..0 A 0/0 Raivion asemakaavan muuos Liie : Asemakaavakan ja määräysen pienennös sekä havainnekuvia
00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 r a k V V Vesiorni k Työväenalo Rukoushuone Jaasi k k k k kpa a vr vr a vr vr V V V V Mylly a a a a a v ak r r Auohuolo W sp sp ak 0 0 :0 : : : : : : : : : : : : :0 : : : : : : : : : : :0 : : : : : : :0 : : : : : :0 : :0 : : : : : : : : : :0 : : :0 : : : : No No0 No0 No No No 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 No -0-0 - -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 0-0 -0-0 Raakau Vikonkau Raivionkau Asemakau Kallanaukio Työväenpuiso Galn-Kallan kau Asemakau Jaasinkau Jaasinkau Leikkikau Hakakau Vikonkau Välikau........ 0...0......0.......0............0.......0.... 0 0 RAVONKATU RAVONKATU AKSELNKUJA RAVONPOLKU RAVONKUJA VESTEHTAANKUJA ASEMAKATU e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=0, e=,0 e=0, e=,0 e=0, e=0, u½ V V V V V V V V u/ u/ u/ u/ u/ u/ pp/ pp pp sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- sr- % % % % % 0% 0% 0% s a 0%,0 m,0 m,0 m,0 m,0 m sr-, m,0 m,0 m RAVO dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba pp/ p p j j dba dba 0 sr- sr- p s sr- 0, m,0 m, m j j 00 0 00 00 0 00 00 0 00 AO/s- AO/s- AO/s- AO/s- YY/s- AO- AKR- AKR- AKR- AL/s- AL- AL- EV AL- AKR- VP AL- saa saa Raivion asemakaavanmuuosehdous..0 :000
j AO/s- AO- AKR- Erillispienalojen korelialue, jolla ympärisö säilyeään. Alueella ovien vanhojen rakennusen, rakennelmien, maakellien, puuson ja pihojen yisilmeen säilyämiseen ue kiinniää eriyisä huomioa. Korelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvonaviranomaisen lupaa. Rakennuksissa suorieavissa korjausoimissa on huomioiava rakennuksen rakenamisajankohdan rakenamisapa. Omassa ovan rakennuksen yylin mukaisa julkisivumaeriaalia, pinakäsielyapaa, aukousa ja ikkunoiden puiejakoa ei saa muuaa kuin pakoavisa syisä ja yyliin sopivalla avalla aikka niiden laau eniseäessä oeava huomioon. Jos kerrosalaan kuulumaomia iloja oeaan kerrosalaan laskeavaan käyöön, on vaadiu muuokse ehävä rakennuksen yyliä noudaaen. Täydennysrakenamisen on rakennusapansa, miasuheidensa, sijoiuksensa, muoonsa sekä käyeävien rakennusaineiden ja niiden pinakäsielyn suheen olava sopusoinnussa alueen rakennusen ja rakennusperineen kanssa. Uudisrakennuksen ensimmäisen kerroksen laiaason yläpina saa olla eninään, m kadunpuoisen maanpinnan yläpuolla ja runkosyvyys saa olla eninään m lukuun oamaa pihanpuol rakennusalal sijoiuvia kuiseja, erkkereiä ai vasaavia rakennusosia. Pääsisäänkäyni ue sijoiaa pihanpuol. Rakennusen eäisyys naapurionin rajasa voi olla al m. Uudisrakennuksen suurin salliu koko on 0 kerrosneliömeriä. Erillispienalojen korelialue Tonilla jo sijaisevia rakennuksia voidaan korjaa, muuaa ai laajenaa rakennuksen yyliin sopivasi. Uudisrakennuksen runkosyvyys saa olla eninään m lukuunoamaa pihanpuol rakennusalal sijoiuvia kuiseja, erkkereiä ai vasaavia rakennusosia. Sisäänkäynejä ei saa sijoiaa pääjulkisivuun kadun puol. Asuinrakennuksissa on käyeävä kaksilappeisa hjakaoa ai aiekaoa. Hjakaojen kaokavuuden on olava - asea. Talousrakennuksissa ja auokaoksissa saa käyää hja- ai pulpeikaoa. Rakennuksen julkisivuverhouksessa voidaan käyää vaaaa rappausa ai laudoiusa ai niiden yhdiselmää. Julkisivu on käsielävä yyliin ja ympärisöön sopivalla avalla. Asuinkerrosalojen ja rivialojen korelialue. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen laiaason yläpina saa olla eninään, m kadunpuoisen maanpinnan yläpuolla ja runkosyvyys saa olla eninään m lukuunoamaa pihanpuol rakennusalal sijoiuvia kuiseja, erkkereiä ai vasaavia rakennusosia. Sisäänkäynejä ei saa sijoiaa pääjulkisivuun kadun puol. Asuinrakennuksissa on käyeävä kaksilappeisa hjakaoa ai aiekaoa. Hjakaojen kaokavuuden on olava - asea. Talousrakennuksissa ja auokaoksissa saa käyää hja- ai pulpeikaoa. Rakennuksen julkisivuverhouksessa voidaan käyää vaaaa rappausa ai laudoiusa ai niiden yhdiselmää. Julkisivu on käsielävä yyliin ja ympärisöön sopivalla avalla. Tonil on rakenneava vähinään yksi kaeavissa ova auopaikka asunoa kohi. Erillisen auosuojakennuksen ai -kaoksen korkeus saa olla eninään, m. Rakenamaa jääväl alueen osal, joa ei käyeä ikki- ai oskelualueeksi ai liikeneeseen, on isueava puia ja pensaia. AL- AL- VP EV Asuin-, liike- ja oimisorakennusen korelialue. Vähinään 0 % maanasokerroksen pina-alasa ue rakenaa liikeai oimisoiloiksi. Rakennusen maanasokerroksen kadunpuoisen julkisivujen pina-alasa vähinään % ue olla lasieuja aukkoja. Julkisivu, lukuun oamaa maanasokerrosa, on sisäänvedoin, porrasuksin ms. jäsennelävä sien, eä yhenäisen julkisivuosuuden piuus on eninään meriä. Kadun puoise julkisivu on käsielävä sien, eä yhenäisiin julkisivuosuuksiin ei rakennea ulosyönyviä erkkereiä ai pvekkeia ja sien eä ne muodosava rauhallisia yhenäisiä pinoja. Auopaikkoja on vaava vähinään /asuno. Jokaisa 0 liike- ai oimisokäyössä ovaa kerrosalaneliömeriä kohi on vaava vähinään yksi auopaikka, kuienkin vähinään /liike- ai oimisohuoneiso. Mikäli onin kohdal on kadul osoieu pysäköimispaikkoja, liike- ai oimisohuoneisojen auopaikkoja ei vise vaa onil, jos peellinen määrä pysäköimispaikkoja mahuu kadul osoieuil alueil. Korelialueel voidaan sijoiaa rakennusalan ulkopuol ikki- ja oskelualueisiin liiyviä kaoksia ms. rakennelmia. Rakenamaa jääväl alueen osal, joa ei käyeä ikki- ai oskelualueeksi ai liikeneeseen, on isueava puia ja pensaia. Asuin-, liike- ja oimisorakennusen korelialue. Rakennusen ue ulkoasulaan, muodolaan ja massoielulaan sopeuua lähiympärisössä sijaisevien hisoriallisesi vokkaiden rakennusen ympärisöön. Vähinään 0 % maanasokerroksen pina-alasa ue rakenaa liikeai oimisoiloiksi. Rakennusen maanasokerroksen kadunpuoisen julkisivujen pina-alasa vähinään % ue olla lasieuja aukkoja. Julkisivu, lukuun oamaa maanasokerrosa, on sisäänvedoin, porrasuksin ms. jäsennelävä sien, eä yhenäisen julkisivuosuuden piuus on eninään meriä. Kadun puoise julkisivu on käsielävä sien, eä yhenäisiin julkisivuosuuksiin ei rakennea ulosyönyviä erkkereiä ai pvekkeia ja sien eä ne muodosava rauhallisia yhenäisiä pinoja. Auopaikkoja on vaava vähinään /asuno. Jokaisa 0 liike- ai oimisokäyössä ovaa kerrosalaneliömeriä kohi on vaava vähinään yksi auopaikka, kuienkin vähinään /liike- ai oimisohuoneiso. Mikäli onin kohdal on kadul osoieu pysäköimispaikkoja, liike- ai oimisohuoneisojen auopaikkoja ei vise vaa onil, jos peellinen määrä pysäköimispaikkoja mahuu kadul osoieuil alueil. Rakenamaa jääväl alueen osal, joa ei käyeä ikki- ai oskelualueeksi ai liikeneeseen, on isueava puia ja pensaia. Puiso. Suojaviheralue. m kaava-alueen rajan ulkopuolla ova viiva. Kaupunginosan raja. u½ e=0,,m a dba dba 0 pp pp/ Muroluku roomalaisen numeron jäljessä osoiaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasa ullakon asolla saa käyää kerrosalaan laskeavaksi ilaksi. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde onin pina-alaan. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus mereinä. Rakennusala. Rakennusala, jol saa sijoiaa alousrakennuksen. Auon säilyyspaikan rakennusala. Rakennusala, jol saa sijoiaa maakellin. Rakennuksen hjansuunaa osoiava viiva. Nuoli osoiaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakenneava kiinni. Merkinä osoiaa rakennusalan sen sivun, jonka puoisen rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakeneiden äänenerisävyyden liikennemelua vasaan on olava vähinään dba Rakennusala, jol ue rakenaa alousrakennus, auoalli, -kaos ja/ai aia. Niiden ue yhdessä muodosaa yhenäinen korelin pihaa suojaava meluese, jonka äänenerisävyys liikennemelua vasaan on olava vähinään dba 0. Ohjeellinen ikki- ja oskelualueeksi vau alueen osa. sueava alueen osa. Säilyeävä/isueava puurivi. Kau. Jalankulul ja polkupyöräilyl vau kau. Jalankulul ja polkupyöräilyl vau kau, jolla onil ajo on salliu. Yisel jalankulul vau alueen osa. saa Puhdiseava/kunnoseava maa-alue. Pilaanunu maaperä on kunnoseava ennen rakenamiseen ryhymisä viimeisään kaivuöiden yheydessä ympärisösuojelulain ja -aseuksen mukaisesi ja ympärisöviranomaisen hyväksymän kunnosussuunnielman mukaisesi. Yise määräykse: Korelialueil on laadiava siova onijako. Alueella ova maakelli ue pyrkiä säilyämään vaikka oneilla ehäisiin rakennusöiä. Alueen kaujen yisilme ue säilyää. Raivionkadun, -kujan ja -polun kauilojen ja kaujen veys, muoo ja hiekkapina ue säilyää. Kauja ei u päällysää asfalilla, beonilla, kiveyksellä ms. Korelin onien ja alueella on kaavaan merkiyn puhdiseavan/kunnoseavan maa-alueen ulkopuolla vauduava ekemään pilaanuneen maa-aineksen selviys ja kunnosamaan maa, mikäli selviyksien peruseella siihen on vea, ennen rakenamiseen ryhymisä viimeisään kaivuöiden yheydessä ympärisösuojelulain ja -aseuksen mukaisesi ja ympärisöviranomaisen hyväksymän kunnosussuunnielman mukaisesi. Uudisrakennukse ue suunniella ja oeuaa niin, eei melu yliä valioneuvoson meluason ohjevoja eikä liikeneen aiheuama ärinä yliä rakennuksil anneuja suosiuksia värähelyluokiuksesa (VTT:n iedoe ). Korelin, korelinosan ja alueen raja. AL/s- Asuin-, liike- ja oimisorakennusen korelialue, jolla ympärisön ominaispiiree säilyeään. Korelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvonaviranomaisen lupaa. Rakennuksissa suorieavissa korjausoimissa on huomioiava rakennuksen rakenamisajankohdan rakenamisapa. Omassa ovan rakennuksen yylin mukaisa julkisivumaeriaalia, pinakäsielyapaa, aukousa ja ikkunoiden puiejakoa ei saa muuaa kuin pakoavisa syisä ja yyliin sopivalla avalla aikka niiden laau eniseäessä oeava huomioon. Jos kerrosalaan kuulumaomia iloja oeaan kerrosalaan laskeavaan käyöön on vaadiu muuokse ehävä rakennuksen yyliä noudaaen. Täydennysrakenamisen on rakennusapansa, miasuheidensa, sijoiuksensa, muoonsa sekä käyeävien rakennusaineiden ja niiden pinakäsielyn suheen olava sopusoinnussa alueen rakennusen ja rakennusperineen kanssa. Ympärisönhoidossa ue huomioida alueen maiseman luonne. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen ai osa-alueen raja. Poikkiviiva osoiaa rajan sen puon, johon merkinä kohdisuu. Ohjeellinen onin raja. Kaupunginosan numero. p s Ohjeellinen pysäköimispaikka. Maanalaisa johoa ven vau alueen osa. Kaualueen rajan osa, jonka kohdala ei saa järjesää ajoneuvoliiymää. Nuoli osoiaa kohdan, josa liiymäkiellosa huolimaa voidaan järjesää yksisuunainen ajoneuvoliiymä ja salliun ajoneuvoliikeneen suunnan. Suojelava alueen osa, joa on hoideava niin eä alueen luonne ei onnaisesi muuu. YY/s- Kuluurioiminaa palvevien rakennusen korelialue, jolla ympärisö säilyeään. Korelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvonaviranomaisen lupaa. Rakennuksissa suorieavissa korjaus-, laajenamisja muuosoimissa on huomioiava rakennuksen rakenamisajankohdan rakennusapa. Omassa ovan rakennuksen yylin mukaisa julkisivumaeriaalia, pinakäsielyapaa, aukousa ja ikkunoiden puiejakoa ei saa muuaa kuin pakoavisa syisä ja yyliin sopivalla avalla aikka niiden laau eniseäessä oeava huomioon. Jos kerrosalaan kuulumaomia iloja oeaan kerrosalaan laskeavaan käyöön on vaadiu muuokse ehävä rakennuksen yyliä noudaaen. Täydennysrakenamisen on rakennusapansa, miasuheidensa, sijoiuksensa, muoonsa sekä käyeävien rakennusaineiden ja niiden pinakäsielyn suheen olava sopusoinnussa alueen rakennusen ja rakennusperineen kanssa. Ympärisönhoidossa ue huomioida alueen maiseman luonne. RAVO RAVONK % V Kaupunginosan nimi. Korelin numero. Kadun, ien, kauaukion, orin, puison ai muun yisen alueen nimi. Luku osoiaa, kuinka suuren osan onin pina-alasa saa käyää rakenamiseen kaokse mukaan lueuna. Roomalainen numero osoiaa rakennusen, rakennuksen ai sen osan suurimman salliun kerrosluvun. Alviivau roomalainen numero osoiaa rakennuksissa, rakennuksessa ai sen osassa ehdoomasi käyeävän kerrosluvun. sr- sr- Kuluurihisoriallisesi eriyisen vokas ja/ai kaupunkikuvan säilymisen kannala eriyisen ärkeä rakennus. Rakennusa ei saa purkaa. Rakennuksessa suorieavien korjaus- ja muuosöiden sekä käyökoiuksen muuosöiden ue olla sellaisia, eä rakennuksen hisoriallisesi vokas ja kaupunkikuvan kannala merkiävä luonne säilyy. Korjaaessa on kasoava, eä ovien ja ikkunoiden muodo ja jao, kaomuoo ja erillise ulokkee, vesikouru, savupiipu sekä muu rakennuksel ominaise yksiyiskohda ja käyey maeriaali säilyeään aikka niiden laau eniseäessä oeaan huomioon. Kuluurihisoriallisesi ja/ai kaupunkikuvallisesi merkiävä rakennus Rakennusa ei saa purkaa ilman eriyisä pakoavaa syyä, joksi ei laskea hoidon laiminlyömisesä aiheuuneia vaurioia. Rakennuksessa ehävien muuos- ja korjausoimenpieiden ue olla sellaisia, eä rakennuksen kuluurihisoriallisesi, rakennushisoriallisesi ai kaupunkikuvan kannala vokkaa ominaispiiree säilyvä.
Raivionasemakaavanmuuos..0 Havainnekuva -Kaava-alueenrajajauuderakennukse kelaisela -Korelinrajavihreälä -Toninrajavalkoisela
Rai v i onas emak aav anmuu os.. 0 Hav ai nnek uv a Vi i s ok uv aal uees a
Raivionasemakaavanmuuos..0 Havainnekuva NäkymäAsemakaualäneen
Raivionasemakaavanmuuos..0 Havainnekuva NäkymäAsemakauaiäänfunkkishuoloasemala
Raivionasemakaavanmuuos..0 Havainnekuva NäkymäRaivionkauaiään
Raivionasemakaavanmuuos..0 Havainnekuva NäkymäiäisäRaivionkauaeelään