KIRJALLINEN KYSYMYS 146/2012 vp Lähidemokratian kehittäminen kuntauudistuksessa Eduskunnan puhemiehelle Kuntauudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa paikallista demokratiaa. Kuntauudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden lähidemokratian kehittämiseen, ja tämä mahdollisuus on syytä käyttää. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä todetaan, että kuntauudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lähivaikuttamisen kehittämiseen. Työryhmän mukaan laajoilla kaupunkiseuduilla kuntarakennemuutosten toteuttaminen edellyttää uusien osallistumis- ja vaikuttamismuotojen rakentamista. Lähidemokratia on laaja kysymys. Nykyinenkin kuntalaki mahdollistaa monenlaisia malleja, ja Suomessa onkin käytössä, joskin kovin harvoissa kunnissa, erilaisia lähidemokratian parantamiseen pyrkiviä malleja. Näistä esimerkkejä ovat asukasyhdistykset, kunnanosahallinnot ja kansalaisryhmien valtuustot. Yksi kunnallista demokratiaa, valtuustoa ja lautakuntia täydentävä muoto on kansalaisraati. Suomen ensimmäinen ikäihmisten kansalaisraati järjestettiin marraskuussa 2011 Vaasassa. Kansalaisraati keskusteli, kuulusteli asiantuntijoita ja kirjoitti julkilausuman heille asetettuun kysymykseen. Vuotta aikaisemmin Vaasassa järjestettiin nuorisoraati. Kansalaisraati on esimerkki sellaisista demokratian muodoista, joita voidaan ja joita pitäisi hyödyntää tulevien haasteiden taklaamisessa. Tämänkaltaiset ratkaisut antavat väestölle mahdollisuuden osallistua tärkeiden asioiden kehittämiseen, ja toisaalta ne ovat informaatiokanava poliittisille päättäjille. Paikallisyhteisöjen asukkaiden pitää pystyä vaikuttamaan oman asuinympäristönsä tulevaisuuteen, ja kuntien tulisi myös kuunnella yhteisöjen kansalaisraatien näkemyksiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo ottaa lähidemokratian kehittämisen kuntauudistukseen mukaan? Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2012 Miapetra Kumpula-Natri /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 146/2012 vp: Miten hallitus aikoo ottaa lähidemokratian kehittämisen kuntauudistukseen mukaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan, kuntauudistuksen yhtenä tavoitteena on paikallisen demokratian vahvistaminen. Demokratian tilasta on kannettu huolta pitkään. Äänestysaktiivisuuden lasku, kuntalaisten jakautuminen aktiivisiin ja passiivisiin, kansalaisten kiinnostuksen väheneminen edustukselliseen demokratiaan sekä pitkäaikaisen järjestöpohjaisen osallistumisen heikkeneminen synnyttävät tarpeen demokratian kehittämiseen. Samanaikaisesti kaivataan enemmän suoria osallistumisen välineitä täydentämään edustuksellisen järjestelmän vaikuttamiskokonaisuutta. Näitä tarpeita lisää kuntakoon suureneminen kuntauudistuksen myötä. Kuntalaisten osallistumista koskeva keskeinen lainsäädäntö sisältyy nykyisen kuntalain 4. lukuun. Kunnalla on kuntalain 27 :n mukaan yleinen velvollisuus tukea ja järjestää osallistumismahdollisuudet kaikille kuntalaisille. Lain 27 sisältää esimerkinomaisen luettelon toimenpiteistä, joilla kunta voi edistää asukkaiden vaikuttamista. Luku sisältää säädökset myös mm. kuntalaisten aloiteoikeudesta, kunnallisista kansanäänestyksistä ja tiedottamisesta. Kuntalaki luo periaatteessa osallistumiseen hyvät edellytykset ja keinovalikoiman. Lähidemokratian edistäminen ei ole kuitenkaan yksin lainsäädäntökysymys. Se on kiinni myös paikallisista ja valtakunnallisista toimintatavoista. Osassa kuntia lähidemokratian keinoja on kehitetty ja otettu aktiivisesti käyttöön. Uusia osallistumiskanavia on kehitetty paikallisista lähtökohdista. Tämä on tärkeää, sillä kunnissa tunnetaan parhaiten paikalliset lähtökohdat ja tarpeet. Kirjallisessa kysymyksessä mainitut kansalaisraadit ovat yksi hyvä esimerkki uudenlaisista osallistumistavoista. Tämäntyyppiset raadit mahdollistavat esimerkiksi erityisryhmien ja kunnan välisen vuorovaikutuksen vahvistamisen sekä osallistumisen tukemisen. Valtuustolta vaaditaan kuitenkin aktiivisuutta, jotta erilaisia suoran ja käyttäjädemokratian mahdollisuuksia kyetään kunnan alueella lisäämään ja kehittämään. Lähidemokratian toimivuuden haasteena onkin se, että kehittämiseen pyrkiviä malleja on käytössä vain osassa kuntia, mihin kirjallisessa kysymyksessäkin viitataan. Tämä merkitsee, että eri kunnissa asuvilla kuntalaisilla on erilaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Juuri siksi lähidemokratian vahvistaminen edellyttää tulevaisuudessa myös lainsäädännön kehittämistä paremmin nyky-yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeita vastaaviksi ja sen turvaamiseksi, että kuntalaisilla olisi asuinpaikasta riippumatta hyvät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Käytettyjen keinojen tulisi olla kiinteästi kytköksissä kunnan päätöksentekoon ja valmisteluun, jotta lähidemokratia on vaikuttavaa. Osallistujan tulee tietää, kuinka osallistumisen kautta annetut evästykset huomioidaan päätöksenteossa ja kunnan toiminnassa. Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että kuntauudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden lähidemokratian kehittämiseen, ja että tämä mahdolli- 2
Ministerin vastaus KK 146/2012 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd suus on syytä käyttää. Hallitusohjelman mukaisesti kuntarakenteiden uudistaminen muodostaa pohjan kuntalain kokonaisuudistukselle. Keväällä 2012 käynnistettävän kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä tehdään kuntademokratian kehittämisen kokonaisarvio, jossa edustuksellista järjestelmää ja suoraa sekä käyttäjälähtöistä vaikuttamista tarkastellaan rinnakkain. Erityinen painopiste on lähidemokratian, suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian vahvistamisessa. Kuntalakiuudistuksessa tullaan tekemään ehdotuksia niistä lainsäädäntömuutoksista, joita demokratian ja myös lähidemokratian vahvistaminen edellyttää. Hallitus tulee siten laajamittaisesti kartoittamaan ja arvioimaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä käytössä olevia lähidemokratian toimintamalleja, niiden vaikuttavuutta ja sovellettavuutta, jotta eri kunnissa asuvilla kuntalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa lähiympäristönsä kehittämiseen. Huomiota kiinnitetään sekä uusiin osallistumistapoihin että olemassa olevien keinojen samoin kuin lainsäädännön kehittämiseen. Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2012 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 146/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Miapetra Kumpula-Natri /sd: På vilket sätt tänker regeringen ta med utvecklandet av närdemokratin i kommunreformen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Liksom konstateras i det skriftliga spörsmålet är ett av målen för kommunreformen att stärka den lokala demokratin. Man har länge varit bekymrad över demokratins tillstånd. Den sjunkande röstningsaktiviteten, uppdelningen av kommuninvånarna i aktiva och passiva, medborgarnas minskade intresse för representativ demokrati samt det försämrade långsiktiga organisationsbaserade deltagandet föder ett behov av att utveckla demokratin. Samtidigt behövs fler direkta verktyg för deltagande som komplement till det representativa systemets genomslagskraft som helhet. Dessa behov ökar när kommunstorleken växer i och med kommunreformen. Central lagstiftning som gäller kommuninvånarnas deltagande ingår i 4 kap. i gällande kommunallag. Kommunen har enligt 27 i kommunallagen en allmän skyldighet att stödja och se till att alla kommuninvånare har förutsättningar att delta. Lagens 27 innehåller en förteckning med exempel på åtgärder som kommunen kan vidta för att främja invånarnas påverkan. Kapitlet innehåller bestämmelser även om bl.a. kommuninvånarnas initiativrätt, kommunala folkomröstningar och information. Kommunallagen skapar i princip goda förutsättningar och ett urval av metoder för deltagande. Att främja närdemokratin är ändå inte enbart en lagstiftningsfråga. Det hänger också på lokala och riksomfattande förfaranden. I en del kommuner har metoder för närdemokrati utvecklats och aktivt tagits i bruk. Nya kanaler för deltagande har utvecklats utifrån lokala utgångspunkter. Detta är viktigt, eftersom man i kommunerna bäst känner till de lokala utgångspunkterna och behoven. De medborgarråd som nämns i det skriftliga spörsmålet är ett bra exempel på nya typer av deltagande. Råd av denna typ gör det t.ex. möjligt att stärka växelverkan mellan specialgrupper och kommunen samt att stödja deltagandet. Av fullmäktige krävs ändå handlingskraft för att man ska kunna öka och utveckla olika möjligheter för direkt och användardemokrati inom kommunen. Utmaningen för en fungerande närdemokrati är att utvecklingsinriktade modeller används endast i en del av kommunerna, vilket det hänvisas till även i det skriftliga spörsmålet. Detta innebär att kommuninvånare som är bosatta i olika kommuner har olika möjligheter att delta och påverka. Just därför förutsätter stärkandet av närdemokratin i framtiden även en utveckling av lagstiftningen så att den bättre motsvarar behoven i det nuvarande samhället och bland kommuninvånarna och för att trygga att kommuninvånarna har goda möjligheter att delta och påverka oberoende av var de bor. De metoder som används bör ha en nära koppling till kommunens beslutsfattande och beredning för att närdemokratin ska vara effektiv. Deltagaren ska veta hur de anvisningar man gett genom deltagandet beaktas i beslutsfattandet och kommunens verksamhet. I det skriftliga spörsmålet konstateras att kommunreformen ger en bra möjlighet att utveckla närdemokratin, och att det finns skäl att använda denna möjlighet. I enlighet med regeringspro- 4
Ministerns svar KK 146/2012 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd grammet kommer kommunstrukturreformen att utgöra grunden för en total översyn av kommunallagen. I samband med den totalreform av kommunallagen som kommer att inledas våren 2012 görs en helhetsbedömning av utvecklandet av den kommunala demokratin där det representativa systemet samt direkt och användarorienterad påverkan granskas parallellt. Särskild vikt kommer att läggas vid att stärka närdemokratin, den direkta och användarorienterade demokratin. I kommunallagsreformen kommer man att lägga fram förslag till de lagstiftningsändringar som stärkandet av demokratin och även närdemokratin förutsätter. Regeringen kommer således att göra en omfattande kartläggning och bedömning av både nationella och internationella handlingsmodeller för närdemokratin, deras verkningsfullhet och tillämpbarhet, för att kommuninvånare i olika kommuner ska ha lika möjligheter att delta och påverka utvecklandet av sin närmiljö. Uppmärksamhet kommer även att fästas vid nya former för deltagande och vid att utveckla de metoder som finns liksom även lagstiftningen. Helsingfors den 23 mars 2012 Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen 5