % Maataloustiede 1 476 948 0,4 % Metsätieteet 2 318 488 0,7 % Biolääketieteet 28 340 723 8,4 % Eläinlääketieteet 487 695 0,1 % Farmasia 2 172 754 0,6 % Hammaslääketiede 0 0,0 % Hoitotiede 100 030 0,0 % Kansanterveystiede 4 522 620 1,3 % Kliiniset lääketieteet 12 928 035 3,8 % Liikuntatiede 1 294 830 0,4 % Ravitsemustiede 226 760 0,1 % Ympäristöterveyden tutkimus 1 414 852 0,4 % Neurotiede 7 893 026 2,3 % Ihmismaantiede 4 091 006 1,2 % Kansantaloustiede 3 062 010 0,9 % Kas va tustieteet 3 399 414 1,0 % Kehitystutkimus 484 075 0,1 % Liiketaloustiede 4 210 009 1,3 % Nais- ja sukupuolentutkimus 351 389 0,1 % Oikeustiede 4 432 641 1,3 % Psykologia 3 599 609 1,1 % Sosiaalitieteet 17 021 878 5,1 % Tieteentutkimus 237 859 0,1 % Va ltiotieteet 2 201 088 0,7 % Viestintä tieteet 1 595 844 0,5 % Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus 2 819 262 0,8 % Filosofia 4 387 990 1,3 % Historia ja arkeologia 7 578 886 2,3 % Kielitieteet 7 512 100 2,2 % Kirjallisuudentutkimus 2 176 024 0,6 % Muotoilun tutkimus 0 0,0 % Taiteiden tutkimus 3 348 161 1,0 % Teologia 2 845 274 0,8 % Yhteensä 335 965 565 100,0 % Taulukko 1. Tutkimusrahoituspäätökset tutkimusaloittain vuonna 2011 ( / %)* *) tämän lisäksi osoitettiin mm. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten seurojen valtionavustuksiin (1 120 000 ), kansainvälisten tieteellisten konferenssien sekä kansallisten tieteellisten seminaarien tukemiseen (820 000 ), tutkimusohjelmien koordinointiin liittyviin kustannuksiin (884 500 ) ja tutkimushankkeiden arviointikustannuksiin (908 000 ) sekä Akatemiaprofessoreiden ja tutkijoiden virkamuutoksen lisämyöntöihin liittyvät kustannukset (1 333 240 ). 10

Rahoituspäätökset suorituspaikoittain 2009 2010 2011 Yliopistot 242 095 405 266 964 626 280 922 228 Aalto-yliopisto 34 788 805 38 890 553 Helsingin kauppakorkeakoulu 1 757 900 Helsingin yliopisto 84 359 575 90 738 941 102 194 613 Itä-Suomen yliopisto 22 424 530 17 110 971 Joensuun yliopisto 6 589 460 Jyväskylän yliopisto 17 903 010 23 953 190 29 401 074 Kuopion yliopisto 10 907 730 Kuvataideakatemia 254 550 Lapin yliopisto 1 235 600 656 860 1 130 972 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 3 588 280 2 899 270 2 828 101 Oulun yliopisto 19 483 810 17 028 220 18 389 120 Sibelius-Akatemia 642 620 312 400 946 007 Svenska handelshögskolan 240 000 1 367 010 Taideteollinen korkeakoulu 378 500 Tampereen teknillinen yliopisto 9 559 250 11 571 980 11 906 617 Tampereen yliopisto 19 024 380 17 871 380 17 289 935 Teatterikorkeakoulu 807 510 62 170 Teknillinen korkeakoulu 30 138 660 Turun kauppakorkeakoulu 2 789 940 Turun yliopisto 26 043 250 33 731 980 28 091 101 Vaasan yliopisto 207 120 1 580 710 949 083 Åbo Akademi 7 246 320 8 344 300 10 364 901 Yliopistosairaalat 4 213 110 3 101 690 2 064 742 Tutkimuslaitokset 25 602 760 24 550 258 26 915 184 Geodeettinen laitos 769 000 947 230 509 255 Geologian tutkimuskeskus 419 760 Ilmatieteen laitos 3 556 990 4 813 100 3 607 739 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 10 000 Kuluttajatutkimuskeskus 535 024 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 354 320 1 216 490 1 618 626 Metsäntutkimuslaitos 2 837 190 2 221 200 2 768 152 Mittatekniikan keskus 748 090 240 000 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 132 000 740 418 Suomen ympäristökeskus 2 000 290 3 188 780 1 797 829 Säteilyturvakeskus 2 850 Teknologian tutkimuskeskus VTT 8 415 070 6 209 180 10 396 779 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4 441 780 4 328 198 4 347 556 Työterveyslaitos 911 000 745 990 Ulkopoliittinen instituutti 22 510 1 060 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 862 000 352 746 Ulkomaiset organisaatiot 25 598 010 20 128 870 22 235 432 Rekisteröidyt yhdistykset/tieteelliset seurat 2 252 500 2 841 550 1 940 000 Ammattikorkeakoulut 36 000 330 000 946 913 Yritykset 1 333 030 405 000 1 538 643 Muut organisaatiot 3 027 450 4 547 710 4 468 163 Yhteensä 304 158 265 322 869 704 341 031 305 Taulukko 2. Tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain vuosina 2009 2011 11

Tutkimusedellytykset Tutkimusinfrastruktuurit Akatemia toteutti vuonna 2010 tutkimusinfrastruktuurihaun, jossa rahoitettiin vuonna 2011 yhteensä 5 000 000 euroa kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuurihankkeita, Integrated Carbon Observing System (ICOS) -hanketta ja biotieteiden hankekokonaisuutta (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). Vastaavasti Akatemia toteutti vuonna 2011 infrastruktuurihaun, jossa rahoitetaan vuonna 2012 edellä todettuja tutkimuksen infrastruktuureita. Lisäksi Akatemia toteutti tutkimusinfrastruktuurihaun 2010 (FIRI-2010), jota rahoitettiin vuonna 2011 yhteensä 10 000 000 eurolla. FIRI-2010-haun rahoituksella tuettiin uuden tutkimusinfrastruktuurin rakentamista tai olemassa olevan tutkimusinfrastruktuurin merkittävää uudistamista. Rahoitus kohdennettiin yliopistojen priorisoimiin laajoihin infrastruktuurikokonaisuuksiin, jotka tukevat paikallisia tai kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuureja. 1.2.2 Tutkijanura kehittyy Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Ammattimaisen tutkijanuran tukeminen Vuonna 2011 päätettiin valtakunnallisesta tohtoriohjelmien tutkijankoulutuspaikkojen ja toimintamäärärahojen hausta. Hakemuksia saapui yhteensä 130 kpl (toimintamäärärahaa haettiin 47,7 milj. euroa ja 2 008 koulutuspaikkaa) ja myönteisen rahoituspäätöksen sai 77 (toimintamäärärahaa 9,1 milj. eurolla ja 699 koulutuspaikkaa). Tutkijakoulujärjestelmän kehittämistyön tukena on toiminut tutkijakoulutukiryhmä, jossa Akatemian lisäksi edustettuina olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, yliopistot, tutkijakoulut ja elinkeinoelämä. Ryhmä jätti loppuraporttinsa 15.12.2011. Akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat siirtyivät palvelussuhteisiin yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja muihin suorituspaikkoihin 2010. Keväällä ja syksyllä tehdyillä kyselyillä Akatemia selvitti tutkijoiden käsityksiä palvelussuhteensa muutoksesta. Syyskuussa Akatemia järjesti palvelusuhteista keskustelutilaisuuden akatemiaprofessoreille ja akatemiatutkijoille. Saatujen vastausten perusteella tutkijoiden asema ei ole olennaisesti muuttunut tai opetus- ja hallinnollinen työ lisääntynyt. Palkkataso on säilynyt kilpailukykyisenä ja tutkijat ovat pääosin tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseensa. Suurimmat ongelmat liittyvät varamiesjärjestelmän puuttumiseen ja käyttämättä jäävien tutkimusmäärärahojen kasvu. Akatemia antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen akatemialakiuudistuksen vaikuttavuudesta 12.12.2011. Vuonna 2011 akatemiatutkijan tehtäviä oli yhteensä 282 henkilöä ja akatemiaprofessorin tehtävissä 41 henkilöä. Toimintakertomusvuonna myönnettiin 151 uutta tutkijatohtorin projektin rahoitusta (31.12.2011 yhteensä 609). Akatemiatutkijan tehtävää hakeneista 15 % sai rahoituksen (13 % vuonna 2010). Tutkijatohtorin tehtävän -määrärahaa hakeneista 22 % sai rahoituksen (21 % vuonna 2010) (Kuvio 3). 12

100 % 80 60 40 Tutkijatohtorin projektit 20 Akatemiatutkijat 0 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 3. Akatemiatutkijan tehtävään nimitettyjen osuus hakijoista sekä tutkijatohtorin projektin määrärahan saaneiden osuus hakijoista vuosina 2006-2011 (%) Naisten tutkijanuran ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen Suomen Akatemia on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassaan. Akatemia on toteuttanut jo pitkään tasa-arvotyötään valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti. Taloustutkimus Oy:n vuonna 2011 tekemässä Akatemian asiakastyytyväisyys- ja yhteisökuvatutkimuksessa yhtenä Akatemian vahvuutena pidettiin tasa-arvon edistämistä tutkimuksessa. Akatemian tasa-arvosuunnitelman (2011 2013) mukaisesti Akatemia asetti vuonna 2011 tasa-arvotyöryhmän, joka vastaa tasa-arvosuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Tutkimuksen verkottaminen ja kansainvälisyys Akatemia tukee tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta rahoittamalla kaikissa rahoitusmuodoissa hakemuksissa esitettyjä liikkuvuussuunnitelmia sekä myöntämällä rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia apurahoja (6 maan 12 organisaatiota). Vuonna 2011 allekirjoitettiin kaksi uutta sopimusta. Toinen Suomen Akatemian ja Etelä-Afrikan (National Research Foundation) kanssa ja toinen Akatemian ja Korean tasavallan (National Research Foundation of Korea) kanssa. Kansainvälisen toiminnan strategian mukaisesti Akatemia siirtyy apurahapohjaisesta yhteistyöstä yhteishankkeisiin. Akatemia, Tekes ja Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö (NSF) ovat käynnistäneet yhteisen virtuaali-instituutin mobiilin tiedonsiirron ongelmien ratkaisuun sekä osaamisen ja innovaatioiden kehittämiseen. Virtuaaliinstituutti Wi.Fi.US:ssa (Wireless Innovation between Finland and US) mukana on neljä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta. Akatemia osallistui aktiivisesti 7. puiteohjelman Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) hakujen tiedottamiseen ja hakijoiden menestyksen tukemiseen. Akatemian toteuttamat verkkosivut saavuttivat laajan yleisön kiinnostuksen ja aktivoivat tutkijoita hakemaan ERC- rahoitusta. ERC Starting Grants (StG) -haussa toiselle kierrokselle päässeille tutkijoille järjestettiin haastattelukoulutusta. Lisäksi Akatemia myönsi kannusterahaa yhteensä 1 miljoonaa euroa edellisellä hakukierroksella yhdeksälle hyvin menestyneille, mutta rahoittamatta jääneille tutkijoille. 13

ERC:n viimeisimmissä hauissa Suomessa toteutettavat tai suomalaistutkijoiden ulkomailla toteutettavaksi suunnitellut hankkeet menestyivät erittäin hyvin. ERC:n järjestämässä neljännessä Starting Grants -haussa suomalaiset tutkijat saivat 10 rahoitusta ja Advanced Grants haussa kolme rahoitusta. Kaikkiaan Suomeen on myönnetty 43 ERC-rahoitusta. Lisäksi Suomeen saatiin yksi Proof of Concept (PoC) rahoitus tutkimusidean kaupallistamista varten. Vuonna 2011 Akatemia toteutti kuusi yhteisrahoitteista tutkimushankehakua keskeisten yhteistyömaiden Intian (2 kpl) ja Japanin kanssa (2 kpl, joista toisen päätökset tehdään vuonna 2012) sekä kolmikantahaun yhdessä Kiinan ja Saksan kanssa sekä suomalais-saksalaisen tohtoriohjelmahaun Saksan kanssa. Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisen Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) rahoitusohjelman tavoitteena on pitkäaikainen, kansainvälinen tutkimusyhteistyö, joka vahvistaa Suomen tieteellistä ja teknologista osaamista. Akatemian neljänteen FiDiPro-ohjelman kaksivaiheiseen hakuun osoitettiin 43 aiesuunnitelmaa syksyllä 2011. Akatemian hallitus valitsi 27 hakijaa varsinaiseen hakuun. Vuonna 2008 käynnistynyt pohjoismainen yhteisaloite ilmasto-, energia- ja ympäristöalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alalta (TFI, toppforskningsinitiativet) jatkui vuonna 2011. Akatemialla on edustajat TFI:n johtokunnassa ja kolmen ohjelman ohjelmakomiteassa. Johtokunnassa Akatemia teki aloitteen hallinnon yksinkertaistamisesta ja koheesion lisäämisestä osaohjelmien välillä. Vuosittaisessa TFI:n osaohjelmien yhteisessä seminaarissa pohdittiin monitieteisen tutkimuksen, kuten arktisen tutkimuksen, luonnetta ja tutkimuksen suhdetta teollisuuteen. 1.2.3 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Akatemian toiminta tieteen tunnettuuden lisäämiseksi Akatemian toimintaa ja sen rahoittamaa tutkimusta tehtiin tunnetuksi tiedottamalla, toimittajatapaamisissa, tiedeaamiaisissa, tiedotustilaisuuksissa, esittein, verkkosivuilla, sosiaalisen median kautta (blogit, Facebook, Twitter, YouTube), verkkolehdellä, uutiskirjeillä ja yleisötapahtumissa. Verkkosivut Akatemian keskeisenä viestintäkeinona ja uutislähteenä eri sidosryhmille korostui entisestään. Verkkosivuilla, www.aka.fi, oli yhteensä noin 288 600 kävijää, joista noin 76 000 suuntautui tutkijoille ylläpidetyille sivuille. Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla verkkosivustolla, www.tietysti.fi, kerrotaan yleistajuisesti tieteestä, tutkijoista ja tutkijanurasta. Sivustolla oli 45 272 kävijää vuonna 2011. Akatemia järjesti kaikille avoimia yleisötilaisuuksia Tieteen päivillä Helsingissä ja Rovaniemellä, Ihminen ja Kosmos -tapahtumassa Kuhmossa, SciFest -tapahtumassa Joensuussa, Tiede on taidetta -tapahtumassa Helsingissä, sekä Tieteiden illassa Turussa. Ensimmäinen Academia populi Tiedettä kaikille -yleisöluento järjestettiin lokakuussa Akatemian uusissa toimitiloissa. Akatemian ja Kerhokeskuksen yhdessä järjestämiä 14

nuorten Tietobreikki -tilaisuuksia järjestettiin kymmenen kahdeksalla eri paikkakunnalla. Yleisötilaisuuksillamme tavoitettiin yhteensä 2201 henkilöä. Toukokuussa järjestettiin yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Tiedefoorumi, jossa professori Simo Knuuttila palkittiin Suomen tiedepalkinnolla. Lokakuussa Akatemia järjesti keskeisille sidosryhmille Tiedegaalan, jossa palkittiin akatemiapalkinnoilla kaksi lupaavaa nuorta tutkijaa. Akatemia herätti nuorten kiinnostusta tutkijanuraan ja tieteeseen myös Viksu-tiedekilpailunsa avulla. Vuoden 2011 kilpailuun osallistui yhteensä 116 kilpailutyötä 32 lukiosta. Yhteensä töiden tekemiseen osallistui 127 lukiolaista. Osallistujista 80 oli tyttöjä ja 47 poikia. Vuonna 2010 pojat osallistuivat lähes yhtä aktiivisesti kuin tytöt, mutta tällä kierroksella tytöt osoittautuivat poikia aktiivisemmiksi. Eniten kilpailutöitä palautettiin humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloilta, 63 työtä. Kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu asiantuntijaorganisaatio Vuonna 2011 Akatemian henkilöstön asiantuntemusta hyödynnettiin laajasti kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä, neuvottelukunnissa ja komiteoissa. Kansallisella tasolla Akatemia oli edustettuna muun muassa tutkimus- ja innovaationeuvostossa, EU-asioiden komitean tutkimus- ja teknologia (EU20) - jaostossa sekä erilaisissa ministeriöiden ja muiden tahojen asettamissa työryhmissä ja yhteistyöfoorumeissa. Akatemiasta osallistuttiin kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien valmistelun ohjausryhmiin. Kansainvälisessä tiedepolitiikassa Akatemia oli kansallisesti vastuussa EU:n 7. puiteohjelman kahdeksasta osa-alueesta toimien alueiden komiteoissa varsinaisina komiteajäseninä ja asiantuntijoina sekä näiden osien kansallisina vastuuhenkilöinä. Akatemia toimi myös yhteisen ohjelmasuunnittelun (Joint Programming) korkean tason ryhmässä. Lisäksi Akatemia edusti Suomea viiden Joint Programming -aloitteen eurooppalaisessa ohjausryhmässä ja oli aktiivisesti mukana neljässä muussa aloitteessa kansallisen tukiryhmän jäsenenä. Akatemian tutkimuksesta vastaava ylijohtaja nimitettiin puheenjohtajaksi EU:n jäsenmaiden ja komission yhteiseen foorumiin (Strategic Forum of International Science and Technology Cooperation), jonka tehtävänä on edistää EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välistä tutkimus- ja teknologiayhteistyötä. Akatemian virkamiehet osallistuivat ERA-NET-, INCO-NET- ja NORIA-NET-toimintaan sekä Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumin (ES- FRIn) ja European Research Infrastructures (ERIC) komitean toimintaan. Toimintakertomusvuonna Akatemia oli edustettuna NordForskin hallituksessa sekä useissa kansainvälisissä tutkimusorganisaatioissa ja verkostoissa kuten Euroopan tiedesäätiössä (ESF), Yliopistollisessa Eurooppainstituutissa (EUI), Euroopan eteläisessä observatoriossa (ESO), Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa (CERN), Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa (EMBL) ja -konferenssissa (EMBC), OECD:n komiteoissa ja työryhmissä, UNESCOn tiedeohjelmissa sekä eurooppalaisten tutkimusrahoittajien pääjohtajien verkostossa (EUROHORCs) ja Brysselissä sijaitsevien kansallisten T&K -toimistojen epävirallisessa verkostossa (IGLO). Kansainväliset vierailut Akatemiaan jatkuivat edelleen lukuisana. Akatemiassa vieraili 43 ulkomaista delegaatiota 35 maasta (55 delegaatiota 47 maasta vuonna 2010). Esimerkki: Ilmastonmuutos- vaikutukset ja hallinta (FICCA) tutkimusohjelma. Ohjelma käynnistyi yli sata tutkimustiedon tuottajia ja käyttäjiä koonneella avajaisseminaarilla. Kiinalaiset ja venäläiset ra- 15

hoittajaorganisaatiot toteuttivat Akatemian kanssa kolme yhteishakua, joista rahoitettiin kaikkiaan kuusi kansainvälistä tutkimushanketta. Ohjelmassa aiemmin rahoitetut 11 kansallista konsortiohanketta saivat seurakseen vahvan kansainvälisen tutkimusosan. Ohjelma nivoutuu lisäksi kahteen ilmastonmuutostutkimuksen eurooppalaiseen JP-aloitteeseen. Esimerkki: Päihteet ja addiktio- ja Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS - tutkimusohjelmien seminaari. Päihteet ja addiktio -ohjelma ja SKIDI-KIDS -ohjelma järjestivät Torontossa yhteisseminaarin Kanadan terveyden tutkimuksen rahoittajaorganisaation (CIHR) ja Yhdysvaltain kansallisen päihdetutkimuslaitoksen (NIDA) kanssa. Teemana oli riippuvuuksien kehittymiseen liittyvät varhaiset tekijät. Tilaisuus keräsi 60 tutkijaa, kliinikkoa, päätöksentekijää ja muita riippuvuusongelmaisten ihmisten kanssa työskentelevää ammattilaista. Seminaarissa pohdittiin millaisia puutteita riippuvuuksiin liittyvässä tutkimuksessa on sekä millä tavoin tutkimustietoa voidaan siirtää käytäntöön. Esimerkki: Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä (MOTIVE) tutkimusohjelma kansainvälistyy. Joukko MOTIVE-tutkimusohjelman tutkijoita vieraili Japanissa joulukuussa 2011. Matkalla tutustuttiin jokapaikan tietotekniikan ja viestinnän eli UBI -maailman ja tutkimuksen viimeisimpiin ilmiöihin ja trendeihin Japanissa, joka on tämän alan tutkimuksen johtava maa. Samalla vahvistettiin suomalaisten ja japanilaisten tutkijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä, luotiin uusia tutkijakontakteja ja yhteistyöideoita, tuettiin Suomen Akatemian ja JSPS:n (Japan Society for the Promotion of Science) sekä Akatemian ja Tekesin yhteistyötä. 1.2.4 Strategiset kumppanuudet vahvistuvat Tavoite 4. Strategiset kumppanuudet ovat Suomen Akatemian tärkeä keino tutkimuksen laadun vahvistamiseksi, tutkijanuran kehittämiseksi sekä tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi. Innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö ja tutkimushallinnon kansainvälisyys Vuonna 2011 yhdeksän kansallista rahoittajaa oli mukana rahoittamassa neljää Akatemian tutkimusohjelmaa. Neljä julkista ja viisi yksityistä rahoittajaa osallistui Akatemian tutkimusohjelmiin omilla rahoitusosuuksillaan. Tekes oli rahoittajana yhdessä, kaksi ministeriötä kolmessa tutkimusohjelmassa ja Työsuojelurahasto yhdessä tutkimusohjelmassa. Rahoittajana oli myös yrityksiä ja säätiöitä. Akatemia tekee yhteistyötä Tekesin kanssa muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vuonna 2010 2011 tehdyissä tutkimusohjelmien rahoituspäätöksissä on viiden strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) aihealueisiin liittyviä tutkimushankkeita. Lisäksi ohjelmien johtoryhmissä on SHOK:ien edustajia. Akatemia perusti kaksi temaattista tutkimusverkostoa ilmastonmuutos- ja materiaalitutkimukselle sekä Venäjätoimintaohjelman. Verkostot vahvistavat Akatemian strategisesti valitsemien tutkimusalojen toimintaa sekä lisäävät niiden kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja tutkimuksen roolia yhteiskunnan suurien haasteiden ratkaisijana. Verkostoilla haetaan myös Akatemian rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämistä julkisessa päätöksenteossa. 16

Vuonna 2011 Akatemialla oli käynnissä yksitoista tutkimusohjelmaa, joissa oli mukana kaksikymmentäkaksi ulkomaista rahoittajaa kuudestatoista maasta (kuvio 4). Lkm 25 Lkm 25 20 15 10 11 7 5 3 1 20 15 10 15 17 20 22 5 0 8 9 10 6 4 2007 2008 2009 2010 2011 5 0 4 2007 2008 2009 2010 2011 Kansainväliset ohjelmat Muut ohjelmat Ulkomaiset rahoittajat Kuvio 4. Akatemian kansainvälinen rahoitusyhteistyö tutkimusohjelmissa: tutkimusohjelmien ja ulkomaisten rahoittajien lukumäärä vuosina 2006 2011 Lisäksi Kestävä Energia (SusEn) ohjelmassa on ERA-Net- rahoitusyhteistyötä seuraavien rahoittajakumppanien kanssa: Islanti (Orkustofnun), Luxemburg (FNR), Norja (RCN), Puola (MSHE), Ruotsi (STEM), Saksa (PTJ), Tanska (DASTI) ja pohjoismainen rahoittajaorganisaatio Nordic Energy Research (NER). ERA-Netyhteistyötä jatkettiin LASTU- ja FICCA -ohjelmissa. Vuonna 2011 tehtiin Asumisen tulevaisuus ASU (2011 2015) tutkimusohjelman rahoituspäätökset. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmassa 5 konsortiohanketta ja 9 yksittäistä hanketta yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi tehtiin rahoituspäätökset Laskennalliset tieteet LASTU ohjelman toisesta hausta (4 miljoonaa euroa) ja kahteen tutkimusohjelmaan liittyvistä kansainvälisistä hauista. Akatemia rahoittaa Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta FICCA ohjelmassa Kiinan CAS:n kanssa yhtä konsortiota ja kahta yksittäistä hanketta, Kiinan CASS:n kanssa yhtä hanketta ja Venäjän RFH:n kanssa kahta hanketta yhteensä kolmella miljoonalla eurolla. Akatemia rahoittaa Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA ohjelmassa Intian DBT:n kanssa yhtä konsortiota ja kahta hanketta 1,3 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 julkistettiin Neurotieteen tutkimusohjelman (NEURO) loppuarvioinnin raportti ja toteutettiin Valta Suomessa - ja Päihteet ja Addiktio ohjelmien loppuarvioinnit. Neurotieteen (NEURO) tutkimusohjelman loppuarvioinnissa todettiin tutkimusohjelman tuottaneen korkeatasoisia tieteellisiä tuloksia. Koska tutkimusohjelman hankkeiden rahoitus oli suhteellisen niukkaa, ei ole selvää, kuinka suuri osa tuloksista on syntynyt nimenomaan ohjelmarahoituksella ja mikä muulla rahoituksella. Arviointiryhmä suositti kohdennettua lisähakua neurotieteen alalla ja totesi, että Neurotieteen ohjelman kaltaisten monitieteisten tutkimusohjelmien koordinaation tulisi olla paremmin resursoitu. Kemian tieteenala-arvioinnin jatkotoimenpiteet: Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan toteuttama kemian tieteenala-arviointi julkistettiin helmikuussa 2011. Arvioinnin jatkotoimenpiteenä toimikunta järjesti huhtikuussa 2011 keskustelutilaisuuden, jossa arvioinnissa esitettyjä kehittämistoimenpiteitä käytiin läpi yhdessä tutkijakunnan, elinkeinoelämän, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tekesin edustajien kanssa. Kemian tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittaminen sovittiin toteutettavan elinkeinoelämävetoisesti yhteis- 17

työssä alan tutkijakunnan, Akatemian ja Tekesin kanssa. Lisäksi yliopistot ottavat arvioinnin suosituksia käyttöön toiminnassaan. Konsensuskokousten vaikutusmahdollisuudet terveydenhuollon toimintatapoihin: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on järjestänyt yhteistyössä terveyden tutkimuksen toimikunnan kanssa ns. konsensuskokouksia, joissa on paneuduttu syvällisesti johonkin yhteiskunnalle merkittävään, terveyttä koskevaan teemaan. Tarkoituksena on ollut muodostaa yhteinen ymmärrys käsiteltävästä aiheesta ja vaikuttaa toimintatapoihin terveydenhuollossa ja mahdollisesti myös muualla yhteiskunnassa. Vuonna 2011 tehtiin selvitys, jossa arviointiin erityisesti vuonna 2005 järjestetyn lihavuuden konsensuskokouksen vaikuttavuutta Arvioinnissa havaittiin, että vaikka kokouksen toimenpide-ehdotuksilla oli vaikutuksia erityisesti median ja järjestöjen toimintatapoihin, niiden yhteiskunnallisen kokonaisvaikuttavuuden todettiin olevan varsin vähäinen. Konsensuskokouksilla pystytään vaikuttamaan parhaiten mielipideohjaukseen ja sitä harjoittaviin toimijatahoihin. ERA-NET ERA-NETit ovat EU:n puiteohjelman rahoittamia kansallisten tutkimusrahoittajien verkostoja, joiden tavoitteena on kehittää kansallisten tutkimusohjelmien yhteistyötä. Ne ovat vakiinnuttaneet asemansa eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä. Jatkossa ERA-NET -verkostot toimivat omina rahoitusverkostoinaan tai osana yhteistä ohjelmasuunnittelua (Joint Programming). Euroopan komissio haluaa kehittää ja yksinkertaistaa ERA-NET - instrumenttia entistä joustavammaksi ja EU:n 7 puiteohjelman jälkeisen Horisontti 2020:n tavoitteita paremmin vastaavaksi. Akatemia oli vuonna 2011 mukana partnerina tai hakuihin osallistuvana observoijana 16 ERA-NET - verkostossa. Akatemia allekirjoitti sopimuksen yhden uuden (ERA-SYNBIO) ja kahden jatkavan (ERA-LEARN 2, ERA-NET NEURON 2) ERA-NETin kanssa. Osa ERA-NET -verkostoista jatkoi ns. ERA-NET Plus - hankkeina (BONUS Plus, NORFACE Plus, MATERA Plus, NanoSci-ERA Plus, ERASysBio Plus), joissa Euroopan komissio toimii tutkimushankkeiden osarahoittajana. Akatemia on rahoittanut vuosina 2007 2011 järjestettyjen ERA-NET-hakujen rahoitetuissa konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä 31.12.2011 mennessä yhteensä liki 21,5 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 suomalaisia tutkijoita valikoitui rahoitettaviksi kolmen ERA-NETin tutkimushanke- tai verkottumishauissa (ERA-NET NEURON, New Indigo ERA-NET ja WoodWisdow-Net 2). Akronyymi ERA-NET Käynnissä/ SA:n osallistuminen BONUS Plus BONUS 185 Bonus Plus Joint Baltic Sea Research and Development Programme 2007-2011 2010-2016 CIRCLE 2 Climate Impact Research Coordination within a Larger Europe 2010 2014 ERA-AGE 2 European Research Area in Ageing 2009 2012 ERA-LEARN ERA-LEARN2 Supporting the ERA NET Learning Platform by creating a toolbox for the ERA 2010-2011 2011-2013 Supporting the ERA-NET Learning Platform: expanding application ERA-NET NEURON ERA-NET NEURON 2 ERA.Net RUS ERA-SYNBIO of the ERA-NET toolbox to a broader trans-national coordination community Network of European Funding for Neuroscience Research 2007 2011 Network of European Funding for Neuroscience Research 2012 2015 Linking Russia to the ERA: Coordination of MS/ AC S&T programmes towards and with Russia 2009-2013 Development and Coordination of Synthetic Biology in the European Research Area 2012 2014 18