BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

Samankaltaiset tiedostot
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 6

2.1 Laskenta-asetukset Mallihila Säätiedot Virtaamat Laskentavuosien valinta Vedenkorkeus 5

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

MUISTIO. Boreal Bioref YVA. Sirpa Torkkeli. Mira Talonen, Sirpa Torkkeli 21:00

KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS

Lämpimän jäähdytysveden leviämien Simon, Pyhäjoen ja Ruotsinpyhtään merialueilla, kaukopurkupaikat

Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikkavaihtoehtojen vertailu ja purkupaikkojen valinnan perustelut

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Hailuodon kiinteän yhteyden vesistövaikutusten arviointi 3D vesistömallilla

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Viemäröinti ja puhdistamo

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

KERTARAPORTTI

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

CW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

KERTARAPORTTI

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Virtausmalli Luvian edustalle kalankasvatuksen vaikutusten arviointiin

KERTARAPORTTI

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

VASTAUS SELITYSPYYNTÖÖN Dnro PSAVI/2468/ (13)

Hailuodon kiinteän yhteyden vesistövaikutusten arviointi 3D vesistömallilla

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

KERTARAPORTTI

Näytteenottokerran tulokset

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

KERTARAPORTTI

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

Hiidenveden vedenlaatu

KERTARAPORTTI

VESISTÖMALLINNUS ST1 BIOFUELS OY. Pietarsaaren bioetanolitehtaan vesistövaikutusten mallinnus

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

KUIVASTENSUO Sijainti

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

Puula-forum Kalevi Puukko

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

KERTARAPORTTI

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Mondo Minerals B.V. Branch Finland

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

Ympäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

Bioenergia ry

KERTARAPORTTI

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

RAPORTTI. Biodiesellaitoksen jäähdytysvesien leviämismallinnus Äänekoski

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

KERTARAPORTTI

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Puhdistusprosessi toimi tehokkaasti, vaikka prosessilaitteiden kanssa oli lieviä ongelmia. Ilmastusaltaissa oli runsaasti rasvaa.

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

TERRAFAMEN VESIENHALLINNAN YVA-MENETTELY KLO KAJAANIN KAUPUNGIN KIRJASTO

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

KERTARAPORTTI

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

PORIN KAUPUNGIN LUOTSINMÄEN KESKUSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO

Transkriptio:

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala, YVA Oy Sinimäentie 1 B, 263 Espoo email: arto.inkala@eia.fi

1. Tausta Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan simuloituja ympäristövaikutuksia on arvioitu pääraportissa "Kemijärven virtaus- ja vedenlaatumalli suunnitellun biotuotetehtaan vesistövaikutusten arviointiin" (Hannu Lauri 217). Tämän lisäksi haluttiin selvittää jätevesien kulkeutumista kuormituspisteestä P8. Tässä raportissa on esitetty jäteveden kulkeutumissimuloinnit uudesta purkupaikasta vastaavalla tavalla kuin pääraportissa luvussa 6. Kaikissa kuvissa on käytetty samoja skaaloja sekä rajauksia ja ne on esitetty samassa järjestyksessä kuin pääraportissa. Joitakin aikasarjoja on tästä raportista jätetty pois seuraavin perustein. Jätevettä ei kulkeudu mitattavia määriä Kemijärven pohjois-osiin, joten aikasarjoja pisteiltä 45, 7A ja 148 ei ole esitetty. Luuksinsalmesta ei ole vertikaalijakaumaa kuvaavaa aikasarjaa, sillä aikasarjapiste sijaitsee niin lähellä kuormituspistettä ja ylävirtaan, ettei aikasarja kuvaisi jakaumaa mielekkäästi. 2. Tulokset 2.1 Vaikutukset kesällä Pääraportin tapaan kuormituksista laskettiin kokonaisfosfori (PTOT), kokonaistyppi (NTOT), kemiallinen hapenkulutus (COD) ja kiintoaine (SEDI). Kuormitusmuuttujien kuormitusmäärät ja laskentaparametrit olivat samat kuin pääraportissa. Kuormitus sijoitettiin testimallinnuksessa (Lauri 217, Mallinnusraportin liite 1) tarkasteltuun pisteeseen P8 (YVA-selostuksen piste P3b) ja jaettiin tasaisesti pinta ja pohjakerrosten välille, koska pohjalle tuleva järvivettä lämpimämpi jätevesi pyrkii nousemaan myöhemmin pinnalle. Todellisuudessa jäteveden purku saatetaan toteuttaa pitkän diffuusorin kautta, jolloin jätevedet sekoittuvat heti useamman hilaruudun alueelle. Tällöin myös lähialueen korkeat pitoisuuspiikit tasoittuvat. Laskennan tuloksena on esitetty kuukausittaiset pitoisuuden nousun keskiarvokentät vuodelta 21 ja 26 (keskimääräinen ja vähävirtaamainen vuosi) kuvissa 1-16. Jokaiselle muuttujalle on esitetty molemmilta lasketuilta vuosilta kuukausipitoisuuksien keskiarvot pintakerroksessa ja näiden lisäksi heinäkuun keskiarvot syvemmistä kerroksista. Lasketuista aikasarjatiedoista on esitetty pitoisuudet pintakerroksesta pisteistä Luuksinsalmi, ja järvestä lähtevä pitoisuus (orvan kanavan alkupää). Aikasarjat on esitetty kuvissa 17-2, ja vastaavat keskiarvotiedot on esitetty taulukoissa 1-4. Lisäksi pisteeltä on esitetty aikasarjoja syvemmistä kerroksista kuvassa 21. Aikasarjapisteiden paikat on esitetty pääraportin kuvassa 9. Kaikilla laskentamuuttujilla kulkeutuminen on pääpiirteissään saman kaltaista. Noin kymmenen kilometrin etäisyydellä purkupaikasta mittauspisteellä jätevesipäästöistä aiheutuu pitoisuuden nousua normaalina virtauskesänä seuraavasti Ptot 1.2 g/l, Ntot 9.1 g/l, COD.59 mg/l ja SEDI.4 mg/l. Heikommassa virtaustilanteessa vuonna 26 pitoisuusmuutokset olivat noin 5 %:a suuremmat. Kuormituspisteen lähellä ( < 3 km) Luuksinsalmessa pitoisuuslisäykset ovat n. 2-3 kertaisia painottuen salmen pohjoisrantaan. Vastavirtaan jätevettä kulkeutuu keskimäärin vähän, mutta sopivissa tuulioloissa ja heikon virtauksen aikaan voi syntyä tilanteita, joissa purkupisteen jätevesi kulkeutuu joitakin satoja metrejä heikosti laimentuen myös vastavirtaan.

Verrattuna järven pohjois-osassa sijaitseviin kuormituspisteisiin P1 ja P2, nyt lasketut Kemijärvestä pois lähtevät pitoisuudet ovat keskimäärin n. 1-3 % suurempia normaalin virtaaman kesä 21 ja 3-5 %:a suurempia heikon virtaaman kesänä. Pieni ero selittyy sillä, että veden vaihtuvuus Kemijärvessä on nopeaa ja viipymä keskivirtaamilla on vain n. 2 kk. Heikommassa virtaustilanteessa suurempi osa kuormituksesta sedimentoituu Kemijärveen. Veden syvyys on pisteen P8 ympäristössä keskimäärin syvempää kuin pisteillä P1 ja P2, joten aivan kuormituspisteiden lähistössä laimeneminen tapahtuu suurempaa vesitilavuuteen ja on näin ollen nopeampaa. 2.2 Vaikutukset talvella Myös talvilaskennat toteutettiin samoin määrittelyn ja asetuksin kuin pääraportissa. Laskennan tuloksena on esitetty vastaavat kuukausittaiset pitoisuuden nousun keskiarvokentät talville 211-212 ja 213-214 (keskimääräinen ja vähävirtaamainen talvi) sekä aikasarjat (kuvat 22-33) ja taulukot 5-8. Pitoisuusmuutokset ovat talvella hieman suurempia ( n. 2 %) kuin kesällä vähäisemmän sekoittumisen takia. Luuksinsalmessa vaikutukset painottuvat kesää enemmän salmen pohjoisosaan ja Kemijärven eteläisillä selillä länsi rannalle. Vastavirtaan jätevesiä kulkeutuu kesään verrattuna selvästi vähemmän. Suoraviivaisemman virtauksen takia erot pois virtaavissa pitoisuuksissa kuormituspisteisiin P1 ja P2 verrattuna ovat vähäisemmät kuin kesällä. Viitteet Lauri Hannu, 217, Kemijärven biotuotetehtaan vesistövaikutusten arviointi virtaus- ja vedenlaatumallilla + liitteet, tutkimusraportti

6/21 7/21 8/21 9/21 Kuva 1: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 21, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 35 kg/d. 7/21c 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 2: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 21, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 35 kg/d.

6/26 7/26 8/26 9/26 Kuva 3: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 26, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 35 kg/d. 7/26c 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 4: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 26, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 35 kg/d.

6/21 7/21 8/21 9/21 Kuva 5: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 21, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 25 kg/d. 7/21c 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 6: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 21, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 25 kg/d.

6/26 7/26 8/26 9/26 Kuva 7: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 26, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 25 kg/d. 7/26c 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 8: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 26, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 25 kg/d.

6/21 7/21 8/21 9/21 Kuva 9: COD pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 21, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 16 tn/d. 7/21 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 1: COD pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 21, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m Kuormitus 16 tn/d.

6/26 7/26 8/26 9/26 Kuva 11: CODM pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 26, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 16 tn/d. 7/26 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 12: CODM pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 26, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 16 tn/d.

6/21 7/21 8/21 9/21 Kuva 13: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 21, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 1,2 tn/d. 7/21 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 14: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 21, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 1,2 tn/d.

6/26 7/26 8/26 9/26 Kuva 15: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa 26, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 1,2 tn/d. 7/26 2-3m 4-5m 9-1m Kuva 16: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot heinäkuussa 26, kuormituspiste P8, kerrokset 2-3m, 4-5m ja 9-1m. Kuormitus 1,2 tn/d.

ug/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PTOT_21_-1m 7/1 8/1 9/1 ug/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PTOT_26_-1m 7/6 8/6 9/6 Kuva 17: PTOT pitoisuudet pintakerroksessa pisteissä Luuksinsalmi, ja orva (järvestä lähtevä). Aikasarjat 21 ja 26 avovesikausi. Taulukko 1: PTOT aikasarjapitoisuuksieen keskiarvot 21 ja 26 avovesijaksot Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maksimi Vuosi k.a. std maksimi PTOT ug/l 21.3.7 2.26 26.55 2.49 35.97 PTOT ug/l 21 1.27.41 2.6 26 1.88.74 2.89 PTOT ug/l 21 1.11.44 1.79 26 1.62.86 2.8

ug/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 NTOT_21_-1m 7/1 8/1 9/1 ug/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 NTOT_26_-1m 7/6 8/6 9/6 Kuva 18: NTOT pitoisuudet pintakerroksessa pisteissä Luuksinsalmi, ja orva (järvestä lähtevä). Aikasarjat 21 ja 26 avovesikausi. Taulukko 2: NTOT aikasarjapitoisuuksieen keskiarvot 21 ja 26 avovesijaksot Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maksimi Vuosi k.a. std maksimi NTOT ug/l 21.2.51 16.11 26 3.94 17.76 256.9 NTOT ug/l 21 9.6 2.93 14.72 26 13.41 5.29 2.64 NTOT ug/l 21 7.94 3.94 12.79 26 11.62 6.13 2.

4 CODC_21_-1m mg/l 3 2 1 7/1 8/1 9/1 4 CODC_26_-1m mg/l 3 2 1 7/6 8/6 9/6 Kuva 19: COD pitoisuudet pintakerroksessa pisteissä Luuksinsalmi, ja orva (järvestä lähtevä). Aikasarjat 21 ja 26 avovesikausi. Taulukko 3: COD aikasarjapitoisuuksieen keskiarvot 21 ja 26 avovesijaksot Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maksimi Vuosi k.a. std maksimi COD mg/l 21.2.3 1.3 26.25 1.14 16.47 COD mg/l 21.59.19.95 26.88.35 1.35 COD mg/l 21.52.21.83 26.76.4 1.31

.5.4 SEDI_21_-1m mg/l.3.2.1 7/1 8/1 9/1.5.4 SEDI_26_-1m mg/l.3.2.1 7/6 8/6 9/6 Kuva 2: SSEDpitoisuudet pintakerroksessa pisteissä Luuksinsalmi, ja orva (järvestä lähtevä). Aikasarjat 21 ja 26 avovesikausi. Taulukko 4: SSED aikasarjapitoisuuksieen keskiarvot 21 ja 26 avovesijaksot Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maksimi Vuosi k.a. std maksimi SSED mg/l 21.1.2.77 26.18.85 1.22 SSED mg/l 21.4.13.68 26.6.23.91 SSED mg/l 21.4.14.58 26.52.27.9

25 NTOT 21 pinta 1m 2 ug/l 15 1 5 7/1 8/1 9/1 25 NTOT 26 pinta 1m 2 ug/l 15 1 5 7/6 8/6 9/6 Kuva 21: NTOT pitoisuudet pintakerroksessa ja 1m syvyydellä pisteessä.

12/211 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 (1.-15.5.) Kuva 22: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot talvella 211-212, kuukaudet 11/211 5/212, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 35 kg/d.

12/213 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 (1.-15.5.) Kuva 23: PTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/213 5/214, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 35 kg/d.

PTOT_ug/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PTOT_ug/l_211-212_-1m 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 PTOT_ug/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 PTOT_ug/l_213-214_-1m 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 Kuva 24: PTOT pitoisuudet valituissa aikasarjapisteissä, talvet 211-212 ja 213-214. Taulukko 5: PTOT pitoisuuksien keskiarvot aikasarjapisteissä, talvet 211-212 ja 213-214. Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maks. Vuosi k.a. std maks. PTOT ug/l 211-212.44.6.87 213-214.18.6.84 PTOT ug/l 211-212 1.62.46 2.49 213-214 2.19.95 4.37 PTOT ug/l 211-212 1.35.47 2.27 213-214 1.67.85 3.24

12/211 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 (1.-15.5.) Kuva 25: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/211 5/212, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 25 kg/d.

12/213 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 (1.-15.5.) Kuva 26: NTOT pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/213 5/214, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 25 kg/d.

4 NTOT_ug/l_211-212_-1m NTOT_ug/l 3 2 1 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 4 NTOT_ug/l_213-214_-1m NTOT_ug/l 3 2 1 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 Kuva 27: NTOT pitoisuudet valituissa aikasarjapisteissä, talvet 211-212 ja 213-214. Taulukko 6: NTOT pitoisuuksien keskiarvot aikasarjapisteissä, talvet 211-212 ja 213-214. Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maks. Vuosi k.a. std maks. NTOT ug/l 211-212.2.6 26.93 213-214.13 1.1 47.52 NTOT ug/l 211-212 11.64 3.24 17.9 213-214 15.68 6.72 31.67 NTOT ug/l 211-212 9.68 3.33 16.41 213-214 11.98 6.2 23.21

12/211 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 (1.-15.5.) Kuva 28: COD pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot talvella 211-212, kuukaudet 11/211 4/212, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 16 tn/d.

12/213 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 (1.-15.5.) Kuva 29: COD pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/213 5/214, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 16 tn/d.

4 CODC_ug/l_211-212_-1m CODC_ug/l 3 2 1 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 4 CODC_ug/l_213-214_-1m CODC_ug/l 3 2 1 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 Kuva 3: CODcr pitoisuudet valituissa aikasarjapisteissä, talvet 211-212 ja 213-214. Taulukko 7: CODcr pitoisuuksien keskiarvot aikasarjapisteissä, talvet 211-212 ja 213-214. Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maks. Vuosi k.a. std maks. COD mg/l 211-212.2.28.4 213-214.8.28.38 COD mg/l 211-212.75.22 1.15 213-214 1.2.45 2.7 COD mg/l 211-212.63.22 1.5 213-214.78.39 1.51

12/211 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212 (1.-15.5.) Kuva 31: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot talvella 211-212, kuukaudet 11/211 4/212, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 1,2 tn/d.

12/213 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 (1.-15.5.) Kuva 32: SSED pitoisuusnousun kuukausikeskiarvot 11/213 5/214, kuormituspiste P8, pintakerros. Kuormitus 1,2 tn/d.

.5.4 SSED_ug/l_211-212_-1m SSED_ug/l.3.2.1 1/212 2/212 3/212 4/212 5/212.5.4 SSED_ug/l_213-214_-1m SSED_ug/l.3.2.1 1/214 2/214 3/214 4/214 5/214 Kuva 33: SSED pitoisuudet valituissa aikasarjapisteissä, talvet 211-212 ja 213-214. Taulukko 8: SSED pitoisuuksien keskiarvot aikasarjapisteissä, talvet 211-212 ja 213-214. Muuttuja Piste Vuosi k.a. std maks. Vuosi k.a. std maks. SSED mg/l 211-212.15.2.3 213-214.6.2.28 SSED mg/l 211-212.53.15.83 213-214.69.29.13 SSED mg/l 211-212.45.16.76 213-214.54.27.1