Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Samankaltaiset tiedostot
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Ministeriö 16/2018. Alueellinen matkailutilinpito

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

TOIMIALAKATSAUS 2010

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Matkailun kehitys maakunnissa

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Yksityishammaslääkärikysely

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Matkailualan näkymiä ja kehittämistarpeita. Toimialojen rahoitusseminaari Susanna Jänkälä

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Matkailun kehitys maakunnissa

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta

M058, M059, M060, M068, M069

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätietoa kuntien taloudesta

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Korjausavustukset vuosina

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Kuntien vuoden 2019 veroprosentit

Aluetilinpito

Matkailun työvoiman kohtaanto haasteet ja mahdollisuudet. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Työttömät insinöörit. Huhtikuu 2019

maakuntakartalla kuntatalouden

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan

Uudenmaan maakunnan ICTvalmistelu

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Transkriptio:

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola

Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti Lappiin, Varsinais- Suomeen ja Pirkanmaalle. Merkittävää matkailukysyntää on myös Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois- Savossa ja Etelä-Karjalassa.

Matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2014 (14,2 mrd. ) Vuonna 2013 (14,4 mrd. ) Matkailun kok.kysynnästä lähes puolet (6,9 mrd. ) kohdistui Uudellemaalle vuonna 2014. Toisena oli Lappi n. 7 % (1,0 mrd. ) osuudella kokonaiskysynnästä. Sijoilla 3-5 olivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois- Pohjanmaa. 71 % matkailun kokonaiskysynnästä tuli viidestä suurimmasta maakunnasta.

Matkailukysyntä per asukas Asukaslukuun suhteutettuna matkailukysyntä oli n. 2 600 per asukas koko maassa vuonna 2014. Ahvenanmaalla matkailukysyntä oli peräti 11 700 johtuen ennen kaikkea matkustajalaivaliikenteestä. Lapissa matkailukysyntä oli 5 100 per asukas ja Uudellamaallakin 4 300 per asukas. Yli 3 000 kysyntään per asukas päästiin myös Etelä-Karjalassa ja Kainuussa.

Ulkomainen ja kotimainen matkailukysyntä vuonna 2014 (14,2 mrd. ) Suomessa oli vuonna 2014 vain viisi maakuntaa, joissa ulkomaisen kysynnän osuus oli yli neljänneksen: Uusimaa, Lappi, Etelä- Karjala, Ahvenanmaa ja Kymenlaakso. Etelä-Karjalassa ulkomaisen kysynnän osuus oli peräti 67 % (299 milj. ) johtuen venäläisten matkailusta. Lappiin kohdistuvasta matkailukysynnästä 40 % oli ulkomaista.

Matkailun osuus bkt:sta maakunnittain Koko maassa matkailun osuus bkt:sta oli 2,5 % vuonna 2014. Maakunnista vain Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa, Etelä-Savossa, Etelä- Karjalassa ja Uudellamaalla matkailun osuus bkt:sta oli koko maan keskiarvoa suurempi. Ahvenanmaan korkea luku, 15,3 % vuonna 2014, johtuu erityisesti matkustajalaivaliikenteestä, jonka tuloista merkittävä osa kotiutuu Ahvenanmaalta käsin toimiviin laivayhtiöihin.

Matkailun osuus bkt:sta maakunnittain vuonna 2014 Aluetaloudellisesti matkailu on merkittävintä Lapissa, Ahvenanmaalla sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen maakunnissa. Länsi-Suomessa matkailun osuus jää pääsääntöisesti alle kahteen % maakuntien bkt:sta.

Matkailun aikaansaama bkt per asukas maakunnittain vuonna 2014 Koko maan tasolla noin 800 bkt:sta per asukas oli matkailun aikaansaamaa vuonna 2014. Ahvenanmaalla matkailu aikaansai yli 6 000 bkt:tä per asukas, Lapissa vajaa 1 700 ja Uudellamaalla noin 1 200. Muissa maakunnissa matkailun aikaansaama bkt per asukas jäi alle tuhannen euron.

Työllisten lukumäärä matkailutoimialoilla maakunnittain Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2014 yht. 137 800 henkilöä. Uudellamaalla näistä työskenteli 39 % eli noin 53 000 työllistä. Pirkanmaalla työskenteli noin 12 000 ja Varsinais- Suomessa työskenteli noin 11 000 työllistä. Yhteensä suurten kaupunkien maakunnissa työskenteli 56 % matkailutoimialojen työllisistä.

Matkailutoimialojen työllisten osuus kaikista työllisistä Koko maan 5,5 % osuutta korkeampi matkailutoimialojen työllisten osuus oli Lapin ja Ahvenanmaan lisäksi myös Uudellamaalla (6,3 %), Etelä-Karjalassa (5,8 %) ja Pirkanmaalla (5,6 %). Pienimmät osuudet ovat Etelä-Pohjanmaalla (3,4 %), Pohjanmaalla (3,7 %) ja Keski-Pohjanmaalla (4,0 %).

Matkailutoimialoilla työskentelevien osuus kaikista työllisistä Koko maan työllisistä 5,5 % työskenteli matkailutoimialoilla vuonna 2014. Vain Lapissa ja Ahvenanmaalla matkailutoimialojen työllisten osuus oli selkeästi suurempi, Ahvenanmaalla 14,7 % ja Lapissa 7,5 %.