HYRYNSALMEN REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano

Samankaltaiset tiedostot
HYRYNSALMEN REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano

Montan Lohi Oy / Jussi Tulokas Marja Savolainen GEN-OJO-560 HYRYNSALMEN REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO

SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano

Montan Lohi Oy / Jussi Tulokas Marja Savolainen GEN-OJO-561 SOTKAMON REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

- toiminnanharjoittajan

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

PÄÄTÖS Nro 43/11/2 Dnro PSAVI/148/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 75/09/2 Dnro PSY-2009-Y-34 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJAT

Kala- ja vesijulkaisuja nro 217. Sauli Vatanen. Lokkiluodon ja Koirasaarenluotojen läjitysalueet. Kalatalousvelvoitteiden toteuttamissuunnitelma

Oulujoen voimalaitosten (Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Ala-Utos, Nuojua ja Jylhämä) kalatalousvelvoitteiden muuttaminen, Muhos, Utajärvi

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Po)1)-t0,/ 1/c )Y. - /. LYY

PÄÄTÖKSET. Kalatalousmaksun käyttösuunnitelma

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

LUPAPÄÄTÖS Nro 9/04/1 Dnro PSY-2003-Y-60 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Lisätietoja Kalastusbiologi Perttu Tamminen, puhelimitse tai sähköpostilla

Maa- ja metsätalousministeriö Fortum Power and Heat Oy Kainuun Voima Oy UPM-Kymmene Oyj Graninge Kainuu Oy

Istutusrekisteri - Kaikki tiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

BElinkeino-, liikenne-ja

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Istutussuositus. Kuha

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUSVELVOITTEEN ISTUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Modernin ja joustavan kalatalousvelvoitteen tarve ja mahdollisuudet

ETELÄ-SAVON TE-KESKUS

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v WWE

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Puula-forum Kalevi Puukko

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

ISTUTA HARKITEN! Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus 2008

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Panumaojan kunnostusraportti

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE Koloveden kalastusalueen hallitus

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Miksi yhteinen vesialue?

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Suonteen siioista 2016

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Vesijärvestä Sargassomerelle

Transkriptio:

Suunnitelma 1 (6) HYRYNSALMEN REITIN ISTUTUSVELVOITTEEN TOIMEENPANO 2012-2016 Hyväksytyn suunnitelman mukainen toimeenpano Hyrynsalmen reitin kalanistutusten toimeenpanosuunnitelma vuosille 2012-16 (21.12.2011, GEN- OJO-560) sisälsi useita lupamääräysten puitteissa tehtävissä olevia muutoksia istutuslajeihin ja istukaskokoihin. Suunnitelmassa oli pyritty huomioimaan osakaskuntien toivomat muutokset, ja lisää muutoksia esitettiin vielä suunnitelman kuulemisvaiheessa. Kainuun ELY-keskus hyväksyi suunnitelman (30.3.2012, Dnro 21/5722-2012) melko monin muutoksin. Seuraavassa on esitetty muutosten tarkoittamassa muodossa istutussuunnitelman luku 3 (Istutettavat kalalajit ja määrät), luku 4 (istutusajankohdat) sekä luku 8 (istutusten raportointi). --- 3 ISTUTETTAVAT KALALAJIT JA MÄÄRÄT Osakaskunnille, kalastusalueille ja muille asianosaisille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa 17.8.2011 saadun palautteen, myöhempien kuulemisten sekä kalataloustarkkailun tulosten perusteella istutuslajeja ja -kokoja muutetaan velvoitepäätöksen sisältöön nähden. Seuraavalla suunnitelmakaudella istutetaan sekä yksivuotiaita että keskipituudeltaan 35 cm:n järvitaimenia, yli 8 cm:n planktonsiikaa, kesänvanhaa kuhaa sekä kaksivuotiasta järvilohta. Erikokoisten ja -lajisten istukkaiden kappalehinnat eroavat toisistaan, minkä vuoksi istukkaiden lukumäärää muutetaan niin, että velvoitteen rahallinen arvo säilyy ennallaan. Seuraavissa kohdissa on esitetty istutusten jakautuminen velvoitekohdittain. Istutuksissa käytetään vesistöön sopeutuneita kantoja. Esitettyjä istutuspaikkoja voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että edellä mainittu aluejako säilyy entisellään. 3.1 Järvitaimenvelvoite, yli 25 cm Keskipituudeltaan 35 cm:n järvitaimenen istutus Velvoitteen määrittelemän, yli 25 cm kokoluokan istukkaista luovutaan tällä suunnitelmakaudella kokonaan. Velvoite toteutetaan istukkailla, joiden keskipituus on 35 cm. Tämän kokoluokan istutukset pystytään toteutetaan täysimääräisinä jo siirtymävuonna 2012, mutta silloin osa istutetaan (istutettiin) jo alkukesällä. Istukkaiden lopullinen määrä muodostuu niin, että niiden rahallinen arvo vastaa korvattavan järvitaimenvelvoitteen arvoa. Vaihtosuhde määräytyy Fortum Power and Heat Oy:n sopimusviljelyhintojen mukaan. Seuraavassa on esitetty vuoden 2012 sopimushintojen perusteella lasketut määrät ja istutusten kohdealueet (karttaliite):

Oulujärvi, Kiehimänjokisuu *) Vuokkijärvi, Kovala Vuokkijärvi, Mustalahti Suunnitelma 2 (6) 4 210 kpl 1 150 kpl 900 kpl Vuokkijärvellä istutuksissa saadaan vaihtoehtoisesti käyttää myös vedenkorkeuden mittauspaikkaa ja yhteismetsän venesatamaa Kiantajärvi, Virtasalmi Kiantajärvi, Kaapinsalmi Kiantajärvi, Haukiperä Kiantajärvi, Juntusranta 440 kpl 440 kpl 290 kpl 230 kpl Kiantajärvellä istutuksissa saadaan vaihtoehtoisesti käyttää myös Jaappaanlahtea ja Kolikansalmea YHTEENSÄ 7 660 kpl *) Kun myös osa yli 18 cm:n järvitaimenen velvoitteesta istutetaan Kiehimänjokisuuhun keskimäärin 35 cm:n mittaisena (kohta 3.2), keskimäärin 35 cm:n istukkaiden kokonaisistutusmäärä siellä on noin 4 985 kpl. 3.2 Järvitaimenvelvoite, yli 18 cm Velvoitteen määrittelemän, yli 18 cm kokoluokan istukkaista luovutaan tällä suunnitelmakaudella kokonaan siirtymävuoden 2012 jälkeen. Velvoite toteutetaan osittain keskipituudeltaan 35 cm:n istukkailla (Emäjoki ja osa Oulujärven istukkaista) sekä osittain yksivuotiailla järvitaimenistukkailla (muut istutusalueet). Siirtymäkauden istutukset 2012 Istutukset voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisina vuodesta 2013 lähtien. Siirtymävuotena 2012 yli 18 cm:n velvoite toteutetaan (toteutettiin) kahdessa osassa: istuttamalla yksivuotiaita keväällä ja kesänvanhoja syksyllä. 35 cm:n istukkaista osa istutetaan alkukesällä ja osa syksyllä. Yksivuotiaan järvitaimenen istutus Hossan alueelle, Kiantajärveen laskeviin vesiin, Iso-Pyhäntään laskeviin vesiin, Luvanjoen alueelle ja Lietejoki-Uvan alueelle sekä Oulujärven Toukansaaren itäpuolelle laskeviin vesiin istutetaan yksivuotiaita järvitaimenen poikasia. Yksivuotiaiden poikasten istutuskustannus muodostuu istukkaan hinnasta ja istutukseen liittyvästä levityskustannuksesta. Velvoitteen muuntosuhde on laskettu olettamalla, että yksivuotiaan poikasen hinta on kolmasosa 18 cm:n poikasen hinnasta ja levityskustannukset ovat 5 000. Lopullinen istukasmäärä riippuu todellisista istukas- ja levityskustannuksista.

Suunnitelma 3 (6) Istutuskohteet ja alustavat laskennalliset määrät ovat seuraavat (karttaliite): Oulujärveen laskevat joet: Varisjoki, Hakasuo Kongasjoki, Kaahlankoski Miesjoki, Puikkokoski Iso-Pyhäntään laskevat joet: Hiisijoki-Möttösjoki-Hiekanjoki (Laahtaskoski, Möttöskoski, Uuttukorva ja Pahkakoski) Tuomaanjoki (Tuomaankoski ja sen alapuolinen koskijakso) Kiantajärveen laskevat joet (sis. Hossan alueen): Myllyjoki/Alajoki (joka toinen vuosi toiseen) Saarijoki (Venekoski, Petäiskoski) Mustajoki (Taivalkoski, Huosiokoski, Konttikoski, Melakoski, Penkereenkoski, Länkikoski, Ruotolaiskoski - Tynnyrikoski) Hossanjoki (Kuikankoski, Leveänkoski, Niskakoski) Piispajoki (Kuusikoski, Niskakoski, Isokivenkoski-Patokoski, Kantokoski, Ankkapuura, Niskakoski) Luvanjoen alue: Mikitänjoki, Ilveskoski Lietejoen-Uvan alue: Uvanjoki, Tolosenkoski Uvanjoki, Torvenkoski Lietejoki (Lammaskoski, Myllykoski ja niiden yläpuolinen koskialue) Syväjoki (Vaterinkoski, Patokoski, Halmejoenkoski ja Kokkoharjunpäänkoski) YHTEENSÄ 3 400 kpl 5 000 kpl 2 000 kpl 2 000 kpl 1 700 kpl 850 kpl 850 kpl 23 800 kpl Kaikki suluissa mainitut kosket ovat mahdollisia istutuskohteita, mutta jokaiseen koskeen ei välttämättä istuteta vuosittain.

Suunnitelma 4 (6) Kun Pärsämönjoen ja Pesiönjoen kalataloudelliset kunnostukset valmistuvat, myös ne voidaan ottaa istutuskohteiksi. Poikasmäärät jaetaan uudestaan niin, etteivät istutusten kokonaiskustannukset muutu. Keskipituudeltaan 35 cm:n järvitaimenen istutus Oulujärveen ja Emäjokeen istutetaan keskipituudeltaan 35 cm:n istukkaita. Istukkaiden lopullinen määrä muodostuu niin, että niiden rahallinen arvo vastaa korvattavan järvitaimenvelvoitteen osan arvoa (Oulujärvessä 4 000 kpl ja Emäjoessa 3 000 kpl yli 18 cm:n istukkaita). Istukkaiden määrä on Oulujärvessä noin 775 kpl ja Emäjoessa noin 580 kpl. Vaihtosuhde määräytyy :n sopimusviljelyhintojen mukaan. Emäjoen istutuspaikat ovat Jokikylä, Lietejokisuun alapuoli ja Aittokoski. Kaikkiin paikkoihin istutetaan sama määrä. Kun Oulujärven Kiehimänjokisuuhun istutetaan myös osa yli 25 cm:n järvitaimenen velvoitteesta (kohta 3.1), keskimäärin 35 cm:n istukkaiden kokonaisistutusmäärä siellä on noin 4 985 kpl. 3.3 Planktonsiikavelvoite Planktonsiikaistutus Siianpoikasen tavoitemitta on 9-11 cm. Poikaset istutetaan kohdealueittain seuraavasti (karttaliite): Oulujärvi, Vapon ranta Vuokkijärvi, Mustalahti Vuokkijärvi, Kovala 169 500 kpl 50 000 kpl 60 000 kpl Vuokkijärvellä istutuksissa saadaan vaihtoehtoisesti käyttää myös vedenkorkeuden mittauspaikkaa ja yhteismetsän venesatamaa Alanteenjärvi, Lahdenperä Iso-Pyhäntä, venesatama Kiantajärvi, Juntusranta Kiantajärvi, Pärsämönselkä Kiantajärvi, Onnelan silta Kiantajärvi, Virtasalmi 13 000 kpl 31 500 kpl 20 000 kpl 20 000 kpl 45 000 kpl 45 000 kpl Kiantajärvellä istutuksissa saadaan vaihtoehtoisesti käyttää myös Jaappaanlahtea ja Kolikansalmea Iijärvi, venesatama 27 000 kpl Emäjoella istutuksissa saadaan vaihtoehtoisesti käyttää myös Saunasalmen entisen lossin rantaa

Suunnitelma 5 (6) Pesiöjärvi, Pesiörannan tie YHTEENSÄ 9 000 kpl 490 000 kpl Pohjasiikaistutus Luvan alueelle ja Mikitänjärveen istutetaan planktonsiian sijaan pohjasiikaa. Pohjasiikaa istutetaan vuosittain 40 000 kpl. Istutukset tehdään vuorovuosina Luvanjärveen (Käännänniemi) ja Mikitänjärveen (Riihijokisuu) tai Nuottijärveen (yläosan maantiesilta), jolloin jokaiseen istutuspaikkaan istutetaan kerralla 20 000 kpl pohjasiianpoikasia. Niinä vuosina, kun Nuottijärveen istutetaan 20 000 kpl pohjasiikaa, istutetaan lisäksi 20 000 kpl planktonsiikaa Uvanjärveen. Loput pohjasiikaistukkaat kasvatuslammikosta (noin 80 000 kpl) ajetaan Oulujärveen Paltaselälle, ja korvataan tällä määrällä Oulujärven planktonsiian velvoiteistutusta. Menettelyllä selvitetään pohjasiian menestymistä Oulujärvessä. Kuhaistutus Osa siikavelvoitteesta (96 000 kpl) vaihdetaan kuhaistutuksiin. Kuhaa istutetaan siikavelvoitteen rahallista arvoa vastaava määrä seuraaviin kohteisiin: Seiten-Pölhöjärvi, levähdysalue Hyrynjärvi, Pahalahti Kiantajärvi, Kaapinsalmi Kiantajärvi, Kirkonkylän ranta Kiantajärvi, Pärsämönselkä 15 000 kpl siikaa vastaava määrä 2 siikaa vastaava määrä 20 000 kpl siikaa vastaava määrä 20 000 kpl siikaa vastaava määrä 20 000 kpl siikaa vastaava määrä Järvilohi-istutus Osa Kiantajärven siikavelvoitteesta (35 000 kpl) korvataan kaksivuotiaalla, keskipituudeltaan 20 cm:n järvilohella. Järvilohi-istukkaiden lopullinen määrä muodostuu niin, että niiden rahallinen arvo vastaa korvattavan siikavelvoitteen osan arvoa. Vaihtosuhde määräytyy :n sopimusviljelyhintojen mukaan. Vuoden 2012 hintojen perusteella määrä on noin 2 330 kpl. Istutuspaikat ovat samat kuin isommalla järvitaimella (kohta 3.1), mutta vuosittain istutetaan korkeintaan kahteen paikkaan kerrallaan istutusmäärien kohtuullisena pitämiseksi. Järvilohi-istutus aloitetaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2013. Istukkaiden saatavuudesta riippuen vuoden 2012 erä pyritään istuttamaan joko silloin tai joka tapauksessa kahden seuraavan vuoden aikana.

Suunnitelma 6 (6) 4 ISTUTUSAJANKOHDAT Siiat istutetaan vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Isoimmat taimenet (keskimäärin 35 cm) istutetaan syys-lokakuussa, vuonna 2012 istutukset voidaan toteuttaa osin myös alkukesällä. Yksivuotiaat taimenet istutetaan toukokuun loppuun mennessä. Järvilohet istutetaan heinäkuun loppuun mennessä. Järvilohen istutukset pyritään lisäksi ajoittamaan tilanteeseen, jolloin veden lämpötila on yli +10 C. Kuhat pyritään istuttamaan elokuun loppuun mennessä. Jos kuhat istutetaan elokuussa, niin kokovaatimuksena on 55 mm vähimmäiskeskimitta, vastaavasti syyskuun istutuksissa vähimmäiskeskimitta on 65 mm. Jos istutusmenetelmien kehittämis- tai muissa tutkimuksissa tehdään johtopäätöksiä, joiden mukaan istutusajankohdan muuttaminen on tuloksen kannalta edullista tai tuotannolliset syyt sitä vaativat, voidaan istutusajankohdissa joustaa. --- 8 ISTUTUSTEN RAPORTOINTI toimittaa toteutuneista istutuksista raportit vuosittain joulukuun loppuun mennessä Kainuun ELY-keskukseen sekä Suomussalmen, Hyrynsalmen-Ristijärven ja Oulujärven kalastusalueille sekä niille vesialueen omistajille, jotka ilmoittavat yhteystietonsa yhtiölle (Seppo T. Heikkinen, puhelin 050 454 8313 tai sähköposti seppo.sthe.heikkinen@fortum.com). Raporteissa määritellään suunnitelman mukaiset poikasten vaihdot ja ilmoitetaan mahdolliset muut muutokset kalalajien vaihdoissa, lisäksi istutusmäärien poikkeamat ja saldot velvoitteeseen nähden. ---