Milloin jäte lakkaa olemasta jäte ja mitä sitten? Näkökulmia materiaalien hyötykäyttöön

Samankaltaiset tiedostot
Kiertotalous ja uusiomateriaalit jätelainsäädännössä lähtökohtia jäteluokittelun poistamiselle kansallisessa päätöksenteossa

BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

Jätteen käsittelyn luvanvaraisuudesta. Kämäräinen Tiina

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

Jätelaki - pääpiirteitä

Kiertotalouteen liittyvä lainsäädäntö. Kati Suomalainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes SIRKKU-työpaja

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 6/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

MARA-kysymyksiä. Else Peuranen MARA-koulutustilaisuus Pankkisali, ympäristöministeriö

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

Kaivosten sivuvirrat - ympäristölainsäädännön näkökulmaa

Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat Saku Nurminen Ympäristötarkastaja

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Kysymyksiä ja ajatuksia sivu- ja jätevirtojen hyödyntämisen helpottamiseksi - YSL:n uudistaminen

PIMA-OHJEEN JÄTELUKUJEN PÄIVITTÄMINEN KÄYNNISSÄ

Jä teläin erä iden sä ä nnö sten tulkintälinjäuksiä

Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteisen toiminnan jatkamisesta.

Velvollisuus hakea ympäristölupaa jätteiden käsittelyyn Ylitarkastaja Johanna Narvi Pirkanmaan ELY-keskus

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

RESURSSITEHOKKUUS JA TUOTEINNOVAATIOT KIERTOTALOUDESSA Katri Päivärinta, kiertotalousasiantuntija, Pöyry Finland Oy

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

MARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta /2011 Laki. ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011

Ehdotus VNA maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa MASA-asetus

Hakemus jätteen ammattimaisen kuljettamisen tai välittämisen hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin

Ajatuksia ilmoitusmenettelyn soveltamisesta jätetoimintoihin ja muita sujuvoittamisen keinoja

JÄTELAIN JA KAIVANNAISJÄTE- ASETUKSEN SOVELTAMINEN SEKÄ AJANKOHTAISTA

Uusi MARA- asetus. Else Peuranen, ympäristöministeriö / Marjo Koivulahti, Ramboll Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 14.3.

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

MARA-asetuksen soveltamisohje

Muuttuva Murausasetus. ajankohtaista. INFRA ry Juha Laurila

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

Kiertokaari Oy. Hiilineutraali kiertotalouskeskus ja biokaasun hyödyntäminen. Pilotointien ja uusien liiketoimintamallien syntymisen edistäminen

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 47/2008 vp

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat Ari Seppänen, ympäristöministeriö

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

EU:n kiertotalouspaketti, toimintasuunnitelma. Merja Saarnilehto, YM Eduskunta, SuV työjaoston ja YVa yhteiskokous

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

YVA-lain hankeluettelon päivitys

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki

EU:n jätesäädöspaketin toimeenpano. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

PÄÄTÖS 1 (5) No YS 535. Lassila & Tikanoja Oyj Tuusulan tuotantolaitos Konetie Tuusula. Ympäristötönsuojelulaki 61

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Ajankohtaista ympäristölainsäädännöstä. YGOFOORUM , Helsinki Kati Vaajasaari

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDEN EDISTÄJÄNÄ

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Inkinen Johanna Kemikaaliturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä toiminnan lopettamistilanteissa

Biopolttoaineiden REACH-rekisteröinti Joonas Alaranta

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Jätteen keräystoiminnan merkitseminen jätehuoltorekisteriin

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 19. syyskuuta 2011 (21.09) (OR. en) 14391/11 ENV 685 SAATE

Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta

Jätedirektiivi ja jätelaki

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Ympäristönsuojelulain (YSL) uudistaminen. ELY-keskuksen neuvottelukunta Janne Kärkkäinen

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Transkriptio:

Milloin jäte lakkaa olemasta jäte ja mitä sitten? Näkökulmia materiaalien hyötykäyttöön

Kiertotalouden suuret linjat

Kiertotalouden tavoitteita EU: Kiertotalouspaketti 2015 Kiertotalouden toimintasuunnitelma Jätesäädösehdotukset Hallituksen tavoite: Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä Sitra: Kierrolla kärkeen Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025 Yhtenä painopistealueena TEKNISET KIERROT: Neitseellisten raaka-aineiden vähäinen käyttö sekä materiaalien ja tuotteiden pitkäikäisyys rakentavat kilpailuetua. RESURSSIVIISAS JA HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA

Kiertotalous vs. kierrätys Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa, vaikka tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Tavoitteena on lähtökohtaisesti suunnitella ja valmistaa tuotteet siten, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. SIIS jätettä syntyy mahdollisimman vähän Kierrätyksessä keskitytään löytämään käyttötarkoituksia jo syntyneelle jätteelle.

Elinkaariajattelu Resurssitehokkuus ja kierrätys ovat kiertotalouden peruspilareita Maapallolla on vain rajallinen määrä luonnonvaroja, siksi niitä tulee käyttää kestävästi. Materiaalien kiertoa tulee tehostaa! Elinkaariajattelu mukaan materiaalien kehitykseen ja tuotesuunnitteluun!

Kiertotalouden haasteita ja pullonkauloja: Lainsäädännön määritelmät, tulkinnat ja prosessit.

Tuotannon sivuvirtojen ja jäännösmateriaalien hyödyntäminen Jätteen määritelmä aine tai esine, jotka niiden haltija poistaa, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Poikkeus: tuotannon sivuvirrat voivat olla jätteen sijasta sivutuotteita jätteet voivat lakata olemasta jätteitä ns. end of waste menettelyssä Määritelmien soveltamisella on keskeinen merkitys materiaalin hyötykäytön toteutumisen kannalta Ympäristöluvanvaraisuus, YVA, muut toimintaa koskevat luvat Jätteiden kansainväliset siirrot, tyssääkö vienti? Jätteestä kemikaaliksi, uusia velvoitteita ja kustannuksia

Raaka-aineena jäte milloin tarvitaan ympäristölupa? Pääsääntönä on, että jätteiden ammattimainen ja laitosmainen käsittely edellyttää toimivaltaisen viranomaisen lupaa. Yleinen luvanvaraisuus ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille (YSL 27 ) POIKKEUS: Ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla uutta tekniikkaa, raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi.

Muita poikkeuksia jätteen käsittelytoimintojen yleisestä luvanvaraisuudesta maa- ja metsätaloudessa syntyvän ympäristölle ja terveydelle haitattomista luonnonaineksista (kuten lehdet, naatit, perunan ja muiden juuresten kuoret) koostuvan jätteen käyttö maa- ja metsätaloudessa; haitattomaksi käsitellyn jätevesilietteen, sakokaivolietteen, umpisäiliölietteen tai kuivakäymäläjätteen taikka haitattoman tuhkan tai kuonan hyödyntämiseen ja käyttöön lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisesti; maa- ja metsätaloudessa syntyvän ympäristölle ja terveydelle haitattomista luonnonaineksista (kuten kannot, hakkuutähteet, risut, kuoret, hakkeet ja olki) koostuvan kasviperäisen jätteen hyödyntämiseen energiantuotannossa; turvetuotannossa syntyvän kaivannaisjätteen tai muussa kaivannaistoiminnassa syntyvän pysyvän jätteen tai pilaantumattoman maa-aineksen käsittely kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti kyseisen toiminnan yhteydessä muulla tavoin kuin sijoittamalla jäte suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavalle kaivannaisjätteen jätealueelle. pilaantuneen maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella 136 :ssä tarkoitetun päätöksen mukaisesti

Ammattimaisuuden ja laitosmaisuuden kriteerejä Ammattimainen toiminta: Ansaitseminen: otetaan korvaus jätteistä ja suoritetuista palveluista, jolloin toiminta on kokonaan tai osa liiketoimintaa. Korvausta vastaan tehtävä työ, joka tehdään toiselle. Laitosmainen toiminta: Ei välttämättä liity ansaintaa. Isohko, ohjattu usein useampivaiheinen käsittelytoiminta. Laitteisto, oma laitteistorakennus, toimitila tai -alue. Toiminta on säännöllistä, valvottua ja siinä on omaa työvoimaa. myös toimintaan varattu ulkoalue (varastokenttä, tms.) täyttää laitosmaisuuden kriteerin (esimerkiksi aumakompostointi). Kiinteä sijoituspaikka, mutta laitoksella voi käydä siirrettäviä laitteita suorittamassa käsittelytoimintaa (esimerkiksi siirrettävä murskainlaite). Ympäristölupavelvollisuuteen ei vaikuta se, käsitelläänkö laitoksessa omassa toiminnassa vai muualta vastaanotettuja jätteitä.

YVA-kynnys a) vaarallisen jätteen käsittelylaitokset, joihin vaarallista jätettä otetaan poltettavaksi, käsiteltäväksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettavaksi kaatopaikalle, sekä sellaiset biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 5 000 tonnin vuotuiselle vaarallisen jätteen määrälle; b) muiden jätteiden kuin vaarallisen jätteen polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle; c) yhdyskuntajätteiden tai -lietteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle; d) muiden kuin a tai c alakohdassa tarkoitettujen jätteiden kaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle;

Sivutuotteen määritelmä (jätelaki 5.2 ) Aine tai esine ei ole jäte vaan sivutuote, jos se syntyy sellaisessa tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, ja: 1) jatkokäytöstä on varmuus; 2) voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti; 3) syntyy tuotantoprosessin olennaisena osana; sekä 4) täyttää käyttöön liittyvät tuotetta sekä ympäristön- ja terveydensuojelua koskevat vaatimukset eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sivutuote rinnastuu mihin tahansa vastaavaan tuotteeseen ja siihen sovelletaan kyseistä tuotetta koskevaa tuotesääntelyä tai sen tulee täyttää kyseessä olevalle materiaalille asetetut tekniset vaatimukset (esimerkiksi kiviaineksen tulee täyttää tienrakentamisessa sille asetetut tekniset vaatimukset).

EoW-kriteerit (jätelaki 5.3 ) aine tai esine ei ole enää jätettä, jos: 1) se on läpikäynyt hyödyntämistoimen; 2) sillä on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti; 3) sillä on markkinat tai kysyntää; 4) se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen; ja 5) sen käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Kriteerit jäteominaisuuden päättymiselle (EU) Eräille romumetalleille (rauta-, teräs- ja alumiiniromu, ml. alumiiniseosromu) Kupariromulle Lasimurskalle Kaikkien asetuksen mukaisten arviointiperusteiden tulee täyttyä, jotta kyseessä olevaa ainetta tai esinettä ei enää pidetä jätteenä. Asetusta soveltavan toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä asetuksessa säädettyä laadunhallintajärjestelmää, joka on pyynnöstä annettava valvontaviranomaisen tutustuttavaksi. Jos asetuksen mukaisia vaatimuksia ei oteta käyttöön, toiminnassa muodostuvien jätteiden jätehuolto on järjestettävä jätelain vaatimusten mukaisesti koko jätehuoltoketjussa.

Jäteluonteen tapauskohtainen harkinta Esine tai aine on jätettä vain, jos se täyttää jätelaissa tarkoitetut jätteen tunnusmerkit Ellei toimintaa koskevia, sellaisenaan sovellettavia jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia säädöksiä ole annettu, voidaan vastaavan kaltaista menettelyä tarvittaessa soveltaa tapauskohtaisesti. Tällöin toimivaltainen viranomainen ratkaisee onko aine tai esine hyödyntämistoimen seurauksena lakannut olemasta jätettä.

Miten jätestatuksen päättymistä haetaan? A. Materiaalin/jätteen haltija tekee arvion materiaalin jäteluonteesta B. Valvontaviranomainen voi antaa lausunnon luokituksesta ja luvan muutostarpeesta TAI C. Ympäristölupaviranomainen ratkaisee luokituksen ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä

Muita jätteen hyötykäyttöön vaikuttavia säädöksiä MARA-asetus: Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Toimiva keino edistää kiertobiotalouden ja kiertotalouden ratkaisuja. Ei edellytä ympäristölupaa, mutta vaatii ilmoituksen valvontaviranomaiselle. Varmistaa materiaalien turvallisen hyötykäytön eikä jätteenä hyödynnettäessä edellytetä REACH-asetuksen mukaista rekisteröintiä, joka jäteperäisille tuotteille saattaa muodostua kohtuuttoman kalliiksi. Vain tietyille jätteille/jätenimikkeille MASA-asetus: koskee rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntämistä Voimaan keväällä 2018? Rekisteröintimenettely ja sitä koskevat edellytykset; ei edellyttäisi ympäristölupaa Lannoitteet: EU:n lannoiteasetus, sivutuoteasetus ja kansalliset säädökset Ongelmana hallinnollisten menettelyjen runsaus Maaliskuussa 2016 komission ehdotus lannoiteasetukseksi

Esimerkkejä hyödynnettävistä jätejakeista

Rengasrouheen tai -granulaatin hyödyntäminen Käytöstä poistetut ajoneuvojen renkaat sekä niistä valmistettu rouhe (palakoko 50 300 mm) ja granulaatti (palakoko 0,5 25 mm) ovat jätelain tarkoittamaa jätettä. Rengasrouheen ja -granulaatin valmistaminen (leikkaaminen, murskaaminen) ammattimaisesti tai laitosmaisesti edellyttää ympäristölupaa. Myös rengasrouheen hyödyntäminen maarakentamisessa (meluvallit, varasto- ym. kenttien pohjarakenteet, kaatopaikkarakenteet, teiden kevennysrakenteet, yms.) on ympäristöluvanvaraista jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä. Käytöstä poistettujen kokonaisten renkaiden pienimuotoinen hyödyntäminen sellaisenaan esimerkiksi venelaitureissa lepuuttajina tai muu vastaavanlainen käyttö ei edellytä ympäristölupaa.

Muovin leikkuujäännökset Tuotantoprosessissa ylijäänyt materiaali tai sellainen materiaali, joka ei täytä tuotteen laatuvaatimuksia (ns. kosmeettinen haitta ), kuten muovin työstössä syntyvät palat, yms., voi olla sivutuotetta. Jotta niitä voitaisiin pitää sivutuotteena, niitä on voitava käyttää uudelleen sellaisenaan joko ensisijaisessa tuotantoprosessissa tai muissa tuotantoprosesseissa, joissa käyttö on varmaa. Sivutuotetta ei pidetä jätteenä, eikä sitä koske jätelain tarkoittamat velvollisuudet. Tällainen materiaali on kuitenkin jätettä, jos siitä on poistettava epäpuhtauksia tai sitä on muutoin muunnettava jollakin jätteen käsittelyksi katsottavalla menetelmällä ennen jatkokäyttöä.

Jätestatuksen päättymisen vaikutukset

Luvanvaraisuus Lupakynnys korkeampi käsiteltäessä raaka-ainetta, jonka jätestatus on päättynyt

Jätteestä kemikaaliksi Materiaalin jäteluonteen päättyessä siitä voi tuotteena tulla kemiallinen aine tai seos, joka vaatii REACH-asetuksen mukaisen rekisteröinnin (esimerkiksi teollisuuden kuonat) Sivutuote REACH-asetuksessa: sivutuotteita ei tarvitse rekisteröidä, kun niitä ei itsessään tuoda maahan tai saateta markkinoille vaan ne hyödynnetään samassa toiminnassa, jossa ne ovat syntyneet. End-of-waste -tuotteille voi soveltua ns. hyödyntämispoikkeus, jonka mukaan rekisteröinnistä on mahdollisuus vapautua tietyin edellytyksin. REACH-rekisteröinti ja rekisteröinnissä tuotettu tieto aineen ympäristö- ja terveysvaikutuksista voi auttaa tunnistamaan jäännösmateriaalien sisältämiä haitallisia aineita, jolloin ne voidaan poistaa materiaalikierrosta

Tulossa Jätedirektiivin muutos aikaisintaan tämän vuoden aikana Pieniä muutoksia mm. EoW-kriteereihin, kannustetaan jäsenvaltioita edistämään jätestatuksesta luopumista Tuoko toiminnanharjoittajille helpotusta vai päinvastoin? Tällä hetkellä EoW-kriteerit olleet enemmän laadun varmentamisen väline, kuin sääntelytaakan poistaja Is it Waste -tool?

Tukes Energiavirasto Evira ECHA AVI Valvira ELY SYKE Kunnan viranomainen

Linnunmaa on ainutlaatuinen ympäristöasiantuntijoiden yhdistelmä, joka tarjoaa laajoja ja perusteltuja näkemyksiä niin ympäristöjuridiikkaan, -tekniikkaan kuin kemikaaliturvallisuuteen ja ylittää käsityksen perinteisestä alan konsultista.

Esimerkkejä Linnunmaan palveluista uusioraakaaineen hyödyntäjälle Ympäristöasioiden hallinta: Jätteiden hyödyntämisen luvitukset, YVA ja EoW / sivutuotelausuntopyynnöt ja hakemukset, elinkaariarvioinnit Kemikaaliturvallisuus: Haitta- ja vaaratekijöitä sisältävien materiaalien tunnistaminen, riskinarviointi ja suojautumisen ohjeistaminen Lakipalvelut: Luvitukseen liittyvät vastineet, muistutukset ja valitukset. Lainsäädännön velvoitteiden tunnistaminen

Palveluksessanne www.linnunmaa.fi