Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008

Terveys 2009 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 med åtgärder 2008 Jouni Rasilainen +358 20 610 7204 jouni.rasilainen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) 00271 Helsinki Puhelin: + 358 20 610 6000 www.thl.fi 21 2009 ISSN 1798-0887

Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 11.12.2009 Vuonna 2008 raportoitiin 550 844 toimenpiteellistä hoitojaksoa, joissa potilaalle oli kirjattu jakson aikana vähintään yksi kansallisen toimenpideluokituksen mukainen toimenpide. Kaikista päättyneistä hoitojaksoista toimenpiteelliset hoitojaksot vastasivat 42 %, mikä oli yksi prosenttiyksikkö enemmän kuin edellisenä vuotena. Toimenpiteellisiä hoitojaksoja oli yhteensä 451 897 potilaalla. Hoitojaksojen lukumäärä nousi 3,6 % edellisestä vuodesta ja hoidettujen potilaiden määrä 3,3 %. Potilaiden keskimääräinen ikä oli 51 vuotta, joka oli vuoden suurempi kuin edellisenä vuonna. Hoitojaksoissa naisten osuus oli 56 % ja miesten 44 %, osuudet olivat pysyneet samoina verrattuna vuoteen 2007. Yleisimpinä toimenpideryhminä pysyivät polveen ja sääreen sekä silmän mykiöihin kohdistuvat ja sepelvaltimoiden toimenpiteet. Parin vuoden laskun jälkeen on toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärä kääntynyt jälleen nousuun. Päiväkirurgisten jaksojen eli yhden aikana tehtyjen toimenpiteiden määrä on jatkanut lievää kasvuaan vuoden 2006 notkahduksen jälkeen. Elektiivistä kirurgiaa sisältävien hoitojaksojen määrä on noudattanut suurin piirtein samaa trendiä kuin kaikkien toimenpiteellisten jaksojen määrä. Kuvio 1. Toimenpiteelliset hoitojaksot 1997-2008 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 Toimenpiteelliset hoitojaksot Elektiiviset kirurgiset jaksot Päiväkirurgissa tehdyt jaksot 100 000 0 1 997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1

Toimenpiteelliset hoitojaksot vuonna 2008 ja muutokset vuosina 1997-2008 Kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen keskimääräinen hoitoaika oli 3,3 vuorokautta, joka on sama kuin edellisenä vuonna. Jonotusaikojen pituuden oli 91 vuorokautta ja 62 vuorokautta eli toteutuneiden leikkausten jonotusajat pitenivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä ei välttämättä tarkoita leikkausta jonottavien asiakkaiden odotusaikojen pitenemistä, vaan kyse voi olla myös jonojen purkamisesta. Hoitoon pääsyn tilanteesta kerrotaan erillisessä raportissa. 1 Toimenpiteellisen hoitojakson aikana kuoli 3 206 potilasta, mikä on 6 kuolemaa tuhatta hoitojaksoa kohti. Suhdeluku on sama kuin edellisenä vuonna. Elektiivisissä kirurgisissa toimenpiteissä kuoli 555 potilasta, alle 2 potilasta tuhatta jaksoa kohti. Suhdeluku on pysynyt samana vuodesta 1997 lähtien. Hoitojaksolla tehty toimenpide on elektiivinen, jos potilas ei ole saapunut päivystyksen kautta ja jos on kyse sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta tai päiväkirurgiasta. Kirurgisiksi toimenpiteiksi lasketaan ne toimenpiteet, jotka kuuluvat kansallisen toimenpideluokituksen luokkiin A- Q (pois lukien ne, joissa kolmas merkki on numero). Tällä jaottelulla pyritään saamaan tarkasteluun erikseen mukaan varsinaiset kirurgiset toimenpiteet. Tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteet ovat myös mukana toimenpideluokituksessa ja siten kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärässä. Toimenpideryhmien tarkastelu Toimenpideryhmiä voidaan määritellä toimenpidekoodin ensimmäisten merkkien perusteella yhden, kahden tai kolmen merkin luokkiin. Mitä useamman merkin tasolle mennään sitä yksityiskohtaisempaa on tarkastelu. Tämä ryhmittely vastaa toimenpideluokituksessa käytettyä tapaa 2 Tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvat toimenpiteet olivat edelleen yleisin toimenpideryhmä. Näillä toimenpiteillä oli hoitojaksoja 129 985, mikä on 24 % kaikista toimenpiteellisista hoitojaksoista. Osuus on sama kuin edellisenä vuotena. Toiseksi yleisin ryhmä oli, kuten edellisenä vuonna, silmän alueen toimenpiteet, 54 229 hoitojaksoa, mikä on 10 % kaikista toimenpiteellisista hoitojaksoista. Seuraavaksi yleisimmät ryhmät olivat ruuansulatuskanavaan ja sen oheiselimiin tehtävät toimenpiteet, joita tehtiin 51 809 hoitojaksolla vastaten 9 % kaikista toimenpiteellisista hoitojaksoista. Sydämeen ja rintaontelon suuriin suoniin tehtiin toimenpiteitä 32 751 hoitojaksolla ja obstetrisia toimenpiteitä 32 301 hoitojaksolla. Molempien osuus oli 6 % kaikista toimenpiteellisista hoitojaksoista. (Liitetaulukko 1.) Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa toimenpidekoodin kahden merkin tasolla yleisimpänä toimenpideryhmänä pysyi polveen ja sääreen kohdistuvat toimenpiteet (NG), joita tehtiin päätoimenpiteenä 44 618 hoitojaksolla. Silmän mykiöihin kohdistuvat toimenpiteet (CJ) olivat edelleen toisena 41 621 toimenpiteellä ja kolmanneksi yleisin toimenpideryhmä oli sepelvaltimoiden toimenpiteet (FN), joita tehtiin päätoimenpiteenä 21 642 hoitojaksolla. (Liitetaulukko 3.) Kaihileikkaukset ultraäänitekniikalla (CJE) ovat olleet suurin toimenpideryhmä toimenpidekoodin kolmen merkin tasolla usean vuoden ajan. Vuonna 2008 niitä tehtiin 9 % enemmän kuin edeltävänä vuotena. Kaihipotilaiden keskimääräinen ikä oli edelleen 74 vuotta. 1 http://www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/terveyspalvelut/hoidonsaatavuus/index.htm 2. http://sty.stakes.fi/fi/koodistopalvelu/koodisto.htm 2

Näistä leikkauksista 63 % tehtiin naisille. Keskimääräinen odotusaika leikkaukseen oli 142 vuorokautta, mikä oli 11 vuorokautta enemmän kuin edellisenä vuotena. Polven nivelkierukkaleikkaukset (NGD) oli noussut toiseksi suurimmaksi toimenpideryhmäksi, vaikka vähenemistä jaksojen määrässä olikin 2 %. Nielu- ja kitarisaleikkausten määrä oli pudonnut 11 % aiheuttaen toimenpideryhmän putoamisen kolmanneksi. Tässä toimenpideryhmässä oli nielurisaleikkauksia 46 %, kitarisaleikkauksia 36 % sekä kita- ja nielurisaleikkauksia 18 %. Nielurisaleikkausten osuus oli kasvanut selvästi. Nivustyräleikkausten määrä kääntyi pieneen 2 % nousuun kahden laskuvuoden jälkeen. (Taulukko 1, Liitetaulukko 5). Taulukko 1. Yleisimpien toimenpidejaksojen kehitys ryhmittäin kolmen merkin tasolla Toimenpideryhmä Vuosi Potilaat Muutos ed. vuoteen % (jaksot) Kaihileikkaukset 2004 37 593 32 122 ultraäänellä (CJE) 2005 41 060 34 390 9 2006 37 246 30 665-9 2007 37 427 30 915 0 2008 40 791 34 338 9 Polven nivelkierukka- 2004 11 256 11 092 leikkaukset (NGD) 2005 12 733 12 516 13 2006 13 653 13 459 7 2007 13 852 13 626 1 2008 13 580 13 400-2 Nielurisojen ja kitarisan 2004 15 923 15 861 poistoleikkaukset (EMB) 2005 13 917 13 857-13 2006 13 660 13 598-2 2007 14 430 14 367 6 2008 12 912 12 837-11 Nivustyrän 2004 11 580 11 476 leikkaukset (JAB) 2005 12 646 12 506 9 2006 11 617 11 473-8 2007 10 691 10 590-8 2008 10 894 10 771 2 Kaihileikkaukset ovat yleisin toimenpideryhmä kaikissa sairaanhoitopiireissä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä selittynee ainakin osittain sillä, että suuri osa ahvenanmaalaisten leikkauksista tehdään Ruotsissa, joten ne eivät näy Suomen hoitoilmoitusrekisterissä. Sairaanhoitopiirijaottelu perustuu potilaan kotikuntaan. (Liitetaulukko 8). Yksittäisten toimenpiteiden vertailu Tarkasteltaessa yksittäisiä toimenpiteitä viiden merkin tasolla (liitetaulukko 7) pysyi vuonna 2008 edelleen yleisimpänä toimenpiteenä kaihimykiön poisto ultraäänitekniikalla (CJE20). Se oli merkitty päätoimenpiteeksi 40 379 hoitojaksolla, jossa oli 9 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Toiseksi yleisin toimenpide oli edelleen polven nivelkierukan poisto tähystyksessä osittain (NGD05), jota oli tehty päätoimenpiteenä 12 981 hoitojaksolla, laskua edelliseen vuoteen 1 %. Kolmanneksi yleisimmäksi oli noussut normaalin synnytyksen avustaminen (MAX99), joka oli ilmoitettu päätoimenpiteeksi 11 406 hoitojaksolla. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 58 %, mikä johtunee mer- 3

kintäkäytännön muutoksesta. Vuonna 2007 tätä toimenpidettä oli ilmoitettu 7215 hoitojaksolla päätoimenpiteeksi, siinä oli laskua edelliseen vuoteen 9 %. Elektiivisten kirurgisten toimenpiteiden (toimenpidekoodin 1. merkki A-Q ja 3. merkki einumeerinen) määrä on noussut hieman edellisestä vuodesta, mutta yhden mittaisten hoitojaksojen osuus niistä on koko maan osalta pysynyt samana kuin edellisenä vuonna. (Taulukko 2). Päiväkirurgialla tarkoitetaan tässä taulukossa yhden mittaisia toimenpiteellisiä hoitojaksoja ja sairaanhoitopiirillä tarkoitetaan potilaan kotikunnan mukaista sairaanhoitopiiriä. Taulukko 2. Elektiiviset kirurgiset toimenpidejaksot ja päiväkirurgiassa tehtyjen osuus Elektii visten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväki rurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus 1997 20 00 200 7 2008 Sai raanhoitopiiri lkm / 1000 as. Päiväkirurgi an %-osuus lk m Hoitoja ksot / 1 000 a s. Päiväkirurgian %-osuus lkm / 10 00 as. Päiväki rurgian %-osuus Hoitoja ksot lkm / 10 00 as. Pä iväki rurgian %-osuus HUS 88 332 66 32 85 195 61 3 7 85 6 07 58 56 88 999 60 54 Varsinais-Suomen shp 34 531 78 28 37 448 83 40 36 383 79 52 37 036 80 53 Sat akunna n shp 17 190 72 12 17 610 75 4 5 16 5 04 72 56 16 767 74 55 Kanta-Hämeen shp 9 539 58 24 11 542 70 38 10 178 59 53 10 662 62 49 Pirka nmaa n shp 23 841 55 10 25 632 58 4 4 30 5 09 64 58 31 968 67 57 Päijät-Hämeen shp 12 958 62 16 13 881 66 49 14 781 70 58 14 534 69 62 Kymenlaakson sh p 11 308 61 39 12 097 66 4 3 12 0 89 67 56 12 182 68 56 Ete lä -Karjalan shp 8 263 63 34 8 667 67 4 9 7 9 06 62 60 8 398 66 58 Etelä -Savon shp 6 005 52 12 6 149 55 33 6 832 63 55 6 579 61 58 Itä -Savon shp 4 952 85 1 5 180 92 4 4 329 82 57 4 239 81 55 Pohjois-Karjalan shp 11 566 64 30 10 784 61 33 12 152 71 50 12 361 73 52 Pohjois-Savon shp 16 441 64 20 18 585 73 4 0 19 2 26 77 49 19 483 78 50 Keski-S uome n shp 14 844 56 27 14 806 56 3 6 15 4 05 57 56 14 792 54 52 Etelä-Pohjanmaan shp 12 685 62 2 12 517 62 34 12 844 65 44 12 189 61 46 Vaasan shp 10 656 66 0 8 732 54 3 8 9 8 55 60 56 9 661 59 53 Keski-P ohjanm aan sh p 5 024 63 1 5 952 76 1 5 0 88 65 55 5 194 67 54 Pohjois-Pohjanmaan shp 26 758 74 29 26 577 72 36 27 292 71 57 26 409 68 56 Kainuun shp 5 534 62 1 5 430 63 2 4 8 63 61 44 4 840 61 44 Länsi-Pohjan shp 3 452 49 4 5 053 74 41 4 963 75 56 5 086 78 53 Lapin shp 8 691 68 35 8 098 66 41 7 369 62 47 7 668 65 48 Ahven anm aa 590 23 5 1 660 64 2 9 1 6 26 60 37 1 648 60 33 Yhteensä 333 509 65 36 341 975 66 4 4 346 2 95 65 54 351 232 66 54 Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltaessa huomataan edelliseen vuoteen verrattuna päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuudessa vähintään kahden prosenttiyksikön lasku HUS:ssa, Kanta- Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Itä-Savossa, Keski-Suomessa, Vaasassa, Länsi-Pohjassa ja Ahvenanmaalla. Vastaavan suuruusluokan nousu oli havaittavissa Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Koko maan tasolla päiväkirurgian osuus on kuitenkin pysynyt samana 54 %. Vuodesta 1997 se on noussut 18 prosenttiyksikköä. Elektiivisten jaksojen väestösuhteutettu osuus on koko maan osalta pysynyt lähes samana vuodesta 1997 lähtien, vaikka sairaanhoitopiirikohtaisia vaihteluita esiintyy, esimerkiksi Itä-Savossa ja Varsinais-Suomessa tehdään asukaslukuun nähden huomattavasti enemmän elektiivisiä toimenpiteitä kuin Keski-Suomessa. Aineistot, käsitteet ja määrittelyt Liitetaulukoissa esitetään aikaisempien vuosien tapaan keskeiset tilastotiedot vuonna 2008 suoritetuista toimenpiteistä. Lähtöaineistona ovat ne terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla 4

kyseisenä vuonna hoidettujen potilaiden päättyneet hoitojaksot, joiden kuluessa on tehty jokin kansallisen toimenpideluokituksen mukainen toimenpide. Päiväkirurgisista toimenpiteistä on kerätty hoitoilmoitukset vuodesta 1994 lähtien. Tietolähteenä on käytetty hoitoilmoitusrekisteriin lokakuun puoliväliin 2009 saakka saapuneita vuoden 2008 hoitolmoitustietoja. Toimenpiteiden kirjo hoitoilmoituksessa on laajentunut vuosittain. Toimenpiteet ovat pääosin leikkaustoimenpiteitä, mutta toimenpideluokitukseen sisältyy myös muita koodeja, kuten tutkimus- ja kuntoutustoimenpiteiden koodit. Toimenpiteiden kokonaislukumäärää ei siksi enää voida pitää puhtaasti terveydenhuollon leikkaus- eli operatiivisen toiminnan mittarina. Varsinaiset kirurgiset toimenpiteet perustuvat kansallisen toimenpideluokituksen lukuihin A-Q (pois lukien ne, joissa kolmas merkki on numero). Elektiiviset hoitojaksot ovat niitä hoitojaksoja, joille potilas ei ole saapunut päivystyksen kautta ja joissa kyse on sairaalan/terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta tai päiväkirurgiasta. Kaikki toimenpiteet esitetään koodistopalvelimella olevan kansallisen toimenpideluokituksen mukaisesti, joka on korjattu ja täydennetty versio toimenpideluokituskirjasta. (Toimenpideluokitus, Stakes, Ohjeita ja luokituksia 2004:2 ) 3 Tulkintaohjeita Liitetaulukoita tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että niissä on mukana vain ne toimenpiteet ja toimenpideryhmät, jotka löytyvät nimettyinä kansallisesta toimenpideluokituksesta. Kaikkia alaryhmiä sinne ei ole nimetty, joten summaamalla taulukoissa olevat hoitojaksot ei välttämättä päästä samaan tulokseen kuin sivun yläreunassa olevalla yhteensä -rivillä, jossa olevat luvut kertovat kaikkien toimenpiteellisten hoitojaksojen lasketut summa-arvot vuonna 2008. Osa toimenpiteiden lukumäärän viime vuosien kasvusta on aiheutunut uusista toimenpidekoodeista, jotka tekevät mahdolliseksi ilmoittaa hoitoilmoituksen toimenpidekentässä yhä laajemman valikoiman erilaisia terveydenhuollon toimintoja, kuten mm. kuntoutusta. Pakollinen hoitoilmoitus tehdään myös kaikesta päiväkirurgiasta. Näin ollen hoitoilmoituksia on tehty myös pienestä määrästä ns. polikliinista toimintaa. Liitetaulukoiden lukeminen Tilastotaulujen vasemmassa reunassa kerrotaan toimenpiteen tai toimenpideryhmän numero ja nimilyhenne. Luokituksena on kansallinen toimenpideluokitus, joka pohjautuu Pohjoismaiseen kirurgisten toimenpiteiden luokitukseen. Sen jälkeen esitetään sarakkeittain rekisterivuonna päättyneistä hoitojaksoista laskettuja tietoja. Päättyneitä toimenpiteellisiä hoitojaksoja koskevat tiedot sarakkeittain koostuvat kaikkien päättyneiden hoitojaksojen hoitopäivistä. saadaan lähtö- ja tulo erotuksena. Hoitopäiviin on tässä tilastotiedotteessa laskettu mukaan rekisterivuotta edeltävänä vuonna alkaneet hoitojaksot, jotka päättyvät rekisterivuonna. Tulo- ja lähtöpäivä lasketaan yhteensä yhdeksi hoitopäiväksi. 3 http://sty.stakes.fi/fi/koodistopalvelu/koodisto.htm. 5

Hoitojaksoilla tarkoitetaan rekisterivuonna päättyneitä hoitojaksoja. Hoitojakson pituus on sen hoitopäivien lukumäärä. Tilasto on laadittu ensimmäisen toimenpiteen eli pääleikkauksen päätoimenpiteen mukaan. lisäkoodi Tarkoitetaan niiden hoitojaksojen lukumäärää, jossa ko. toimenpide tai toimenpideryhmä on ollut muuna kuin ensimmäisenä päätoimenpiteenä. Potilaat Päättyneistä hoitojaksoista henkilötunnusten avulla laskettu hoidettujen henkilöiden lukumäärä. Kuolleet Tarkoitetaan kuolemaan päättyneiden hoitojaksojen lukumäärää. Keskimääräinen hoitoaika Hoitopäivien kokonaismäärä on jaettu hoitojaksojen kokonaismäärällä, jolloin on saatu keskimääräinen hoitoaika. on hoitojaksojen pituuksista syntyneen pienimmästä suurimpaan järjestetyn numerojoukon keskimmäinen luku. Keski-ikä Keski-iällä tarkoitetaan hoidettujen potilaiden iän aritmeettista a. aikana tehtyjen toimenpiteellisten hoitojaksojen prosenttiosuudella tarkoitetaan niiden hoitojaksojen prosenttiosuutta koko ko. toimenpideluokasta, joissa tulo- ja lähtöpäivä on ollut sama tai toimenpiteen palvelualaksi on merkitty päiväkirurgia. Miehille tehtyjen toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärä. Naisille tehtyjen toimenpiteellisten hoitojaksojen lukumäärä. Keskimääräinen jonotusaika Jonotusajalla tarkoitetaan jonoon asettamis ja operaatio erotusta. Näistä ajoista on laskettu jonotusaikojen pituuden aritmeettinen. Jonotusaikaa laskettaessa on pyritty eliminoimaan virhetallennukset ja päivystyksessä tehdyt leikkaukset ottamalla mukaan vain yhden ja 2000 vuorokauden välille sijoittuvat odotusajat. Mediaani jonotusaika on jonotusaikojen pituuksista syntyneen pienimmästä suurimpaan järjestetyn numerojoukon keskimmäinen luku. 6

med åtgärder 2008 11.12.2009 År 2008 rapporterades 550 844 vårdperioder med åtgärder, dvs. sådana vårdperioder under vilka minst en åtgärd enligt den nationella åtgärdsklassifikationen registrerats patienten. na med åtgärder motsvarade 42 procent av det totala antalet vårdperioder, vilket är en procentenhet mer än året innan. Totalt 451 897 patienter hade vårdperioder med åtgärder. Antalet vårdperioder ökade med 3,6 procent och antalet behandlade patienter med 3,3 procent jämt med året innan. Patienternas medel var 51 år, vilket är ett år högre än egående år. Kvinnornas andel av vårdperioderna var 56 procent och männens 44 procent, dvs. samma som 2007. De vanligaste åtgärdsgrupperna var också detta år åtgärder på knä och underben samt linser och koronarartärer. Efter att antalet vårdperioder med åtgärder minskat i ett par års tid började de åter öka. Antalet dagkirurgiska perioder, dvs. åtgärder som utts inom loppet av ett dygn, fortsatte att öka något efter att ha sjunkit drastiskt 2006. Antalet vårdperioder med elektiva kirurgiska åtgärder har följt ungefär samma trend som det totala antalet vårdperioder med åtgärder. Diagram 1. med åtgärder 1997 2008 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 med åtgärder Elektiva kirurgiska åtgärder Dagkirurgiska vårdperioder 100 000 0 1 997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 8

med åtgärder 2008 och ändringar 1997 2008 en alla vårdperioder med åtgärder var 3,3 dygn, d.v.s. densamma som egående år. värdet av längden på kötiderna var 91 dygn och medianen 62 dygn, vilket betyder att de faktiska kötiderna till operationer ökade något jämt med egående år. Detta innebär inte nödvändigtvis att kötiderna till operationer blivit längre, utan det kan också vara fråga om att man lyckats minska köer. Situationen kring rätten att få vård beskrivs i en separat rapport. 1 Sammanlagt 3 206 patienter dog under en vårdperiod med åtgärder, vilket motsvarar sex dödsfall per 1 000 vårdperioder. Relationstalet är detsamma som året innan. I samband med elektiva kirurgiska åtgärder dog 555 patienter, dvs. mindre än 2 patienter per 1 000 vårdperioder. Relationstalet har varit oändrat allt sedan 1997. En åtgärd som utts under en vårdperiod räknas som elektiv om patienten inte kommit via jouren och det är fråga om slutenvård eller dagkirurgi på ett sjukhus eller en hälsovårdscentral. Till kirurgiska åtgärder räknas de åtgärder som ingår i kapitlen A Q i den nationella åtgärdsklassifikationen (med undantag åtgärder där det tredje tecknet i åtgärdskoden är en siffra). Med hjälp av denna indelning strävar man efter att separat kunna granska de egentliga kirurgiska åtgärderna. Också diagnostiska åtgärder och rehabiliteringsåtgärder inkluderas i åtgärdsklassifikationen och därmed i det totala antalet vårdperioder med åtgärder. Granskning av åtgärdsgrupper Åtgärdsgrupperna kan utifrån de sta tecknen i åtgärdskoden delas in i ett-, två- eller treställiga klasser. Ju fler tecken desto mer detaljerad är granskningen. Indelningen motsvarar den metod som tillämpas inom åtgärdsklassifikationen. 2 Den vanligaste åtgärdsgruppen var fortfarande åtgärder i det muskuloskeletala systemet. Antalet vårdperioder med sådana åtgärder uppgick till 129 985, vilket är 24 procent av det totala antalet vårdperioder med åtgärder. Andelen är densamma som egående år. Den näst vanligaste gruppen var, liksom året innan, åtgärder i ögonregionen med 54 229 vårdperioder, dvs. 10 procent av det totala antalet vårdperioder. Den tredje vanligaste gruppen var antalet vårdperioder med åtgärder på gastrointestinalkanalen och därtill hörande organ, vilka uppgick till 51 809 och motsvarade 9 procent av det totala antalet vårdperioder med åtgärder. De följande grupperna var antalet vårdperioder med åtgärder på hjärtat och de stora intratorakala organen som uppgick till 32 751 och antalet vårdperioder med obstetriska åtgärder som uppgick till 32 301 perioder. Bägge grupperna hade en andel på 6 procent av det totala antalet vårdperioder med åtgärder. (Bilagetabell 1) I den mer detaljerade granskningen på tvåställig nivå blev den vanligaste åtgärdsgruppen åtgärder på knä och underben (NG), som utdes som huvudåtgärd under 44 618 vårdperioder. på linserna (CJ) var fortfarande den näst vanligaste gruppen med 41 621 åtgärder, och den tredje vanligaste gruppen var åtgärder på koronarartärer (FN), som utdes som huvudåtgärd under 21 642 vårdperioder. (Bilagetabell 3) I flera års tid har extrakapsulära kataraktoperationer med fakoemulsifikation (CJE) varit den största åtgärdsgruppen på treställig nivå. År 2008 ökade dessa operationer med 9 procent jämt med året innan. n bland kataraktpatienterna var fortfarande 74 år. Av dessa operationer utdes 63 procent på. en till operation var 142 dygn, dvs. 11 dygn längre än året innan. Operationer på knäledens menisker (NGD) hade ökat och var 1 http://www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/terveyspalvelut/hoidonsaatavuus/index.htm 2. http://sty.stakes.fi/fi/koodistopalvelu/koodisto.htm 9

nu näst vanligast bland åtgärdsgrupperna, även om antalet vårdperioder hade minskat med 2 procent. Antalet adenotonsillektomier hade minskat med 11 procent och denna grupp var tredje störst. I denna åtgärdsgrupp utgjorde tonsillektomierna 46 procent, adenoidektomierna 36 procent och adenotonsillektomierna 18 procent. Andelen tonsillektomier hade ökat märkbart. Antalet ljumskbråckoperationer ökade med två procent efter att ha minskat i två år. (Tabell 1, Bilagetabell 5). Tabell 1. Utvecklingen av de vanligaste åtgärdsperioderna gruppvis på treställig nivå Åtgärdsgrupp År Patienter Förändring jämt med egående år % (perioder) Extrakapsulär 2004 37 593 32 122 kataraktoperation med fakoemulsifikation (CJE) 2005 41 060 34 390 9 2006 37 246 30 665-9 2007 37 427 30 915 0 2008 40 791 34 338 9 Operationer på knäledens 2004 11 256 11 092 menisker (NGD) 2005 12 733 12 516 13 2006 13 653 13 459 7 2007 13 852 13 626 1 2008 13 580 13 400-2 Resektion, exstirpation av 2004 15 923 15 861 tonsill/adenoid (EMB) 2005 13 917 13 857-13 2006 13 660 13 598-2 2007 14 430 14 367 6 2008 12 912 12 837-11 Operationer 2004 11 580 11 476 ljumskbråck (JAB) 2005 12 646 12 506 9 2006 11 617 11 473-8 2007 10 691 10 590-8 2008 10 894 10 771 2 Extrakapsulära katarktoperationer är den vanligaste åtgärdsgruppen inom samtliga sjukvårdsdistrikt med undantag Åland. Detta beror åtminstone delvis på att en stor del av operationerna på patienter från Åland uts i Sverige, så de syns inte i vårdanmälningsregistret i Finland. Indelningen i sjukvårdsdistrikt grundar sig på patientens hemkommun. (Bilagetabell 8) Jämelse av enskilda åtgärder Vid en granskning av de enskilda åtgärderna på femställig nivå (bilagetabell 7) blev fakoemulsifikation med implantation av linsprotes i bakre kammaren (CJE20) den vanligaste åtgärden också 2008. Den hade registrerats som huvudåtgärd 40 379 vårdperioder, en ökning med 9 procent jämt med året innan. Näst vanligast var fortfarande artroskopisk delsektion av menisk(ngd05), vilka hade utts som huvudåtgärd under 12 981 vårdperioder och minskat med en procent jämt med året innan. Tredje vanligast var nu medhjälp vid normal lossning (MAX99) som hade registrerats som huvudåtgärd 11 406 vårdperioder. Denna åtgärd hade ökat med rentav 58 procent jämt med året innan, vilket sannolikt beror på att registreringsfarandet har ändrats. År 2007 hade denna åtgärd registrerats som huvudåtgärd 7 215 vårdperioder, en minskning på 9 procent jämt med året innan. 10

Antalet elektiva kirurgiska åtgärder (åtgärdskodens sta tecken A Q, tredje tecknet ickenumeriskt) har ökat något jämt med egående år, men andelen ett dygns vårdperioder av dessa har blivit oändrad i hela landet. (Tabell 2). Med dagkirurgi avses i denna tabell vårdperioder med åtgärder som uts inom loppet av ett dygn och med sjukvårdsdistrikt det sjukvårdsdistrikt där patienten har sin hemkommun. Tabell 2. Elektiva kirurgiska åtgärdsperioder och andelen dagkirurgi Antal elektiva vårdperioder, relaterat till invånarantalet, samt andel dagkirurgi 1997 2000 2007 2008 Antal Vårdperio Andel Antal Vårdperi Andel Antal Vårdperio Andel Antal Vårdperio Andel vårdperi der/1 000 dagkirurgi, vårdperi oder/1 dagkirurgi, vårdperi der/1 000 dagkirurgi vårdperi der/1 000 dagkirurgi, Sjukvårdsdistrikt oder inv. % oder 000 inv. % oder inv., % oder inv. % Helsingfors och Nylands svd 88 332 66 32 85 195 61 37 85 607 58 56 88 999 60 54 Egentliga Finlands svd 34 531 78 28 37 448 83 40 36 383 79 52 37 036 80 53 Satakunta svd 17 190 72 12 17 610 75 45 16 504 72 56 16 767 74 55 Centrala Tavastlands svd 9 539 58 24 11 542 70 38 10 178 59 53 10 662 62 49 Birkalands svd 23 841 55 10 25 632 58 44 30 509 64 58 31 968 67 57 Päijät-Häme svd 12 958 62 16 13 881 66 49 14 781 70 58 14 534 69 62 Kymmenedalens svd 11 308 61 39 12 097 66 43 12 089 67 56 12 182 68 56 Södra Karelens svd 8 263 63 34 8 667 67 49 7 906 62 60 8 398 66 58 Södra Savolax svd 6 005 52 12 6 149 55 33 6 832 63 55 6 579 61 58 Östra Savolax svd 4 952 85 1 5 180 92 4 4 329 82 57 4 239 81 55 Norra Karelens svd 11 566 64 30 10 784 61 33 12 152 71 50 12 361 73 52 Norra Savolax svd 16 441 64 20 18 585 73 40 19 226 77 49 19 483 78 50 Mellersta Finlands svd 14 844 56 27 14 806 56 36 15 405 57 56 14 792 54 52 Syd-Österbottens svd 12 685 62 2 12 517 62 34 12 844 65 44 12 189 61 46 Vasa svd 10 656 66 0 8 732 54 38 9 855 60 56 9 661 59 53 Mellersta Österbottens svd 5 024 63 1 5 952 76 1 5 088 65 55 5 194 67 54 Norra Österbottens svd 26 758 74 29 26 577 72 36 27 292 71 57 26 409 68 56 Kajanalands svd 5 534 62 1 5 430 63 2 4 863 61 44 4 840 61 44 Länsi-Pohja svd 3 452 49 4 5 053 74 41 4 963 75 56 5 086 78 53 Lapplands svd 8 691 68 35 8 098 66 41 7 369 62 47 7 668 65 48 Åland 590 23 5 1 660 64 29 1 626 60 37 1 648 60 33 Totalt 333 509 65 36 341 975 66 44 346 295 65 54 351 232 66 54 När sjukvårdsdistrikten granskas separat, framgår en minskning på minst två procentenheter i andelen dagkirurgi jämt med året innan inom Helsingfors och Nylands, Centrala Tavastlands, Södra Karelens, Östra Savolax, Mellersta Finlands, Vasa och Länsi-Pohja sjukvårdsdistrikt och på Åland. På motsvarande sätt kunde en ökning skönjas i Päijät-Häme, Södra Savolax, Norra Karelen och Syd-Österbotten. I hela landet har andelen dagkirurgi dock blivit oändrad, dvs. 54 procent. Sedan 1997 har den ökat med 18 procentenheter. Den befolkningsrelaterade andelen av de elektiva perioderna i hela landet har varit så gott som oändrad allt sedan 1997, även om det ekommer variationer mellan sjukvårdsdistrikten. Till exempel i Östra Savolax och Egentliga Finland uts avsevärt fler elektiva åtgärder i hållande till folkmängden än i Mellersta Finland. Material, begrepp och definitioner Liksom under tidigare år presenteras i bilagetabellerna de viktigaste statistiska uppgifterna om de åtgärder som utts 2008. Källmaterialet är de avslutade vårdperioder under vilka minst en åtgärd enligt den nationella åtgärdsklassifikationen utts på hälsovårdscentralernas och sjukhusens vårdavdelningar under året i fråga. Vårdanmälningar om dagkirurgiska åtgärder har lämnats in allt sedan 1994. 11

Som informationskälla har använts de vårdanmälningsuppgifter 2008 som ints i vårdanmälningsregistret e mitten av oktober 2009. Mångfalden av åtgärder i vårdanmälningssystemet har utvidgats år år. De flesta av åtgärderna är operativa, men åtgärdsklassifikationen innehåller även andra koder, t.ex. koder diagnostiska åtgärder och rehabiliteringsåtgärder. Där kan det totala antalet åtgärder inte längre uteslutande ses som ett mätinstrument den operativa verksamheten inom hälso- och sjukvården. De egentliga kirurgiska åtgärderna grundar sig på kapitlen A Q i den nationella åtgärdsklassifikationen (med undantag åtgärder där det tredje tecknet i åtgärdskoden är en siffra). Elektiva vårdperioder är alla de vårdperioder till vilka patienten inte kommit via jouren. Det är fråga om slutenvård eller dagkirurgi på ett sjukhus eller en hälsovårdscentral. Samtliga åtgärder anges enligt den nationella åtgärdsklassifikation som finns på kodservern och som är en korrigerad och kompletterad version av åtgärdsklassifikationsboken. (Åtgärdsklassifikation, Stakes, Anvisningar och klassifikationer 2004:2) 3 Tolkningsanvisningar När man läser bilagetabellerna är det viktigt att notera att de inkluderar endast de åtgärder och åtgärdsgrupper som har namngetts i den nationella åtgärdsklassifikationen. Alla undergrupper har inte namngetts och där blir summan av vårdperioderna i tabellerna inte nödvändigtvis samma som på raden Totalt i sidans övre kant, där siffrorna avser summorna av det totala antalet vårdperioder 2008. En del av det ökade antalet åtgärder under de senaste åren beror på de nya åtgärdskoderna, som gör det möjligt att i vårdanmälans åtgärdsfält uppge allt fler olika åtgärder inom hälso- och sjukvården, som t.ex. rehabilitering. En obligatorisk vårdanmälan ska göras också i fråga om all dagkirurgi. Sålunda har ett visst antal vårdanmälningar gjorts också om s.k. poliklinikverksamhet. Att läsa bilagetabellerna Till vänster i statistiktabellerna anges åtgärdens eller åtgärdsgruppens kod och finska namn. Klassifikationen är den nationella åtgärdsklassifikationen, som bygger på Nomeskos klassifikation av kirurgiska åtgärder. Efter det presenteras kolumnvis uppgifter, som beräknats på basis av de vårdperioder som avslutats under registeråret. Kolumnvisa uppgifter om avslutade vårdperioder med åtgärder en omfattar alla avslutade vårdperioders vårddygn. Antalet vårddygn beräknas som skillnaden mellan utskrivningsdagen och inskrivningsdagen. Där inbegriper vårddygnen i det här statistikrapporten även vårdperioder som påbörjats året innan registeråret, men som avslutats under registeråret. In- och utskrivningsdagen räknas som totalt ett vårddygn. Med vårdperioder avses det antal vårdperioder som avslutats under registeråret. Med längden på vårdperioden avses det antal vårddygn som den omfattar. Statistiken är sammanställd enligt den sta åtgärden, dvs. huvudåtgärden. 3 http://sty.stakes.fi/fi/koodistopalvelu/koodisto.htm. 12

Tilläggskod huvudåtgärd Denna avser antalet vårdperioder där åtgärden eller åtgärdsgruppen i fråga inte har varit huvudåtgärd. Patienter Antalet vårdade personer som på grundval av avslutade vårdperioder har beräknats med hjälp av personbeteckningar. Döda Antalet vårdperioder som avslutats till följd av dödsfall. Det totala antalet vårddygn har dividerats med det totala antalet vårdperioder, så att man fått medelvårdtiden. en är det mittersta talet i siffergruppen som återger vårdperiodernas längd från den kortaste till den längsta. Med medel avses den aritmetiska genomsnittliga n de patienter som fått vård. Ett dygn, % Den procentuella andelen ett dygns vårdperioder med åtgärder avser den berörda åtgärdsgruppens procentuella andel av vårdperioder där inskrivnings- och utskrivningsdagen är densamma eller där åtgärdens servicebransch är dagkirurgi., män Antalet vårdperioder med åtgärder männens del., Antalet vårdperioder med åtgärder nas del. Med kötid avses skillnaden mellan datumet när man ställs i kö och operationsdagen. På basis av dessa tider har det aritmetiska medelvärdet av längden på kötiderna beräknats. Vid beräkningen av kötiden har man strävat efter att eliminera felregistreringar och akuta operationer genom att inkludera endast de kötider där antalet väntedagar är mellan en dag och 2 000 dagar. en är det mittersta talet i siffergruppen som visar kötidernas längd från den kortaste till den längsta. Bilagetabeller Bilagetabell 1 åtgärdsgrupper på enställig nivå både i alfabetisk ordning och efter hur vanliga de är (vårdperioder) i hela landet. Bilagetabell 2 åtgärdsgrupper på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Bilagetabell 3 åtgärdsgrupper efter antal vårdperioder Bilagetabell 4 åtgärdsgrupper på treställig nivå i alfabetisk ordning Bilagetabell 5 åtgärdsgrupper efter antal vårdperioder Bilagetabell 6 åtgärder på femställig nivå i alfabetisk ordning Bilagetabell 7 åtgärder efter antal vårdperioder Bilagetabell 8 sjukvårdsdistriktens vanligaste åtgärdsgrupper på treställig nivå 13

Liitetaulukot Liitetaulukko 1 - toimenpideryhmät yhden merkin tasolla sekä aakkosjärjestyksessä että yleisyysjärjestyksessä (hoitojaksot) koko maan tasolla. Liitetaulukko 2 - toimenpideryhmät kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä Liitetaulukko 3 - toimenpideryhmät hoitojaksojen lukumäärän mukaan lajiteltuna. Liitetaulukko 4 - toimenpideryhmät kolmen merkin tasolla aakkosjärjestyksessä. Liitetaulukko 5 - toimenpideryhmät lajiteltuna hoitojaksojen lukumäärän mukaan. Liitetaulukko 6 - toimenpiteet viiden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä. Liitetaulukko 7 - toimenpiteet hoitojaksojen lukumäärän mukaan. Liitetaulukko 8 - sairaanhoitopiirien yleisimmät toimenpideryhmät kolmen merkin tasolla. 7

1(2) Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 - med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 1. Päätoimenpiteet yhden merkin tasolla - på enställig nivå å lder Ett dygn % män Aakkosjärjestyksessä - I alfabetisk ordning A Hermosto 90 937 25 168 2 104 22 523 207 3,6 1 54 39,07 11 551 13 617 84,7 58 B Umpierityselimet 6 505 2 618 84 2 531 0 2,5 2 54 1,26 528 2 090 91,8 57 C Silmän alue 60 649 54 229 2 743 44 706 1 1,1 1 70 89,92 20 440 33 789 131 124 D Korva, nenä ja kurkunpä 23 931 20 229 4 309 19 218 3 1,2 1 25 75,7 11 875 8 354 91,3 70 E Hampaat, leuka, suu ja 35 267 23 395 2 576 22 467 10 1,5 1 25 66,38 12 346 11 049 81,7 63 F Sydän ja rintaontelon s 153 105 32 751 8 323 27 385 397 4,7 3 65 12,88 20 193 12 558 44,5 25 G Rintaontelon muut osat 35 028 4 473 1 518 4 062 141 7,8 5 59 3,29 2 662 1 811 44,8 19 H Rintarauhanen 20 442 9 049 874 8 332 2 2,3 1 55 21,05 253 8 796 74,3 24 J Ruuansulatuskanava ja s 205 560 51 809 5 440 48 294 513 4 2 52 24,55 28 234 23 575 79,5 52 K Urologiset tp:t 63 821 19 619 2 183 17 400 33 3,3 2 55 31,64 16 573 3 046 71,1 41 L Naisen sukuelimet 60 174 29 305 6 117 27 424 4 2,1 1 48 42,27 15 29 290 74,6 54 M Obstetriset toimenpitee 119 742 32 301 2 836 30 652 6 3,7 3 30 8,3 0 32 301 12,6 5 N Tuki- ja liikuntaelimet 356 555 129 985 16 347 119 484 314 2,7 1 53 43,61 63 764 66 221 108,5 85 P Verisuonet ja imusuonij 48 243 13 470 6 276 12 416 146 3,6 1 60 35,51 6 007 7 463 83,6 41 Q Iho ja ihonalaiskudos 66 571 15 531 1 611 14 159 52 4,3 1 51 46,24 8 093 7 438 71,5 35 R Kuntoutuspalveluluokitu 85 400 10 376 302 8 781 84 8,2 4 54 6,92 5 155 5 221 45 17 S Suun alueen toimenpitee 2 471 1 224 970 1 189 0 2 1 22 76,96 656 568 70 50 W Systeemiset toimenpitee 93 210 22 631 33 059 20 012 336 4,1 3 38 15,31 4 951 17 680 76,8 36 X Paikantamattomat tutkim 41 351 7 615 2 582 6 880 140 5,4 3 52 13,63 4 263 3 352 72,2 29 Y Elinten/kudosten irrotu 350 91 90 83 29 3,8 2 40 18,68 54 37 23,8 15 Z Lisäkoodit. 0 335 572..........

2(2) Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 - med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 1. Päätoimenpiteet yhden merkin tasolla - på enställig nivå å lder Ett dygn % män Hoitojaksojen lukumäärän mukaan - Efter antal vårdperioder N Tuki- ja liikuntaelimet 356 555 129 985 16 347 119 484 314 2,7 1 53 43,61 63 764 66 221 108,5 85 C Silmän alue 60 649 54 229 2 743 44 706 1 1,1 1 70 89,92 20 440 33 789 131 124 J Ruuansulatuskanava ja s 205 560 51 809 5 440 48 294 513 4 2 52 24,55 28 234 23 575 79,5 52 F Sydän ja rintaontelon s 153 105 32 751 8 323 27 385 397 4,7 3 65 12,88 20 193 12 558 44,5 25 M Obstetriset toimenpitee 119 742 32 301 2 836 30 652 6 3,7 3 30 8,3 0 32 301 12,6 5 L Naisen sukuelimet 60 174 29 305 6 117 27 424 4 2,1 1 48 42,27 15 29 290 74,6 54 A Hermosto 90 937 25 168 2 104 22 523 207 3,6 1 54 39,07 11 551 13 617 84,7 58 E Hampaat, leuka, suu ja 35 267 23 395 2 576 22 467 10 1,5 1 25 66,38 12 346 11 049 81,7 63 W Systeemiset toimenpitee 93 210 22 631 33 059 20 012 336 4,1 3 38 15,31 4 951 17 680 76,8 36 D Korva, nenä ja kurkunpä 23 931 20 229 4 309 19 218 3 1,2 1 25 75,7 11 875 8 354 91,3 70 K Urologiset tp:t 63 821 19 619 2 183 17 400 33 3,3 2 55 31,64 16 573 3 046 71,1 41 Q Iho ja ihonalaiskudos 66 571 15 531 1 611 14 159 52 4,3 1 51 46,24 8 093 7 438 71,5 35 P Verisuonet ja imusuonij 48 243 13 470 6 276 12 416 146 3,6 1 60 35,51 6 007 7 463 83,6 41 R Kuntoutuspalveluluokitu 85 400 10 376 302 8 781 84 8,2 4 54 6,92 5 155 5 221 45 17 H Rintarauhanen 20 442 9 049 874 8 332 2 2,3 1 55 21,05 253 8 796 74,3 24 X Paikantamattomat tutkim 41 351 7 615 2 582 6 880 140 5,4 3 52 13,63 4 263 3 352 72,2 29 G Rintaontelon muut osat 35 028 4 473 1 518 4 062 141 7,8 5 59 3,29 2 662 1 811 44,8 19 B Umpierityselimet 6 505 2 618 84 2 531 0 2,5 2 54 1,26 528 2 090 91,8 57 S Suun alueen toimenpitee 2 471 1 224 970 1 189 0 2 1 22 76,96 656 568 70 50 Y Elinten/kudosten irrotu 350 91 90 83 29 3,8 2 40 18,68 54 37 23,8 15 Z Lisäkoodit. 0 335 572..........

1(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 - med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män AA Kallo ja kallon sisäise 54 685 7 956 994 6 957 205 6,9 4 55 3,0 4 201 3 755 89,8 51 AB Selkäydin ja hermojuure 23 806 6 683 696 6 345 2 3,6 3 53 7,5 3 535 3 148 70,5 41 AC Ääreishermot 11 275 10 234 395 9 103 0 1,1 1 54 87,7 3 677 6 557 89,9 68 AD Autonominen hermosto 190 117 0 116 0 1,6 1 34 65,8 63 54 202,9 216 AE Muut hermojärjestelmän 164 85 0 81 0 1,9 1 50 38,8 33 52 48,6 31 AW Hermoston haavakomplile 758 90 14 85 0 8,4 5 49 4,4 41 49 18,8 17 AX Muut pää hermo toimenpi 59 3 0 3 0 19,7 10 48 33,3 1 2.. BA Kilpirauhanen 4 670 2 003 42 1 932 0 2,3 2 53 1,5 361 1 642 78,3 51 BB Lisäkilpirauhanen 1 168 464 32 457 0 2,5 2 60 0,4 109 355 139,8 98 BC Lisämunuainen 634 140 4 140 0 4,5 4 54 0,0 56 84 86,1 42 BW Umpierityselinhaavakomp 33 11 6 11 0 3,0 3 57 9,1 2 9 73,0 63 CA Silmäkuoppa 730 291 31 265 0 2,5 1 43 11,7 181 110 38,5 8 CB Silmäluomet 4 027 3 711 214 3 526 0 1,1 1 62 92,7 1 329 2 382 123,9 101 CC Kyynelrauhaset ja kyyne 503 437 15 414 0 1,2 1 54 62,7 126 311 130,8 88 CD Silmämuna 193 62 4 62 0 3,1 2 60 4,8 34 28 71,8 45 CE Silmälihakset 805 769 15 745 0 1,0 1 28 85,2 358 411 174,5 159 CF Sidekalvo 364 244 16 229 0 1,5 1 49 80,3 124 120 77,6 44 CG Sarveiskalvo ja kovakal 1 646 989 16 774 0 1,7 1 45 70,2 457 532 126,7 92 CH Etukam, kammiokulma, ir 1 985 1 201 57 1 033 1 1,7 1 67 53,1 456 745 46,2 35 CJ Mykiö 42 031 41 621 678 35 025 0 1,0 1 74 98,7 15 089 26 532 141,6 139 CK Suonikalvo, verkkokalvo 8 286 4 860 1 691 3 672 0 1,7 1 66 35,9 2 266 2 594 65,2 29 CW Silmäleikk haavakomplik 66 43 6 34 0 1,5 1 66 60,5 20 23 11,4 2 CX Muut silmän toimenpitee 13 1 0 1 0 13,0 13 83 0,0 0 1.. DA Korvalehti 861 613 26 585 0 1,4 1 36 67,9 357 256 96,6 59 DB Korvakäytävä 274 237 28 217 0 1,2 1 51 59,1 166 71 125,9 122 DC Tärykalvo ja välikorva 10 119 9 803 2 913 9 259 1 1,0 1 6 94,9 5 702 4 101 66,7 50 DD Kuuloluut 551 483 9 472 0 1,1 1 48 45,6 204 279 159,1 145 DE Kartiolisäke ja ohimolu 713 386 18 379 0 1,8 1 42 12,4 228 158 131,9 124 DF Sisäkorva 176 89 2 89 0 2,0 1 37 1,1 34 55 84,0 85

2(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 - med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män DG Korvatorvi 23 8 0 8 0 2,9 1 44 62,5 5 3 185,3 141 DH Nenä 1 853 1 562 333 1 518 0 1,2 1 44 75,7 1 064 498 63,7 42 DM Nenän sivuontelot 2 890 2 588 494 2 545 0 1,1 1 43 69,1 1 147 1 441 101,3 92 DQ Kurkunpää 1 637 819 50 695 0 2,0 1 54 44,7 539 280 42,1 29 DW Korva/nenä/kaulaleikk h 211 67 7 65 0 3,1 1 31 22,4 44 23 53,5 22 EA Huulet 679 311 21 291 0 2,2 1 40 44,4 173 138 68,6 30 EB Hampaisto 6 531 4 240 1 134 3 976 1 1,5 1 37 81,3 2 160 2 080 77,5 47 EC Ikenet ja hammasharjant 737 527 96 489 0 1,4 1 39 76,9 259 268 75,9 55 ED Alaleuka 2 477 749 82 731 2 3,3 2 40 11,4 409 340 89,3 59 EE Yläleuka 1 538 491 49 479 1 3,1 2 39 10,4 296 195 76,3 48 EF Muut leukojen toimenpit 799 531 81 526 2 1,5 1 45 66,9 334 197 68,7 40 EG Leukanivelet 252 175 28 163 0 1,4 1 41 42,9 34 141 97,3 55 EH Suulaki 615 203 11 197 1 3,0 3 23 25,6 91 112 65,6 36 EJ Kieli ja suunpohja 1 729 672 126 645 1 2,6 1 27 66,1 416 256 62,4 47 EK Poski 400 133 18 120 0 3,0 1 58 41,4 51 82 41,3 23 EL Sylkirauhaset 1 800 873 21 847 0 2,1 1 54 14,8 427 446 72,9 59 EM Nielurisat ja kitarisa 14 566 13 009 788 12 913 0 1,1 1 14 74,4 6 683 6 326 84,0 70 EN Nielu ja kaulan pehmytk 2 766 1 410 104 1 338 2 2,0 1 42 42,8 975 435 107,0 86 EW Leuka/hammas/suu/nieluh 119 46 0 44 0 2,6 1 38 26,1 26 20 56,1 34 EX Suu ja nielu määrittämä 189 12 0 9 0 15,8 9 62 0,0 7 5.. FA Rintaontelon suuret las 395 24 0 24 0 16,5 15 11 8,3 12 12 42,0 42 FB Keuhkovaltimot 1 618 233 83 229 5 6,9 4 54 1,7 116 117 93,0 84 FC Rinta- ja rinta-vatsa-a 2 507 268 183 266 19 9,4 8 59 1,5 198 70 67,6 52 FD Aortta rintaontelossa, 4 578 202 3 195 6 22,7 7 7 0,0 103 99 95,4 86 FE Sydänpussi 521 65 9 62 1 8,0 5 57 3,1 38 27 10,0 7 FF Syd eteinen, eteisvälis 884 180 8 175 4 4,9 2 33 1,7 69 111 94,9 101 FG Kolmiliuskaläppä 202 19 11 19 2 10,6 8 59 0,0 9 10 61,8 42 FH Sydämen kammioväliseinä 795 67 2 67 3 11,9 8 10 0,0 30 37 104,0 20

3(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 - med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män FJ Oikean kammion/keuhkova 742 108 0 88 2 6,9 3 34 7,4 57 51 23,3 17 FK Hiippaläppä 4 020 528 75 523 11 7,6 6 64 1,5 337 191 63,9 49 FL Sydämen vasen kammio 160 24 381 24 0 6,7 7 53 8,3 14 10 23,7 13 FM Aorttaläppä 34 684 4 614 882 4 323 112 7,5 6 62 4,8 2 635 1 979 55,8 36 FN Sepelvaltimot 82 085 21 642 6 235 18 569 212 3,8 2 66 17,3 13 983 7 659 39,5 23 FP Sydämen rytmi- ja johtu 17 659 4 643 205 4 475 8 3,8 2 70 4,9 2 501 2 142 43,4 19 FQ Sydän- ja sydänkeuhkosi 861 18 0 18 2 47,8 32 42 0,0 8 10.. FW Sydän/thoraxsuonien haa 1 009 100 56 97 6 10,1 8 66 5,0 74 26 33,6 31 FX Muut sydämen ja suurten 385 16 183 16 4 24,1 18 40 6,3 9 7.. GA Rintaont seinämä, keuhk 12 469 1 431 411 1 296 61 8,7 6 56 3,7 902 529 79,5 22 GB Henkitorvi 6 695 390 79 344 36 17,2 9 54 8,7 263 127 33,3 23 GC Keuhkoputket 424 76 7 68 2 5,6 2 49 11,8 45 31 63,9 24 GD Keuhkot 13 842 2 243 998 2 124 37 6,2 5 62 1,9 1 252 991 25,7 20 GE Välikarsina 1 081 301 13 299 0 3,6 2 54 2,7 177 124 34,9 14 GW Thx-/mediast/keuhkoleik 517 32 10 32 5 16,2 12 60 0,0 23 9 65,2 17 HA Rintarauhasen toimenpit 19 570 8 849 851 8 264 2 2,2 1 55 21,2 251 8 598 75,1 25 HW Rintarauhashaavakomplik 872 200 23 179 0 4,4 3 58 13,0 2 198 27,6 7 JA Vatsanpeitteet, vatsaka 49 328 18 851 1 700 18 435 172 2,6 1 51 45,1 13 243 5 608 85,6 61 JB Pallean ja mahansuun to 2 863 926 24 924 2 3,1 2 48 5,8 467 459 131,3 110 JC Ruokatorvi 5 557 983 137 753 14 5,7 2 55 12,4 585 398 49,1 20 JD Mahalaukku ja pohjukais 15 415 1 963 258 1 825 47 7,9 5 56 4,5 1 027 936 50,8 21 JE Umpilisäke 16 396 6 251 461 6 242 4 2,6 2 35 2,8 3 140 3 111 79,5 66 JF Ohut- ja paksusuoli 50 684 5 275 761 4 973 176 9,6 7 62 0,9 2 445 2 830 53,2 24 JG Peräsuoli 11 067 1 585 78 1 496 12 7,0 6 63 6,4 640 945 55,5 27 JH Peräaukko ja ympäröivät 7 612 4 349 337 3 928 3 1,8 1 48 42,9 2 199 2 150 82,0 55 JJ Maksa 3 701 491 108 480 0 7,5 5 56 22,2 230 261 21,3 15 JK Sappitiet 27 118 8 886 689 8 589 33 3,1 1 56 18,0 3 028 5 858 90,4 64 JL Haima 5 692 617 35 533 7 9,2 6 58 2,4 359 258 29,0 15

4(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 - med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män JM Perna 1 067 123 46 122 2 8,7 6 46 0,8 60 63 46,3 28 JW Ruuansulatuselinleikkau 2 492 188 70 177 11 13,3 8 59 1,1 103 85 55,3 35 JX Muut vatsaont ja ruuans 66 8 0 8 0 8,3 6 59 25,0 4 4 7,5 8 KA Munuaiset ja munuaisalt 12 057 1 967 107 1 761 2 6,1 5 55 22,3 1 115 852 43,1 27 KB Virtsanjohtimet 5 642 1 412 391 1 152 7 4,0 2 56 21,5 788 624 58,2 34 KC Virtsarakko 13 357 3 960 645 3 168 14 3,4 2 68 20,8 2 721 1 239 48,6 30 KD Virtsaputki 2 267 1 030 350 938 0 2,2 1 58 28,0 845 185 75,7 43 KE Eturauhanen ja rakkular 19 466 4 871 190 4 777 3 4,0 3 69 5,5 4 869 2 70,3 45 KF Kivekset ja siemenjohti 5 187 3 722 280 3 646 0 1,4 1 36 63,4 3 722 0 100,7 62 KG Siitin 3 717 2 283 85 2 237 0 1,6 1 32 75,0 2 279 4 98,1 64 KH Tarkemmin paikantamatto 1 220 244 110 209 7 5,0 3 64 3,3 147 97 55,5 49 KK Vatsaontelon takainen t 536 68 7 66 0 7,9 6 49 0,0 37 31 36,7 25 KW Virtsatie/sukup elinlei 372 62 18 62 0 6,0 4 55 11,3 50 12 46,9 38 LA Munasarjat 7 900 3 420 1 747 3 373 0 2,3 1 44 20,9 0 3 420 63,2 48 LB Munanjohtimet 1 270 801 293 794 0 1,6 1 32 23,9 0 801 74,7 56 LC Kohtun ja sen kannatins 33 281 15 051 2 063 14 306 3 2,2 1 46 44,5 12 15 039 58,9 33 LD Kohdun kaulaosa 611 476 152 462 0 1,3 1 43 75,2 0 476 43,0 28 LE Emätin 11 917 6 344 1 317 5 948 0 1,9 1 61 32,9 3 6 341 109,6 99 LF Ulkosynnyttimet ja väli 1 674 939 79 907 0 1,8 1 44 64,1 0 939 50,6 30 LG Naisen sterilisaatio ja 2 497 1 997 398 1 980 0 1,3 1 38 84,4 0 1 997 105,4 74 LW Gynekologisen kirurgian 697 197 62 187 0 3,5 2 53 21,8 0 197 69,4 37 LX Tark paikantamattomat g 327 80 6 80 1 4,1 3 48 21,3 0 80.. MA Raskaus ja synnytys 57 765 17 817 1 007 17 035 2 3,2 3 30 3,0 0 17 817 16,0 2 MB Synnytyksen/kesk.men.jä 11 914 5 063 1 692 4 853 0 2,4 1 31 42,1 0 5 063 3,6 2 MC Keisarileikkaus 49 730 9 370 128 9 362 4 5,3 5 31 0,1 0 9 370 20,2 13 MW Raskaus-/synnytysleikk 333 51 9 51 0 6,5 5 32 0,0 0 51 7,0 7 NA Selkä ja kaula 19 398 3 676 453 3 557 9 5,3 4 52 3,4 1 763 1 913 132,9 103 NB Lapaluu, solisluu, olka 31 940 20 582 5 205 19 504 3 1,6 1 51 49,6 12 007 8 575 104,6 81 NC Kyynärnivel ja kyynärva 10 684 5 431 327 5 027 4 2,0 1 42 41,2 2 767 2 664 84,1 59

5(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 - med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män ND Ranne ja käsi 22 535 15 211 1 118 14 226 3 1,5 1 46 57,8 8 261 6 950 106,6 85 NE Lantio, ristiluu ja hän 3 235 438 217 405 5 7,4 5 40 12,8 244 194 62,4 41 NF Lonkkanivelet ja reidet 107 871 19 975 885 18 351 241 5,4 5 68 4,5 8 149 11 826 108,0 81 NG Polvi ja sääri 114 215 44 618 5 782 42 288 32 2,6 1 51 57,7 22 349 22 269 106,5 85 NH Nilkka ja jalkaterä 46 417 19 986 2 321 18 756 17 2,3 1 51 42,9 8 191 11 795 121,3 101 NX TukI/liikuntaelinten mu 1 1 0 1 0 1,0 1 58 100,0 1 0.. PA Aortan kaar ja sen haar 4 305 1 068 456 980 5 4,0 3 65 3,5 624 444 87,5 34 PB Yläraajojen valtimot 2 301 709 104 634 6 3,2 2 62 9,7 421 288 36,1 22 PC Vatsa-aortan yläosa ja 664 77 68 72 5 8,6 6 68 1,3 49 28 40,3 28 PD Aortan alaosa ja lonkka 8 467 1 355 375 1 288 59 6,2 4 70 4,7 944 411 45,0 29 PE Reisivaltimot haaroinee 9 471 1 526 313 1 429 40 6,2 5 71 0,7 876 650 53,9 27 PF Polvitaive/sääri/jalkat 5 599 629 52 585 13 8,9 7 73 0,5 382 247 29,6 15 PG Anatomisesti paikantama 1 842 297 49 283 5 6,2 4 68 7,4 185 112 51,8 27 PH Laskimot 6 747 5 470 2 271 5 308 2 1,2 1 52 74,0 1 646 3 824 144,0 127 PJ Imusuonijärjestelmä 7 794 2 222 2 549 2 125 9 3,5 1 57 23,8 809 1 413 16,5 11 PW Verisuoni/imurauh tmp k 1 049 116 39 114 2 9,0 7 66 2,6 71 45 55,8 19 PX Muut verisuonitoimenpit 4 1 0 1 0 4,0 4 75 0,0 0 1.. QA Pään ja kaulan iho 7 051 4 404 354 4 152 5 1,6 1 57 62,5 2 104 2 300 67,6 36 QB Vartalon iho ja ihonala 17 251 5 045 500 4 784 13 3,4 1 46 51,6 2 712 2 333 84,2 44 QC Yläraajojen iho ja ihon 6 731 1 727 213 1 603 6 3,9 1 47 46,7 1 026 701 76,3 35 QD Alaraajojen iho ja ihon 30 503 3 980 470 3 464 27 7,7 5 54 24,1 2 037 1 943 54,8 23 QW Iho/subkutishaavakompli 4 080 210 47 202 0 19,4 4 56 8,6 127 83 50,2 23 QX Ihon toimenpiteet, alue 955 165 27 160 1 5,8 2 49 27,9 87 78 62,5 29 R1 Kunt.tarpe&amp, -mahd. 14 945 1 534 229 1 375 9 9,7 4 28 7,8 850 684 71,8 54 R2 Kuntoutumista tukeva oh 3 350 382 5 333 1 8,8 4 30 17,3 216 166 64,1 12 R3 Kuntoutumista tukeva va 169 16 0 16 0 10,6 3 19 6,3 8 8.. R4 Kuntoutumista edistävät 62 144 8 152 23 6 982 72 7,6 4 61 6,2 3 910 4 242 37,0 12 R5 Muut kuntoutuspalvelut 4 792 292 44 281 2 16,4 4 41 10,3 171 121 60,6 43

6(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 - med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 2 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla aakkosjärjestyksessä - på tvåställig nivå i alfabetisk ordning Ett dygn % män SA Suun ja hampaiston tutk 861 452 182 439 0 1,9 1 25 69,3 240 212 59,1 47 SB Täydentävät tutkimukset 66 6 30 6 0 11,0 2 33 16,7 3 3 7,5 8 SC Suun terveyden edistämi 64 7 28 7 0 9,1 1 16 85,7 2 5 76,0 76 SD Ikenen ja hampaan kiinn 46 39 80 39 0 1,2 1 34 82,1 23 16 83,8 75 SF Paikkaushoidot 1 056 612 532 604 0 1,7 1 17 92,7 350 262 82,7 55 SG Hampaan juurenhoito 59 16 37 16 0 3,7 1 21 68,8 9 7 79,6 47 SH Purentafysiologia 7 3 0 3 0 2,3 2 44 0,0 1 2.. SJ Oikomishoito 217 61 73 58 0 3,6 3 26 3,3 20 41 65,7 61 SP Hammasprotetiikka 10 6 0 6 0 1,7 1 54 50,0 1 5 22,5 17 SX Muut suun ja hampaiden 85 22 3 22 0 3,9 1 48 31,8 7 15 22,0 7 W0 Psykososiaaliset toimen 1 1 0 1 0 1,0 1 53 0,0 0 1.. WB Paikallisen primaarikas 566 195 0 123 0 2,9 2 62 27,7 60 135 14,0 6 WC Paik. uusiutuneen kasva 81 55 30 27 0 1,5 1 62 61,8 0 55 42,0 42 WD Laajalle levinneen kasv 3 977 1 620 57 475 5 2,5 1 61 57,2 396 1 224 15,2 15 WE Profylaktinen kasvainta 7 5 0 4 0 1,4 1 73 20,0 0 5.. WW Kuljetus 7 599 1 128 110 797 19 6,7 2 55 23,2 437 691 12,8 9 WX Anestesia, hengityksen 76 224 19 057 32 653 18 151 305 4,0 3 35 11,1 3 834 15 223 85,7 46 WY Käyntityypit 246 34 13 34 2 7,2 3 49 2,9 7 27 68,0 68 WZ Todistukset määräykset 4 509 536 192 528 5 8,4 2 48 12,3 217 319 20,4 9 XX Määräämättömän elimen t 1 294 319 258 301 6 4,1 1 26 49,2 173 146 63,1 37 ZJ Ruoansulatuskanavatähys. 0 2.......... ZP Leikkauslisäkoodit peri. 0 250.......... ZS Aiempaan leikkaukseen l. 0 371.......... ZX Erityiset huomiot/olosu. 0 289 435.......... ZY Hoitokontaktin tyyppi. 0 129.......... ZZ Kudossiirteet. 0 3 404..........

1(6) Toimenpiteelliset hoitojaksot 2008 - med åtgärder 2008 Liitetaulukko Bilagetabell 3 Päätoimenpiteet kahden merkin tasolla hoitojaksojen lukumäärän mukaan - på tvåställig nivå efter antal vårdperioder Ett dygn % män Yhteensä - Totalt 1 802 387 550 884 448 603 451 897 3206 3,3 1 51 39,1 240 345 310 539 91,2 62 NG Polvi ja sääri 114 215 44 618 5 782 42 288 32 2,6 1 51 57,7 22 349 22 269 106,5 85 CJ Mykiö 42 031 41 621 678 35 025 0 1,0 1 74 98,7 15 089 26 532 141,6 139 FN Sepelvaltimot 82 085 21 642 6 235 18 569 212 3,8 2 66 17,3 13 983 7 659 39,5 23 NB Lapaluu, solisluu, olka 31 940 20 582 5 205 19 504 3 1,6 1 51 49,6 12 007 8 575 104,6 81 NH Nilkka ja jalkaterä 46 417 19 986 2 321 18 756 17 2,3 1 51 42,9 8 191 11 795 121,3 101 NF Lonkkanivelet ja reidet 107 871 19 975 885 18 351 241 5,4 5 68 4,5 8 149 11 826 108,0 81 WX Anestesia, hengityksen 76 224 19 057 32 653 18 151 305 4,0 3 35 11,1 3 834 15 223 85,7 46 JA Vatsanpeitteet, vatsaka 49 328 18 851 1 700 18 435 172 2,6 1 51 45,1 13 243 5 608 85,6 61 MA Raskaus ja synnytys 57 765 17 817 1 007 17 035 2 3,2 3 30 3,0 0 17 817 16,0 2 ND Ranne ja käsi 22 535 15 211 1 118 14 226 3 1,5 1 46 57,8 8 261 6 950 106,6 85 LC Kohtun ja sen kannatins 33 281 15 051 2 063 14 306 3 2,2 1 46 44,5 12 15 039 58,9 33 EM Nielurisat ja kitarisa 14 566 13 009 788 12 913 0 1,1 1 14 74,4 6 683 6 326 84,0 70 AC Ääreishermot 11 275 10 234 395 9 103 0 1,1 1 54 87,7 3 677 6 557 89,9 68 DC Tärykalvo ja välikorva 10 119 9 803 2 913 9 259 1 1,0 1 6 94,9 5 702 4 101 66,7 50 MC Keisarileikkaus 49 730 9 370 128 9 362 4 5,3 5 31 0,1 0 9 370 20,2 13 JK Sappitiet 27 118 8 886 689 8 589 33 3,1 1 56 18,0 3 028 5 858 90,4 64 HA Rintarauhasen toimenpit 19 570 8 849 851 8 264 2 2,2 1 55 21,2 251 8 598 75,1 25 R4 Kuntoutumista edistävät 62 144 8 152 23 6 982 72 7,6 4 61 6,2 3 910 4 242 37,0 12 AA Kallo ja kallon sisäise 54 685 7 956 994 6 957 205 6,9 4 55 3,0 4 201 3 755 89,8 51 AB Selkäydin ja hermojuure 23 806 6 683 696 6 345 2 3,6 3 53 7,5 3 535 3 148 70,5 41 LE Emätin 11 917 6 344 1 317 5 948 0 1,9 1 61 32,9 3 6 341 109,6 99 JE Umpilisäke 16 396 6 251 461 6 242 4 2,6 2 35 2,8 3 140 3 111 79,5 66 PH Laskimot 6 747 5 470 2 271 5 308 2 1,2 1 52 74,0 1 646 3 824 144,0 127 NC Kyynärnivel ja kyynärva 10 684 5 431 327 5 027 4 2,0 1 42 41,2 2 767 2 664 84,1 59 JF Ohut- ja paksusuoli 50 684 5 275 761 4 973 176 9,6 7 62 0,9 2 445 2 830 53,2 24 MB Synnytyksen/kesk.men.jä 11 914 5 063 1 692 4 853 0 2,4 1 31 42,1 0 5 063 3,6 2 QB Vartalon iho ja ihonala 17 251 5 045 500 4 784 13 3,4 1 46 51,6 2 712 2 333 84,2 44 KE Eturauhanen ja rakkular 19 466 4 871 190 4 777 3 4,0 3 69 5,5 4 869 2 70,3 45 CK Suonikalvo, verkkokalvo 8 286 4 860 1 691 3 672 0 1,7 1 66 35,9 2 266 2 594 65,2 29