Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Lämpöyrittäjyys Suomessa Suomessa toimi v. 2012 lopussa n. 500 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta, määrä kasvussa Liikevaihto on n. 130-140 milj. euroa vuodessa Vuotuinen metsähakkeen käyttö n. 1,3 milj. i-m3 TTS tiedote 6/2013
Lämpöyrittäjyys Suomessa Lämpöyritysten kannattavuus on parantunut viime vuosina huomattavasti. Nettotulos 2,5%:sta => 7,5%:iin 2010-2012! Kannattavuus on parantunut kaikilla mittareilla (käyttökate, liiketulos, rahoitustulos, nettotulos) Lämpölaitosten kohdekoko (teho) on kasvanut 7.4.2014 3
Kannattavuuteen vaikuttavat seikat pienillä lämpölaitoksilla ja lämpöyrittäjillä Lämpöenergian myyntihinta ja menekki Metsähakkeen saatavuus ja hinta Hinnan vaihtelut Maksukyky Kilpailu hakkeesta muiden alueen laitosten kanssa Metsähakkeen laatu ja sen vaihtelu Vaihtelut hakkeen laadussa ja kosteuspitoisuudessa vaikuttavat lämmöntuotannon ja lämpökuorman tasaisuuteen ja 7.4.2014 4
Keskeisimmät metsähakkeen laatutekijät: Kosteus Palakoko Puhtaus Toimitusvarmuus Alkuperä
Mitä laatu tarkoittaa lämpöyrittäjälle Tuotteen tai palvelun ominaisuudet, joiden avulla yritys täyttää asiakkaan odotukset. Toimitusaikojen ja lämmöntuotannon luotettavuus Palveluvalmius Tiedonkulku ja viestintä Yrityksen toimintojen erinomaisuus. Toimitusketjun hallinta ja riittävä (puskuri)varasto Tuotettavan hakkeen oikea kosteuspitoisuus ja puhtaus Laitoksen ja kattilan huolto ja kunnossapito Työturvallisuus Koulutetut ja osaavat työntekijät Yrittäjän toiminta on kaiken a ja o ja että henkilöstö on koulutettua ja kalusto soveliasta polttoaineen laatua ajatellen
Mitä laatu tarkoittaa lämpöyrittäjälle Puunkorjuuyrittäjällä, metsänomistajalla ja lämpö- ja voimalaitoksella voi olla erilainen käsitys metsäenergian tuotannon laadusta tai siitä, mitä hyvään (ja huonoon) laatuun kuuluu Metsäbioenergia- alan yrittäjät ja työntekijät joutuvat ottamaan huomioon monien eri tahojen asettamat vaatimukset omassa toiminnassaan 1.Metsänomistajat 2.Toimitusketjun muut yrittäjät 3.Metsähaketta käyttävät laitokset 4.Loppuasiakkaat (lämmön käyttäjät) Jos kerran huonosti harvennat, niin ei se isäntä toista kertaa sinne kutsu
Jokainen toimitusketjun vaihe vaikuttaa laatuun Toimitusketjun kokonaislaatu riippuu yrittäjien ja työntekijöiden laatunäkemyksistä, asenteista ja työkokemuksesta. Laatu vaikuttaa toimitusketjun jokaisessa vaiheessa. Tässä toiminnassa olisi hyvä, jos haketoimittaja ja seuraava porras olisivat samasta organisaatiosta, niin se vastuuntunto olisi kohdallaan, että se tietäisi mitä se huono hake sille seuraavalle portaalle meinaa.
Mitä huono laatu aiheuttaa lämpö- ja voimalaitoksella Lisääntyneet polttoainekustannukset Ylimääräiset huolto-, ylläpito- ja korjauskustannukset sekä tuotannon keskeytykset Ylimääräisestä petihiekan ja prosessituhkan hävittämisestä aiheutuvat kustannukset Menetetty sähkön/lämmön myyntitulo luvatun sähkön myynnin korvaaminen pörssisähköllä Kiinteän polttoaineen korvaaminen öljyllä päästöoikeuksien ostaminen suurilla laitoksilla merkittävä kustannuserä 9
Mitä huono laatu aiheuttaa lämpö- ja voimalaitoksella? 7.4.2014 10
Suuretkin laitokset ovat herkkiä polttoaineen laadun suhteen! Kiviä voimalaitoskattilan petihiekassa, Fortum Iiksenvaara
7.4.2014 12
Yleisimmät laatuongelmat metsähakkeen tuotantoketjussa ovat: Kiire korjuu- ja kuljetuslogistiikassa Kohteelle soveltumaton kalusto tai menetelmä Väärin tehty varasto tai väärä varastopaikka Liian lyhyt varastointiaika Asenne Siinähän (varastoinnissa) pitäisi olla, että ne kuivaa vuoden yli, mutta ei ne kyllä kerkiä missään kuivaa. Jos myö niin pitkään vuotellaan, niin se on taimet tököttämässä siellä aukolla, ne on isännät sen verta hätäisiä Kyllä ne koneet pysyy kunnossa, ne pitää vaan huoltaa ajallaan. Mies taitaa enemmänkin olla ongelma.
Eri toimijat painottavat laatuongelmia eri tavalla 7.4.2014 14
Metsäenergian toimitusketjuissa toimivien yritysten, puunhankintaorganisaatioiden ja energiantuottajien mukaan laatu syntyy metsässä! Korjuussa ja varastoinnissa tehdyt virheet vaikuttavat huomattavasti esimerkiksi epäpuhtauksien määrään tai tuotettavan metsäenergian kosteuteen. Korjuun aikana tehtyjä virheitä on vaikea korjata myöhemmin esimerkiksi haketuksen tai terminaalivarastoinnin aikana. Korjuu ja varastointi vaikuttavat laatuun eniten. Siellä on mahdollisuudet saada ne epäpuhtaudet tai sössiä kuivatusaika 15
Kosteus on yksi tärkeimmistä metsähakkeen laatutekijöistä Kosteus vaikuttaa puun teholliseen lämpöarvoon ja tätä kautta polton hyötysuhteeseen Kosteaa polttoainetta tarvitaan saman energiamäärän tuottamiseen enemmän Laitokselle sopiva kosteus riippuu laitoksen koosta, käyttötarkoituksesta ja polttolaitteista ja -tekniikasta Kaatotuore puu yleensä liian kosteaa 16
Kosteus Kostean polttoaineen kuljetus maksaa enemmän Kostea polttoaine jäätyy helpommin aiheuttaen ongelmia toimitusketjun eri vaiheissa
Epäpuhtaudet ja palakoko Epäpuhtaudet aiheuttavat ongelmia sekä energiatuotantolaitoksille että muille toimitusketjussa toimiville yrittäjille Laitteiden rikkoutuminen ja terien tylsyminen Ylimääräisiä huoltokatkot Toimitusten hidastuminen ja toimitusvarmuuden heikentyminen Isot palat tukkivat kuljettimia ja syöttökanavia ja voivat palaa liian korkealla lämpötilalla Hienoaines voi estää ilman virtaamista varastokasassa ja kattilassa. Siinä vaiheessa yleensä se isoin ongelma tulloo, kun sitä ruvetaan metsästä tienvarteen kuljettamaan, sinne jääpi ylleensä maa-ainesta ja kiviä
Kuinka laatuun voidaan vaikuttaa? 7.4.2014 19
Keinoja laadun parantamiseksi: 1. Ammattitaito, työkokemus, johtaminen, valvonta Oma huolellisuus jokaisessa työvaiheessa Rekrytointi, perehdytys ja koulutus Palaute (palautteen saaminen ja antaminen) Laadunhallinta ja valvonta Laadunhallintamenetelmien käyttöönotto ja noudattaminen koko yrityksen tasolla Näytteiden otto, toimitusten valvonta ja ohjaus Reklamaatiot Monesti tuntuu, että kaikilla ei aina ole ajatukset omassa työssään, kun tuolla monenlaista liikkujaa liikkuu ja niille joudutaan purkamaan ihan atomeiksi tämä asia
Laadunhallinnalla pyritään luomaan puunhankintaketjuissa toimivien yritysten sekä asiakkaiden kesken yhteiset pelisäännöt, jotka parantavat sekä yrityksen toimintaa että tuotettavan metsäenergian laatua. Kaikki osapuolet tietävät, millaiset ovat tuotettavan hakkeen laatuvaatimukset sekä miten korjuussa ja toimitusketjussa tulee toimia. Apuna voidaan käyttää toiminta- ja laatujärjestelmiä sekä työohjeita Laatustandardit
Mitä laadunhallinnalla saavutetaan? Kustannussäästöjä Pienentyneet huoltokustannukset Pienentyneet polttoainekustannukset (kosteus ja kuiva-ainetappiot kuriin!) Optimaalinen/ parantunut toimitusaika ja rytmi Varastonhallinta ja kierto Häiriötön lämmöntuotanto Laatuun perustuva ennakointi jokaisessa työvaiheessa Lisääntynyt työturvallisuus Parempi maine yritykselle me jo nimestä tiietään, että jos aina on ongelma kun sen kanssa on menty, niin me on sitte kyllä huomioitu jo hinnoittelussa tai vastaanotossa, että otetaanko tavaraa vastaan tai ei.
Keinoja laadun parantamiseksi: 2. Suunnittelu, ennakointi Korjuukohteen, -tekniikan ja kaluston valinta Kohteiden ajoitus Valikoiva laadunhallinta toimitusketjussa Haketettavan, kuljetettavan ja poltettavan materiaalin valinta laadun perusteella Kelirikkoon ja kulutushuippuun varautuminen Puskurivarastojen käyttö Polttoaineiden sekoittaminen laadun tasaamiseksi Laitteiden & koneiden huolto ajallaan Kun jättää joskus pinon ostamatta, niin se on joskus parasta laadunhallintaa. On myö kyllä monelta kasalta lähetty pois, että tää on liian tuoretta, tai niin kuin liian vihreetä. 23
Keinoja laadun parantamiseksi: 3. Korjuun huolellisuus Puidaan hyvin kasoille ja tehdään sopivan kokoisia kasoja Ei oteta kasojen pohjimmaisia Kantojen ravistelu ja pilkkominen Kannoilla nostokohteen valinta erityisen tärkeää Tarpeeksi pitkä palstakuivatus Korjuussa huolehdittava seuraavan työvaiheen onnistumisesta Kiinnitetään huomiota myös jäävän puuston määrään ja tulevaan arvokehitykseen Minimoidaan korjuuvauriot jäävään puustoon ja maanpintaan Korjuujälki vaikuttaa metsänomistajien myyntihalukkuuteen jatkossa! Sitte joka vaiheessa sitä mullan kopistelua
Keinoja laadun parantamiseksi: 4. Oikeanlainen varastointi Kosteutta pyritään alentamaan varastoinnin aikana Kesällä varastointi pienissä kasoissa (kuivaminen) ja talvella isoissa kasoissa (ettei kastu lisää) Varastointiaika hakkuutähteellä lyhyin, ranka ja kannot kestävät paremmin varastointia Varaston muodostamisen vaikutus lopputuotteen laatuun merkittävä 7.4.2014 Keskelle kuusikkoa, kun pimeälle paikalle kun jytkäytetään, niin ei kuiva yhtään
Tienvarsivarastopaikan valinta tärkeää Kasan sijainti (pohja, sääolosuhteet, tilantarve jne.) Kasan koko ja muoto E P Se paikka on niin iso asia, että sitä ei moni uskokaan
Pino mahdollisimman korkea (4-5m), ilmava ja säilyttää muotonsa Lippa noin 0,5-1 m syvä ja väh. 0,5 m paksu Tyvet tiellepäin, mieluiten etelään Pohjalle aluspuut Ei ojien päälle eikä painanteisiin, johon voi kertyä vettä Pino kuormaimen ulottuvilla Kiviä ja kantoja ei saa olla pinon alla eikä esteenä Pinot riittävän etäällä sähkö- ja puhelin linjoista PEITTÄMINEN Vaikka peittäminen on työlästä, se kannattaa tehdä, ettei hake kastu läpimäräksi
Keinoja laadun parantamiseksi: Voipihan (laatuun vaikuttaa) --- kun se jotta katotaan vähän jotta mitä sinne mätetään ja pystyy sanomaan, että mitä en ota kyytiin, jos on hyvin multaista, niin jätetään mehtään ja ilmoitetaan vaan, että tuota ei kehtaa kenenkään ristiksi oikein viedäkään 5. Haketus Tasainen palakoko hyvä sekä käsittelyn että polton kannalta Ravistellaan ylimääräiset kivet ja maa-ainekset pois, etteivät ne päädy polttoon Vaikutusmahdollisuudet pääosin hakkurin käyttäjällä Terien ja laitteiden kunnossapito
Yhteenvetona: Metsäpäässä vaikutetaan eniten siihen, minkälaatuisia energiajakeita tienvarsivarastoon päätyy. Metsässä syntyneitä virheitä on vaikea korjata myöhemmin. Yrityksen toiminta on laadukasta, jos asiakas on tyytyväinen yrityksen tuotteisiin ja toimintaan. Jos kukaan ei kommentoi, niin se on yleensä mennyt hyvin.
Sopiva kosteus Tasainen palakoko Ei epäpuhtauksia 30
LAATU hankkeen kevätseminaari 23.5.2014, klo 9-16.30 Metla talo, Yliopistokatu 6, Joensuu Aamupäivän luento-osuus: Toimijoiden näkemykset metsähakkeen toimitusketjun laadusta Pohjois-Karjalan alueella Tanja Ikonen, Miina Jahkonen, Metla Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen, Metsäkeskus Pohjois-Karjala Laadukas metsähake syntyy korjuun ja varastoinnin aikana Timo Kanniainen, KME Hakkeen laadun merkitys loppukäyttäjälle Tommi Kauhanen, Fortum Power and Heat Oy Iltapäivän retki: Energiapuukorjuukohdevierailu Satamaterminaali, Haketuksen merkitys metsähakkeen laadulle Jarmo Aholin, Seppo Olenius, Sekera Oy
Kiitos