Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lavian kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - kunnansihteeri Johanna Järvensivu 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Johanna Järvensivu kunnansihteeri 040 350 9949 johanna.jarvensivu@lavia.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 13.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Lavian kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Ei vastauksia. 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?
Avoimet vastaukset: Ei 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne.
15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Avoimet vastaukset: Ei 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska - tarvelähtöisesti toimintamalli, esim. kuntayhtymä
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Ei vastauksia. 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Avoimet vastaukset: Ei 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
Avoimet vastaukset: Ei 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Avoimet vastaukset: Kyllä 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen?
28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Avoimet vastaukset: Ei 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Hallinto on monimutkainen ja sekava. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä?
33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Ei 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Kyllä 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Uusi lakiesitys tulee nostamaan kuntien kustannuksia, kunnat vastaavat koko järjestelmän rahoituksesta, se ei ole mahdollista ilman valtion merkittävää mukaan tuloa. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia.
37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Kyllä 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää?
Avoimet vastaukset: Ei 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen?
44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: Kyllä 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Koko lakiesitys pitää hylätä, koska siitä ei tule toimivaa. On laadittava perusterveydenhuollolle uusi laki ilman erikossairaanhoitoa. Kuntayhtymämalli on hyvä pohja perusterveydenhuollossa, esim. maakuntamalli. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
- Lavian kunnan mielestä sote -laki johtaisi terveydenhuoltojärjestelmän sekavuuteen. Terveydenhoito yritetään väkisin taivuttaa hallituksen vastuukuntamalliin. Perustuslain tuntijoiden mielestä vastuukuntamalli on laiton, koska se veisi kunnilta itsehallintoa. Vastuukunnan alaisuudessa toimisi kaikkien kuntien yhteinen "sote -elin", joka tekisi käytännön ratkaisut sotesta ja hallinnoisi jäsenkuntien rahoja. Käytännössä vastuukunnat imaisisivat sisälleen nykyiset sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät, myös hallintoineen. Lakiesitys antaa pienille kunnille valtaa omien palveluidensa järjestämiseen. Siksi alle 20 000 asukkaan kunnat voivat lakiluonnoksen mukaan yhdessä järjestää omia perusterveydenhuollon palveluita. Tällainen perus -sote kuuluisi varsinaiseen sote -alueeseen, joka tarjoaa myös erikoissairaanhoidon palvelut., Ne tekevät sote -alueiden päätöksenteosta sekavaa, kun osa kunnista järjestää kaikki palvelunsa yhden soten kautta, jotkut kunnat vain osan palveluista. Lain pohjalta synnytettävä malli olisi varsin monitasoinen. Kunta kuuluisi erityisvastuualueeseen, sote -kuntayhtymään, mahdollisesti perustason soteen - ja vielä sairaanhoitopiiriinkiin. Sairaanhoitopiireille jäisi uudistuksessa omistajan rooli, niiden vastuulle kaadettaisiin nykyisten sairaanhoitopiirin omaisuus. Lopputuloksesta on tulossa liian pirstaleinen. Mikäli uudistus toteutetaan nykyisessä muodossa, tuloksena on edelleen hyvin hajautunut järjestelmä, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon tahoja voi muodostua lähemmäksi 50. Peruspalveluissa pirstaleisuus vähenisi silti selvästi. Nykyisin järjestäjätahoja on noin 150. Perusterveydenhuollosta vastaavat kunnat, joita on Manner-Suomessa 304. Itsenäisesti perusterveydenhuollon hoitaa 89 kuntaa. Loput järjestävät palvelut joku kuntayhtymien tai vastuukuntien kautta. Erikoissairaanhoidosta taas vastaa 20 sairaanhoitopiiriä. Sosiaalihuollossa järjestäjätahoja on nyt 130, tulevaisuudessa uudistuksen jälkeen noin 50. Lakiehdotukseen sisältyy ylipäänsä niin paljon poikkeuksia, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Erikoissairaanhoidossa pirstaleisuus uhkaa kuitenkin jopa lisääntyä, koska pienet perustason alueet voivat saada luvan järjestää joitain erikoispalveluja. Lakiluonnos myös osin monimutkaistaisi sote -järjestelmää: kaksiportaisesta kuntien ja sairaanhoitopiirien järjestelmästä siirryttäisiin kolmiportaiseen: perustason alueet, sosiaali- ja terveysalueet ja erityisvastuualueet. Perustason alueisiin liittyy myös rahoituksen ongelma. Periaatteessa on hyvä, että kuntien maksut sote -alueelle ja perustason alueelle perustuisivat asukaslukuun ja niin, että väestön ikä- ja sairausrakenne otetaan huomioon. Tämä parantaa rahoituksen ennakoitavuutta kunnan näkökulmasta. Perustason rahaliikennettä ylemmälle sote -alueelle Lavian kunta pitää kuitenkin hyvin ongelmallisena, sillä perustaso maksaisi sote -alueelta ostamistaan palveluista käytön mukaan. Tämä vaikeuttaa voimavarojen siirtämistä erikoispuolelta perustasolle, mikä on kuitenkin ollut yksi uudistuksen tavoite. Perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on vaikea yhdistää ja koordinoida, jos edellisestä vastaa perustason alue ja jälkimmäisestä sote -alue. Myös rahan liikkuminen alueiden välillä vaikuttaa esityksessä monimutkaiselta. Uudistuksessa voi edelleen jäädä 2,3 miljoonaa suomalaista asumaan alueilla, joissa terveysasemista huolehtii perustason alue ja erikoishoidosta sote -alue vaikka perus- ja erikoistason yhdistäminen on uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita. Sote -rahoituksen uudistaminen pitäisi aloittaa selvittämällä raha seuraa potilasta -mallia, jossa potilas voisi valita hoitopaikkansa julkisista, yksityisistä tai järjestöjen palveluista. Asioiden hoito monimutkaistuu, kun rahoittajat ilmeisesti alkavat siirtää hoito- ja rahoitusvastuuta toisilleen. Hoitovelvoitteen viivästyessä kustannuksia siirtyisi kohtuuttomasti työnantajan maksettavaksi. Monikanavaisessa rahoituksessa on merkittäviä haittoja. Näitä ovat mm. se, että syntyy päällekkäisiä palveluja perusterveydenhoidossa ja työterveyshuollossa. Myös riski siitä, että julkisten palvelujen saatavuus heikkenee, on olemassa. Myös alueellinen ja eri väestöryhmien välinen epätasa-arvo kasvaa. Monikanavainen rahoitus kannustaa ylläpitämään tehotonta yksityistä palvelun tuotantoa. Ihmiset käyttävät palveluja epätarkoituksenmukaisesti, koska palvelujen tuottajat luovat uutta kysyntää. Näin kokonaiskustannusten kasvua on vaikea hillitä. Riskinä on, että kustannus- ja hoitovastuuta siirrellään kuntien ja sairausvakuutuksen välillä sekä kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä. Tämä vaikeuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä sekä perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon tasapainoista kehittämistä. Myös kunnallisten palvelujen kehittäminen hidastuu ja vaikeutuu, kun henkilöstöä siirtyy yksityisiin palveluihin. Näin kilpailu henkilöstöstä uhkaa johtaa henkilöstöpulaan. Hyvää on se, että järjestäjävastuun siirtäminen entistä isommille sote -alueille auttaa hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten kasvua. Lakiehdotuksella pyritään edistämään väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, varmistamaan oikeudet hyvään hoitoon, luomaan edellytykset yhdenvertaisille palveluille koko maassa, varmistamaan kustannustehokkuus, integraatio ja vahvistamaan peruspalveluita.
Lavian kunta katsoo, että tavoitteiden täyttymistä haittaavat etenkin perustason alueet, jotka tuovat pirstaleisuutta ja joiden vuoksi alueellista eriarvoisuutta on vaikea korjata. Lakiehdotus on osin varsin vaikeaselkoinen. Lakiehdotus muodostaa monitahoisen kokonaisuuden, jonka vaikutuksia palvelujen järjestäjän tasolla on vaikeaa, joiltain osin jopa mahdotonta ennakoida. Ei voi esimerkiksi päätellä, karkaako terveysasema kymmenien kilometrien päähän. Perustason alue tai iso sote -alue päättävät kyllä, missä terveysasemia on. Niistä voi olla järkevää keskittää palveluita, tai perustaa vaikkapa sivukyliä kiertäviä terveysbusseja. Molemmissa, niin vastuukunta- kuin sote- yhtymävaihtoehdossa, äänivalta voisi pääsääntöisesti määräytyä kuntien asukaslukujen mukaan, mutta se olisi kuitenkin yhtymäorganisaatiomuotona tasavertaisempi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi kuntien muiden palvelujen kanssa olisi paremmin hoidettavissa kuin vastuukuntamallilla. Yliopistosairaaloiden hallinnollista asemaa on vahvistettava ja niiden pitäisi olla jatkossa kuntayhtymiä eikä osa vastuukunnan toimintaa.