Jaakko Tuomikoski. Työeläkeuudistus



Samankaltaiset tiedostot
Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkeuudistus Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

ELÄKETURVA NYT JA VUONNA Haaga-Helia Mika Mononen

ELÄKEUUDISTUS

Eläkeuudistus Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

Työeläkeuudistus 2017

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, Helsinki puh.

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

TYÖELÄKEUUDISTUS Kaakkois-Suomen aluetoimisto

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera


Työeläkeuudistus Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus

EK:n elinkeinopäivä

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä Jukka Rantala

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Roope Uusitalo Työeläkepäivä

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus 1

Työeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat

Eläketurvakeskuksen monisteita 41. Arvio yksityisalojen työeläkeuudistuksen sukupuolivaikutuksista. Eila Tuominen

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

Eläketurvakeskuksen monisteita 40. Arvioita työmarkkinajärjestöjen sopiman yksityisalojen eläkeuudistuksen. Työryhmäraportti

TYÖELÄKETURVA. TU & YTN TALLINNA Tapio Vierula Työeläkevakuuttajat Tela. Työeläkevakuuttajat TELA

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2017 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Kevan eläketietoisku 2014 JHL

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari Kaija Kallinen

Ty T öurasopimus

Eteran PHP seminaari 2014

Julkisen sektorin eläketurvan erityispiirteitä

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eläkeinfo

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Kevan eläketietoisku 2014

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Eläkeuudistus ja uudet eläkelajit: OVE ja työuraeläke? Työeläkekoulu Janne Pelkonen erityisasiantuntija

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva alkaen

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä Info Jukka Pekkarinen

Hannu Uusitalo Eläkeuudistus 2017

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Julkisen sektorin erityiskysymykset eläkeuudistuksessa. Päivi Lilleberg

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä Jukka Rantala

Miksi pidempiä työuria?

Helena Alkula palvelupäällikkö, Varma

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

TYÖELÄKKEEN LASKENTAOPAS

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

13.9. Tampere Oulu Helsinki Helsinki Turku. Uudistuva työeläke polku, aamiaiswebinaarit. Osa 3/5: Muuttuvat eläkeiät

Laki. yrittäjän eläkelain muuttamisesta

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

27.9. Uudistuva työeläke, Osa 4/5: Paljonko eläkettä?

Eläkkeet ja pidemmät työurat

Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUS Puhelin Faksi (09)

Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen. Tampereen yliopisto, vakuutustiede Jukka Rantala

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

Työeläkemaksulla nousupaineita, kestääkö kansantalous. Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari Jaakko Tuomikoski

Tässä esitteessä kerromme lyhyesti yrittäjän

Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista. Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot

Suomalainen eläkejärjestelmä - kehitystä ja sopeutusta. Eläkeläiset ry Valtuusto Kalevi Kivistö

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Liisi Gråstén-Weckström

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

VETURIMIESTEN ELÄKKEIDEN LASKENTAOPAS

MERIMIESTEN OSA-AIKAELÄKE

Työmarkkinavaliokunta Jukka Ahtela

TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen

2/2003. Eläketurva oikeudenmukaiseksi ja maksujen nousu hallintaan. Puheen vuoro SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Transkriptio:

Jaakko Tuomikoski Työeläkeuudistus

Eläkeratkaisun päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä työvoiman saatavuuden varmistaminen, kun ikärakenteen muutos pienentää työvoiman tarjontaa työeläkejärjestelmän yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen ja vuosien kuluessa muodostuneiden teknisten epäkohtien korjaaminen Eläkeratkaisun yhteydessä myös parannetaan palkattomien aikojen eläkekarttumaa tuetaan eläkkeiden rahastointia

Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi työnteon jatkaminen varhaiseläkevalikoiman supistaminen ja ikärajojen nosto työnteon jatkamiseen kannustava suuri karttuma vanhuuseläkevaiheen lähetessä eläkkeen määrän sopeuttaminen elinajan kasvuun automaattisena sopeutusmekanismina elinaikakerroin teknisten epäkohtien korjaaminen eläkkeen työsuhderiippuvuuden purkaminen tulevan ajan eläkkeen jyrkän rajakohdan poistaminen

Uudistuksen historiaa: alkuperäinen TYEL-projekti 1999-2000 pitkäaikainen ponnistelu eläkkeellesiirtymisen myöhentämiseksi Eläkeikätyöryhmän muistio (ETK 1999:18) sopimus 12.11.2001 (kahden raiteen mallin uhka) sopimus 5.9.2002 kaikkia kysymyksiä pohdittu jo ammoin (lisätietoja yhdistyksen kotisivujen keskusteluforumilla) Käsittelyt Aktuaariyhdistyksessä Tuukkasen ja Hautalan mallin esittely ja arvio (19.3.2001) Eläkesopimus aktuaarin silmin (JT 14.2.2002)

Jäljelle jäävä eläkepaletti: vanhuuseläke iästä 63 (varhennettavissa ikään 62) työkyvyttömyyseläke osa-aikaeläke perhe-eläke Varhaiseläkkeitä pois yksilöllinen varhaiseläke lakkaa työttömyyseläkeputken sijaan työttömyysturvaputki, alaikäraja 57 vuotta

Minkä ikäisenä eläkkeelle vuodesta 2005? 63-68-v. 62-v. vanhuuseläke varhennettu vanhuuseläke 60-63-v. yksilöllinen varhaiseläke ennen 60-64-v. v.1944 syntyneille 58-67-v. työttömyyseläke ennen v.1950 syntyneille 56-64-v. osa-aikaeläke v.1947 ja sen jälkeen syntyneille osa-aikaeläke ennen v.1947 syntyneille 18-63-v. ammatillinen kuntoutus työkyvyttömyyseläke

NO 4.10.2002 TEL:ssa on tarvittu mutkistavia poikkeussäännöksiä eläkkeen määräämiseksi: - eläkepalkan korjaaminen äitiyspäiväraha- ja vanhempainrahatilanteissa - eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen - työsuhteen tekninen katkaisu palkan ja työajan vaihtuessa kokopäivätyöstä osapäivätyöksi taikka päinvastoin - työsuhteen automaattinen katkaisu yli 10 vuoden työsuhteissa 54-ikävuoden jälkeen - eläkkeen karttuminen alle vuoden palkattomista poissaoloista työsuhteen aikana - pienipalkkaisten vuosien poisjättäminen eläkepalkkavuosista

Eroon eläkepalkan laskusäännöstä kultakin vuodelta vanhuuseläke karttuu vuosipalkasta ikäriippuvan karttumaprosentin mukaan ansiot indeksoidaan 80/20 palkkakertoimella, ts. indeksillä, jossa ansiotasoindeksin paino on 80 % ja inflaation 20 % sääntö on additiivinen yli työsuhteiden, myös yli lakien erinomainen asia yksinkertaistamisen kannalta ei tarvita eläkepalkan monimutkaisia korjaussääntöjä työsuhteen yhdenjaksoisuutta ei tarvitse selvittää periaatteessa riittää rekisteröidä eurot ja niiden ansaitsemisvuodet sopii myös pätkätöiden vakuuttamiseen toimii myös palkattomien aikojen karttumassa, kunhan näille ajoille vain määritellään sopiva laskennallinen ansio lakien yhdistäminen tulee mahdolliseksi

Eläkkeen karttuminen vuodesta 2005 lähtien Vanhuuseläke 4,5 % vuodessa 1,5 % vuodessa 1,9 % vuodessa 18 v 53 v 63 v 68 v Työkyvyttömyyseläke (tuleva aika) 4,5 1,5 % vuodessa 1,3 % vuodessa 50 v 63 v

Vanhuuseläkekarttuma, sen tavoitteita ja ominaisuuksia vanhuuseläke karttuu ikävälillä 18-68 peruskarttuma 1,5 % vuodessa korotettu karttuma 1,9 % vuodessa ikävälillä 53-62 myönnytys loppupalkkaperiaatteen suuntaan kolmanneksen lisäkustannuksesta maksavat vakuutetut itse korotetun työntekijän eläkemaksun kautta kannustinkarttuma 4,5 % vuodessa ikävälillä 63-68 sisältää sekä karttuman että lykkäyskorotuksen aktuaarisesti ongelmallinen, pyrkii psykologiseen vaikutukseen

ähde: ETK Työura 21 63-vuotiaana (tkv), työssä 35 vuotta, eläke euroa/kk 1800 1600 1400 1200 1000 1018 1100 1376 1510 1196 1367 1455 1546 1703 1654 800 600 400 200 0 Tilastour a Normaali ura Hiipuva ura Virkamiesura Businessura Nykyinen Uusi ilman lisäkarttumaa Lisäkarttuman vaikutus

Lähde: ETK Työura 18 65-vuotiaana, eläke euroa/kk 3000 2500 2000 1692 1890 2429 1673 2211 2061 2537 2403 2565 1500 1293 1000 500 0 Tilastour a Normaali ura Hiipuva ura Virkamiesura Businessura Nykyinen Uusi ilman lisäkarttumaa Lisäkarttuman vaikutus

Suojasäännös Suojasäännös koskee tapauksia, joissa henkilö jää eläkkeelle viimeistään vuonna 2011 työsuhde on alkanut ennen vuotta 2005 Tällöin eläke lasketaan myös nykylain mukaan, ja valitaan parempi

Nykyisen tulevan ajan eläkkeen ongelmat ja muutostarve sekava ryteikkö erilaiset päiväraha-ajat jatkavat jälkikarenssiaikaa sattumanvarainen voi perustua 6 kk, jopa 1 kk kestäneeseen työsuhteeseen jyrkkä raja, etuus voi olla pienestä kiinni tulevan ajan eläke tulee joko täytenä tai ei ollenkaan työsuhdekohtainen laskenta ei ole mahdollinen lakien yhdistyessä TEL:n ja LEL:n rinnakkaisuus tuottaa vaikeuksia jo nyt

Työkyvyttömyyseläkkeiden muutokset siirrytään järjestelmään, jossa tulevan ajan karttuma liittyy kaikkiin tk-eläkkeisiin tulevan ajan karttuma lasketaan ikään 63 saakka, karttumaprosentti 1,3 ikävälillä 50-63 tulevan ajan karttuma määräytyy viiden viimeisen vuoden ansioista työsuhdeaukkoineen päivineen tietyt työsuhdeaukot kuitenkin täytetään päivärahan perusteena olleella ansiolla nuorten osalta erityissäännöksiä

Indeksiturvan muutokset Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan nykyisellä vanhuuseläkeindeksillä, jossa ansiotasoindeksin paino on 20 % ja inflaation 80 % Ikäsyrjintä siis poistuu Kompensaatiota nuorille työkyvyttömille, eläkkeen kertakorotus sen kestettyä 5 vuotta Korotuksen suuruus (ikä korotusvuoden alussa) 24-26 vuotiailla 21 % pienennys 0,7 prosenttiyksikköä ikävuotta kohti 55-vuotiaana saa enää 0,7 %:n korotuksen Miksi tällainen? Ei kolmea indeksiä, ei varaa korottaa vanhuuseläkeindeksiä Kertakorotusta ei perhe-eläkkeisiin

Palkattomien jaksojen eläketurva ansiosidonnaiselta äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahakaudelta karttuu vanhuuseläkettä perusteesta, joka on 100 % päivärahan perusteena olevasta ansiosta jatkokarttuma: karttuma-aika yht. 12 kk ansioihin suhteutetun työttömyyspäivärahan ja vuorotteluvapaan osalta 75 %, sekä sairauspäivärahan ja muiden ansiosidonnaisten päivärahojen osalta 65 % tulevan ajan eläkkeen osalta 100 % karttuma aina sama 1,5% muut palkattomat ajat (erillinen laki, etuus maksetaan työeläkkeen yhteydessä tutkintoon johtanut opiskelu: 5 vuodelta eläkepalkaksi luetaan 500 euroa/kk alle 3 vuotiaan lapsen hoito; 500 euroa/kk

Elinajan odotteen kasvu Ratkaisu tehtävä ennemmin tai myöhemmin Tekniset vaihtoehdot elinaikakerrointekniikka (Ruotsin jakoluvun sovellus) eläkeiän nosto ennalta sovituin portain Valittiin elinaikakerroin Elinajan kasvu ei kokonaisuudessaan ohjaudu vanhuuseläkevaiheeseen

Elinaikakerroin säätää eläkemenoa (ja eläketasoa) sen mukaan, miten odotettavissa oleva elinikä muuttuu teknisesti pääoma-arvokerrointen suhde alkaa vaikuttaa 2010 määritellään kullekin kohortille 62 vuoden iässä sovelletaan myös työkyvyttömyyseläkkeisiin näiden muuttuessa vanhuuseläkkeiksi, ja leskeneläkkeisiin (näistä ehkä vielä keskustellaan ennen vuotta 2010)

ähde: ETK Elinaikakertoimen vaikutus alkavaan eläkkeeseen 62-v. elinajanodotteen kasvaessa perusarvion mukaan sekä lisätyöskentely, joka korvaa vaikutuksen täysimääräisesti v. 2009-2050 eläkekertymä 50 % lisätyö iässä 63-67 v eläketaso suhteessa v.2009 tasoon 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 100 97,3 62 v. 2009 0 62 v. 2015 95,2 4 kk 6 kk 62 v. 2020 91,3 89,1 87,8 62 v. 2030 11 kk 62 v. 2040 1 v 3 kk 62 v. 2050 1 v 5 kk Eläketaso kertoimien vaikutuksesta Vastaava työskentely

Elinaikakertoimen vaikutus alkavaan eläkkeeseen 62-v. elinajanodotteen kasvaessa perusarvion mukaan sekä lisätyöskentely, joka korvaa vaikutuksen täysimääräisesti v. 2009-2050 ähde: ETK eläkekertymä 60 % lisätyö iässä 63-67 v eläketaso suhteessa v. 2009 tasoon 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 100 0 97,3 95,2 4 kk 7 kk 91,3 89,1 87,8 1 v 1 kk 1 v 5 kk 1 v 8 kk 0 62 v. 2009 62 v. 2015 62 v. 2020 62 v. 2030 62 v. 2040 62 v. 2050 Eläketaso kertoimen vaikutuksesta Vastaava lisätyöskentely

Lähde: ETK Arvio eläkkeelle siirtymisiän muutoksesta vuoden 2002 tasosta vuotta 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2008 2015 2020 2050 Nykylaki Sopimus

Lähde: ETK Yksityisalojen palkansaajien eläkemeno prosentteina vastaavasta palkoista v. 2002-2050 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030 2034 2038 2042 2046 2050 Nykyinen Sopimukset 2001 ja 2002

Lähde: ETK TEL-kokonaismaksu prosentteina palkoista v. 2002-2050 35 30 25 20 15 10 5 0 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030 2034 2038 2042 2046 2050 Nykyinen Sopimukset 2001 ja 2002

TEL-kokonaismaksu eri reaalikoroilla 30 % 28 26 24 22 20 "2,5 %" "3 %" "3,5 %" "4 %" "4,5 %" Lähde: ETK 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 vuosi