1
2
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (30.6.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 3
8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Henkilöä Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle siirtyminen Toimihenkilöt Työntekijät 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen Vii 3 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus 4
Arvio Suomen teknologiateollisuuden henkilöstön vuotuisesta rekrytointitarpeesta 2010-2013 5000 4500 4000 Elektroniikka- ja sähköteollisuus ja tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus 3500 3000 Henkilöstön määrän arvioitu kasvu yhteensä 2 % aikavälillä 2010-2013 2500 2000 Rekrytointitarve yhteensä: n. 6800 henkilöä, joista Elektroniikka ja sähköteollisuuteen ja tietotekniikka-alalle n. 2000 Kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen n. 4800 1500 1000 500 0 Yliopistotutkinto yhteensä AMK yhteensä Ammatillinen yhteensä *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon 5
Nuorisoikäluokkien kehitys Pohjois-Pohjanmaalla 2008-2020 17000 Muutos 2008-2020, % 16-18-vuotiaat: -3,1 % 19-20-vuotiaat: -5,6 % 16000 19-21-vuotiaat 15000 16-18-vuotiaat 14000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennusteet syyskuussa 2009 6
Nuorisoikäluokkien kehitys Kainuussa 2008-2020 4000 3500 16-18-vuotiaat Muutos 2008-2020, % 16-18-vuotiaat: -27,2 % 19-20-vuotiaat: -18,5 % 3000 2500 19-21-vuotiaat 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennusteet syyskuussa 2009 7
Nuorisoikäluokkien kehitys Lapissa 2008-2020 8000 7000 16-18-vuotiaat 19-21-vuotiaat Muutos 2008-2020, % 16-18-vuotiaat: -26,3 % 19-20-vuotiaat: -18,7 % 6000 5000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennusteet syyskuussa 2009 8
Kone- ja metallialan toisen asteen yhteishaku 2008 ja 2010 Ensisijaishakijat / 100 aloituspaikkaa*). Peruskoulupohjaiset linjat Alue, aloituspaikat*) 2010 Koko maa 3204 Lappi 156 Kainuu 42 Pohjois-Pohjanmaa 218 Keski-Pohjanmaa 52 Pohjanmaa 148 Etelä-Pohjanmaa 185 Keski-Suomi 206 Pohjois-Karjala 147 Pohjois-Savo 199 Etelä-Savo 74 Etelä-Karjala 72 Kymenlaakso 112 Päijät-Häme 117 Pirkanmaa 463 Kanta-Häme 122 Satakunta 192 Varsinais-Suomi 295 Itä-Uusimaa 35 Uusimaa 369 68 95 83 88 61 65 60 71 75 80 64 90 48 57 46 53 69 69 107 128 2010 2008 *) Päätöksen mukaiset aloituspaikat 2010 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Lähde: OPH 19.4.2009 9
Teknologiateollisuus - merkittävin elinkeino myös Pohjois-Pohjanmaalla 79 % alueen koko viennistä 89 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 53 000 työpaikkaa eli runsas kolmannes Pohjois-Pohjanmaan koko työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan 21 300 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2009 (ennakkotiedot): Pohjois-Pohjanmaalla Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 5,3 59 Henkilöstön määrä 21 300 256 000 10
Teknologiateollisuus merkittävä elinkeino Kainuussa 19 % alueen koko viennistä 52 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 5 300 työpaikkaa eli 16 prosenttia Kainuun koko työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan 2 100 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2009 (ennakkotiedot): Kainuussa Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 0,2 59 Henkilöstön määrä 2 100 256 000 11
Teknologiateollisuus - merkittävin elinkeino myös Lapissa 75 % alueen koko viennistä 54 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus 12 300 työpaikkaa eli lähes viidennes Lapin koko työvoimasta. Alalla työskentelee suoraan 4 900 ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2009 (ennakkotiedot): Lapissa Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 2,2 59 Henkilöstön määrä 4 900 256 000 12
Teknologiateollisuus - merkittävin elinkeino myös Pohjois-Suomessa Elektroniikka- ja sähköteollisuus Aspocomp, Draka NK Cables, Elektrobit, Incap, Mecanova, Metso Automation, Nokia, Nokia Siemens Networks, PKC Group, Polar Elektro, Sanmina-SCI EMS, Scanfil... Tietotekniikka-ala CCC, Codenomicon, Digia, Fara, Ixonos, LapIT, Mawell, NetHawk, Sysart, Tieto, Wipro Technologies... Kone- ja metallituoteteollisuus BRP Finland, Imagon, Kuusamon Uistin, Marttiini, Metso Paper, Miilukangas, Rannikon Konetekniikka, Sah-Ko, Telatek, Tormets, Transtech, Vieskan Metalli, Winwind... Metallien jalostus: Agnico-Eagle, Kevitsa Mining, Keycast, Kuusakoski, Outokumpu, Pyhäsalmi Mine, Rautaruukki, Talvivaara Kaivososakeyhtiö... 13
Teknologiateollisuudessa tarvitaan monenlaista osaamista Kokonaisuus ja prosessit Taloudellisuus Ympäristöosaaminen Energiatehokkuus Myyntiosaaminen Palveluosaaminen Huolto ja kunnossapito Teknologiaosaaminen Kädentaidot ICT:n hyödyntäminen Matematiikka ja luonnontieteet Kone- ja metallitekniikan ammattilainen Oppimishalu ja -kyky Tavoitteellisuus Muutosvalmius Mahdollisuuksien näkeminen Kommunikointitaidot Sosiaaliset taidot Kieli- ja kulttuuritaidot Tiimityötaidot 14
Kone- ja metallitekniikan ammattikoulutus - järkevä valinta Erilaiset, yksilölliset polut Hyvä perusta ammattitaidolle moniin erilaisiin tehtäviin Monipuolinen perusta työelämässä tarvittavalle osaamiselle Perusta myös jatkokoulutukselle ja elinikäiselle oppimiselle - ei pussinperää 15
Uudet tutkinnot varmistavat yksilölliset opintopolut Joustava rakenne mahdollistaa myös osaamisen täydentämisen Levytyökeskusten ohjelmoija Robottien huoltaja Kansainvälisen Koneistaja pätevyyden hitsaaja Työvälinevalmistaja Koneenasentaja Mikromekaanikko Kunnossapitoasentaja Automaatioasentaja Ylioppilaskoneistaja T Y Ö S S Ä O P P I N E N Kaikille valinnaiset Ohjaustekniikka Levytyökeskusten käyttö Lukio-opinnot Sähköasennukset Logistiikkaohjaukset Tarkkuuskoneistus Hydrauliikka Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus Tietokoneavusteinen suunnittelu ja valmistus Automatiikka ja robotiikka Myynti ja asiakaspalvelu Työvälineiden valmistus ja kunnossapito Elektroniikka Joustavien tuotantojärjestelmien käyttö IW-hitsaus Pneumatiikka Mekaaniset asennukset Automaattinen kappaleenkäsittely Amk-opintoja Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osa Valmistustekniikka Automaatiotekniikka ja kunnossapito Kone- ja metallitekniikan perusosaaminen 16
Työelämä tutuksi yrityksissä Opintokäynnit ja TET-jaksot koululaisille ja opettajille Vanhempainillat Työssäoppimispaikat Kesätyö- ja harjoittelupaikat Yhteiset projektit oppilaitosten kanssa 17
Teknologiateollisuudessa tehdään tulevaisuutta ihmisten ja ympäristön ehdoilla 18
19