Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Rautjärven kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annaleena Rita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Annaleena Rita kehitysjohtaja 0401604140 annaleena.rita@rautjarvi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Rautjärven kunnanhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Palvelujen järjestämisessä kunnan asukkaille on hallintomallista riippumatta pidettävä huolta siitä, että terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta keskeiset peruspalvelut järjestetään lähipalveluina, niin että perustuslain mukainen yhdenvertaisuus toteutuu, kuten loppuraportissa todetaankin. Palveluiden keskittämisen vaikutukset erityisesti harvaan asutulla alueella asuvien palvelujen saatavuuteen ja käytön mahdollisuuksiin tulee tarkoin tutkia, mm. välimatkat, joukkoliikenteen ja taksipalvelujen riittävyys, asiakkaalle aiheutuvat kustannukset asioinneissa sekä myös vaikutukset muihin maaseutukunnan palveluihin (apteekki yms.). Keskittämisessä on huomioitava koko palveluketju, ettei asiakkaalle tule turhaa kulkemista edestakaisin (esim. lääkärissä käynti, laboratorio ja röntgen). Palvelut, joita tarvitaan harvoin, esim. vain muutaman kerran elämän aikana, voivat olla täysin keskitettyjä. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin?
10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Lähipalvelujen asiantuntijatyön, asiakkaan palveluprosessin ja palveluketjujen kehittämiseen tulee panostaa niin, että palvelut tuotetaan sekä asiakkaan kannalta joustavasti ja kustannustehokkaasti että asiantuntijoiden työprosessien ja työnjaon kannalta järkevästi, osaamista ja työpanosta tehokkaasti hyödyntäen. Päämääräksi on asetettava selkeästi terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tarpeellisten peruspalvelujen käytön mahdollistaminen, jolloin erikoissairaanhoidon menot vähenevät. Eksoten alueella kehitettävä hyvinvointiasemamalli, joka sisältää myös riittävät lääkäri- ja tutkimuspalvelut, nähdään oikean suuntaisena kehittämistyönä. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Perusteluna sosiaali- ja terveydenhuollon uudelle järjestämisvastuulle loppuraportissa esitetään, että palvelujen kokoaminen yhden organisaation vastuulle mahdollistaa pidemmällä aikavälillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tehokkaan integraation. Järjestämisvastuun keskittäminen mahdollistaa uudenlaisen toiminnallisen rakenteen, jossa yhdistyvät joustavuus, osaaminen, yhteistyö ja hyvä työnjako. Näin varmasti onkin, jos asiaa tarkastellaan vain sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän näkökulmasta. Arvioinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen rinnalla kuntalain ja muiden säädösten kunnille asettama vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin, kestävästä kehityksen ja sosiaalisten olojen edistämisestä alueellaan. Niiden toteuttamisessa on keskeistä kaikkien kunnan toimialojen, kunnan alueella toimivien yhteisöjen ja yritysten yhteistyö sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio tähän kokonaisuuteen. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu on määritelty epäselvästi. Järjestämisvastuun keskittämistä maakuntien
keskuskaupungeille perustellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuulla ja niiden rahoituksen kantokyvyllä. Epäselvyyttä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun ja kunnan yleisen vastuun asukkaidensa hyvinvoinnista välillä. Miten kunnan asukkaiden kokonaishyvinvointi toteutuu, jos sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään omana palvleukokonaisuutenaan, joka ei integroidu saumattomasti ja joustavasti kunnan muuhun palvelutuotantoon? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? - Ks. kohta 10 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Järjestämisvastuusta tulisi voida sopia joustavasti alueen olosuhteiden ja kuntarakenteen kehittymisen mukaan siten, että sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelujen ja erityistason palvelujen integraatio toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ja myös saavutetaan tehokkuutta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen uusilla toimintamalleilla, joissa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluprosessit integroidaan saumattomasti ja joustavasti kunnan muuhun palvelutuotantoon. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Vastuukuntamallin määrittely loppuraportissa ei ole ongelmaton, mm. toimielimen päätösten otto-oikeuden osalta. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
mikään edellä olevista, koska - Alueen olosuhteet tulisi ottaa joustavammin huomioon kuin loppuraportissa esitetään. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - Vastuukuntamallin sijasta tulisi voida järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu kuntayhtymämallilla, vaikka keskuskaupungin väkiluku ylittää puolet koko alueen väkiluvusta. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - Ei ole, koska kaikki kunnat ovat vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisestä ja osallistuvat palveluiden maksamiseen 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Toimielimen päätösten otto-oikeuden osalta. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? ota kantaa 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Alueelliseen ja kansalliseen kehittämistoimintaan ja kalliiden hoitojen järjestämiseen liittyen.
29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Rahoituksesta tulee sopia yhteistoimintasopimuksessa yksiselitteisesti, ilman lain kapitaatiopakkoa. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Rahoitusmalli on sovittava selkeästi yhteistoimintasopimuksessa. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Säännöksen tulee olla yhtäläinen kuntalain säännösten kanssa. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät olennaisesti myös kuntarakenteen tulossa olevat muutokset. Alueemme erityinen kuntarakenneselvitys valmistuu syyskuun lopussa ja esitetyllä aikataululla (lokakuun 2014 loppuun mennessä) ei kunta ehdi selvittää kummankin asian vaikutuksia asukkaille ja ilmoittaa ehdotustaan. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? - Kuntayhtymän säilyttäminen pelkästään omaisuuden hallintaa ei ole järkevää. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Tietoliikenneverkkojen toiminnan (laajakaistahankkeiden merkittävä tuki) ja joukkoliikenteen parantaminen erityisesti haja-asutusalueilla, koska odotettavissa on väistämättä palvelujen keskittymistä ja siirtymistä sähköisten palvelujen käyttöön. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Sote-järjestämislakiehdotuksen sisältö tekee Paras-lain mukaisen Eksoten kuntayhtymämallin mahdottomaksi, Toivomme työrauhaa Eksote-mallin edelleen kehittämiseen.