Luonnos 25.10.2017 Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) 12 :n 4 momentin sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 13 :n 4 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja paloturvallisuudesta sekä eläinsuojelusta on muutoin säädetty tai määrätty, tätä asetusta sovelletaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) mukaisessa sikaloiden uudisrakennushankkeessa, uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa ja laajassa peruskorjaushankkeessa. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) emakkosikalalla porsivien ja joutilaiden emakoiden sekä mahdollisten ensikoiden, karjujen ja vieroitettujen porsaiden pitoon käytettävää kotieläinrakennusta 2) lihasikalalla lihasikojen pitoon käytettävää kotieläinrakennusta 3) yhdistelmäsikalalla emakko- ja lihasikalaa jotka liittyvät samaan toimintakokonaisuuteen 4) eristystilalla muista eläintiloista eristetty eläintila 5) karanteenitilalla erillinen rakennus jossa eläimet voidaan hoitaa ilman eläintautien leviämisriskejä 6) umpilattialla yhtenäistä rei'ittämätöntä tasaista lattiaa 7) rakolattialla/ ritilälattialla rei'itettyä lattiaa, joka läpäisee lantaa eläinten tallaamana 8) viemäröidyllä lattialla joko harvaan rei'itettyä rako- tai ritilälattiaa, tai umpilattian ja rako- tai ritilälattian yhdistelmää, joissa on enintään 10 prosentin viemäröintireikäosuus. 9) kiinteäpohjaisella lattialla joko umpilattiaa tai viemäröityä lattiaa 10) porsituskarsinalla karsinaa, johon porsiva emakko tuodaan porsimaan ja jossa on tilaa porsivalle emakolle pahnueineen 11) porsitushäkillä porsivalle emakolle tarkoitettua häkkiä, jossa emakko ei pääse kääntymään, mutta voi maata, nousta ja imettää 12) ruokinta- ja makuuhäkillä häkkiä, jossa sika käy syömässä ja makaamassa ja johon se voidaan sulkea tilapäisesti ruokinnan tai hoitotoimenpiteiden ajaksi 13) tiineytyshäkillä häkkiä, jossa sikaa voidaan pitää suljettuna, tiineytyksen yhteydessä, vieroituksesta alkaen enintään 4 viikkoa, tiineyteen johtavan siemennyksen tai astutuksen jälkeen. 14) lastauspaikalla, sikojen siirtämiselle tarkoitettua paikkaa, joka voi olla lastaustila tai - huone, -vaunu, -käytävä, -laituri tai yhdistelmä niistä. Sian, karjun, ensikon, emakon, porsivan emakon, joutilaan emakon, pikkuporsaan, vieroitetun porsaan, kasvatussian ja lihasian määritelmät sisältyvät valtioneuvoston asetukseen sikojen suojelusta 629/2012.
2 3 Yleisiä vaatimuksia Sikalan paloturvallisuuteen sovelletaan tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista annettua maa- ja metsätalousministeriön asetusta (474/2014). Tuotanto ja eläinten hyvinvointi on voitava järjestää sähkökatkoksen sattuessa varasähköjärjestelmän avulla ja turvaamalla vedensaanti. Jos eläintilassa on sähköriippuvainen ilmanvaihto, on käytössä oltava hälytyslaitteisto, joka varoittaa eläinten hoitajaa sähkökatkosta. Sikakarsinan, -pihaton, emakkohäkin ja sairaskarsinan sekä ruokintakourujen ja -laitteiden mitat, sikojen määrät karsinaa kohti sekä sikojen enimmäispainot tulee merkitä pohjapiirustukseen. Uudisrakentamisessa eläintilan huonekorkeuden tulee olla keskimäärin vähintään 2,7 metriä, kuitenkin diffuusiokattona vähintään 2,5 metriä. Peruskorjauksessa ja sellaisessa laajennuksessa olemassa olevan eläintilan yhteyteen, joissa eläintilan laajennus on alle 50 prosenttia eläintilan pinta-alasta ja enintään 500 neliömetriä, voidaan käyttää olemassa olevia kaluste- ja käytäväratkaisuja, ellei eläinsuojelu-, työsuojelutai muista säädöksistä muuta johdu. 4 Sikalan sijoitus ja kuljetusreitit Sikatilan sisäinen ja tilalle tuleva ja sieltä lähtevä liikenne sekä toiminnan tulevaan laajentamiseen liittyvien rakennusten tilavaraukset on esitettävä asemapiirroksessa. Rakennettavat tuotantopiha-alueet, alueiden pinta-ala, rakennekerrokset ja pintavesien johtaminen on esitettävä piirustuksissa. 5 Valoaukot ja luonnonvalo Sikalan kaikissa osastoissa on oltava luonnonvaloa varten yksi tai useampi ikkuna. Ikkunat eivät saa olla sikojen ulottuvilla. 6 Eläintilan lattiat Karsinatila ja sen lattiaosuudet on suunniteltava siten, että sioilla on mahdollisuus jakaa se makuu-, ruokinta- ja ulostamisalueisiin. Sioilla on oltava kuiva, puhdas ja pinnaltaan tasainen makuupaikka. Lihasikojen makuupaikan on oltava kiinteäpohjainen. Kiinteäpohjaisen lattian on oltava sellainen, että tonkimisaineita voidaan käyttää asianmukaisesti ja että virtsa ja muut nesteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Rakolattiarakenteessa palkin ja raon leveys tulee valita sikojen iän mukaan. Rakolattian ja viemäröidyn lattian rakolattiapalkki- ja rakoleveyden sekä reikien mittatiedot tulee merkitä pohjapiirustukseen. Rakolattian mitoituksen on täytettävä liitteen taulukossa 1 asetetut vaatimukset.
3 7 Sairastilat Sikalassa tulee sairaille eläimille varata hoitokarsinatilaa vähintään 5 % kokonaiseläinmäärän tilatarpeesta. Hoitokarsinan vapaasta lattia-alasta on oltava vähintään kaksi kolmasosaa kiinteäpohjaista lattiaa ja hoitokarsinan on oltava sivumitoiltaan sellainen, että sika voi kääntyä helposti ympäri. Hoitokarsinan vähimmäispinta-ala ja kaukaloruokinnassa tarvittava kaukalopituus on määrätty liitteen 1 taulukossa 2. 8 Ruoka- ja juomapaikat Sioilla tulee olla vettä jatkuvasti tarjolla ja esteetön ja tarpeensa mukainen veden ja rehun saanti eläimen seistessä normaalissa asennossa. Pihatossa tai ryhmäkarsinassa, tulee olla yksi juomapaikka tai -nippa 10 sikaa kohden ja kullekin sikaryhmälle aina vähintään kaksi juomapistettä. Ryhmäporsituskarsinassa juomapaikkojen lukumäärä on yksi juoma-astia tai juottolaite kymmentä imettävää emakkoa kohden. Ryhmäporsituskarsinan imevillä porsailla on oltava yksi juomalaite tai -astia kahtakymmentä porsasta kohden. Automaattiruokinnassa laitekapasiteetin on oltava ruokintapaikkojen määrän mukaan mitoitettu. 9 Eristys- ja karanteenitilat Eristystila ei saa olla suoraan yhteydessä muihin varsinaisiin eläintiloihin. Eristystilan karsinat varusteineen on mitoitettava siihen tulevien sikojen koon vaatimusten mukaan. Huonetilan sisäpintojen on oltava helposti desinfioitavissa. Eristystilalla tulee olla muista tiloista erillinen ilmanvaihto ja lannanpoisto. Eristystila tulee merkitä piirustuksiin. Karanteenitila on oltava erillinen rakennus, jossa on muuten samat vaatimukset kuin eristystilassa. 10 Lastaustilat Sikalassa tulee olla muista eläintiloista selvästi erotettu lastauspaikka. Lastaustilan tai lastausvaunun sijasta voidaan käyttää lastauskäytävää ja lastauslaituria. Lastauslaituri on oltava sellainen, että siat eivät pääse takaisin sikalaan. Lastauspaikka tulee suunnitella siten että eläinten lastaus on helppoa, ja että lastaus aiheuttaa sioille mahdollisimman vähän stressiä ja loukkaantumisia. Eläinkuljetusauton sijoituspaikka ei saa sijaita lähellä sikalan ilmanottoaukkoja. Lastaustilan, -vaunun tai -käytävän sisäpintojen on oltava helposti desinfioitavissa ja lastauspaikassa tulee olla erillinen ilmanvaihto ja lannanpoisto. Lastauspaikan pesuvettä ja lastauspaikasta poistettavaa lantaa ei saa johtaa sikalan lantakouruun, vaan sikalan ulkopuoliseen lantakanavaan tai -varastoon. Painepesua varten on lastauspaikoissa oltava omat pesulinjat ja pesuletkut sekä pesuaineiden ja desinfiointiaineiden säilytyspaikka.
4 11 Ulkoilualueet Ulkoilualueen pohjan tulee olla tiivis ja likavedet tulee ohjata keräilykaivoon tai lantalaan. Ulkoilu-alueen aitauksen on oltava kestävästä materiaalista, joka ei vahingoita sikoja ja joka estää niiden karkaamisen. Ulkoilualueelta on oltava pääsy säänsuojaan. Ulkoilualueiden pinta-ala, rakennekerrokset ja pintavesien johtaminen on esitettävä piirustuksissa. 12 Karsinoiden ja muiden sikapaikkatilojen mittavaatimuksia Karsinoiden ja muiden tilojen mitoituksessa on noudatettava seuraavia vaatimuksia: 1) Lihasioille, kasvatussioille ja vieroitetuille porsaille tarkoitetun karsinan vapaasta lattiaalasta on oltava vähintään kaksi kolmasosaa kiinteäpohjaista lattiaa. Lihasikalan ja muille kasvatussioille, pikkuporsaille ja vieroitetuille porsaille tarkoitetun sikalan eläinpaikkojen vähimmäiskarsinapinta-alat ja kaukaloruokinnassa tarvittava kaukalopituus on määrätty liitteen taulukossa 2. 2) Porsituskarsinassa, jossa porsiva emakko on häkissä, emakolle pahnueineen tulee karsinaalaa olla vähintään 4,5 neliömetriä. Karsinan lattia-alasta on oltava vähintään 50 prosenttia kiinteäpohjaista lattiaa. 3) Porsituskarsinassa, jossa porsiva emakko on vapaana, emakolle pahnueineen tulee olla karsina-alaa vähintään 6,0 neliömetriä. Karsinan lattia-alasta on oltava vähintään 50 prosenttia kiinteäpohjaista lattiaa. 4) Pihattomallisen, kuivikepohjaisen ryhmäporsituskarsinan pinta-alavaatimuksena on vähintään 6,0 neliömetriä imettävää emakkoa ja porsaspahnuetta kohden. 5) Kääntymisen estävän porsitushäkin pituuden on oltava vähintään 2 400 millimetriä. Porsituskarsinassa häkin takana on oltava vähintään 300 millimetriä vapaata tilaa porsimista varten. Häkin takana olevalla rakolattiaosuudella on oltava avattava luukku tai peitettävä aukko, jonka kautta pystytään poistamaan jälkeiset, likaantunut pesäntekomateriaali ja kuivikkeet lantakanavaan. Porsitushäkin leveyden on oltava vähintään 850 millimetriä alhaalla vähintään 200 millimetrin korkeudelle asti ja avoin imevien porsaiden vapaalle liikkumiselle ja häkin korkeuden vähintään 900 millimetriä. 6) Joutilaiden emakoiden ja ensikoiden pihaton tai ryhmäkarsinan on täytettävä vähimmäismitat jotka ovat liitteen 1 taulukossa 3. 7) Ruokintahäkki, johon emakko pääsee vapaasti, on varustettava sulkeutuvalla takaportilla. Ruokintahäkin leveyden on joutilailla emakoilla oltava vähintään 500 millimetriä ja ensikoilla vähintään 450 millimetriä ja pituuden molemmilla vähintään 2 000 millimetriä. Ruokintakaukaloa ei lasketa mukaan mitoitukseen. 8) Jos joutilaiden emakoiden tai ensikoiden ruokinnassa käytetään ruokintakaukaloa, jossa ei ole rakenteellisesti kullekin eläimelle erotettua osuutta, kaukalon pituuden on oltava vähintään 500 millimetriä emakkoa kohden. 9) Emakoiden tai ensikoiden ryhmälle tarkoitetun karsinan tai käytävätilan lyhyempien seinämien pituuden on oltava vähintään 2,8 metriä. 10) Siitoskarjun karsinapinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä, josta vähintään 4 neliömetriä on oltava kiinteäpohjaista lattiaa. 11) Tiineytystila häkkeineen on suunniteltava siten, että yksilöllinen kiimantarkkailu karjun avulla on mahdollista.
5 13 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan xx päivänä xxkuuta 2018. Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista (243/2010) Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 2017 Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Suunnittelija Kjell Brännäs
6 Taulukko 1. Rakolattian mitoitus Sikaryhmä Raon leveys tai reiän halkaisija enintään (mm) Liite Betonirakolattiapalkin leveys vähintään (mm) Pikkuporsas 11 50 Vieroitettu porsas 14 50 Kasvatus- ja lihasika 18 80 Emakko ja ensikko 20 80 Taulukko 2. Sikapaikan (kasvatus- tai lihasika tai vieroitettu porsas)ja hoitokarsinan pintaalat ja sikakohtaiset ruokintakourun pituudet sikakarsinoissa joissa on annosteltu ruokinta. Sian paino Sika- ja hoitokarsinan vapaa lattian pinta-ala / sika vähintään 1) Täyskuivikepohjakarsinan tai -pihaton pinta-ala / sika vähintään Ruokintakourun pituus / sika vähintään, annosteltu ruokinta kg m² m² mm < 10 0,15 0,25 160 10-94 0,17 + (paino kg/130) 0,25 + (paino kg/90) 160 + (paino kg x 1,5) 95-110 1,00 1,50 320 > 110 1,20 1,60 350 1) Vapaan lattian pinta-alasta on oltava vähintään kaksi kolmasosaa kiinteäpohjaista lattiaa. Taulukko 3. Joutilasemakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan vähimmäismitat, emakkoa tai ensikkoa kohti Esteetön lattia-ala vähintään 2) Emakko < 6 kpl 6-40 kpl > 40 kpl m 2 2,50 2,25 2,03 Esteettömän lattia-alan yhtenäisen kiinteäpohjaisen lattian vähimmäisosuus, m 2 1,45 1,30 1,17 Karsinan tai välikäytävän lyhyemmän sivun pituus vähintään, mm 2 400 2 800 2 800 Ensikko < 6 kpl 6-40 kpl > 40 kpl 1,80 1,64 1,48 1,05 0,95 0,86 2 400 2 800 2 800 2) Esteettömään lattia-alaan ei lasketa mukaan ruokintakaukalon tai -astioiden tai vastaavien alla olevaa lattia-alaa eikä yksilökohtaista ruokinta- tai makuuhäkkiä.
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ruokaosasto, maaseudun kehittämisyksikkö, Kjell Brännäs Muistio, luonnos 25.10.2017 Dnro 1735/01.03/2017 Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista uudistetaan. 1. Yleistä Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa otsikkokohdassa mainitun asetuksen (243/2010), joka tuli voimaan 9.4.2010. Asetuksessa säädetään tuettavien sikaloiden ja sikojen pitopaikkojen mitoitusvaatimuksista. Annettava uusi asetus korvaisi nykyisen asetuksen. Normipurkuun liittyvän hallituksen kärkihankkeen osana maa- ja metsätalousministeriö pyrkii yksinkertaistamaan tuettavia kotieläinrakennuksia koskevat asetuksensa. Sikojen karsinoiden ja muiden pitopaikkojen sekä varustelu- ja mitoitusvaatimuksia on täsmennetty yleisten eläinsuojelumääräysten linjan mukaisiksi ottaen samalla huomioon taloudelliset näkökohdat ja tutkimustulokset. Lisäksi asetus on pyritty saamaan sisällöltään vastaavaksi kuin aikaisemmin uudistetut MMM:n tuettavan kotieläinrakennusten asetukset. Sianlihantuotanto on pitkään kärsinyt kannattavuusvaikeuksista, minkä takia uusien sikaloiden rakentaminen on toistaiseksi 2000-luvulla ollut vähäistä. Sikaloiden peruskorjaamista ja uusien rakentamista tulisikin lisätä sianlihantuotannon ylläpitämiseksi. Tavoitteena on ollut, että uusi asetus ei aiheuttaisi sikatiloille lisäkustannuksia eikä lisäbyrokratiaa, vaan päinvastoin. Asetus täydentää sikojen suojelusta annettua valtioneuvoston asetusta (629/2012). Asetus on tarkoitus saada voimaan alkuvuonna 2018. 2. Asetusuudistuksen valmistelu Ehdotusta on valmisteltu virkatyönä yhteistyössä MMM:n eläin- ja kasvinterveyden yksikön, ELY-keskusten, MTK:n ja lihateollisuuden asiantuntijoiden kanssa. 3. Asetuksen yksityiskohtaiset perustelut 1. Soveltamisala Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittaus, että asetusta sovelletaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) lisäksi myös siihen, mitä sikaloiden paloturvallisuudesta ja eläinsuojelusta on muutoin säädetty. 2. Määritelmät Pykälään ehdotetaan seuraavat muutokset ja lisäykset: Kohdassa 3) nykyisen asetuksen sana kotieläinrakennukseen ehdotetaan vaihdettavaksi toimintakokonaisuuteen,
koska sikatilan siantuotanto toimii usein monessa rakennuksessa: yhdistelmäsikalalla emakko- ja lihasikalaa jotka liittyvät samaan toimintakokonaisuuteen. Kohdat 4) ja 5) ehdotetaan lisättäväksi, koska näihin liittyvä pykälä on täydennetty: 4) eristystilalla muista eläintiloista eristetty eläintila; 5) karanteenitilalla erillinen rakennus jossa eläimet voidaan hoitaa ilman tautiriskejä. Kohdasta 8) ehdotetaan poistettavaksi nykyisen asetuksen ylimääräinen sana keskimäärin : viemäröidyllä lattialla joko harvaan rei'itettyä rako- tai ritilälattiaa, tai umpilattian ja rako- tai ritilälattian yhdistelmää, joissa on enintään 10 prosentin viemäröintireikäosuus. Pykälän viimeisessä momentissa on viittaus nyt voimassa olevaan valtioneuvoston asetukseen sikojen suojelusta 629/2012. 3 Yleisiä vaatimuksia Pykälässä ehdotetaan täsmennettäväksi viittaukset muuhun yleiseen lainsäädäntöön. Nykyisessä asetuksessa mainitut Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset jäävät vuoden 2018 alusta historiaan, kun kaikki yleiset rakentamismääräykset on korvattu ympäristöministeriön asetuksilla. Pykälään on lisätty samalla tavalla kuin on muissa tuettavaa rakentamista koskevissa kotieläinrakennusasetuksissa: Sikalan paloturvallisuuteen liittyvät yleisvaatimukset, sähköriippuvaisen toiminnan varajärjestelmien järjestäminen eläinsuojelun kannalta, sikojen pitopaikkojen mitta- ja painotietojen merkintä pohjapiirustuksiin, sikalan sisäkorkeuden vähimmäisvaatimus sekä tukikelpoisten peruskorjausten ja pienten laajennusten vaatimusjoustot. Mainitut asiat ovat hyvin olennaisia lisäyksiä ajatellen rakennussuunnitelmien tarkastusta ja tukipäätösten tekemistä. 4. Sikalan sijoitus ja kuljetusreitit Pykälää ehdotetaan täsmennettäväksi seuraavasti: Sikatilan sisäinen sekä tilalle tuleva ja sieltä lähtevä liikenne sekä toiminnan tulevaan laajentamiseen liittyvien rakennusten tilavaraukset on esitettävä asemapiirroksessa. Rakennettavat tuotantopiha-alueet, alueiden pinta-ala, rakennekerrokset ja pintavesien johtaminen on esitettävä piirustuksissa. Tuleva rakennustarve ja toiminnan mahdollinen laajentaminen on aina otettava huomioon, kun tehdään isoja investointeja. Myös sikatilan tuotantopiha-alueiden ja liikenneväylien rakentamista tuetaan, minkä takia niiden sijoituksesta ja rakenneselostuksista säädetään asetuksessa. 5 Valoaukot ja luonnonvalo Pykälässä ei muutoksia. 6 Eläintilan lattia Pykälään ehdotetaan pienehköjä tarkennuksia ja poistettavaksi tekstiä, joka toistuu asetusliitteen taulukossa. 7 Sairastilat Pykälään ehdotetaan eläinten hyvinvoinnin kannalta lisäyksenä, että hoitokarsinan vapaasta lattia-alasta on oltava vähintään kaksi kolmasosaa kiinteäpohjaista lattiaa ja hoitokarsinan on oltava sivumitoiltaan sellainen, että sika voi kääntyä helposti ympäri.
8 Ruoka- ja juomapaikat Pykälässä ehdotetaan muutettavaksi nykyisessä asetuksessa olevan kolmannen momentin tekstiä selkeyden parantamiseksi seuraavasti: Automaattiruokinnassa laitekapasiteetin on oltava ruokintapaikkojen määrän mukaan mitoitettu. 9 Eristys- ja karanteenitilat Pykälässä on nykyisessä asetuksessa mainittu pelkästään karanteenitila. On katsottu että eristystila vastaa paremmin pykälän sisältöä. Eläintautien leviämisen estäminen ja rajoittaminen on tärkeää ja sen takia myös tukikelpoista, vaikka kyseisiä tiloja harvoin rakennetaan, kun tuotantotapa ei sitä yleensä vaadi. 10 Lastaustilat Pykälästä ehdotetaan seuraava nykyisessä asetuksessa oleva toinen momentti tarpeettomana poistettavaksi: Jos eläinkuljetusauton kuljettaja tulee sisälle lastaustilaan, tulee lastaustilaan mahtua koko kerralla lastattava eläinmäärä. 11 Ulkoilualueet Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, että rakennettavat sikojen ulkoilu-alueet, alueiden pinta-ala, rakennekerrokset ja pintavesien johtaminen on esitettävä piirustuksissa. Tämä sen takia että ulkoilualueet tuetaan ja niiden tukikelpoisia kustannuksia määrittäessä on välttämätön tietää, millaiset ja minkäkokoiset nämä alueet ovat. 12 Karsinoiden ja muiden sikapaikkatilojen mittavaatimuksia Ehdotetaan, että nykyisen asetuksen pykälät 11 ja 12 yhdistetään pykälään 12. Lihasikojen ja muiden kasvatussikojen ja vieroitettujen porsaiden karsinatilavaatimukset täsmennetään ja siirretään uuteen pykälään 12. Pykälän kohdassa 5) ehdotetaan täsmennettäväksi, että jälkeisten poistoaukko voi olla avattavan luukun lisäksi rakolattian peitettävä aukko. Samassa kohdassa ehdotetaan täsmennystä emakkohäkin alareunan leveyden vaatimukseen, joka olisi vähintään 850 millimetriä lattiatasosta 200 millimetriä ylöspäin. Tämä antaisi enemmän joustoa ja sopisi paremmin nykyiseen porsituskarsinan kalustemitoitukseen. Kohdassa 9) ehdotetaan pienennettäväksi emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan lyhyempien seinämien pituus 3,0 metristä 2,8 metriin. 2,8 metriä ei katsota liian lyhyeksi eläinten hyvinvoinnin kannalta ja se on tällöin kustannussyistä suotavampi. Kohdasta 10) ehdotetaan otettavaksi pois astutuskarsinan 10 neliömetrin tilavaatimus, koska tämä vaatimus on johtanut siihen, ettei astutuskarsinoita ole kalliin rakennusalan takia rakennettu. 13 Voimaantulo Asetus tulisi voimaan vuoden 2018 alkupuolella. Liite Taulukko 1. Nykyisen asetuksen otsikon Betonirakolattian mitoitus ehdotetaan muutettavaksi Rakolattian mitoitukseen, koska rakolattiat voidaan tehdä myös muista materiaaleista kuin betonista. Palkin leveys koskee kuitenkin vain betonirakolattioita, sen takia ehdotetaan kolmannen sarakkeen otsikossa oleva palkin leveys muutettavaksi betonipalkin leveys.
Taulukko 2. Taulukossa ehdotetaan painoluokat muutettavaksi samansuuntaiseksi kuin muussa lainsäädännössä ja taulukkoarvot joustavammiksi ja tasaisemmiksi. Nykyisessä asetuksessa on esimerkiksi 40 kilon painoluokassa 0,45 neliömetrin ero 40 kilon ja 41 kilon sian tilavaatimuksessa. Tämä olisi nyt tarkoitus mitoittaa yksinkertaisen laskentakaavan mukaan, vastaavalla tavalla kuin valtioneuvoston asetuksessa sikojen suojelusta (629/2012) ja sen muutoksessa (154/2017). Taulukko 3. Taulukossa olisi pienennettävä emakoiden karsinan tai välikäytävän lyhyemmän sivun vähimmäispituus 3,0 metristä 2,4 metriin, jos alle 6 emakkoa karsinassa, ja 2,8 metriin, jos enemmän kuin 6 emakkoa karsinassa. Nämä mitat eivät katsota liian lyhyeksi eläinten hyvinvoinnin kannalta ja se on tällöin kustannussyistä suotavampi 4. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydetään lausuntoja seuraavilta tahoilta: oikeusministeriö ympäristöministeriö maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston eläin- ja kasvinterveyden yksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto, EVIRA Maaseutuvirasto, MAVI Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto, Eläinten hyvinvointikeskus Luonnonvarakeskus, Tutkimus- ja kehittämispalvelut, LUKE Työtehoseura, TTS Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset, maaseutu- ja energiayksikkö, ELY Aluehallintovirastot, AVI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. ProAgria Keskusten Liitto ProAgria Svenska Lantbrukssällskapens Förbund r.f. Atria Suomi Oy HKScan Finland Oy Snellmanin Lihanjalostus Oy Suomen Eläinlääkäriliitto r.y. Eläinsuojeluliitto Animalia r.y. Suomen Eläinsuojeluyhdistys r.y. Agronomiliitto r.y.