Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (17) 50 Liikenneviraston ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Kehä I:n parannustöiden yhteydessä Espoon rajan ja Vihdintien eritasoliittymän välillä ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän alueella HEL 2016-002505 T 11 01 00 06 Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä Alueen omistajat on hyväksynyt Liikenneviraston tekemän ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. Liikennevirasto PL 33 00521 Helsinki Y-tunnus: 1010547-1 Yhteyshenkilö: Jarmo Nirhamo, puhelin 040 5025 357, sähköposti jarmo.nirhamo@liikennevirasto.fi Alueet ovat Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin omistuksessa. Alueen sijainti, koko ja maan käyttö Ilmoitus koskee Kehä I:n (Maantie 101) perusparannustöiden alueita Espoon rajalta Vihdintien eritasoliittymän itäosaan saakka ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän aluetta. Alueet sijaitsevat Helsingissä Haagan (29.), Konalan (32.), Kaarelan (33.) ja Pitäjänmäen (46.) kaupunginosissa. Alueet sijoittuvat osittain tai kokonaan seuraavien kiinteistöjen alueille: 091-895-0002-0001, 091-895-0002-0003, 091-895- 0002-0010, 091-895-0002-0011, 091-032-9903-0015, 091-032-9906-0002, 091-046-0134-0004, 091-046-0134-0005, 091-046-9903-0001, 091-046-9903-0011, 091-046-9906-0002 ja 091-407-0002-0352. Läntisen osan pituus Espoon kaupungin rajalta Vihdintien liittymän alueelle on noin 1850 metriä. Itäinen osa käsittää Kehä I:n pohjoispuolisen osan Hämeenlinnanväylän kohdalla noin 900 metrin matkalla (PLV 10344 11205) ja rakennettavan Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän sekä Hämeenlinnanväylän itäreunan noin 250 metrin matkalta. Rajaus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (17) noudattaa Kehä I:n perusparannuksen urakkarajaa. Perusparannuksen yhteydessä rakennetaan mm. lisäkaistoja, ramppeja ja meluesteitä. Ilmoitusalueet on merkitty alla olevaan karttaan. Pilaantumisen syy Voimassa olevien asemakaavojen nro 7339 (24.4.1979), nro 10309 (9.12.1997) ja nro 10310 (26.6.1998) mukaan alue on kaavoitettu kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustien alueeksi kaavamerkinnällä LT. Kehä I:n Vihdintien ja Espoon rajan välinen osuus on valmistunut vuonna 1980. Vihdintien ja Kehä I:n risteysalueella on ollut vielä 1970-luvulla Esson huoltoasema, joka on purettu Kehätien rakentamisen yhteydessä. Ilmakuvien perusteella huoltoasemarakennus sijoittui Vihdintien eteläisen rampin sisäpuolelle. Vihdintien länsipuolella on ollut omakotitaloaluetta, joka on purettu vuoteen 1979 mennessä ilmeisesti Kehä I:n rakentamisen takia. Hämeenlinnanväylän kohdalla Kehä I ja sen eritasoliittymät rakennettiin vuosina 1972 1975. Nykyisin Kehä I:n etelä- ja pohjoispuolella on toimisto-, asuin- ja liikerakennuksia. Espoon rajan ja Vihdintien välillä rakennetaan lisäkaistat ja meluesteet molempiin suuntiin. Hämeenlinnanväylän kohdalle Kehä I:lle rakennetaan lisäkaista länteen menevälle ajoradalle sekä uusi eritasoliittymä pohjoiseen Hämeenlinnanväylälle. Alueen pintamaissa Kehä I:n keskikaistalla ja Hämeenlinnanväylän liittymän kohdalla on todettu paikoin öljy- tai metallipilaantuneisuutta. Lisäksi Vihdintien liittymän kohdalla sijainneen entisen huoltoaseman alueella on todettu öljypilaantuneisuutta. Pilaantuneisuus on todennäköisesti aiheutunut liikenteestä ja huoltoasematoiminnasta. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (17) Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on 10.12.2013 ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen 29.2.2016. Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: - Liikennevirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Kehä I:n parantaminen, Vaihe 3, Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, 18.2.2016, Ramboll Finland Oy. - Helsingin kaupungin kiinteistöviraston valtakirja Liikennevirastolle Kehä I:n parannustöiden 3. vaiheen meluvallin ympäristöluvan ja pilaantuneen maaperän kunnostusilmoitusten hakemiseksi, 16.2.2016. Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Kehä I:n tiealue on asfaltoitu ja keskikaistat sekä tien pientareet on nurmetettu. Vihdintien alueella maaperän pintaosa koostuu tien rakennekerroksista. Tien luiskien alueella pintakerros koostuu vaihtelevan paksuisesta humus-, hiekka-, sora- tai kivikerroksesta. Koekuoppatutkimuksissa on todettu paikoin louhetta. Alueen pohjamaa on savea. Savikerroksen paksuus on alueen länsiosissa noin 7 15 metriä ja itäosassa 7 18 metriä. Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän alueella maaperän pintaosa koostui humuksesta, hiekasta ja siltistä. Pintakerroksen alapuolella oli moreenia, hiekkaa, silttiä ja savea. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä. Lähin luokiteltu pohjavesialue Kaivoksela sijaitsee kohteesta noin 3 km pohjoiseen. Ilmoitusalueen läheisyydessä si-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (17) jaitsevissa pohjaveden havaintoputkissa pohjavedenpinta on ollut noin tasolla +15,5 +16,8 metriä. Ilmoitusalueella sijaitsee Mätäjoen merkittävä pintavesistö, joka virtaa alueen halki etelä-pohjoissuunnassa Vihdintien liittymän itäpuolella. Alueen pintavedet imeytyvät maaperään tai valuvat tien reuna-alueiden avo-ojiin. Läntisellä alueella ojavedet valuvat lopulta Mätäjokeen. Alueella havaitut haitta-aineet Molemmilla hankealueilla on tehty erilliset maaperän pilaantuneisuustutkimukset, Vihdintien kohdalla vuonna 2010 ja Hämeenlinnanväylän alueella vuonna 2012. Espoon raja-vihdintie: Alueelle tehtiin yhteensä 25 koekuoppaa ja viisi kairapistettä. Koekuopista kuusi sijoitettiin ajoratojen väliselle keskikaistalle ja loput tien luiska-alueille. Kairaukset sijoitettiin entisen huoltoaseman läheisyyteen. Pintamaassa (0 0,2 m) todettiin alemman ohjearvon ylittävä sinkki- tai lyijypitoisuus kahdessa näytteessä ja ylemmän ohjearvon sinkkipitoisuus (410 mg/kg) yhdessä näytteessä. Öljypitoisuus ylitti raskaiden jakeiden osalta alemman ohjearvon neljässä näytteessä ja ylemmän ohjearvon yhdessä näytteessä (2800 mg/kg). Kynnysarvojen ylityksiä oli useampia. Kaikki alemman tai ylemmän ohjearvon ylittävät haitta-ainepitoisuudet todettiin keskikaistan alueelta otetuissa näytteissä. Pintamaan alapuolisessa maaperässä todettiin muutama arseenin kynnysarvon ylitys. Lisäksi entisen huoltoaseman alueelta otetuissa näytteissä todettiin yksi öljyhiilivetyjen kynnysarvon ylitys ja yksi raskaiden jakeiden alemman ohjearvon ylitys (820 mg/kg). Hämeenlinnanväylän eritasoliittymä: Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän maaperää tutkittiin neljästä tutkimuspisteestä, joissa näytteet otettiin lapiolla. Näytteissä todettiin kynnysarvot ylittäviä arseenin, lyijyn ja antimonin pitoisuuksia kaikissa pisteissä. Lisäksi sinkillä ylittyi alempi ohjearvo kahdessa näytteessä. Raskailla öljyjakeilla ylittyi alempi ohjearvo kahdessa näytteessä, mutta ylitykset aiheutuivat mahdollisesti humuksesta. Pilaantuneen maan määrä Tutkimusten perusteella Espoon rajan ja Vihdintien välisellä alueella pilaantuneisuutta on keskikaistan pintamaissa lähes koko alueella ja entisen huoltoaseman kohdalla. Pilaantuneen alueen laajuus on noin 3000 m² ja massamäärä noin 600 700 m³. Entisen huoltoaseman kohdalla öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta on noin 100 300 m³ noin 5 6
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (17) metrin syvyydessä Kehä I:n liittymän kohdalla, joten pilaantunut kohta sijaitsee lähes samassa tasossa Vihdintien kanssa. Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän alueella pilaantuneisuutta on todettu pintamaassa pohjoiseen rakennettavan liittymän kohdalla. Pilaantuneen alueen laajuus on noin 500 1000 m² ja pilaantuneita maa-aineksia noin 100 200 m³. Yhteensä alueella arvioidaan olevan pilaantunutta maa-ainesta 800 1200 m³, joista alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia on noin 600 900 m³ ja ylemmän ohjearvon ylittäviä maaaineksia noin 200 300 m³. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Alueelta poistetaan maita rakentamisen vuoksi. Osa poistettavista maa-aineksista on pilaantuneita tai niissä on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Ilmoitusalue on liikennealuetta, joten alueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen viitearvoina voidaan käyttää ylempiä ohjearvoja. Puhdistustarpeen arvioinnissa on kuitenkin varmuuden vuoksi käsitelty kaikkia haitta-aineita, joita alueella on todettu yli alempien ohjearvojen. Kriittisiksi haitta-aineiksi on valittu siten lyijy, sinkki ja öljyhiilivetyjen raskaat jakeet C21-C40. Esitetyn riskinarvioinnin perusteella ilmoitusalueella todettujen öljyhiilivety-, sinkki- ja lyijypitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan merkittävää kulkeutumisriskiä. Maaperässä todetuille haitta-aineille ei ole tällä hetkellä eikä tulevassa käytössä merkittävää altistumisreittiä ihmisille, joten terveysriskiä ei aiheudu. Alueen pilaantuneisuuden arvioidaan olevan vanhaa, joten eliöiden arvioidaan sopeutuneen kohonneisiin haitta-ainepitoisuuksiin. Lisäksi alue on tiealuetta, jolla ei ole merkittäviä ekologisia arvoja, joten ekologista riskiä ei haitta-aineista aiheudu. Esitetyn riskinarvioinnin mukaan alueen maaperässä todetuista haittaaineista ei siten aiheudu nykyisen kaltaisella maankäytöllä ympäristö-, terveys- tai ekologista riskiä, joten alueella ei ole maaperän puhdistustarvetta. Puhdistustarve muodostuu alueella tehtävistä maanrakennustöistä. Alueelle on esitetty seuraavia puhdistustavoitteita: - Alueelta poistetaan yli alemman ohjearvontason maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6 (17) - Alueelta poistetaan maa-ainekset, joissa metallien tai raskaiden öljyhiilivetyjakeiden C21-C40 pitoisuudet ylittävät vaarallisen jätteen tason. - Alueelta poistetaan maa-ainekset, joissa öljyhiilivetyjen bensiinijakeiden C5-C10 tai keskitisleiden C10-C21 pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon. Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus Maaperän kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Kunnostettavat kaivualueet aidataan ja merkitään pilaantuneen maan poistosta kertovilla kylteillä. Rakentamisen vaatiman kaivun takia alueelta poistetaan pilaantunutta pintahumusta Espoon rajan ja Vihdintien väliseltä alueelta (paaluväliltä 8890 9080) noin 100 200 m³ ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän alueelta noin 100 200 m³. Pilaantunutta maata jää Espoon rajan ja Vihdintien välisen keskikaistan alueelle sekä syvälle vanhan huoltoaseman alueelle, joihin ei tule rakentamisen vaatimia kaivuja. Pilaantuneet maa-ainekset lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan tarvittaessa työn aikana kaivantojen seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten la laboratorioanalyysien avulla. Mikäli kaivutyön aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai pilaantuneisuutta, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu kenttämittausten tai laboratorioanalyysien avulla. Pilaantuneet maat ja jätteet toimitetaan kuormat peitettyinä ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa ko. aineksia. Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Puhdistustyön laadunvalvonta Pilaantuneiden maiden kunnostusta ohjaa ja valvoo riittävän kokemuksen omaava ympäristötekninen valvoja. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista ja analyysituloksista sekä poistetuista pilaantuneista maa-aineksista ja niiden sijoituspaikoista.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7 (17) Alueella on todettu pilaantuneisuutta lähinnä pintamaissa. Rakentamisen vuoksi kuorittavista pintamaista otetaan vähintään yksi näyte 300 m³:ä kohti. Näytemäärissä otetaan huomioon tutkimusvaiheessa otetut näytteet. Näytteistä analysoidaan vähintään arseeni-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet sekä öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuudet niiltä alueilta, joissa niitä on aiemmin todettu tai jos näytteissä epäillään aistinvaraisesti öljypilaantuneisuutta. Öljyhiilivetypitoisuuksien tulkinnassa otetaan huomioon humuksen vaikutus analyysituloksiin. Vähintään 10 % kenttämittaustuloksista varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella aiemmissa tutkimuksissa todetut haitta-aineet ja työn aikana kaivumaissa todetut muut haitta-aineet. Pilaantuneen alueen kaivannon pohjan jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 400 m²:n aluetta kohti. Kaivannon seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ottamalla yksi edustava kokoomanäyte kerroskohtaisesti jokaista noin 20 30 metriä kohti. Alueilta, joista on poistettu vain pilaantuneita pintamaita, ei oteta seinämänäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa ko. alueella todettujen alemman ohjearvotason ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kunnostus lopetetaan, kun alueen kunnostustavoitteet on saavutettu. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Alueet, joille jää ylemmän ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia, merkitään huomiorakenteella, jona käytetään kirkasväristä huomioverkkoa. Mahdollisesti kaivamatta jääviä pilaantuneita pintamaita ei kuitenkaan merkitä huomioverkolla. Asennettujen huomioverkkojen sijainti mitataan, ja niiden sijainnit esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla alue. Kuljetuksen aikana pilaantuneet kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ja pölyäminen ympäristöön. Mikäli työmaan ulkopuolelle kulkeutuu maa-aineksia, ne poistetaan esimerkiksi pesemällä ja harjaamalla ajoreitit. Pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia työnaikaisia terveysriskejä torjutaan tarvittaessa työntekijöiden henkilökohtaisilla suojavarusteilla.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8 (17) Veden tutkiminen ja käsittely Pilaantuneilla alueilla ei todennäköisesti synny merkittäviä määriä kaivantovesiä. Kaivettavat pilaantuneet maat ovat pintamaita eikä varsinaisia syvempiä pilaantuneen maan kaivantoja todennäköisesti tehdä. Mikäli pilaantuneen maan kaivantoihin kertyvää vettä joudutaan poistamaan, johdetaan vesi joko Kehä I:n varren avo-ojiin tai jätevesiviemäriin. Vesi johdetaan ojiin, mikäli se vastaa laadultaan likimäärin alueen hulevesien yleistä laatua. Maanteiden hulevesien laatua on käsitelty Liikenneviraston erillisessä tutkimusraportissa 12/2013. Tutkimusraporttia ei ole toimitettu ympäristökeskukseen. Mikäli vesien johtamiselle jätevesiviemäriin on tarvetta, se tehdään HSY:n määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Ennen vesien johtamista ne esikäsitellään tarvittaessa esimerkiksi kiintoaineen erotuksella, öljyn erotuksella, hiekkasuodatuksella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella. Johdettavista kaivantovesistä tutkitaan edustavin määrävälein vähintään öljyhiilivetyjen C10-C40, metallien ja kiintoaineksen pitoisuudet. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Alueen rakentamisessa pyritään hyödyntämään alueelta kaivettavia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä. Maita hyödynnetään täytöissä ja humusmaita mahdollisuuksien mukaan myös luiskien ja keskikaistojen pintakerroksissa. Alueen maaperässä, erityisesti pintahumuksessa, on todettu yleisesti kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia, jolloin maiden hyötykäyttö alueella ei lisää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta tai riskejä. Kynnysarvopitoisuudet ylittyvät yleisimmin arseenilla, mutta pitoisuudet ovat Helsingin taustapitoisuuksien tasolla. Kohteella ei ole merkityksellisiä ekologisia arvoja, joiden suhteen muodostuisi riskejä. Hyödynnettävät kynnysarvomaat sijoitetaan tiealueelle, jota ei käytetä oleskeluun. Todetut haitta-aineet ovat niukkaliukoisia, ja niiden alhaisten pitoisuuksien takia haitta-aineiden kulkeutuminen nykyisen kaltaisessa maankäytössä on erittäin epätodennäköistä. Alueella ei hyödynnetä selvästi haitta-aineelta haisevia maa-aineksia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältäviä maa-aineksia. Mahdollisten kynnysarvopitoisuuden ylittävien kaivumaiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja esitetään kunnostuksen loppuraportissa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9 (17) Ilmoituksen käsittely Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ilmoituksessa on esitetty seuraavat toimenpiteet kunnostustyön yhteydessä mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin: - Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta, ilmoitetaan asiasta ympäristökeskukseen, ja sovitaan tarvittavista kunnostustoimenpiteistä/-tavoitteista. - Mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta, aineksen kaivu keskeytetään ja sen laatu tutkitaan. Laadun selvittyä em. ainekset viedään asianmukaiseen vastaanottopaikkaa. - Mikäli kunnostustavoitteen ylittävä pilaantuneisuus jatkuu säilytettävien rakenteiden alle, tiedotetaan asiasta ympäristökeskukselle, ja laaditaan riskinarvio sekä tarvittaessa eristysrakennesuunnitelma. Tiedottaminen ja raportointi Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan kirjallisesti ympäristökeskukselle viikkoa ennen työn aloittamista. Aloitusilmoituksessa esitetään kunnostustyössä mukana olevien tahojen, kuten tilaajan, urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään mm. tiedot otetuista näytteistä ja alueelta poistetuista massoista, muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista, rakennetut huomiorakenteet ja hyödynnetyt kynnysarvomaat. Kirjanpidosta vastaa urakoitsija tai kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä tehdyistä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kunnostustyön toteutus, laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat, vesien käsittely, kaivualueet kartalla, hyödynnetyt kynnysarvomaat, huomio- ja eristysrakenteet, analyysitulokset taulukoituna, kunnostuksen aikataulu, arvio tavoitteiden toteutumisesta ja mahdollinen jatkotarkkailu. Loppuraportti toimitetaan ympäristökeskukseen kahden kuukauden kuluessa kunnostustyön valmistumisesta. Puhdistustyön ajankohta Kunnostustyö alkaa keväällä 2016.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10 (17) Ratkaisu Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Ilmoituksen liitteenä on Helsingin kaupungin kiinteistöviraston 16.2.2016 antama valtakirja Liikennevirastolle Kehä I:n parannustöiden 3. vaiheen meluvallin ympäristöluvan ja pilaantuneen maaperän kunnostusilmoitusten hakemiseksi. on tarkastanut Liikenneviraston ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Kehä I:n parannustöiden yhteydessä, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Puhdistettavalta alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitettyjen puhdistustavoitteiden mukaisesti. (VNA 214/2007) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007) Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella tai huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Kaivua ohjaavat tutkimukset Alueelta poiskuljetettavien tai alueen täytöissä hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tulee olla riittävästi selvitettyjä joko ennakkotutkimuksilla tai kaivun aikaisilla tutkimuksilla. Kunnostustyötä ohjaavien näytteiden kenttämittausten tuloksista vähintään 10 % tulee varmentaa laboratorioanalyyseillä. Laboratoriossa näytteistä on analysoitava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita aiemmissa tutkimuksissa on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä labora-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11 (17) toriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32, YSL 6, 209 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kullakin kaivualueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. ( JhL 32, YSL 6 ) Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos alemman ohjearvon ylittävän haitta-ainepitoisuuden havaitaan jatkuvan kunnostusalueen ulkopuolelle, ympäristökeskukselle tulee toimittaa tarkastettavaksi esitys huomio- ja eristysrakenteiden tarpeesta ja tarvittaessa suunnitelma rakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13, YSL 139 ) Ympäristökeskukselle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 ) 4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 ) 5. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristökeskukselle. (YSL 155, 172 )
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12 (17) Päätöksen perustelut Yleiset perustelut Tutkimuksilla puhtaaksi todettuja kaivantovesiä voi johtaa läheisiin avoojiin. Vesien johtaminen avo-ojiin ei saa kuitenkaan aiheuttaa veden purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa. (YSL 155 ) 6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Ympäristökeskukselle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana tutkimustulokset oleellisesti poikkeavat aiemmista tutkimustuloksista tai on tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32, YSL 134, 136, 172, JL 13 ) 7. Tiedottaminen ja raportointi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohdan, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystietojen lisäksi myös kaivettujen maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä oma aloitusilmoitus. (YSL 172 ) Ympäristökeskukselle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 ) Loppuraportissa on esitettävä ilmoituksessa esitettyjen asioiden lisäksi myös tiedot alueista, joille esitetyllä ilmoitusalueella jää alemman ohjearvon ylittävää maa-ainesta. (JL 120, YSL 172 ) Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista. Ympäristönsuojelulain 237 :n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 :ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 :n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 :n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13 (17) Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 todennäköisesti liikenteen päästöistä ja huoltoasematoiminnasta. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta alueen maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja ympäristönsuojelulain 16 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puistoja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14 (17) Määräysten perustelut Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on tarvittaessa selvitettävä. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi. 1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia. Kunnostustavoitteet on määritetty riskiperusteisesti. Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Suunnitelma työn jatkamisesta tarvitaan jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-ainesten kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmillä. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää, ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu. Koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa, on kaikista näytteistä tarpeen tutkia
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15 (17) kaikkien niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä paikalla on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen tai merkitseminen Ilmoituksesta poiketen huomiorakenteet tulee asentaa alueille, joissa maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, koska huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Suunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristökeskukselle mahdollisuus arvioida eristys- tai huomiorakenteen tarve ja riittävyys. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja. Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. 5. Veden tutkiminen ja käsittely Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristökeskukselle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Kaivantovesien johtaminen ei saa aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Esitetyn yleissuunnitelman mukaan läntisellä osa-alueella ojavedet kulkeutuvat lopulta Mätäjokeen, jonka veden laatua ei saa kunnostuksen seurauksena huonontaa. 6. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 7. Tiedottaminen ja raportointi Tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä työvaiheista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16 (17) Loppuraportissa tulee esittää alueet, joihin jää alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisia maa-aineksia, jotta alueen tulevissa kaivutöissä pilaantuneet maa-ainekset tiedetään ottaa huomioon. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta 19.5.2015, 209 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Liikennevirastolle. Lisätiedot Erja Puntti-Hannuksela, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32006 erja.puntti-hannuksela(a)hel.fi Liitteet 1 Liikennevirasto, Kehä I, vaihe 3, PIMA-ilmoitus 2 Kunnostuksen yleissuunnitelma_kehän I_vaihe 3 18.2.2016 3 Kiinteistövirasto, valtakirja Liikennevirastolle pima Muutoksenhaku
. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17 (17) Otteet Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Ote Liikennevirasto Kiinteistövirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus HSY Vesihuollon liittymispalvelut Otteen liitteet Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös Hallintovalitus, YSL ilmoituspäätös