1. Vientitullauspaikka ja viejä... 2 Suomalainen yritys on ostanut tavaraa saksalaiselta yritykseltä ja tavarat viedään suoraan Saksasta EU:n ulkopuolelle. Voidaanko vientitullaus tehdä Suomessa ja tarvitaanko joitakin erityiskoodeja?... 2 Voidaanko vienti-ilmoitus antaa Suomessa, kun tavarat ovat tulleet Italiasta Suomeen varastoon ja ne ovat menossa Venäjälle? Italialainen on myynyt tavarat ex workstoimitusehdolla. Voiko venäläinen ostaja, joka omistaa tällä hetkellä tavaran olla viejänä?... 2 Mikä yritys merkitään viejäksi viennin tulli-ilmoitukselle ja mikä kauppalasku tulee tulliilmoituksen liitteeksi, kun suomalainen yritys A on myynyt tavaran yritykselle B ja tavara toimitetaan suoraan Suomesta EU:n ulkopuolelle yritykselle C?... 2 2. Vienti-ilmoituksen tietosisältö... 3 Pitääkö kauppalaskut eritellä tullinimikekohtaisesti, jos yhteen vientierään liittyy useita laskuja?... 3 Onko vienti-ilmoituksen tiedot annettava suomeksi vai voivatko tiedot olla kauppalaskun kielellä eli esimerkiksi englanniksi?... 3 Miten tilastoarvo lasketaan?... 3 Miten kolliluku ilmoitetaan, jos vientiin lähtee yksi kolli ja se jakaantuu useaan nimikkeeseen?... 3 Miten tarkasti tavaraerän sijaintipaikka tulee ilmoittaa, riittääkö esimerkiksi satamaterminaalin nimi tai paikkakunta?... 3 Jos lastattavan vientierän painoa ei tiedetä tarkkaan, pitääkö käyttää kaksivaiheista ilmoitusmenettelyä?... 3 3. Rekisteröity vientiasiakkuus ja EORI-tunnus... 4 Miksi kannattaa rekisteröityä Tullin vientiasiakkaaksi?... 4 Mistä löydän rekisteröitymishakemuksen?... 4 Mitä merkitään toisen EU-maan viejän tunnisteeksi?... 4 4. Muut kysymykset... 4 Miten tehdään korjaus vienti-ilmoitukseen, jos tavaraerä on luovutettu menettelyyn?... 4 Jos viennissä saadaan hyvityslasku vientimenettelyyn luovutuksen jälkeen, tuleeko vientiilmoitusta oikaista?... 4 Mitkä asiakirjat kelpaavat varamenettelyyn?... 5 Mikä on edustusmuotojen välinen vastuu viennissä?... 5 Voiko suomalainen yritys myydä verottomana matkailijamyyntinä 5 000 euron arvoisen tavaran?... 5 Olisiko myyjän järkevää tehdä sähköinen vienti-ilmoitus varmuuden vuoksi myös matkailijamyynneistä?... 5 Mikä on määräaika, jolloin sähköinen vienti-ilmoitus tulee päättää? Onko se 90 päivää vai 150 päivää? Sovelletaanko eri EU-maissa erilaisia määräaikoja?... 6 Mihin voi toimittaa vaihtoehtoiset todisteet tavaran poistumisesta, kun vientijärjestelmän kautta ei ole saatu poistumisvahvistusta?... 6 Mitä pitää tehdä, jos vientikuorma palautuu?... 6 Mitä Tulli tarkoittaa alustoimituksella?... 6 Täytyykö alustoimituksista antaa Tullille ilmoitus?... 6 Miten alustoimitusilmoitus eroaa tavallisesta vienti-ilmoituksesta?... 7 Miten alustoimitusten poistuminen vahvistetaan?... 7 1
1. Vientitullauspaikka ja viejä Suomalainen yritys on ostanut tavaraa saksalaiselta yritykseltä ja tavarat viedään suoraan Saksasta EU:n ulkopuolelle. Voidaanko vientitullaus tehdä Suomessa ja tarvitaanko joitakin erityiskoodeja? Vientitullaus pitää tehdä Saksassa, jos tavara ei fyysisesti lähde Suomesta vientiin. Viejänä voi olla suomalainen yritys, mutta Saksan viranomaiset voivat vaatia viejää rekisteröitymään Saksassa. Voidaanko vienti-ilmoitus antaa Suomessa, kun tavarat ovat tulleet Italiasta Suomeen varastoon ja ne ovat menossa Venäjälle? Italialainen on myynyt tavarat ex works-toimitusehdolla. Voiko venäläinen ostaja, joka omistaa tällä hetkellä tavaran olla viejänä? Vienti-ilmoitus voidaan antaa Suomessa eli poistumismaassa, jos vietävien tavaroiden arvo on enintään 3 000 arvoa eivätkä tavarat ole rajoitusten tai kieltojen alaista. Mikäli tavaroiden arvo on yli 3 000, vienti-ilmoitus voidaan antaa Suomessa, jos tavarat on valmistettu tai ostettu täällä tai ne ovat täällä kaupintavarastossa. Kaupintavarastolla Tulli tarkoittaa vientimenettelyn yhteydessä mitä tahansa varastoa, jolla on osoite ja johon tulee ja josta lähtee vientiin tarkoitettua tavaraa. Edellä mainitun lisäksi vientiin tarkoitetun tavaran siirto Suomeen tulee ilmoittaa EU:n arvonlisäverotuksen valvontajärjestelmään (VIES) oman tavaran siirtona. Tämän vuoksi joko viejän tai jonkun hänen puolestaan tulee kirjata tavara vastaanotetuksi omalle Suomen veroviranomaiselta haetulle arvonlisäveronumerolleen (FI-alkuinen). Tavaran edellyttäessä vientilupaa on vienti-ilmoitus tehtävä lupavaatimusten mukaisesti, yleensä ainoastaan vientimaahan. Viejän pitää olla yhteisöön sijoittautunut. Tämän vuoksi viejänä pidetään yhteisöön sijoittautunutta sopimuspuolta siinäkin tapauksessa, että tavaroiden omistusoikeus on siirtynyt kauppaehdon (esim. ex works-toimitusehdon) tai muun sopimuksen mukaisesti yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneelle ostajalle Mikä yritys merkitään viejäksi viennin tulli-ilmoitukselle ja mikä kauppalasku tulee tulli-ilmoituksen liitteeksi, kun suomalainen yritys A on myynyt tavaran yritykselle B ja tavara toimitetaan suoraan Suomesta EU:n ulkopuolelle yritykselle C? Viejäksi merkitään suomalainen yritys (Yritys A), joka on myynyt tavaran ja joka myös toimittaa tavaran kolmanteen maahan. Vienti-ilmoituksen liitteenä on viejän eli yritys A:n kauppalasku. Tässä kauppalaskussa toimitusosoitteena tulee olla tavaran todellisen vastaanottajan (Yritys C) osoite määrämaassa. Sillä ei ole merkitystä, onko yritys B sijoittunut EU:hun tai EU:n ulkopuolelle. 2
2. Vienti-ilmoituksen tietosisältö Pitääkö kauppalaskut eritellä tullinimikekohtaisesti, jos yhteen vientierään liittyy useita laskuja? Kauppalaskuja ei eritellä tullinimikekohtaisesti, vaan kaikki vientiin liittyvät kauppalaskut ilmoitetaan tulliselvitettävän erän liiteasiakirjoissa eli vienti-ilmoituskohtaisesti. Onko vienti-ilmoituksen tiedot annettava suomeksi vai voivatko tiedot olla kauppalaskun kielellä eli esimerkiksi englanniksi? Ilmoituksen tiedot on annettava joko suomen tai ruotsin kielellä. Tavarankuvaus voi olla englanninkielinen. Vienti-ilmoittamisen nettipalvelussa käyttöliittymäkieleksi on mahdollista valita suomi, ruotsi tai englanti (ilmoitukseen liittyvät rajoitukset, viestit, päätökset ym. ovat kuitenkin saatavissa vain suomeksi tai ruotsiksi). Miten tilastoarvo lasketaan? Tilastoarvolla tarkoitetaan tavaran hintaa, johon on lisätty Suomen rajojen sisäpuoliset lisäkustannukset, kuten rahti- ja vakuutuskustannukset, jos ne eivät jo sisälly hintaan. Tarvittaessa lisätään myös hintaan sisältymättömät ilmaistoimitukset. Joko kokonaan tai osittain vastikkeettoman tavaran hinta määritellään sen mukaisesti, mikä siitä saataisiin myytäessä. Viennin tilastoarvon määrityksessä sovelletaan Tullin vahvistamia muuntokursseja. Tilastoarvo ilmoitetaan euroina. Miten kolliluku ilmoitetaan, jos vientiin lähtee yksi kolli ja se jakaantuu useaan nimikkeeseen? Ensimmäisellä tavaraerätiedolla ilmoitetaan kollimääräksi 1 + pakkauslaji sekä pakkausten merkit ja numerot. Muilla tavaraerillä kollimääräksi ilmoitetaan 0 + pakkauslaji sekä pakkausten merkit ja numerot. Pakkauslajit ja pakkausten merkit ja numerot pitää olla jokaisella tavaraerällä täsmälleen samat, kirjoitusasua myöten. Miten tarkasti tavaraerän sijaintipaikka tulee ilmoittaa, riittääkö esimerkiksi satamaterminaalin nimi tai paikkakunta? Osoitteen pitää olla virallinen, olemassa oleva todellinen katuosoite esim. Rahtikuja 3 B, Vaasa. Jos lastattavan vientierän painoa ei tiedetä tarkkaan, pitääkö käyttää kaksivaiheista ilmoitusmenettelyä? Kaksivaiheista ilmoitusmenettelyä käytetään vain poikkeuksellisesti, mikäli Tulli on antanut yksinkertaistetun vientimenettelyn luvan. Useimmiten voidaan käyttää tavanomaista yksivaiheista ennakolta annettavaa täydellistä tulli-ilmoitusta. Ennakolta annetussa ilmoituksessa on ilmoitettava se päivä ja kellon aika, jolloin vientierä on Tullin tarkastettavissa. Painoa ja muita tietoja voi korjata siihen asti, kunnes menettelyyn luovutus tapahtuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, joka on ilmoitettu tavaran esittämisen ajankohdaksi. 3
3. Rekisteröity vientiasiakkuus ja EORI-tunnus Miksi kannattaa rekisteröityä Tullin vientiasiakkaaksi? Rekisteröityminen on tarpeellista, jotta sähköiset ilmoitukset pystytään käsittelemään Tullissa mahdollisimman sujuvasti. Rekisteröitymisen yhteydessä Tulli merkitsee yrityksen nimi- ja osoitetiedot ja mahdolliset lupatiedot asiakasrekisteriin. Kun yritys lähettää Tullin vientijärjestelmään sähköisen vienti-ilmoituksen, vientijärjestelmä käsittelee ilmoituksen nopeammin, koska tiedot ovat jo asiakasrekisterissä. Rekisteröityminen on pakollista, jos yrityksellä on yli neljä vienti-ilmoitusta vuodessa. Rekisteröitymisen yhteydessä hoituu myös EORIrekisteröinti. EORI-tunnus on pakollinen, jos viejällä vuodessa on yli neljä vienti-ilmoitusta. Mistä löydän rekisteröitymishakemuksen? Rekisteröitymisilmoitus ja täyttöohje löytyvät Tullin internet-sivuilta, josta ilmoitus voidaan tulostaa ja toimittaa se täytettynä Tullin sähköiseen palvelukeskukseen. Ilmoitus löytyy osoitteesta www.tulli.fi (Yrityksille > Vienti > Viennin rekisteröity asiakas). Mitä merkitään toisen EU-maan viejän tunnisteeksi? Toisen EU-maan viejän tunnisteeksi merkitään EORI -tunnus, joka on useimmiten sama kuin yrityksen VAT -tunnus. Mikäli yrityksellä on myös suomalainen y-tunnus (VAT -tunnus), se ilmoitetaan erityismaininnan lisäkoodilla FIXFH. 4. Muut kysymykset Miten tehdään korjaus vienti-ilmoitukseen, jos tavaraerä on luovutettu menettelyyn? Tulli-ilmoitusta ei voi korjata sen jälkeen, kun ilmoitettu tavara on luovutettu vientimenettelyyn. Vientimenettelyyn luovuttamisen jälkeen vienti-ilmoitusta voi pyytää oikaistavaksi. Kaikkia tietoja ei kuitenkaan voida oikaista. Vienti-ilmoituksen korjaamisesta on annettu viennin asiakasohje nro 1, sekä oikaisusta ja mitätöinnistä viennin asiakasohje nro 35. Jos viennissä saadaan hyvityslasku vientimenettelyyn luovutuksen jälkeen, tuleeko vienti-ilmoitusta oikaista? Vienti-ilmoitus tulee oikaista, mikäli hyvityslaskun arvo on tilastollisesti merkittävä. Tavara on viety yhteisöstä ja viennistä on saatu poistumisvahvistettu luovutuspäätös. Jälkikäteen on huomattu, että osa tavaroista onkin jäänyt yhteisöön. Kun tämä yhteisöön jäänyt tavara nyt viedään jälkikäteen, mitä asiakirjoja viennistä vaaditaan? Yhteisöön jääneestä tavarasta on tehtävä kokonaan uusi viennin tulli-ilmoitus. Poistumisvahvistettu vienti-ilmoitus pitää puolestaan oikaista yhteisöön jääneen tavaran osalta. 4
Mitkä asiakirjat kelpaavat varamenettelyyn? Varamenettelyasiakirjoina käytetään ensisijaisesti tullilomaketta nro 892 ja sen lisälehteä (tullilomake 895). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää yhtenäisasiakirjaa eli SAD -lomaketta yhdessä tullilomakkeen nro 890 kanssa. Varamenettelyasiakirjat eli poikkeustilanteessa käytettävät lomakkeet ovat Tullin internet-sivuilla: www.tulli.fi (Yrityksille > Sähköinen asiointi > Lomakkeet > Poikkeustilannelomakkeet). Varamenettelystä on annettu viennin asiakasohje nro 37. Mikä on edustusmuotojen välinen vastuu viennissä? Välillisellä edustajalla on tavaranhaltijan vastuu. Tällöin edustaja eli asiamies (yleensä huolintaliike) vastaa vienti-ilmoituksen tiedoista yhtä laajasti kuin viejä omista vientiilmoituksistaan hoitaen vientiselvityksensä itsenäisesti. Suoralla edustajalla on asiamiehen vastuu. Tällöin asiamies vastaa tietojen oikeellisuudesta siltä osin kun tämä niistä tiesi tai olisi pitänyt tietää. Voiko suomalainen yritys myydä verottomana matkailijamyyntinä 5 000 euron arvoisen tavaran? Verotonta matkailijamyyntiä ohjaa Verohallinto. Verohallinnon ohjeen Veroton matkailijamyynti - ohje myyjälle mukaan kysymyksessä on matkailijamyynti, kun EU:n ja Norjan ulkopuolella pysyvästi asuva matkailija ostaa Suomesta itselleen tavaran, jonka hän käyttämättömänä vie itse henkilökohtaisissa matkatavaroissaan pois maasta. Verottomassa matkailijamyynnissä ei ole muuta arvorajaa kuin vähimmäisarvo 40 euroa. Ostaja maksaa ostohetkellä arvonlisäveron, mutta saa sen kokonaan tai osittain takaisin, kun esittää myöhemmin arvonlisäveroasetuksen 8 :n mukaisen selvityksen (Tullin leimaama tosite tai palautusliikkeen antama todistus) siitä, että tavara on viety EU:n alueelta. Veroton matkailijamyynti -ohje myyjälle löytyy Verohallinnon sivuilta www.vero.fi Olisiko myyjän järkevää tehdä sähköinen vienti-ilmoitus varmuuden vuoksi myös matkailijamyynneistä? Vienti-ilmoitus tehdään, jos: Ulkomainen elinkeinonharjoittaja noutaa itse tavaran (ex works -toimitus) ja vie tavaran välittömästi EU:n ulkopuolelle. Myyjä tekee vienti-ilmoituksen omissa nimissään ja myynti on yritykselle verotonta. Matkailija (ei elinkeinon harjoittaja) ostaa tavaran ja myyjä toimittaa tavaran joko itse tai kuljetusliikettä käyttäen siten, että tavara luovutetaan vastaanottajalle vasta Suomen rajalla. Myyjä tekee tulli-ilmoituksen omissa nimissään ja tällä tavalla matkailijalle toimitettu tavara voidaan myydä verottomana. Myyjä voi tehdä vienti-ilmoituksen matkailijan nimissä ja luovuttaa tavarat normaalisti myynnin yhteydessä. Myynti on tällöin verollista. Ostaja ilmoitetaan viejäksi ja vientiilmoituksen tekevä myyjä ilmoitetaan asiamiehenä. Tässä tapauksessa on kyse verottomasta matkailijamyynnistä, jolloin myyjän on noudatettava myös Verohallinnon ohjeistusta. Sekä myyntitosite että vienti-ilmoitus on esitettävä Tullille poistumispaikalla. Jos Tulli toteaa poistumispaikalla, että matkailija on tosiasiallisesti ostanut tavaraa kaupallista tarkoitusta varten, Tulli voi vaatia matkailijaa täyttämään vienti-ilmoituksen, jossa viejäksi merkitään matkailija itse. 5
Mikä on määräaika, jolloin sähköinen vienti-ilmoitus tulee päättää? Onko se 90 päivää vai 150 päivää? Sovelletaanko eri EU-maissa erilaisia määräaikoja? Normaalissa tapauksessa vientimenettely päätetään sähköisesti viipymättä poistumispaikalla paikallisten olosuhteiden vaihdellessa eri poistumispaikoilla. Mikäli poistumisvahvistusta ei saada, käynnistyy erityinen prosessi, jotta vienti saadaan päätettyä. Suomen tullin ratkaisu on, että 90 päivän kuluttua vientimenettelyyn luovutuksesta vientijärjestelmä lähettää automaattisesti lisäselvityspyynnön vienti-ilmoituksen tehneelle yritykselle. Jos lisäselvityspyyntöön ei ole tullut selvitystä 150 päivän kuluessa, vientijärjestelmä mitätöi ilmoituksen automaattisesti eikä Tullilta saa enää sen jälkeen poistumisvahvistusta. Mikäli vientimenettelyssä olevaa tavaraa ei ole viety yhteisön ulkopuolelle, vienti-ilmoituksen antajan on ilmoitettava siitä viipymättä Tullille ja pyydettävä mitätöimään ilmoitus. Mihin voi toimittaa vaihtoehtoiset todisteet tavaran poistumisesta, kun vientijärjestelmän kautta ei ole saatu poistumisvahvistusta? Jos vientijärjestelmän kautta ei ole saatu poistumismerkintöjä, vienti voidaan päättää vaihtoehtoisten todisteiden perusteella. Vaihtoehtoiset todisteet tulee toimittaa postitse osoitteeseen: Tornion tulli, Etelätulli, PL 47, 95401 Tornio, sähköpostitse: vientiseuranta@tulli.fi Mitä pitää tehdä, jos vientikuorma palautuu? EU:n alueelta poistunut vientikuorma on menettänyt yhteisöasemansa, ja palautuvasta kuormasta on tehtävä saapumiseen liittyvä ennakkoilmoitus ja tavaran tulliselvitys. Jos tavara palautuu siinä kunnossa missä se on viety, se voidaan asiakkaan pyynnöstä tuontitullata palautustavarana ilman, että siitä tarvitsee maksaa mahdollisia EU:n tuontitulleja. Tuontitullauksen yhteydessä on Tullille esitettävä Selvitys palautustavaroista -lomake (Tullin lomake 348) ja viennin poistumisvahvistettu luovutuspäätös. Jos EU:n ulkopuolelle viety tuote palautuu Suomeen tilapäisesti esimerkiksi korjattavaksi, tavaran korjauksesta vastaava yritys voi tuontitullata tavaran ns. sisäisen jalostuksen menettelyyn. 5. Alustoimitukset Mitä Tulli tarkoittaa alustoimituksella? Kansainvälisessä liikenteessä alukset (laivat ja lentokoneet) tarvitsevat toimintaansa varten erilaisia tavaroita ja tarvikkeita kuten poltto- ja voiteluaineita, muonatavaroita ja erilaisia huollon ja korjausten yhteydessä asennettavia ja käytettäviä tavaroita. Näiden tavaroiden toimittamisesta aluksille käytetään tullilainsäädännössä nimitystä alustoimitukset. Alustoimituksiin lasketaan kuuluvaksi myös tavarat, joita toimitetaan verottomina aluksille myytäväksi ja tuliaisina tuotavaksi. Alustoimitus edellyttää, että tavaratilaus tehdään varustamon tai lentoyhtiön nimissä. Laivan henkilökunnan omaan käyttöön tulevia tavaroita kohdellaan kuin matkustajatuomisia ja -viemisiä. Täytyykö alustoimituksista antaa Tullille ilmoitus? Kyllä. Kun yritykseltä tilataan tavaroita toimitettavaksi alukseen, täytyy tavaroiden toimituksesta alukseen antaa Tullille sähköinen vienti-ilmoitus. Tulli-ilmoitus tulee antaa hyvissä ajoin ennen alukseen tapahtuvaa tavaroiden toimittamista, jotta Tullilla on mahdollisuus tarkastaa tavara. 6
Säännöllisesti tavaraa toimittava yritys voi hakea Tullilta lupaa soveltaa yksinkertaistettua ilmoitusmenettelyä, jossa Tullille annetaan toimituskohtaisen vienti-ilmoituksen sijasta koontiilmoituksia useammasta eri toimituserästä. Miten alustoimitusilmoitus eroaa tavallisesta vienti-ilmoituksesta? Alustoimituksista annettava sähköinen vienti-ilmoitus käsitellään kuten täydellinen vienti-ilmoitus tietyin poikkeuksin. Alustoimituksen vienti-ilmoituksen tekeminen on normaalin vienti-ilmoituksen tekemistä helpompaa, koska alustoimitustavaroiden osalta tullinimikkeenä käytetään vain kolmea kokoavaa Taric -koodia: 99302400 elintarvikkeet, 99302700 polttoaineet ja 99309900 muut tavarat. Viennin turvatietoja ei tarvitse antaa eikä myöskään poistumisen ilmoituksia. Alustoimituksesta on annettu viennin asiakasohje nro 33. Miten alustoimitusten poistuminen vahvistetaan? Toimittaessaan tavarat alukseen alustoimittaja pyytää viennin saateasiakirjaan (EAD) aluksen edustajan allekirjoituksen ja säilyttää ko. allekirjoitetun saateasiakirjan kirjanpidossaan todisteena. Alustoimittajan on myös mahdollista saada kirjanpitoonsa poistumisvahvistettu luovutuspäätös esittämällä Tullille aluksen edustajan allekirjoittama saateasiakirja. Viennin asiakasohjeet ovat Tullin internet-sivuilla: www.tulli.fi (Yrityksille > Vienti > Viennin asiakasohjeet) 7