Toimintakertomus vuodesta 2008

Toimintakertomus vuodesta 2008 SISÄLLYS Yhteenveto...1 Toiminta...2 Imetystukitoiminta...2 Imetystukipuhelin...2 Vapaaehtoisten jaksaminen ja tapaamiset...3 Koulutus...3 Muu vapaaehtoistoiminta...3 Imetyksen tuki ry:n ammattilaiset...4 Maailman imetysviikko Suomessa...5 Imetysuutisia-lehti...5 Tiedotteet ja muu mediatyö...5 Muuta vaikuttamista...5 Imetys näkyy yhteiskunnassa...5 Projektit...6 Yhdistystoiminta...6 Jäsenistö...6 Hallitus...6 Vuosikokous...6 Toimitilat...7 Netti...7 Talous...7 Yhdistys kiittää...7 Yhteenveto Vuosi 2008 jatkoi yhdistyksen murrosvuosia. Suurempi rahoitus projektien myötä mahdollistaa pitkän tähtäimen kehittämistoiminnan, mutta toiminnan kasvaminen myös haastaa ja väsyttää vapaaehtoisia, semminkin kun rahoitus kohdistuu yhdistyksen imetystukitoimntaan, mutta ei yhdistyksen hallinnollisten rakenteiden kehittämiseen ja vaikuttamistoimintaan, jotka kuitenkin koetaan myös imetystukitoiminnan kivijalaksi. Hallintoa ja toimintaedellytyksiä on kuitenkin pyritty kehittämään. Hallitus ja työntekijät pohtivat tehtäviään ja toiminta-alueitaan seminaarissa, yhdistyksen sääntöjä muutettiin ja jäsenistön kasvattamiseen, kohtaamiseen ja aktivoimiseen tähtääviä vapaaehtoisvetoisia projekteja käynnisteltiin. Raha-automaattiyhdistyksen ja Terveyden edistämisen keskuksen projektirahoitusten myötä on vuonna 2008 niin pilotoitu kuin suunniteltu uusia koulutuksen muotoja. Imetystukipuhelin puolestaan on suoraan riippuvainen koulutettujen päivystäjien määrästä. Vuonna 2008 sen toiminta onkin ollut vakiintunutta, mutta puheluihin ei pystytä vastaamaan niin paljon kuin kysyntää olisi. Imetystukiryhmien kävijämäärät vaikuttavat tilastoitujen kontaktien mukaan olevan vähenemään päin, mikä voi kertoa imetystuen toimintakulttuurin muutoksesta, tai riittämättömästä tuesta paikallisille ryhmille. Yhdistyksemme erityinen vahvuus ja ylpeyden aihe on tänäkin vuonna ollut aktiivisesti toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määrä 1

Toiminta Imetystukitoiminta Imetys ei ole äideille vaistonvaraista, vaan opeteltavaa toimintaa. Imetyksen vertaistuki tarjoaa naisille mahdollisuuden oppia imetyksen normaalia kulkua, jakaa kokemuksia ja ratkaista ongelmia. Imetyksen vertaistuki on vauvaperheelle yhtä tärkeää kuin kouluikäisen säännöllinen liikuntaharrastus lapsen fyysiselle terveydelle. Vertaistuen lisäksi yhdistyksen koulutetut imetystukiäidit vastaavat imetykseen liittyviin täsmällisiin kysymyksiin ja joskus hoitavat vaikeita imetysongelmia, koska ammattimainen hoitoketju puuttuu Suomesta. Imetystuki on todistetusti tehokas keino lisätä imetystä. Yhdistyksen ylläpitämään imetystukitoimintaan kuuluvat imetystukiryhmien tapaamiset, Imetystukipuhelin, Maitolaituri-nettifoorumi sekä skypellä annettu imetystuki. Imetystukiryhmät ovat äidiltä-äidille -periaatteella toimivia vertaisryhmiä. Imetystukipuhelimeen vastaavat yhdistyksen kouluttamat tukiäidit päivystysaikoina oman perhe-elämänsä sallimissa rajoissa. Maitolaiturilla olevan avoimen imetyskeskustelun alueella saa kuka tahansa lukea viestejä, kirjoittamista varten tulee rekisteröityä foorumin käyttäjäksi. Vuonna 2008 Suomessa oli toiminnassa yhteensä 52 imetystukiryhmää. Näistä ryhmistä kahtakymmentä vetivät yhdistyksen kouluttamat ryhmänvetäjät. Itsenäisiä tukiäitejä toimi kahdellatoista paikkakunnalla. Ryhmien lisäksi imetystukea annettiin kotikäynneillä, puhelimitse, skypellä, sähköpostitse sekä erilaisissa tilaisuuksissa, mm. perhekahviloissa. Jyväskylässä Keski-Suomen keskussairaalan synnytysyksikössä on vastasyntyneiden vauvojen äideillä ollut mahdollisuus saada imetyksen vertaistukea sairaalan tiloissa 18.12.2008 alkaen kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Vaasassa on ollut vastaavaa toimintaa kerran kuukaudessa heinäkuusta 2008 alkaen. Erilaisia imetystukiäideille tulleita kontakteja tilastoitiin vuodelta 2008 yhteensä 2736 kappaletta. Näistä yksityisiä kontakteja (puhelimitse, kotikäynneillä ja sähköpostitse) oli peräti 990 kappaletta. Kuten monena vuonna aikaisemmin, kuumimpia aiheita olivat maidon riittämiseen, imuotteeseen ja kiinteiden aloittamiseen liittyvät kysymykset. Kotikäyntejä tehtiin eniten alle kolmen kuukauden ikäisten vauvojen koteihin, ja pääasiallisimmat syyt käynteihin olivat vauvan heikko imuote, imetyksen sattuminen sekä lisämaidon käyttö. Kotikäynnit koetaan haastavina, erityistä imetysammattilaista vaativina tapauksina. Imetystukipuhelimen vastattujen puheluiden kanssa tukikontaktien määrä on 3636 kappaletta. Yhä lisääntyvät tukiviestit Maitolaituri-foorumin avoimiin imetyskeskusteluihin ja Imetystukilistalle eivät ole mukana tilastoissa. Vuoden 2008 toiminnan tilastot kerättiin ensimmäisen kerran ZEF-palaute- ja arviointikoneella, johon yhdistys osti käyttöoikeudet alkusyksystä. Samalla kysyttiin ryhmänvetäjien huomioita ryhmätoiminnasta yleensä. Vastausten perusteella vuoden 2008 tilanne on se, että itse ryhmiin äidit eivät joko halua tai osaa tulla. Sen sijaan kysyntä kotikäynneille ja henkilökohtaiselle ohjaukselle on kasvanut edellisistä vuosista. Kotikäyntien, tukiäitien antaman henkilökohtaisen tuen ja Imetystukipuhelimen vastaamien puhelujen kautta henkilökohtaista tukea annettiin yhteensä 1890 äidille. Tarkemmat tilastotiedot ovat liitteessä. Imetystukipuhelin Imetystukipuhelin on 10 vuotta toiminut valtakunnallinen auttava puhelin. Sen päivystäjät ovat yhdistyksen kouluttamia imetystukiäitejä. Kesällä järjestettiin imetyspiknikkejä usealla eri paikkakunnalla. Piknikkejä oli yhteensä 14 kpl (Espoo, Helsinki x3, Jyväskylä x3, Kotka, Kuopio x2, Lappeenranta, Mikkeli x2 ja Mikkelin Anttola). Perhepiknikkien lisäksi imetystukiäidit ovat eri puolella Suomea kertoneet imetyksestä neuvoloiden perhevalmennuksissa sekä sairaaloissa synnyttäneiden osastoilla ja osallistuneet perhekerhoihin ja erilaisiin vauva- ja lapsiperheille suunnattuihin tapahtumiin. Myös ammattikorkeakouluilla on käyty esittelemässä terveydenhoitaja-, kätilö- ja sairaanhoitajaopiskelijoille imetystukitoimintaa. 2 Imetystukipuhelin käyttää mobiilivaihdetta, johon vuonna 2008 oli kytketty yhteensä 14 kännykkää. Imetystukipuhelimeen voi soittaa kaikkialta Suomesta normaalin matkapuhelun hinnalla. Puhelimessa päivysti yhteensä 38 imetystukiäitiä. Imetystukipuhelin päivysti keskimäärin kaksi tuntia päivässä, yhteensä 11 tuntia viikossa. Ajoista ilmoitettiiin pääasiassa yhdistyksen omilla nettisivuilla ja Imetystukipuhelimen vastaajaviestissä. Päivystävät imetystukiäidit osallistuivat aktiivisesti päivystysaikojen suunnitteluun. Jokainen imetystukiäiti varaa päivystysvuoronsa sitä varten tehdystä

nettikalenterista. Pyrkimyksenä on ollut, että joka vuorolla on vähintään kaksi päivystäjää. Imetystukipuhelin vastasi vuonna 2008 vaihteen lokin mukaan yhteensä 900 puheluun. Soittoyrityksiä oli moninkertaisesti, peräti reilut 4582 kappaletta, näistä päivystysaikoina tulleita on 3682 puhelua. Kaksi kolmesta puhelusta tuli päivystysaikana. Yhteensä puhelimessa puhuttiin 223 tuntia. Keskimääräinen puhelun kesto oli vaihteen mukaan 15 minuuttia. Puhelut jakautuivat epätasaisesti: on parin puhelun päiviä, ja on päiviä, jolloin soittajia tai soittoyrityksiä on useita kymmeniä. Päivystäjien kannalta ongelma on, että yhtenä päivänä yksi päivystäjä puhuu pitkiä puheluita koko kahden tunnin ajan ja kymmenen puhelua jää vastaamatta, ja toisena päivänä useat päivystäjät odottavat puheluita turhaan. Puhelut luokiteltiin edelleen kolmeen eri kategoriaan soittajan avuntarpeen mukaan. Kaikista puheluista noin 12 % oli sellaisia, joissa päivystäjän arvion mukaan tarvittaisiin välitöntä ammattimaista apua. Koska tavanomainen neuvolapalvelu ei yleensä riitä tällaiseksi avuksi, soittajia ei monissa tapauksissa pystytä ohjaamaan eteenpäin. Vapaaehtoisten jaksaminen ja tapaamiset Koulutus Vuonna 2007 aloitettu yhdistyksen koulutusuudistus eteni tasaisen varmasti vuoden 2008 aikana. Peruskurssin nimi vaihtui ja sisältö ovat muuttuneet, ja jatkokurssin rakennetta on muutettu radikaalisti. Marraskuussa Järvenpäässä pidetyssä seminaarissa vapaaehtoiset kouluttajat ja koulutuksesta kiinnostuneet hahmottelivat uusia opetussunnitelmia, jotka virallisesti otetaan käyttöön vuoden 2009 aikana. Perustietoa imetyksestä -kurssi muuttui Imetystiedon peruskurssiksi ja sen sisältöä tarkistettiin yhteneväiseksi ja osallistujia voimaannuttavaksi. Näitä kursseja järjestettiin kaiken kaikkiaan yhteensä seitsemän kappaletta eri puolilla Suomea (Oulu, Turku, Vantaa, Tampere, Seinäjoki, Joensuu ja Pori). Kuopioon suunniteltu kurssi peruttiin vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Lisäksi Jyväskylässä järjestettiin löyhästi imetystietokurssia mukaileva Seikkailu Maitomerellä -pilotti. Näille kursseille osallistuneita ja sen suorittaneita oli vuoden aikana yhteensä noin 70 henkilöä. Kaksi vuoden 2007 puolella alkanutta Ryhmänvetäjäkurssia saatiin päätökseen vuoden 2008 aikana. Niiltä valmistui yhteensä 11 kurssilaista. Uusi imetystukiryhmä perustettiin kurssien tiimoilta Helsinkiin. Keväällä 2008 järjestetiin kaksi ryhmänvetäjätapaamista. Ensimmäinen oli yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä 8.3. Tapahtumassa esittäytyi Jyväskylän aktiivinen doularyhmä, ja se herätti keskustelua vertaistukiäitien keskinäisen toiminnan ja muun kuin suoraan imetysaiheeseen keskittyvän yhdessäolon merkityksestä vapaaehtoisen jaksamiselle. Toinen ryhmänvetäjätapaaminen järjestettiin 24.5. Järvenpään imetystukiryhmän 10-vuotisjuhlan yhteydessä. Pääkaupunkiseudun vapaaehtoiset järjestivät kaikille jäsenille avoimen koko perheen pikkujoulujuhlan 7.12. Malmin yläasteen tiloissa Helsingissä. Jyväskylässä imetystukiäidit saivat Versova-hankkeen kautta toiminnalleen maksutonta työnohjausta. Noin kymmenen doulaa osallistui kahdeksaan työnohjauskertaan syksyn aikana. Yhdistyksen vapaaehtoiset pitävät enimmäkseen yhteyttä internetin välityksellä. Tukiäitien tärkeä kohtaamispaikka on tukiäidit-postituslista. Yhdistyksellä on halu ja vuoden aikana suunniteltiin paikallisen toiminnan ja tapaamisten tukemista ja tutorointia, mutta tämä ei toteutunut toivotusti, mikä jättää haastetta tuleville vuosille. Tukiäitejä ja muita vapaaehtoisia muistettiin pienellä lahjalla joulun alla. 3 Puhelinpäivystäjä- ja ryhmänvetäjäkurssin erottaminen toisistaan ei toteutunut. Eriytetyt kurssit eivät kiinnostaneet äitejä riittävästi. Vanhamuotoinen ryhmänvetäjäkoulutus uudistettiin imetystukiäitikurssiksi, johon kuuluu kolme lähiopetuspäivää, aktiivista etätyöskentelyä ja Imetystukipuhelimen päivystämistä. Kurssin painopisteenä on imettävän äidin tukeminen puhelimessa, mutta se antaa hyvät valmiudet myös ryhmänvetämiseen. Pilottikurssi, jolle tuli hakijoita enemmän kuin voitiin ottaa, aloitti syksyllä 2008. Keväällä 2008 aloitti pilottina yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja imetyksen poliittisiin ulottuvuuksiin pureutuva YVA-opintopiiri. Opintopiirissä oli mukana 6 kurssilaista. Muu opintopiiri oli Oulun opintopiiri, jonka opintosuunnitelma mukaili ryhmänvetäjäkurssin opintosuunnitelmaa. Muu vapaaehtoistoiminta Yhdistys toimii vahvasti aktiivisten vapaaehtoisten varassa. Vertaistukiäitien lisäksi yhdistyksessä toimii suuri joukko vertaistukityötä tukevaa vapaaehtoistyötä tekeviä äitejä ja isiä. Vuoden 2008 aikana toimintaa hoidettiin paljolti työryhmien kautta. Erityisen aktiivisia työryhmiä olivat lehtityöryhmä, koulutustyöryhmä, jäsentyöryhmä (nykyinen Itulaisia ympäri Suomen -

projekti), Imetysviikon suunnittelun työryhmä, sekä kirjoituskilpailutyöryhmä. Jäsentyöryhmä, joka muutti nimensä Itulaisia ympäri Suomen -projektiksi, toimi ahkerasti ympäri vuoden. Vuoden 2009 puolella jäsenille lähetettävä jäsenkysely saatiin hyvään alkuun. Lisäksi työryhmä organisoi ja toteutti jäsenkorttiprojektin. Joulukuun alkupäivinä lähetettiin kaikille jäsenille jäsenkortti jäsennumerolla varustettuna. Jäsenkortilla on mahdollista saada erilaisia jäsenetuja yli 20 paikasta, ja uusia, etuja myöntäviä yrityksiä on tulossa mukaan koko ajan. Myös vuoden 2009 alussa käynnistynyt jäsenhankintakampanja suunniteltiin loppuvuodesta. Sen sijaan suunniteltu paitaprojekti jäi toteutumatta, kun ei löytynyt ketään huolehtimaan tilausten vastaanottamisesta ja paitojen toimittamisesta niitä tilaaville. Imetysviikkoa vietettiin jälleen lokakuussa viikolla 42 teemana Äiti on tärkeä. Eri tapahtumien lisäksi työryhmä suunnitteli ja toteutti kolme erilaista hand-out -infotekstiä sekä kaksi rintanappia, joita myytiin kolmen euron hintaan kappale tai kaksi viitosella lähinnä netissä. Kaiken kaikkiaan vuoden 2008 aikana nappeja myytiin n. 1100 kappaletta. Netin kautta nappeja myytiin 1031 kappaletta. Yleisin ostettu määrä oli 2 kappaletta, mutta jokunen isompikin erä tilattiin, lähinnä sairaaloihin. Vilkkainta myynti oli viikoilla 40-43. Erittäin onnistunut projektiluontoinen työryhmäponnistus oli imetystarinakilpailun järjestäminen yhdessä Kaksplus-lehden kanssa vuoden 2007 lokakuulta vuoden 2008 maaliskuulle. Tarinoita tuli määräaikaan mennessä lähes 200 kappaletta. Näistä muutaman ihmisen esiraati seuloi kymmenen parasta, joista vuorostaan arvovaltaiset tuomarit valitsivat kolme parasta. Nämä julkaistiin maaliskuun Kaksplus-lehden numerossa ja kirjoittajat saivat rahapalkkion. Tarinoiden oikeudet jäivät yhdistyksen käyttöön. Kaikki kymmenen finaalitarinaa julkaistiin maaliskuussa myös netissä osoitteessa www.imetys.fi/kirjoituskilpailu. Kirjoituskilpailuteksteistä poimittuja tuokiokuvia on esillä myös yhdistyksen nettijoulukalenterissa osoitteessa http://www.imetys.fi/joulukalenteri/. Vaikuttamistyöryhmässä koostettiin Imetystarinoitalobbausvihkosta, johon koottiin tukitilanteissa esiintulleita vakaviakin tapauksia, joissa imettävä äiti oli pudonnut terveydenhuoltoverkon läpi kolmannen sektorin syliin. Tarinaverkkotyöryhmä aloitti toimintansa Maitotaito-projektin alaisena. Lausuntotyöryhmä perustettiin kirjoittamaan lausunto neuvola-asetuksesta, joka toimitettiin Sosiaali- ja terveysministeriölle marraskuun puolivälissä. Sääntötyöryhmä teki vuoden alussa sääntömuutokset, jotka jäsenistö hyväksyi kevään vuosikokouksessa. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi yhdistyksen uudet säännöt tammikuussa 2009. Yhdistys on nyt kahden vuosittaisen jäsenkokouksen järjestö. Syksyllä kutsuttiin viikonloppuseminaariin työryhmäläisiä koulutuksen ja tiedotuksen alueilta. Seminaari pidettiin Järvenpään seurakuntaopiston tiloissa 14.-16.11. Seminaariin osallistui 22 jäsentä, joilla oli mukanaan yhteensä 31 lasta. Seminaarissa työskenneltiin näiden työryhmien ajankohtaisten kysymysten äärellä workshopmuotoisesti. Lisäksi oli järjestetty yhdistystoimintaan voimaannuttavaa ohjelmaa tarinateatterin ja vuorovaikutuskonsultin vierailun muodossa. Eettisten periaatteiden työryhmä päivitti imetystukiäidin eettisiä periaatteita loppuvuodesta 2008. Työryhmä nosti esille myös yhdistyksen liittämisen Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). PuhEet huolehtii siitä, että sen piiriin hyväksyttyjen auttavien puhelinten ja verkkopalvelujen toiminta toteutuu mahdollisimman laadukkaana ja että toiminta on eettisesti perusteltua ja kestävää. Työ käynnistetään tekemällä neuvottelukunnan hyväksymät eettiset periaatteet tunnetuiksi imetystukiäitien keskuudessa. Ryhmäyhteistyön työryhmä lakkautettiin ja osa sen tehtävistä siirrettiin ryhmänperustamiskansion päivitysprojektille. Imetysaiheisen kirjan julkaisemiseen tähtäävä kirjatyöryhmä vietti hiljaiseloa vuoden 2008 ajan. Imetyksen tuki ry:n ammattilaiset Monet yhdistyksen jäsenistä toimivat ammatissaan vauvaperheiden kanssa mm. kätilöinä, imetysohjaajina, terveydenhoitajina. Vuoden 2008 aikana ammattilaisjaosto jatkoi opintopiirin toimintaa, ja sen tiimoilta Suomeen saatiin jälleen yksi uusi IBCLC imetysohjauksen ammattilainen. Yhdistys avusti yhden jäsenensä matkaa Wienissä järjestettyyn imetysammattilaisten konferenssiin 30.9.- 4.10. Konferenssikuulumisia hän kertoi Imetysviikon teemapäimaailman imetysviikko Suomessa 4

Imetys näkyy yhteiskunnassa Maailman imetysviikko Suomessa Tiedotteet ja muu mediatyö Imetysviikkoa vietettiin eri puolilla maata 13.- 19.10.2008 teemalla Äiti on tärkeä (Mother Support: Going for the Gold). Imetyksen tuki ry järjesti Helsingissä Imetysviikon päätapatuman tiistaina 14.10. yhteistyössä Suomen Kätilöliiton, Metropolia Ammattikorkeakoulu, kätilökoulutuksen ja Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n kanssa. Tapahtuma pidettiin Metropolian tiloissa ja yleisöennätys rikottiin noin 200 osallistujan voimin. Esityksiä kuultiin seuraavista aiheista: Äiti on tärkeä, Isä on tärkeä, Imetyksen tuki ry:n esittely, Maitotaitovalmennuspaketin esittely, Imetys synnytyssairaaloissa 2008 Ohjaus on tärkeä sekä Puhutaanko suoraan? Imetysohjauksen arkaluontoisuus vs. riitävä tiedonvälitys. Lisäksi ohjelmassa oli neljä eri työpajaa aiheina ihokontakti kiintymisen edistäjänä, Imetyksen tukeminen kotikäynneillä isän rooli imetyksen tukijana, Vertaistuki ja Keskosen imetys Wienin imetyskonferenssin kuulumisia. Virallisen osuuden jälkeen Imetyksen tuki ry tarjosi kutsuvieraille vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden salaatin kera. Pääkaupungin lisäksi tapahtumia järjestettiin myös Kuopiossa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Turussa ja Espoossa. Yhdistys julkaisi Imetysviikon tiedotteen, jossa vaadittiin äitiyttä takaisin äideille. Imetysviikon nettisivut julkaistiin osoitteessa http://www.imetys.fi/imetysviikko2008 Imetysuutisia-lehti Yhdistyksen jäsenlehti Imetysuutisia ilmestyi vuoden 2008 aikana kaksi kertaa. Lehti uudistui ensimmäisen numeron myötä neliväriseksi ja sai uuden sisältöjaon. Lehden hinta nousi uudistuksen myötä kahdesta eurosta kolmeen euroon. Painokset olivat 500 kappaletta kumpikin. Lehdet lähetettiin jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Sen lisäksi niitä on myyty irtonumeroina netitse sekä eri tapahtumissa. Mainostilaa lehdissä myytiin yhteensä 41 kappaletta, ja mainosmyynnin tuotto oli yhteensä 1570 euroa. Numeron 1/2008 pääaiheena oli imetyspettymykset. Lisäksi siinä käsiteltiin osittaisimetystä ja julkaistiin kirjoituskilpailuun tulleita tarinoita. Lehden 2/2008 teema sivusi Imetysviikon teemaa Äiti on tärkeä aiheina mm. imetyksen ja työssäkäynnin yhdistäminen ja imettäminen sairastumisen yhteydessä. 5 Tiedotustyöryhmä ja yhdistyksen kaksi projektia ovat hoitaneet julkista tiedotusta yhteistyössä. Mediatiedottein on tuotu julkisuuteen Imetysviikon teemaa ja kannanottoja ajankohtaisiin uutisiin. Näitä olivat kannanotto kiinalaisen ihmisoikeusaktivistin imetyksen puolesta (7.4.), kommenttitiedote keväällä julkaistun väitöksen Early life determinants of atopy : A 20-year prospective follow-up study on unselected, healthy newborns harhaanjohtavasta uutisoinnista täysimetyksen kestoon liittyen (9.4.), nettisivuilla julkaistu imetyssanasto (23.4.) sekä marraskuun puolivälissä toimitettu lausunto neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevasta asetusluonnoksesta (STM 2008:37). Tiedotustyöryhmä teki kantelun Julkisen Sanan Neuvostolle allergiauutisen oikaisun puuttumisesta useissa lehdissä 25.6. Kantelu otettiin käsittelyyn 5.8. ja siitä annettiin ratkaisu 1.10. Neuvoston tulkinnan mukaan uutinen ei sisältänyt olennaista virhettä eivätkä kantelun kohteena olleet tiedotusvälineet olleet rikkoneet hyvää journalistista tapaa (http://www.jsn.fi/default.aspx?d=981 ). Joulukuuksi yhdistyksen nettisivuilla avattiin joulukalenteri, johon tekstikatkelmat poimittiin imetystarinakilpailun sadosta. Kalenteri sai suuren suosion. ( http://www.imetys.fi/joulukalenteri ) Muuta vaikuttamista Karla Loppi on ollut jäsenenä Kansanterveyslaitoksen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmässä, joka on toiminut vuoden 2007 alusta. Ryhmän tavoitteena on valmistaa luonnos kansalliseksi imetyksen edistämisen toimintaohjelmaksi. Maarit Kuoppala edusti yhdistystä ja piti puheenvuoron aiheesta "Äitiys ja seksuaalisuus" Seksuaalisuusmessuilla Helsingissä 11.9. Seminaarin järjestivät Sexpo säätiö ja Aktuaali. Yhdistys on esittäytynyt Kestovaippahulinoilla Helsingissä 2.3, Jorvin sairaalan Imetysviikon avoimissa ovissa 15.10. Espoossa, Perhepoukaman tilaisuudessa Helsingissä 15.10. ja Neuvolapäivillä Helsingissä 30.-31.10.2008. Yhdistyksen jäsenet ja imetystukiryhmät ovat esittäytyneet paikallisissa tapahtumissa myös muualla Suomessa, mm. Lappeenrannassa kestovaippatapahtumassa toukokuussa, Hyvinkäällä Mahdollisuuksien torilla, Kuopiossa Lasten Maailma -messuilla lokakuun

alussa, Jyväskylässä Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistyksen järjestämässä Pienten Päivässä ja Porvoossa helmikuussa ja lokakuussa järjestetyssä Pienten Päivässä sekä Gammelbackan kevätkarnevaaleilla toukokuussa. vässä työpajassa. Projektit Vuonna 2007 käynnistyneet projektit Imetyksen kuumalinja tukea perheille, tietoa päättäjille RAY:n rahoituksella (90 000 e) ja Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) rahoittama Imetyksen tietopaketti ja turvaverkko (35 000 e) etenivät vuoden 2008 aikana. Kuumalinjaprojekti keskittyi Imetystukipuhelimen ylläpitoon ja tekniseen toimintaan sekä imetystukiäitenä toimivien vapaaehtoisten jaksamiseen. Tietopaketti ja turvaverkko -projektin puitteissa tehtiin koulutusuudistusta, järjestettiin koulutuksia sekä työstettiin Maitotaito-valmennuspakettia. Nettisivujen (http://www.maitotaito.fi) perusteella kysyntä on suurta. Tekrylle toimitettiin kesäkuun puolivälissä uusi hankeehdotus, Imetyspettymyksen hoitopolku 2009-2011. Se ei saanut rahoitusta. Raha-automaattiyhdistykseltä haettiin uutta projektiavustusta Imetysasiantuntija ja koulutus äitien tukena -projektille. Tähänkään ei saatu rahoitusta. Yhdistys haki RAY:ltä myös yleisavustusta vuodelle 2009 yhteensä 135 000 euroa. Avustusta ei myönnetty. Projektityöntekijöiden tueksi perustettiin johtoryhmä, johon valittiin neljä henkilöä. Palkattuja työntekijöitä oli vuoden 2008 aikana yhteensä kuusi, joista kaksi toimivat äitiyslomasijaisina yhdelle työntekijälle. Hallituksen ja projektien kehittämisseminaari pidettiin Järvenpäässä 5.-6.4. Resurssien puutteesta johtuen suunniteltu Helsingin terveyslautakunnan avustushaku (200 000e imetysammattilaisprojektille) jäi tekemättä. Yhdistystoiminta Jäsenistö Vuoden alussa jäseniä oli 405, joista kannatusjäseniä 16. Vuoden lopussa jäseniä oli 434, joista kannatusjäseniä 19. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana yhteensä 92. Huhtikuun alussa erotettiin ne jäsenet, joilla oli kaksi peräkkäistä jäsenmaksua maksamatta. Näiden lisäksi viisi jäsentä ilmoitti eroavansa. Yhteensä eronneita tuli 64 kappaletta. Vaihtuvuus on edelleen siis suurta. Henkilöjäsenmaksu vuonna 2008 oli 12 euroa ja kannatusjäsenmaksu 30 euroa. Liittymismaksua ei peritty. Jäsenille lähetettiin vuoden aikana jäsenkirje helmikuun loppupuolella. Imetysuutisia-lehtiä lähetettiin kaksi numeroa niille jäsenille, joiden jäsenmaksut oli kunnossa lehtien ilmestymisen aikaan, toukokuun lopussa ja joulukuun alussa. Kun jäsenmaksuja maksettiin pitkin vuotta, lähetettiin lehti tai lehdet maksujen kirjauduttua yhdistyksen tilille. Lisäksi kaikki sähköpostiosoitteensa ilmoittaneet jäsenet saivat neljä sähköistä uutiskirjettä vuoden aikana. Kirjeistä ensimmäinen lähetettiin 9.5., toinen 16.7., kolmas 13.10. ja neljäs 23.12. Yhteydenpitoa jäsenistön kesken tuetaan internetissä Maitolaiturifoorumilla sekä Itulaiset-sähköpostilistalla. Joulukuun alussa järjestettiin jäsenistölle ja näiden ystäville koko perheen pikkujoulut Helsingissä Malmin yläasteen tiloissa. Tilaisuus onnistui hienosti ja osallistujamääräkin oli kiitettävä ensimmäiselle kerralle. Hallitus Alkuvuonna hallituksessa oli yhdeksän varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä. Vuosikokouksessa jäsenten määräksi päätettiin seitsemän varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Puheenjohtajuuskin vaihtui. Hallituksessa oli edelleen edustusta myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Uusi hallitus ja projektityöntekijät kokoontuivat huhtikuun alussa kehittämisseminaariin Järvenpään seurakuntaopiston tiloissa. Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa, joista kaksi oli nettikokouksia. Vuosikokous Vuosikokous pidettiin lauantaina 8.3. 2008 Perhetoimintakeskus Ruusulan tiloissa Helsingissä. 6

Paikalla oli 28 aikuista ja 17 lasta. Vahvistettiin toimintakertomus, myönnettiin tili- ja vastuuvapaus hallitukselle, hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio, valittiin puheenjohtaja ja hallitus sekä päätettiin sääntömuutoksesta koskien pykäliä 6,9 ja 11. Toimitilat Hallituksen pääasiallinen kokoontumispaikka on ollut Sexpo-säätiön koulutustila Helsingin Kampissa, johon yhdistyksellä on käyttöoikeus vuokrattuaan toimistohuoneen säätiöltä. Lisäksi on koulutettu ja pidetty tapaamisia mm. aikuisopistojen, paikallisten lapsiperheyhdistysten ja asukastoimintatiloissa sekä päiväkodeissa ja jäsenten kodeissa ympäri Suomea. Vuonna 2008 pidetyt seminaarit järjestettiin Järvenpään seurakuntaopistolla. Netti Yhdistyksen kotisivut ovat olleet osoitteessa http://www.imetys.fi/itu. Sivuja on pyritty päivittämään säännöllisesti. Maitolaituri-foorumilla keskustelu imetyksestä jatkui vilkkaana sekä Avoimet imetyskeskustelut -alueella että työryhmien ja hallituksen omilla alueilla. Marraskuisessa seminaarissa päätettiin käynnistää rakenneuudistus nettisivuja koskien. Työ aloitettiin ennen vuodenvaihdetta ja pyritään saamaan päätökseen vuoden 2009 aikana. Talous Yhdistyksen tulot koostuivat jäsenmaksutuotoista (n. 5000 e), koulutustuotoista (2000 e), Imetysuutisialehden tuotoista (ilmoitusmyynti ja irtonumerot 1000 e), ja varainhankinnan tuotoista (materiaalin myynti 4000 e). Vuonna 2007 käynnistyneet kaksi projektia saivat rahoitusta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) projektiavustuksesta 90 000 euroa ja Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) projektiavustuksesta 30 000 euroa. Yhdistyksen suurimmat kulut projektien ulkopuolella olivat painokulut, henkilöstökulut, posti- ja puhelinkulut, tarjoilu- ja kokouskulut, matkakulut ja vuokrat. kouluttajien ja vapaaehtoisten kulkemisista tapaamisiin, koulutuksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Posti- ja puhelinkulut ovat myös merkittävät. Kirjallisuushankintoja tehtiin yli 2000 euron edestä. Muita kuluja syntyi mm. vapaaehtoisten tapaamisten kuluista sekä vapaaehtoisten muistamisesta. Yhdistys sai vuonna 2008 avustusta Helsingin kaupungilta. Sen myöntämä tuhat euroa käytettiin Helsingissä järjestettävään imetystukiryhmätoimintaan ja vapaaehtoisten virkistäytymiseen. Yhdistys kiittää saamistaan lahjoituksista Suomen kätilöliittoa ja anonyymejä yksityishenkilöitä. Projektien suurimmat kulut olivat henkilöstökulut ja vuokrat. Matkakuluja syntyi projektien työntekijöiden, Yhdistyksen kirjanpito hoidettiin edelleen Tilibic Oy:ssä Helsingissä. Yhdistys kiittää Imetystukiryhmien vetäjät ja tukiäidit: Espoossa (Iivisniemessä, Leppävaarassa, Otaniemessä), Haminassa, Hartolassa, Haukiputaalla, Heinolassa, Helsingissä (Kannelmäessä, Pihlajamäessä, Vuosaaressa, keskustassa, Kampissa, Oulunkylässä, Roihuvuoressa), Huittisissa, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Iisalmessa, Joensuussa, Joutsenossa, Jyväskylässä, Jämsässä, Järvenpäässä, Kajaanissa, Keravalla, Kotkassa, Kuopiossa (keskustassa ja Petosella), Kirkkonummella, Kontiolahdella, Kurikassa, Lahdessa, Laihialla, Lappeenrannassa, Lapualla, Lohjalla, Loimaalla, Mikkelissä (keskustassa ja Anttolassa), Oulussa, Pietarsaaressa, Pirkkalassa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, Porissa, Porvoossa, Raahessa, Raumalla, Riihimäellä, Rovaniemellä, Salossa, Savonlinnassa, Seinäjoella, Sipoossa, 7 Sysmässä, Tammisaaressa, Tampereella, Turussa (Maitopoukamat ja Mammakeidas), Vantaalla (Hakunilassa, Korsossa, Myyrmäessä ja Ylästössä), Vaasassa, Vammalassa, Varkaudessa ja Vihdissä. Erityinen kiitos jokaisesta tilastoidusta ja yhdistykselle kerrotusta tukikontaktista. Imetystukipuhelimen päivystäjät vuonna 2008: Kiia Aarnio, Noora Askinen, Piia Auranen, Tanja Borodulin, Minttu Haapalainen, Sonja Haverinen, Päivi Heinonen, Maarit Hildén, Anna-Mari Juhola, Tanja Kaipainen, Paula Kajaan, Agda Kalliola, Kaisa Kivi, Marika Koskilahti-Viita, Riikka Käkelä-Rantalainen, Anni Laine, Karla Loppi, Laura Lounasheimo, Päivi Maaranen, Riikka Martikainen, Anna Metsoila, Katariina Miettinen, Aino Mäkinen, Katja Nordlund,

Päivi Ollila, Meri Ovaskainen, Pauliina Paakala, Karoliina Palmu-Hietanen, Ruut Palviainen, Miia Perki, Sari Peura, Outi Puokka, Iiris Pääkkönen, Mari Rantala, Jaana Reinikka, Salla Sailo, Tiina Silander, Sanna-Mari Tonteri. Kouluttajat vuonna 2008: Sonja Haverinen, Salla Joutsen, Tanja Kaipainen, Paula Kajaan, Agda Kalliola, Marika Koskilahti-Viita, Anni Laine, Anna Metsoila, Aino Mäkinen, Karoliina Palmu-Hietanen, Leena Pikkumäki, Katri Pääkkö- Matilainen, Jaana Reinikka, Pia Ruohotie, Salla Sailo. Lehtityöryhmän jäsenet vuonna 2008: Minna Haataja, Jutta Jokela, Agda Kalliola, Marika Koskilahti-Viita (päätoimittaja), Maarit Kuoppala, Riikka Käkelä-Rantalainen (taitto), Anni Laine, Karla Loppi, Leena Pikkumäki, Katri Pääkkö-Matilainen, Jaana Reinikka (mainosmyynti). Tiedotustyöryhmän jäsenet vuonna 2008: Maarit Kuoppala, Riikka Käkelä-Rantalainen, Maria Lassila-Merisalo, Karla Loppi, Laura Lounasheimo, Leena Pikkumäki. Jäsentoiminnan työryhmä (Itulaisia ympäri Suomen -projekti) vuonna 2008: Tanja Borodulin, Agda Kalliola, Maarit Kuoppala, Riikka Käkelä-Rantalainen, Iina Malinen, Hanna Nieminen-Finne, Elina Pajakoski, Mari Pirinen, Mari Rantala, Jaana Reinikka. Imetysviikon suunnitelun työryhmä vuonna 2008: Minna Haataja, Tanja Kaipainen, Maarit Kuoppala, Riikka Käkelä-Rantalainen, Saara Leppälä, Karla Loppi, Jaana Reinikka, Tina Wigg. Joulukalenteritiimi ja nettisivujen ylläpito vuonna 2008: Jyrki Kuoppala, Maarit Kuoppala, Riikka Käkelä- Rantalainen (kalenterin tekninen toteutus), Leena Pikkumäki (tekstikatkelmat), Jaana Reinikka. Vuoden 2007 ja 2008 hallitusten jäsenet: Katja Koskinen (puheenjohtaja 2007) (Espoo). Varsinaiset jäsenet: Karla Loppi (varapuheenjohtaja) (Helsinki), Jaana Reinikka (sihteeri) (Vantaa), Pia Ruohotie (Helsinki), Hanna Graeffe (Järvenpää), Tanja Borodulin (Kotka), Agda Kalliola (Jyväskylä), Anni Laine (Helsinki), Kiia Aarnio (Helsinki), Saara Leppälä (Oulu). Varajäsenet: Päivi Maaranen (Ranska), Auli Nuojua (taloudenhoitaja) (Vantaa), Anna Metsoila (Sipoo), Mari Rantala (Vähäkyrö) ja Tanja Laubach (Vantaa). Karla Loppi (puheenjohtaja 2008) (Helsinki), Varsinaiset jäsenet: Kiia Aarnio (Helsinki), Tanja Borodulin (taloudenhoitaja) (Kotka), Agda Kalliola (Jyväskylä), Katja Koskinen (Espoo), Anni Laine (Helsinki), Laura Lounasheimo (Helsinki) ja Jaana Reinikka (sihteeri) (Kerava). Varajäsenet: Hanna Graeffe (varapuheenjohtaja) (Järvenpää) ja Pia Ruohotie (Helsinki). Palkatut työntekijät vuonna 2008: Imetyksen kuumalinja tukea perheille, tietoa päättäjille -projektissa Maarit Kuoppala (projektipäällikkö) ja Kirsi Vanhamaa (tiedottaja äitiyslomalla). Äitiysloman sijaisina Tina Wigg ja myöhemmin Minna Stenroos. Karla Loppi (hallituksen ja projektien yhteyshenkilö) Imetyksen tietopaketti ja turvaverkko -projektissa Leena Pikkumäki (koulutussuunnittelija). Muut: Imetystarinakilpailun arvovaltainen tuomaristo: Tittamari Marttinen (kirjailija), Juha Itkonen (kirjailija), Rosa Meriläinen (kolumnisti), Merete Willis (kätilö, Imetyksen tuki ry:n edustaja) ja Jaana Sarkki (Kaksplus-lehden päätoimittaja). Imetysviikon päätapahtuma Helsingissä 14.10. Yhteistyökumppanit: Liisa Rytkönen-Kontturi (lehtori, hoitotyön koulutusohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu, kätilökoulutus), Pirjo Ilmakunnas (HUS/Naistenklinikka), Päivi Kiili-Laakko (Suomen vauvamyönteisyyskouluttajat ry). Päivän puheenjohtaja: Maarit Sinisaari-Eskelinen (TtM, imetyskouluttaja, osastonhoitaja, HYKS). Esitykset: Katja Koskinen (kätilö, IBCLC), Antti Ryynänen (psykoterapeutti, perheterapeutti, Sexposäätiö), Karla Loppi (puheenjohtaja, Imetyksen tuki ry), Leena Pikkumäki (koulutussuunnittelija, Imetyksen tuki ry: Maitotaito-valmennuspaketti), Leena Hannula (TtT, Metropolia Ammattikorkeakoulu), Aija Logren (Yht.yo, Tampereen yliopisto). Työpajojen vetäjät: Anu Suomalainen (Imetyskouluttaja, kätilö, HYKS), Päivi Kiili (kätilö, imetyskouluttaja, Mammaliina), Anne Sundström (TtM, lehtori, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu) ja Pia Ruohotie (sairaanhoitaja, imetyskouluttaja). 8

IMETYSTUKIKONTAKTITILASTOT VUODELTA 2008 Selite Yhteensä Ryhmätapaamisten määrä 324 Vetäjiä ryhmissä 149 Aikuisia ryhmien tapaamisissa 1745 Äitejä 1136 Lapsia yhteensä 1195 0-6 viikon ikäisiä 284 6 viikon 6kk ikäisiä 301 6kk-12kk ikäisiä 231 Yli vuoden ikäisiä 379 Kotikäynnit 102 Puhelut 441 Sähköpostit 447 Privayhteydenotot yhteensä 990 Puhelintukea antavat tukiäidit Perhepiknikkejä yhteensä 14 Aikuisia 105 Lapsia 152 Tukikontakteja yhteensä 2736 Imetystukipuhelimessa vastatut puhelut 900 Kaikki tukikontaktit + puhelut 3636 Tilastoja saatiin yhteensä 35 ryhmästä ja 10 yksittäiseltä tukiäidiltä Lappeenrannasta, Helsingistä, Mikkelistä, Hyvinkäältä, Raumalta, Kajaanista, Vaasasta, Oulusta, Tampereelta, Vesilahdelta,Vantaalta, Sipoosta, Hyvinkäältä, Jämsästä, Joutsenosta, Salosta, Tuusulasta, Loimaalta, Järvenpäästä, Kuopiosta, Raahesta, Jyväskylästä, Espoosta, Pirkkalasta, Lohjalta, Riihimäeltä, Porvoosta, Kirkkonummelta ja Lahdesta. Kiitos tilastoja lähettäneille! 9

Imetystukiryhmät Suomessa vuonna 2008 Oranssi pallo = Imetyksen tuki ry:n oma ryhmä Sininen pallo = muu imetystukiryhmä 10